Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Taito-Ojanen]

Palaan muuten vielä vanhaan aiheeseen, kun vasta viime viikolla näin noita Jälkiviisaat-lähetyksiä. Toisessä lähetyksessä oli puhetta pelaajakommentaattoreista ja heidän tarpeellisuudestaan jääkiekkolähetyksissä. Esillä olivat nimet Raimo Helminen ja Esa Tikkanen, ja Sihvonen otti kannan, jonka mukaan heidän ei edes pitäisi olla studiossa höpisemässä. Tämän jälkeen tuli Tapio Suomisen kommentti, joka löi ainakin minut ällikällä: hänhän sanoi Sihvoselle, että kansa tarvitsee leivän lisäksi myös sirkushuveja, ja siksi nämä kaverit ovat studiossa. Hetkinen! Helminen ja Tikkanen ovatkin vain sirkushuveja, eikä heitä ole sinne studioon asiantuntijuutensa vuoksi edes otettu. Mitähän mieltä kaverit itse ovat tästä?

Tuli muuten mieleen toinenkin asia, jonka itsekin oivalsin vasta nyt. Kun Sihvonen sanoi, että pelaajakommentaattorit ovat ainoastaan suomalainen ilmiö, hän oli tietysti väärässä. Toisaalta pelaajakommentaattorit tässä mainitussa sirkushuviroolissa saattavat hyvinkin olla vain suomalainen ilmiö. Pohjois-Amerikassa pelaajakommentaattoreita on ollut studiossa jo iät ja ajat, mutta he ovat siellä tekemässä analyysejä muiden asiantuntijoiden joukossa. Tikkasella ei olisi nähdynlaisilla kommenteillaan kertakaikkiaan mitään asiaa pohjoisamerikkaiseen TV-lähetykseen, sillä paljon analyyttisempää otetta siellä vaaditaan.

 

[P.Sihvonen]

Oliko Wienissä Westerlundilla kehno pelikirja ja kehno toteutus jäällä vai hyvä pelikirja ja kehno toteutus jäällä. Tämä olisi minusta ihan mielenkiintoinen tieto, vaikka pelikirjaa olisikin/on parannettu Wienin mm-kisojen jälkeen.

Leijonien pelikirja oli kelvoton Wienissä. Hyökkäyksiin lähdöissä ei ollut tarkoitus mennä lyhytsyöttöpelillä, kiekko oli tarkoitus kuljettaa eikä syöttää keskustaan ja kenttätasapaino horjui. Pakin ensimmmäinen syöttö sai olla pitkä ilman, että Westerlund olisi siihen mitenkään puuttunut. Minulla on Leijonien Wienin pelikirja kotona.

Vasta kesällä ja syksyllä 2005 Erkka Westerlund alkoi puhua pelin tekemisestä senttereiden ja keskustan kautta. Lopulta Torinoon mennessä Erkan uusi pelikirja oli valmis.

Eli kysymykseesi: varmaan toteutuskin oli huono, mutta myös pelikirja oli hanurista.
-sihvonen-

 

[P.Sihvonen]

Jos jokin joukkue päättyneissä MM-kisoissa esitteli pelitavan saralla jotain todella edistyksellistä, oli se näytöstyyliin kultamitalit pokannut Ruotsi. Suomen lyhytsyöttöpeli ja rintamahyökkäys olivat passiivista näpertelyä Tre Kronorin näyttävän ja innovatiivisen hyökkäystenrakentelun rinnalla. Ruotsi käytti perushyökkäyksiinlähdöissään kahta rakentavaa pelaajaa hyökkäysrintaman keskustassa ja pelasi hyökkäysalueella lähes uhkarohkeata paikanvaihtopeliä, jolla se repi vastustajiensa puolustukset riekaleiksi. Tällainen pelitapa vaatii toteuttajiltaan huomattavan paljon kiekollista osaamista sekä oivalluskykyä ja valmennusjohdolta todella vankkaa luottamusta pelaajien henkilökohtaiseen taitotasoon sekä peliälyyn.

Tämä on hyvä huomio, mutta ei sinänsä uusi asia Bengt-Åken pelikirjassa. Näin hänen joukkueensa ovat pelanneet (neljän!) rintamahyökkäyksiä jo kauan. Osin tältä pohjalta tulen esittämään seuraavassa Urheilulehdessä sellaista teoreettista uudistusta, jossa kaukaloa ei enää valmentajien ajattelussa jaettaisikaan kolmeen pystysuuntaiseen kaistaan, vaan viiteen!

Suora lainaus tulevasta lehdestämme: "Lisäksi ehdotan, että teoreettisessa keskustelussa kaukaloa ei enää jaettaisi kolmeen kaistaan pitkittäissuunnassa. Uusi jako olisi tehtävä viiteen kaistaan pitkittäissuunnassa. Olisi ydinkeskustan kaista, vasen ja oikea laitakeskusta sekä laitakaistat."

HN, mainitsemasi kaksi peliä tekevää pelaajaa operoivat juuri noilla "laitakeskustan" kaistoilla. Peliä tekevä pakki nostaa peliä aika usein ydinkeskustasta.

Tuo terminologia vielä askarruttaa minua. Onko parempia ehdotuksia?

-sihvonen-

 

[Panzerfaust]

"Lisäksi ehdotan, että teoreettisessa keskustelussa kaukaloa ei enää jaettaisi kolmeen kaistaan pitkittäissuunnassa. Uusi jako olisi tehtävä viiteen kaistaan pitkittäissuunnassa. Olisi ydinkeskustan kaista, vasen ja oikea laitakeskusta sekä laitakaistat."

Lätkä on sen verran nopeatempoista peliä, että on vaikea uskoa pelaajien muuta kuin nyökyttävän taas hikisiä päitään ja teeskentelevän ymmärtävänsä, jos koutsi ryhtyy antamaan karvausohjeita "oikeaan laitakeskustaan" ja huutamalla samalla ettei "ydinkeskustaa" saa jättää vapaaksi.

OK. Pelikirjat tunteva varmaan saa viidestä kaistasta järkeviäkin esimerkkejä, mutta pointtini on, että tuossa viiden kaistan teorian tuomisessa käytäntöön voisi käydä niin, että keskivertopelaajan suoritus, eli tässä tapauksessa pelikuri(ts. pelitavan noudattaminen) kärsisi. Pelikuri ja pelikirja ajautuisivat ikäänkuin törmäyskurssille.

 

[Huerzo]

Tiedä sitten tuosta kaistaterminologiasta. Ehkä luontevimmilta nimityksiltä viidelle kaistalle tuntuisivat vasen ja oikea laitakaista, vasen ja oikea keskikasta sekä keskimmäinen kaista.

Kuulostaisi ymmärrettävältä, mutta selittäkää tyhmälle tarkoittaako tämä kaista-ajattelu kiekon tuontia hyökkäysalueelle vai pelaamista hyökkäysalueella...

Petteri, ottaisitko jossain välissä esiin vaikkapa koripallon erilaisten pelikirjojen asiantuntijan ja vertaisit hänen kanssaan millaisia muutoksia he tekisivät nimenomaan jääkiekon hyökkäyspeliin. Minusta jääkiekko ja koripallo ovat monessa mielessä samanlaisia hyökkäysalueen pelin suhteen (ok, koripallossa voit tehdä kauempaa pisteitä) - mies miestä vastaan pelaamista ja keskusta on paras paikka tehdä pisteitä/maaleja. Sillä muistan jonkun korisjermun joskus ihmetelleen miksi jääkiekossa pelaajien paikat ovat niin kiveen hakatut, kun koripallossa hyökkäyskuviot ovat monipuolisempia. Siltähän tuo B-ÅG:n kuvio näin amatöörin korviin kuulostaa...

 

[JimmyMac]

Kiitos vastauksesta omaan kysymykseeni.

En tiedä sopiiko jääkiekkoon vanhan ajan jalkapallon terminologia, mutta joskus jalkapallossa hyökättiin viidellä pelaajalla ja laita- ja keskushyökkääjien välissä W-ryhmityksessä (hassu yhteensattuma) olivat välihyökkääjät. Minun korvissani kuulostaisi hyvältä keskikaista, vasen- ja oikea välikaista ja sitten vasen kaista ja oikea kaista. Tämä on nyt yksi ehdotus.

Hieman Johanneksen ja HN:n ehdotuksia soveltaen: Vasen laitakaista, vasen välikaista, keskikaista, oikea välikaista, oikea laitakaista.

Muutenkin täytyy kyllä Sihvoselle antaa kiitokset, että pitkälti sinun ansiostasi on jääkiekko alkanut kiinnostaa aivan uudella tavalla. Esim. Urheilulehden sivuilla olevat videopätkät Suomen maajoukkueen pelitavasta ovat erittäin opettavaisia.

 

[onomoro]

Jos vielä kerran selvällä suomenkielellä kertoisit meille väärinymmärtämisen mestareille ja olennaisen ohittajille, että mikä tässä Sihvosessa on sitten se punainen lanka. Siis ihan lyhykäisyydessään, miten ne kirjoitukset ymmärretään oikein ja se olennainen löytyy?

Ensiksikin, ei ole mitään yhtä tapaa ymmärtää oikein tai löytää olennaista. Olennainen minun mielestäni "löytyy", jos ei jumituta tahallaan johonkin merkityksettömään yksityiskohtaan tai auota päätä perustelematta tai pyritä tahallaan onkimaan kämmejä tai vääristellä. Eli toisin sanoen, silloin ollaan kiinni olennaisessa, kun keskustellaan itse asiasta, eikä siitä montako kämmiä on jäänyt oikeinkirjoitukseen. Silloin ollaan kiinni olennaisessa, kun laitetaan asiat keskustelemaan keskenään sen sijaan, että yritettäisiin jonkin subjektiivista näkemystä pitää totuutena (vrt Erkan sanomiset, J.J:n sanomiset). Tällöin voidaan olla kärkeviä, jopa pirullisiakin, jos argumentit ovat päteviä.

On myös suuri ero sanoa, "että Sihvonen haluaa kirjoituksillaan enemmän pillua vaimoltaan" tai että "Sihvonen on kommentteineen tonttu", kuin jos sanotaan, että:

"Pelikirjat tunteva varmaan saa viidestä kaistasta järkeviäkin esimerkkejä, mutta pointtini on, että tuossa viiden kaistan teorian tuomisessa käytäntöön voisi käydä niin, että keskivertopelaajan suoritus, eli tässä tapauksessa pelikuri(ts. pelitavan noudattaminen) kärsisi."

Näin Panzerfaust sanoo tuossa ylempänä ja on minun mielestäni kritiikillään kiinni olennaisessa, eli keskustelussa.

Näitä esimerkkejä löytyy tästä ketjusta vaikka kuinka paljon Erkan sanomisista Sihvosen roolista keskusteluun.

Mutta enhän minä ole mikään sanomaan, miten ihmisten pitää keskustella. Olisi vaan kiva, että näinkin mielenkiintoisista aiheista olisi vääntämässä vakavammin enemmän kuin kourallinen ihmisiä

 

[pokki]

Mutta enhän minä ole mikään sanomaan, miten ihmisten pitää keskustella. Olisi vaan kiva, että näinkin mielenkiintoisista aiheista olisi vääntämässä vakavammin enemmän kuin kourallinen ihmisiä

Tuossa ylempänä oli jo paljon parempaa keskustelua asian tiimoilta, joten jo hetken toivoin ettet edes vastaa kysymykseeni.

Kiitos kuitenkin. Asiallinen vastaus ja hyvin perusteltu. Nyt minä tiedän mitä ajat takaa ja onhan tuossa omalla tavallaan punainen lanka olemassa. Silti on pakko sanoa, että Sihvonen omalla tyylillään kerjää tuota epäolennaista keskustelua, joten ei sitä niin kauheasti kannata arvostella tai ihmetellä.

No jep, nyt vetäydyn.

 

[Ender00]

Futisihmisenä kommentoin sen verran, että on se kuitenkin onni, että teillä jääkiekkopuolella on kriitikko - Sihvonen.
Muutoin voisi jääkiekko jutut olla turhan yksipuolisesta täysin kritiikitöntä selkään taputtelua, kuten nyt tämä YLEn Henry Järvisen uusin
http://www.yle.fi/urheilu/kolumni/looppi/id39865.html

 

[palle fontän]

Lätkä on sen verran nopeatempoista peliä, että on vaikea uskoa pelaajien muuta kuin nyökyttävän taas hikisiä päitään ja teeskentelevän ymmärtävänsä, jos koutsi ryhtyy antamaan karvausohjeita "oikeaan laitakeskustaan" ja huutamalla samalla ettei "ydinkeskustaa" saa jättää vapaaksi.

Bergeiheim taisi Tsekkejä vastaan erätauolla haastattelussa todeta, että karvauksessa on jätetty liikaa keskustaan tilaa, joten kyllä siellä ainakin jonkinnäköinen ymmärrys Suomen karvauksesta löytyy.

 

[Panzerfaust]

Bergeiheim taisi Tsekkejä vastaan erätauolla haastattelussa todeta, että karvauksessa on jätetty liikaa keskustaan tilaa, joten kyllä siellä ainakin jonkinnäköinen ymmärrys Suomen karvauksesta löytyy.

Mutta nyt puhuttiinkin nimenomaan laitakeskustoista ja ydinkeskustoista. Ja pointtini ei ollut, että pelaajat olisivat tyhmiä, vaan lähinnä toistaa, että lätkän nopeatempoisuus asettaa tietyt rajat monipuolisten taktiikoiden toteuttamiseen käytännössä.

 

[dude]

Futisihmisenä kommentoin sen verran, että on se kuitenkin onni, että teillä jääkiekkopuolella on kriitikko - Sihvonen.
Muutoin voisi jääkiekko jutut olla turhan yksipuolisesta täysin kritiikitöntä selkään taputtelua, kuten nyt tämä YLEn Henry Järvisen uusin
http://www.yle.fi/urheilu/kolumni/looppi/id39865.html

Millaista muunlaista kolumnia voi odottaa jääkiekkomaajoukkueen tiedottajalta?

 

[Ender00]

Millaista muunlaista kolumnia voi odottaa jääkiekkomaajoukkueen tiedottajalta?

Jääkiekkomaajoukkueen tiedottaja? Enpä tiennyt tuotakaan. Tuohan asettaa hänen YLE:lle kirjoittamansa kolumnit hyvin kyseenalaiseen valoon. Brezneviläistä median käyttöä.

 

[TosiFani]

Tuntuu olevan tekemisen puutetta Sihvosella, kun ruuduttaa (huom. kirjoitettu pienellä) kaukaloa. Ehkä tulevaisuudessa pelataan SM liiga shakkia.

"Ässät siirtää keskushyökkääjän ruutuun A4 missä Jokereiden pakki jo oli. Syntyy taklaus ja myös Ässien laitahyökkääjä siirtyy ruutuun A4 ja tappelu on valmis..."

 

[Mace]

Tuntuu olevan tekemisen puutetta Sihvosella, kun ruuduttaa (huom. kirjoitettu pienellä) kaukaloa. Ehkä tulevaisuudessa pelataan SM liiga shakkia.

"Ässät siirtää keskushyökkääjän ruutuun A4 missä Jokereiden pakki jo oli. Syntyy taklaus ja myös Ässien laitahyökkääjä siirtyy ruutuun A4 ja tappelu on valmis..."

Sinä se et koskaan petä. Sama "tekemisen puute" on ilmeisesti tainnut vaivata myös Ruotsin joukkueen valmennusjohtoa, kun ovat ruuduttaneet kaukaloa. Toivottavasti siellä on nyt saadun kullan myötä jotain kaukalon ruuduttamista parempaa tekemistä tulevaisuudessa...

 

[Johnny92]

Petteri, ottaisitko jossain välissä esiin vaikkapa koripallon erilaisten pelikirjojen asiantuntijan ja vertaisit hänen kanssaan millaisia muutoksia he tekisivät nimenomaan jääkiekon hyökkäyspeliin. Minusta jääkiekko ja koripallo ovat monessa mielessä samanlaisia hyökkäysalueen pelin suhteen (ok, koripallossa voit tehdä kauempaa pisteitä) - mies miestä vastaan pelaamista ja keskusta on paras paikka tehdä pisteitä/maaleja. Sillä muistan jonkun korisjermun joskus ihmetelleen miksi jääkiekossa pelaajien paikat ovat niin kiveen hakatut, kun koripallossa hyökkäyskuviot ovat monipuolisempia. Siltähän tuo B-ÅG:n kuvio näin amatöörin korviin kuulostaa...

Periaatteessa juuri näin. Koripallojermuna olen ihmetellyt samankaltaisia ilmiöitä. Koriksen puolella koko joukkueen transition-peli kaistoineen on sille sopiville joukkueille ihan normaalia. Parhaana esimerkkinä viime yönä NBAn lännen finaaleihin edennyt Phoenix Suns, jossa kaikki viisi pelaajaa kykenevät uhkaamaan siirtymisen yhteydessä.

Laukaisusektoriajattelua ei varmaan näiden lajien väliseen vertailuun kovin hyvin voida soveltaa mutta puolustuksesta hyökkäykseen siirtymisen perusperiaatteita jossakin määrin kyllä. Tosin lajien liikkumisen erilaisuuden ja sen että koripalloa pelataan myös ylös-alas-suunnassa takia vertailu vaikeutuu. Näin enemmän koripalloihmisen silmin kiekkokuvioiden pohtiminen on aina ollut kuitenkin hyvin mielenkiintoista. Ja kysymyksiä herättävää.

 

[Abiel]

Pelikirja pelikirja..

Miten sitten nämä mentaalipuolen asiat? Voisiko Suomen putoaminen Tsekkiä vastaan johtua vaikkapa siitä että mailaa alettiin taas "yllättäen" puristaa kovassa paikassa, eikä kiekko pomppinut Tsekki-maaliin, ei sitten millään. Huomioko Sir Sihvonen lainkaan analyyseissään (en ole niitä hirveästi lukenut) näitä kuuluisia pieniä asioita, jotka lopulta kääntävät tiukat pelit jonkun hyväksi? Ihmiset siellä jäällä loppupeleissä kuitenkin pelaavat, eivätkä mitkään tietokoneet, joihin Erkka on ohjelmoinut pelikirjansa.

Saattaa lukea jo jossain tässäkin topicissa, tai Riika-osiossa, mutta kysyn nyt silti, toteutuiko Suomen pelikirja välierässä Tsekkiä vastaan? Puusilmäinen näkökulmani on, että Suomi pelasi hyvän ottelun, mutta se kuuluisa viimeistely taas uupui tosipaikassa, eli hermo petti jälleen. Johan noita viimeminuuttien tasoituksia jossain alkusarjassa aina syntyy, mutta tosipaikan tullen Leijonilla on paha tapa jäätyä. Siltä minusta ainakin tuntuu.

 

[sixtus]

Sihvosen all-starsit

Mielestäni muuten varsin asialliset kentät ja myöskin kommentit. Ihmetystä herätti vain J-Jokisen valinta suomen ykköshyökkääjäksi. Oli kyllä hasardeineen ja lukuisine maalipaikkojen hukkailuineen yksi suurimmista pettymyksistä. Pisteitä tuli kivasti, mutta nekin lähes kaikki vähemmän merkityksillisissä matseissa. Olisin odottanut tällaista valintaa joltain hesarin toimittajalta, joka ei ole edes pelejä katsonut, vaan valinnut parhaat pelaajat tuijottamalla teksti tv:stä kisojen pistepörssiä.

Mielelläni kuulisin sinulta Petteri, mikä teki Jussin esityksestä paremman jos verrataan herraa vaikkapa J.Ruutuun tai Hahliin?

 

[P.Sihvonen]

Miten sitten nämä mentaalipuolen asiat? Voisiko Suomen putoaminen Tsekkiä vastaan johtua vaikkapa siitä että mailaa alettiin taas "yllättäen" puristaa kovassa paikassa, eikä kiekko pomppinut Tsekki-maaliin, ei sitten millään. Huomioko Sir Sihvonen lainkaan analyyseissään (en ole niitä hirveästi lukenut) näitä kuuluisia pieniä asioita, jotka lopulta kääntävät tiukat pelit jonkun hyväksi? Ihmiset siellä jäällä loppupeleissä kuitenkin pelaavat, eivätkä mitkään tietokoneet, joihin Erkka on ohjelmoinut pelikirjansa.
.

Toki psykologialla on osuutensa näissä asioissa, en minä sitä ole koskaan kieltänyt.

Mitä tulee Leijonien pelikirjan toteutumiseen välierässä, niin pitkälti se toteutui. Mutta painotus oli totaalisen väärä. Pelikirjasta löytyy myös tämä passiivisempi, peruutteleva karvaaminen. Mielestäni karvausvalinta oli Westerlundilta emämunaus samoin kuin Torinon finaalissa Ruotsia vastaan. Tällaiset Tshekin ja Ruotsin kaltaiset syöttöpelijoukkueet saa murskattua vain häiritselmällä niiden pelinrakentelua aktiivisesti ylhäältä.

Ja minulla on kyky nähdä, että kyse oli nimenomaan pelitapavalinnasta pelikirjan sisältä. Katsokaa tarkasti Leijonien kärkikarvaajan tomia pelin ensimmäisen viiden minuutin aikana Tsehkkiä vastaan, jos teillä on peli videolla. Kyse ei ollut mistään psykologisesta pelosta. Jokainen valmentanut tietää, että pelaajat menevät hyvin mielellään päälle syvälle vastustajan alueelle. Päinvastoin heitä on jopa vaikea topputtaa tämän suhteen pelien alussa. Tässä mielessä Westerlundin auktoriteetti toimi aukottomasti pelin alussa Tshekkiä vastaan. Karvausvalinnan piti olla passiivinen, jos pelaaja ei ollut täysin varma siitä, että saa aiheutettua painetta ja häiriötä Tsheki pakille.

Tähän samaan arvioon Leijonien liiallisesta passiivisuudesta päätyi myös YLEn studion J.Jalonen.

Useimmiten (pseudo)psykologiset selitykset ovat pelkkää hebreaa jääkiekkopeleissä. Miten olisi mahdollista, että Ruotsi pelkäsi voittaa lähes koko Hardy Nilssonin vuodet, mutta nyt se voittamisen rohkeus olisi palannut kuin jostain taivaasta uuden päävalmentajan myötä. Siellä pelaavat kuitenkin pitkälti samat pelaajat. Kyse on epäpelaamien (torpedo-jääkiekko) ja voittavan jääkiekon (lyhytsyöttöpeli) erosta - ei mistään tyhmästä psykologiasta.

Toki se, että pelikirjan mukainen pelaaminen sulaa alta pois kesken turnauksen, voi olla myös psykologinen ilmiö. Mutta Toriossa ja Itävallassa se ei ollut sitä.
-sihvonen-

 

[The tower]

Mielestäni karvausvalinta oli Westerlundilta emämunaus samoin kuin Torinon finaalissa Ruotsia vastaan. Tällaiset Tshekin ja Ruotsin kaltaiset syöttöpelijoukkueet saa murskattua vain häiritselmällä niiden pelinrakentelua aktiivisesti ylhäältä.

Amatöörinä kiinnostaa tietää miten määrittelet syöttöpelijoukkueen? Ruotsi toki syöttää lukumääräisesti paljon ja hyvällä prosentilla, mutta miten samaa voi sanoa tämän vuoden Tshekistä? Amatöörin silmin Tshekki oli joukkue, jolla ei ollut oikein mitään pelitapaa, syötöt ja pelinrakentaminen olivat aika luokattomia(mielikuva) ja joukkueen sisällä pelaajien tasoerot olivat isot. Joskus huonompi joukkue kuitenkin voittaa jääkiekkopelin ja näin kävi mielestäni tämän vuoden kisoissa Tshekille sekä Venäjää että Suomea vastaan. Ja ei, en ole ottanut pelejä videolle, joten en voi katsoa niitä uudestaan ;-).

Väitit myös Urheilulehden sivuilla jotain tyyliin, että kahden vastaiskujoukkueen pelatessa vastakkain paremmin syöttävä joukkue voittaa 70% peleistä. Moni lukijoista kaipaa varmasti jonkinlaista tilastollista näyttöä tuon väitteen tueksi. 70% on kuitenkin aika hurja luku kv-tasolle.

 

[Vaughan]

Uutena asiana - tai siis 2000-luvulla uutena - Ruotsin pelitavassa oli tuo lähes kokonaan pelipaikoista vapaa hyökkäysalueen pelaaminen, jossa laiturien ja pakkien perinteisillä rooleilla heitettiin vesilintua. Ellen nyt aivan kieroon katsellut, niin siellä huseerasivat välillä molemmat puolustajat ylhäällä (esim. toinen kulmassa toisen vetäessä vartijansa maalille ja avaten näin laiturille tyhjää tilaa viivalle).

Täytyy myöntää etten katsellut Ruotsin peliä "sillä silmällä", mutta teoreettisesti orientoituneena ihmisenä minule tuli kuvaamastasi tyylistä mieleen "hyökkäysalueen kombinaatiopelaaminen" - termi jota käytettiin Jokereiden alkukauden pelityylin kohdalla. Voisiko olla siis, että Immonen ja Lukkarila yrittivät syksyllä jotain Ruotsin tapaista, mutta epäonnistuivat siinä?

Tähän olisi mielenkiintoista kuulla vastaus Sihvoselta, mutta kommentoikaa toki muutkin.

 

[dana77]

Huomioko Sir Sihvonen lainkaan analyyseissään (en ole niitä hirveästi lukenut) näitä kuuluisia pieniä asioita, jotka lopulta kääntävät tiukat pelit jonkun hyväksi? Ihmiset siellä jäällä loppupeleissä kuitenkin pelaavat, eivätkä mitkään tietokoneet, joihin Erkka on ohjelmoinut pelikirjansa.

Jos joukkue pelaa hyvin, kuten esimerkiksi Ruotsi teki Tsekkiä vastaan tai Suomi teki Kanadaa vastaan, niin joukkue pystyy luomaan niin paljon hyviä tilanteita etteivät pelit ratkea mihinkään kiekon pomppimiseen tai "säkään". On esim ihan turha selittää että Ruotsi hävisi V-Venäjälle Olympialaisissa kun Salo imi helpon maalin; he hävisivät koska löivät päätään V-Venäjän puolustukseen (eli pelisysteeminsä toimivuuteen).

 

[Mind over matter]

Tähän samaan arvioon Leijonien liiallisesta passiivisuudesta päätyi myös YLEn studion J.Jalonen.

Jalonenhan otti televisiossa heti Tsekki-pelin jälkeen sivulauseessa esille myös sen, että passiivisuus olisi voinut johtua pelaajista ja (psykologiasta).

 

[Maffesoli]

Toki psykologialla on osuutensa näissä asioissa, en minä sitä ole koskaan kieltänyt.

Pelikirja-analyysi kaipaisi ehkä täydentämistä tai selkeämpää avaamista juuri tässä kohtaa. Eli mikä on itse asiassa pelikirjan suhde pelaajiin, "tyhmään psykologiaan", pelikirjan toteutukseen, valmennukseen ja valmentautumisen onnistumiseen ja pelin hallitsemattomiin osiin (vastustaja, sattuma, tuomari jne.). Peliä tai sen kulkua ja lopputulosta ei voi palauttaa kuitenkaan ennakolta laadittuun A4:een. Tätä pelin olemusta pelikirja-analyysit vaikuttavat käsittelevän hapuillen - tai jopa kartellen. Teoretisoitaessa ilmiötä "kyllä tällä on osuutta asiaan" -argumentti on määrittelemättä epätyydyttävä.

Samoin pelikirja-analyysin väistämätön jälkijättöinen katse on eräänlainen ongelma. Vääjäämättä tulee mieleen, että olisiko analyysi vaikkapa olympiafinaalista tai Latvian välierästä ollut täsmälleen samankaltainen, jos erään puolustajan laukaus tai erään sentterin ohjaus olisikin osunut muutaman sentin eri paikkaan ja Suomi olisi voittanut pelit vaikkapa rankkareilla. Pelikirja-mielessä pelit olisivat olleet täsmälleen samat, mutta olisivatko myös analyysit olleet täsmälleen samat. Tämä ei ole väite tai syytös, vaan ainoastaan pohdinta siitä, että voiko peliä ylipäätään analysoida niin, ettei sen lopputulos vaikuttaisi tapaan ymmärtää pelin tapahtumia.

Ja minulla on kyky nähdä...

Ihan nyanssina on pakko todeta - tosin pilke silmäkulmassa - että tämänkaltaiset huomiot ovat yleensä enemmän keskustelua tappavia kuin keskustelua ylläpitäviä tai synnyttäviä argumentteja; jälkimmäinen lienee kuitenkin tarkoitus.

 

[P.Sihvonen]

Täytyy myöntää etten katsellut Ruotsin peliä "sillä silmällä", mutta teoreettisesti orientoituneena ihmisenä minule tuli kuvaamastasi tyylistä mieleen "hyökkäysalueen kombinaatiopelaaminen" - termi jota käytettiin Jokereiden alkukauden pelityylin kohdalla. Voisiko olla siis, että Immonen ja Lukkarila yrittivät syksyllä jotain Ruotsin tapaista, mutta epäonnistuivat siinä?

Tähän olisi mielenkiintoista kuulla vastaus Sihvoselta, mutta kommentoikaa toki muutkin.

Olet hajulla, Vaughan!

Bengt-Åke Gustafsson ja Färjestadtin joukkue ovat hyökkäysalueen kombinaatiopelaamisen kehittäjiä - jopa keksijöitä. Tosin Tre Kronor ei viljele sitä ihan yhtä vahvasti kuin Färjestadt aikoinaan. Tre Kronor "kurkkaa" pakilla lähinnä pelin puolelta pelin puolelle, mutta Färjestadt kurkkasi pelin puolen pakilla kohti takatolppaa. Tosin Torinon finaalissa Ruotsin pakki, en muista kuka, teki yhden tällaisen färjestadt-kurkkaus-maalin.

-sihvonen-