Ja sitten Flyers otti 1-0 turpaansa Los Angeles Kingsiltä. En katsonut ottelua ja olisi hyvä jos joku kehtaisi tehdä raportin...
Oli kyllä todella turhauttava ottelu. Paikkoja oli useammankin ottelun edestä, mutta kun ei mennyt niin ei vain mennyt. Yksinkertaisesti vain niitä otteluita, ettei sitten mistään uponnut. Lisäksi Quick oli maalillaan vahva ja muu joukkue tuki tätä uhrautuvalla pelaamisellaan. Se ottelun ainokainen oli sellainen perus sähellys eli Kings heitti vain kiekkoa päätyy jossa Richards sitten käänsi sen taakseen mitä luultavimmin ideana pelata se kimmokkeen kautta Timoselle, mutta eihän se mennyt kuin elokuvissa vaan Kopitar sai ilmaiseksi kiekon ja heitti sitten nopeasti viivasta nousseelle Doughtylle, jonka veto kimposi sitten ilmeisesti Richardsin luistemesta maaliin. Nice.
Jos unohdetaan ne tekemättömät maalit niin noin muutoinhan Flyers pelasi vahvan ottelun ja kontrolloi peliä oikeastaan koko ajan, mutta se viimeistely vain jäi sinne jonnekin. Varsinkin toisessa erässä oli hienoa pätkää, jossa Kingsien pienoinen verkkaisuus tuli esiin kun Flyers nosti sitä ottelun tempoa. Eivät vain kerenneet reagoida tilanteisiin oikein mitenkään, mutta lihaa oli sen verran maalinedustalla ettei vain uponnut. Ylivoima oli toki tuttua kuraa, mikä oikeastaan kruunasikin koko tehottomuuden.
Yksi mielenkiintoinen asia oli myös nuo eläneet ketjut sillä otteluun lähdettiin sellaisilla vitjoilla, että oikein ihmetellä piti...
Richards - Giroux - Carter
Hartnell - Briere - Leino
JVR - Nödl - Carcillo
Shelley - Betts - Powe
Kyllä Nödl aloitti sentterinä, tontilla mitä oli viimeksi pelannut joskus aikoja sitten juniorina ja ykkösessä oli sitten kolme juurikin siellä keskellä luontevimmin pelaavaa kaveria. Richards varsinkin meni täysin hukkaan tuolla laidalla. Nödl pelasi oikeastaan yllättävänkin hyvin tuossa keskellä ja otti aloituksiakin 75%:sti toki aloitti vain neljästi, mutta silti ei huonosti. Niin ja Zherdev oli siis katsomossa, mistä lie sitten tuullut. No Carcillo ja Shelley toivat sitä fyysisyyttä ja tappelivatkin ihan ok mätöt. Danny otti aika ikävästi käkättimeen isommalta Cliffordilta. Shelley puolestaan otti aika tasaisen väännön Westgarthin kanssa. Lisäksi meni tilanteeseen kuten pitkin eli pillin jo soitua kiekkoa pitänyttä Westgarthia pikku poikkarilla selkään, josta tämä jäähän ja jahka sieltä pääsi ylös niin sitten lähdettiin.
No pelin edetessä palattiin hieman tutumpiin ryhmitelmiin tai oikeastaan kolmanteen erään eli...
JVR - Richards - Briere/Giroux/Carter (tässä kuormitettiin milloin ketäkin)
Harnell - Briere - Leino
Carter - Giroux - Nödl
Shelley/Carcillo - Betts - Powe
Mutta olivat ne ketjut miten tahansa niin maaleja ei kukaan vahingossakaan onnistunut tekemään, eivätkä toki ne pomputkaan olleet suosiollisia.
Itse hivenen ihmettelen tätä Lavin viime aikojen yllättäävänkin suurta halua näiden ketjujen pyörittelyyn kun ne ovat kuitenkin toimineet pääsääntöisesti hyvin. No saahan sitä pyöritellä ja kuten sanottua tällä hetkellähän tuohon on jopa varaa. Niin ja ei tuo toki tuohon peliin vaikuttanut oikein millään lailla sillä paikkoja syntyi läpi ottelun olivat ne ketjut sitten mitkä hyvänsä, ne ratkaisut vain olivat puuttellisia/pehmoisia vähän yhdellä sun toisella. Toisaalta tavallaan tykkäänkin tästä ettei liikaa jämähdetä ja mukavoiduta niihin tiettyihin ketjuihin ja tiettyyn muottiin vaan ihan jo sitä arkea elävöittäviäkin kokeiluja tehdään. Tosin näiden ketjupyörittelyjen sijaan voisivat keskittyä pyörittämään sen YV:n kuntoon, mutta katsellaan nyt.
Giroux oli pirun hyvä. Ehdottomasti paras Flyers-hyökkääjä viime yönä. Jatkuvasti sellaisia oivaltavia ja upeita pelaamisia. Harmi vain etteivät muut pistäneet niistä kiekkoa maaliin.
Bobo puolestaan otti useammankin mahtikopin ja pitää erityisesti kehua siitä, että aika-ajoin oli pitkiäkin toveja ilman kunnollisia hommia ja sitten yllättäen vastustaja olikin aivan loistopaikassa, jotka Bobo siis selvitti tyynen eleettömästi. Vaikea peli, mutta selviytyi siitä upeasti.