Fiasko-journalismia
Urheilulehden toimittaja Petteri Sihvonen on esittänyt tällä kaudella valtavirrasta poikkeavaa jääkiekkojournalismia. Sihvosen jutut ovat saaneet monet lajia seuraavat takajaloilleen, mutta toisaalta puolestapuhujiakin löytyy.
Punainen kolmonen, miten kommentoisit Sihvosen journalismikirjaa?
Petterin journalismikirja perustuu valmentajien joko täydelliseen ihannointiin tai täydelliseen kritisointiin. Petterin journalismikirjassa on vain huippuvalmentajia tai täydellisiä luuserivalmentajia. Tämä jyrkkä kahtiajako mahdollistaa raflaavat otsikot kuten 'Mr. Fiasko'.
Mihin Petteri sitten tähtää näillä otsikoillaan?
Petterin journalismikirjassa on nähtävissä 3 selvää tavoitetta: 1) provosoida lukijat ja lajiyhteisö keskustelemaan analyyttisemmin lajista, 2) myydä mahdollisimman paljon lehteä ja 3) nostaa hänet Suomen kiistattomaksi kiekkoprofessoriksi - Suomen Don Cherryksi. Kahdessa ensimmäisessä tavoitteessa Petteri onkin onnistunut varsin hyvin, mutta kolmas tavoite ei vielä ole toteutunut.
Mistä syystä Petteriä ei sitten vielä pidetä Suomen itseoikeutettuna kiekkoprofessorina?
Syyt tähän ovat ilmeiset. Petterin journalismikirja on valitettavasti niin yksinkertainen ja muuttumaton, että jokainen lukija on oppinut hänen taktiikkansa ja tietää seuraavan päivän otsikot jo ennen illan ottelua. Joukkueiden pelitavasta ja otteluiden lopputuloksesta täysin riippumatta Petterin analyysit ovat aina samat: huippuvalmentajien joukkueiden pelikirjat ovat täydellisiä ja luuserivalmentajien pelikirjat ovat suoraan 80-luvun farmisarjoista tuttuja. Päiväkohtaisten tahtotilojen muutoksilla Petteri sitten perustelee kunkin ottelun lopputuloksen. Itse leimaisin tällaisen ennalta-arvattavan journalismin Fiasko-journalismiksi, jota ei enää tällä vuosituhannella ole juurikaan nähty.
Miten sitten Petterin journalismi käännettäisiin ns. voittavaksi journalismiksi?
Ihan ensi alkuun Petterin pitäisi ottaa järki käteen ja ottaa asioista selvää ennen kynään tarttumista. On täysin selvää, että kenen tahansa journalistin kredibiliteetti murenee nopeasti, kun analyysejä valmentajista ja heidän pelikirjoistaan tehdään peliuran jäähyminuuttien perusteella näkemättä itse valmentajia tai heidän joukkueidensa ainuttakaan peliä. Vertaisin Petteriä viiniasiantuntijaan, joka tekee analyysejä viinipullon etiketin perusteella. Ei näin. Kyllä ensin on haisteltava ja maisteltava itse viiniäkin ja vasta sitten on analyysien teon aika.
Petterin pelikirjaa pitäisi myös muuttaa hieman vähemmän raflaavammaksi ja vähemmän ehdottomaksi. Tähän kuitenkin koukkupolvena taka-alalla vaaniva urheilulehden päätoimittaja Jukka Rönkä ei varmasti suostu.
Tarkoitatko, että Jukka Rönkä omalta osaltaa vaikuttaa Petterin journalismikirjaan negatiivisesti?
Ilman muuta. Rönkä on tehnyt selväksi, että Urheilulehden brändiin kuuluvat myyvät otsikot ja jopa keksityt jutut, kuten taannoinen 'Riihiranta päävalmentajaksi' huhu osoitti. Näkisin, että Röngän alaisuudessa Petteri ei koskaan saavuta suurta unelmaansa nousta Suomen kiekkoprofessoriksi, vaan häntä pidetään jatkossakin lähinnä kiekkojournalismin klovnina. Mutta mikäs sen hienompaa; lajia seuraavat saavat jatkossakin naurun aihetta ja Rönkä lehteään myydyksi. Valitettavasti Petteri itse uhkaa samalla jäädä ikuiseksi Fiaskoksi.
