Mä seison sen takana, että en näe pointtia Petun kenkäämisessä. Ei ole ainuttakaan oikeasti veretseisauttavaa ehdokasta tilalle. Petun kotipelaaminen on jotain aivan uskomatonta paskaa, tästä ei päästä mihinkään. HIFK on liigan 3. huonoin kotijoukkue! Pelkästään sillä, että HIFK olisi voittanut edes puolet kotiotteluistaan, oltaisiin paljon korkeammalla. Vierasotteiluissa HIFK on hyvä, 4. paras liigassa ja se kertoo joukkueen potentiaalin. Miksi HIFK:n hyvän ja huonon päivän välinen ero on niin dramaattinen ja miksi kotipelit ovat ala-arvoista tumpelointia? Tämä on syytä selvittää ja pitää mielessä, että kaikkea ei tarvitse polkea maanrakoon - otetaan vastaan nyt edes se, että vierasottelut ovat olleet tasokkaita ja periaatteessa tässä riittää se, että korjataan kotipelaaminen. Näin saadaan runkosarjapaikka vakiinnutettua tason mukaiseksi ja keväällä on sitten uusi huoli - pleijarit. Pleijareissa Petu on ollut hyvä ja olen muutamaltakin hänen sisäpiiriinsä kuuluvalta saanut selville saman, mitä olen ollut itsekin aistivinani: täysin poiketen muista valmentajista Petu pelaa pleijaritkin erä ja ottelu kerrallaan ja haluaa, että ne voitetaan. Kojohan kompastui toissa keväänä aivan selkeästi siihen, että ei pitänyt HPK:ta minään ja pelasi alusta alkaen kokonaisuutta. Ekana keväänään, joka hänelle ihan turhaan anteeksiannetaan, hän sortui ylimieliseen TPS:n aliarviointiin ja tästä myöhemmin lisää.
Korostan siis, että olen vanhan kunnon alkoholisti-isäni HIFK:n suhteen aina pohjimmiltani hyvään uskova, muuten en jaksaisi käydä matseissa. Lähden pohdiskelussani siitä, että Petun kanssa mennään tämä koko kausi ja yritän loihtia kauden kululle sellaisen kaaren, mikä olisi kannaltamme positiivinen. En kuulu niihin, jotka nauttivat oman inhokkivalmentajansa epäonnistumisesta. Kyllä mä Nokkaankin uskoin ne 2 ekaa hänen kevättään ja jopa Isä Pauliin. En voi lähteä seuraamaan HIFK:n pleijareita sillä ajatuksella, että "toivottavasti tuo torvi mokaa tänkin, sittenpähän kaikki tajuavat, että se on huono". Kelatkaa miten perverssi tavoite kun seuraa oman jenginsä pleijareita!
Näen HIFK:n kokonaisuudessa ihan pelillisesti kaksi suurta ongelmaa ja molempien PITÄÄ olla ammattiorganisaatiossa ratkaistavissa:
1) Luokaton kotipelaaminen
2) Maalivahdit
1) Kuten totesin, pelkästään se, että HIFK olisi samantasoinen koti- kuin vierasjoukkue tietäisi sitä, että olisimme suunnilleen materiaalimme mukaisella paikalla. Kenen piikkiin menee kotipelien surkeus? Mun papereissani ikävä kyllä 99%:sesti Petulle. Vieraissa HIFK osaa ottaa pisteitä, joten jotain Petu osaa tehdä oikeinkin. Olisiko järkevää pelata kotonakin kuten vieraissa? Hellittää siitä ajatuksesta, että HIFK:n pitää ekan 10 minuutin aikana tehdä 3 maalia ja vetää 75 huikeaa taklausta? Tosin Ässä-matsissa tästä ei ollut jälkeäkään. Mutta jotenkin Petu kyllä aliarvioi HIFK:n kotiyleisöä uskomalla, että kaikki paine täytyy pistää alkuun. Kun siinä ei tule onnistumisia, peli lörähtää. Suosittelisin Petulle vieraspelaamisen tutkimista - se merkitsee sitä, että HIFK:n pitäisi kotonakin ottaa varsinkin 1. erä aika riskittömästi. HIFK:n materiaalilla tähän on varaa. Kotivoitto narreista oli mielestäni kauden paras HIFK:n esitys ja siinä nähtiin, mitä kova materiaali mahdollistaa: mitä niukemmassa maastossa (vähän paikkoja) mennään, sitä todennäköisemmin kovan materiaalin omaava joukkue lopulta voittaa. Ei parhaan 10.000 metrin juoksijankaan tarvitse vetää heti alussa apinanraivolla karmeaa kaulaa muihin.
Petun pelikirja ei ole kaksinen. Yksinkertaisesti sanottuna hän ei osaa rakentaa tasapainoista hyökkäyspeliä. Juuri siksi kotipelit ovat myrkkyä, silloinhan HIFK:n oletetaan hyökkäävän. Puolustuksen kautta pelaamisen Petu selkeästi osaa ja hänen pitäisi nöyrästi hyväksyä se, että teenpä sen mitä osaan. Kotipelien intensiteetti putoaa silloin, mutta pisteitäkin rupeaa kertymään. Ja pisteistä tässä loppujen lopuksi pelataan. On sinänsä aika karmeaa, että HIFK:n valmentaja ei osaa modernia hyökkäyspeliä. Mutta tätä ei voi itkeä nyt, pitää vaan pelata omilla vahvuuksilla. Siis valmentajan omilla vahvuuksilla ja niitäkin on. Sen voi lukea vieraspelit -taulukosta.
2) Toinen teesi: Jos HIFK olisi pystynyt peluuttamaan Riksmania Lunkan matseissa, HIFK:lla olisi vääjäämättä enemmän pisteitä. Tälle osastolle pitää tehdä jotain ja se ei ole valmentajan ongelma. HIFK:n pitää etsiä yksi kokenut maalivahti lisää. Muuten pelikirjan korjauksestakaan ei ole mitään hyötyä. Surkeasti pelattu osio jälleen kerran.
Mäkään en pidä kauhean järkevänä muistella menneitä, mutta todettakoon, että myös Kojon aikaan oli huonoja kausia ja huonoja kotiotteluita. Enkä ymmärrä miksi kukaan järkevä ihminen antaa Kojolle vapautuksen hänen ensimmäisen kautensa lopusta? Täällä vain muistellaan, että olipa pakka sekaisin ja niin se olikin. Mutta korostan, että Kojon HIFK putosi silti tällä tavalla: hävisi tahallaan TPS:lle viimeisessä runkosarjamatsissa saadakseen samaisen TPS:n vastaansa. Putosi sijalta 10 lähteneelle (HIFK itse 7.) TPS:lle 2-0 sääläreissä. Miksi helvetissä tämä pitäisi hyväksyä näitähän sattuu -kortilla? Turha jauhaa siitä, että materiaali oli huono ja blaablaablaa...Itseään huonommin sijoittuneelle joukkueelle putoaminen pleijareissa on alisuorittamista ihan sen kyseisen kaudenkin sisällä. Ja kun siihen liittyy vielä ylimielisyys, on suoritus täyttää paskaa niin valmentajalta kuin joukkueeltakin. Tämä on sinänsä mulle merkityksetön detalji, mutta ihmettelen Kojon suitsuttajien kollektiivista muistikatkoa ekan kauden keväältä. Toinen kevät oli neppailulegendaa ja muistutan vielä siitäkin, kuinka hieno laji jääkiekko on: Täällä liki messiaaksi huudettu Kojo aloitti viime kevään pleijarit häviämällä 2 ekaa matsia narreille ja matsissa numero 6 HIFK oli Hentusen läpiajon päässä putoamisesta. Tämä ei ole kuvitelmaa tai spekulointia, tämä tapahtui oikeasti. Loppu oli onnellinen, mutta kun käsi sydämellä -miettii, niin Kojo oli pirun lähellä aivan totaalista floppia ja koko hänen kolmen kautensa muisteleminen auvoisena aikana on puhdasta älyllistä epärehellisyyttä. Siltikin hieno mies! Toi lopulta HIFK:lle sen kultamitalin, mutta minä en häntä enää kaipaa takaisin. Mä en katso tätä valmentajien suosikkikilpailuna, vaan HIFK:n kautta.
Kausi on pelattu vasta runkosarjan ja pleijarien jälkeen ja mä vaan jotenkin koen tämän niin, että Petunkin kuuluu saada edes sen verran tukea, että hän pääsee pelaamaan yhden kokonaisen kauden ennen kuolemantuomiota. HIFK antoi Kojon kanssa mennä kaksi paskakevättä. Ei tämä silti sitä merkitse, että olisin Petuun tyytyväinen. Edellä esitin hänelle ratkaisukeinoksi nöyryyttä. Pelaa sitten vieraskiekkoa ja niukkojen paikkojen kiekkoa kotona, kun et osaa hyökätä. Se on sinänsä suorastaan rikollista moisella hyökkäyspään kalustolla, mutta let's face it: jos et osaa soittaa Jimi Hendrixin sooloja, niin pliis lakkaa piinaamasta yleisöä yrityksilläsi. Vedä sitten se Smoke on the water vaan ja koeta vetää edes se kunnolla.
edit: kaizu - hyvä lakoninen kirjoitus! Sinullakin näköjään pelaa oikea muisti, ei toivemuisti.
