P.Sihvonen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
gordion kirjoitti:
Päävalmentajat pitkälti kusettavat, kun puhuvat, että pelitapa valitaan materiaalin mukaan. En ole vielä törmännyt sellaiseen valmentajaan, joka hallitsisi esimerkiksi kaksi täysin toisistaan poikkeavaa systeemikokonaisuutta. Suurimmalla osalla on täysi työ hallita yksi "pelikirja". Toki tiettyjä nyansseja huomioidaan pelaajamateriaalin mukaan. Esimerkiksi: Valitako enemmän karvauksen aktiivista vai passiivista vaihetta. Ja painottui (karvausvalinnoissa) kumpi tahansa, nuo vaiheet ovat perusperiaatteiltaan valmentajilla sitten samat, valmensi hän Kärppiä tai Ässiä.
Ja toki päävalmentajan johtopäätös voi olla, että on pakkoa roiskia kiekkoa pois omalta alueelta, koska kiekollisen pelaamisen taitoa on niin vähän. Tai, että on mahdollisuus pitää kiekkoa, koska on käsissä niin taitava joukkue. Mutta: se miten roiskitaan tai pidetään kiekkoa ei varioidu kovinkaan paljoa samalla valmentajalla.
Ja sitten: On monia harhaluuloja siitä, mitä voi tehdä ja mitä eivoi tehdä heikon pelaajamateriaalin kanssa. Esimerkiksi lyhytsyöttöpeli AUTTAA kaikkein eniten heikkoa joukkuetta. Ja vastaavasti se tekee huippujoukkueesta YLIVOIMAISEN. Meillä mennään liikaa sen taakse, "ettei tällä joukkueella voi pitää kiekkoa".
Minun päävalmentaja-aikana Pelicans ei pitänyt kiekkoa sen takia, ettei minulla ollut pienintäkään aavistusta siitä, miten se pelaamien olisi organisoitu kiekkoa kontrolloivaksi jääkiekoksi. Nyt tiedän sen, koska olen perehtynyt asioihin. Eli: Kun moitin rankalla kädellä joukkueita ja valmentajia, itse asiassa moitin sitä koulukuntaa, jonka malliesimerkki olin itse. Mutta niin oli moni muukin. Erkka Westerlund ei rakentanut peliään oikein vielä Itävallassa 2005, koska hän oli myös 90-luvun jääkiekon vanki. Eikä Raimo Summasella ollut Maailmancupissa vielä lähellekään sitä tietomäärä, joka hänellä on nyt.
Suomalaisessa jääkiekkoilussa on vasta parin vuoden ajan ollut vallalla se, että pelaamisen eri tavoista on käyty erittäin vilkasta keskustelua. Tämä on lisännyt hereillä olleiden päävalmentajien tietoa kumulatiivisesti. Aiemmin kaikkit tiedot ja keskustelut olivat hajallaan siellä täällä.
Mutta vielä itse teemaan: puhe siitä, että "Pelikirja" kirjoitetaan aina pelaajamateriaalin mukaan, on ainakin jossain määrin pelkkää sumutusta.
Ja mitä minun omaan pelikirjaani tulee, aion sen teoreettisena tutkielmana jossain vaiheessa julkaista sähköisessä muodossa netissämme www.urheilulehti.fi.
Julkaisen pelikirjani sen takia, että olen ollut etuoikeutetussa asemassa, kun olen saanut päätyökseni tutkia suomalaista jääkiekkoilua kaikessa rauhassa vailla valmentamisen painetta. Koen, että haluan antaa jotain takaisin kiekkoilullemme. Tosin minulla ei ole mitään uutta kerrottavaa enää. Kaikista pelikirja-asiostani olen jo joko kirjoitttnut tai puhunut televisiossa. Mutta silti ne on hyvä vielä jossain vaiheessa kasata yhdeksi kokonaisuudeksi ja esitykseksi.
Sitä haluan korostaa, että en ole keksinyt montaakaan uutta asiaa jääkiekkoiluun. Ehkä pari mielenkiintoista uutta juttua minulla on esittää. Mutta olen kokenut, että tehtäväni ei ole ollutkaan keksiä uutta. Sen sijaan olen koonnut olemassa olevaa ja ehkä yhdistellyt niitä osin uudella tavalla. Minun on ollut tehtävä tämä, koska Jääkiekkoliitto on laiminlyönyt tältä osin tehtävänsä. Jos Liitossa on jotain tietoa aina kulloinkin ollutkin, sitä ei ole tuotu riittävästi julkisuuteen. Seuraus on ollut se, että Suomi-kiekkoilu hurahtaa aina liiaksi johonkin suuntaukseen. Julkisuuden voima on siinä, että keskustelut puhdistavat kuonan ja paljastavat kestävän ytimen asioista.
Lisäksi olen pyrkinyt luomaan uutta ja elvyttämään vanhaa käsitteistöä. Mistään asiasisällöistä - oli kyse tieteestä tai vaikkapa jääkiekosta - ei voi keskustella syvällisesti ilman käsitteitä ja termejä. Ja toki termit ovat myös vallankäytön väline - niin minullakin. Haluan tietoisesti tuottaa sen jakolinjan, jossa termit ja käsitteet jakavat ihmiset vihkiytyneisiin ja ei-vihkiytyneisiin. Tässä olen mennyt osin yli, koska puheeni ovat osin saaneet vastustusta myös vihkiytyneiden piirissä. Tosin se on ollut mukava huomata, ettei yksikään vihkiytyneistä ole asiakysymyksissä ollut kanssani juurikaan eri mieltä. Ja vihkiytyneistä lähinnä ne ovat vähätelleet työtäni, jotka ovat saaneet niskaansa (ansaittua tai ansaitsematonta) kritiikkiä.
-P.Sihvonen-
PS. Hyvää kiekkokautta kaikille!
PPS. Voi olla, että en ehdi osallistumaan kaikkeen vaikkapa tämän kirjoitukseni aiheuttamaan keskusteluun täällä Jatkoajassa, mutta palaan tänne aina silloin tällöin. Ja suokaa anteeksi mahdolliset tuossa ylle tekemäni kirjoitus- ja lyöntivirheet. On nytkin kova kiirus päällä ja yö lähestyy. Täytyy vielä laatia Urheilulehden nettiin kirjoitus nollatoleranssista.