Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[SergeiK]

Katsoin tuon neljännen Jälkiviisaat-lähetyksen Ylen sivuilta. Kaikilla kolmella oli kyllä perustelut tyylilleen kirjoittaa, mutta minua tökki Kalevan toimittajan ylimielisyys suhteessa pelianalyysiin. Toki kuvauksia ilmiöistä, tapahtumista ja toimijoista tarvitaan, ja itsekin niitä luen lehdistä, mutta väite, ettei pelin analysoiminen kiinnostaisi ketään, oli aika uskomaton.

Oletan Vuorjoen mielipiteen syyksi, että Pohjois-Suomessa asuu vaan niin yksinkertaisia ihmisiä. Olisi kiva lukea Kalevan formula-juttuja. Mitä sitä kertomaan koska Kimi tankkaa ja mennäänkö slicksellä vai nou? Läski-Vuorjoen mielestä junteille pitää vaan kertoa brum-brum ja ympäri mennään? Tarinat, ilmiöt ja henkilöityminen tarkoinee kirjoituksia siitä Kimin missimuijasta ja Kimin karaokeilloista. Ketään ei kiinnosta taktiikka ja pelin syy ja seuraukset. Jopa keihäänheitosta toimittajat repivät enemmän taktisia pohdintoja ja sen lajin syvin olemus on heittää keppiä pitkälle.

"Kysymys on siitä halutaanko ystäviä menestystä ja vaikutusvaltaa vai halutaanko palvella lukijaa"

Olen sanonut aiemminkin, että on se saatana, että typerinkin punaniskainen brittijuntti tajuaa jalkapallosta perustaktiikat, mutta suomalaisen insinöörin ei oleteta ymmärtävän jääkiekosta yhtään mitään. Lapa jäähän ja nimi lehteen. Jees poks.

Onko taktiikoiden esilletuominen tappanut jalkapallon puolelta persoonien esiinmarssin ja kaikki mahdollisuudet niiden esilletuomiseen?

 

[pokki]

Mutta ilmeisesti tulkitsin sinua aivan väärin. Hyvä sitten niin, tämä keissi voidaan sulkea.

Kyllä, tulkitsit siltä osin väärin, että puhuin journalistisesta keskustelusta journalistisen koulutuksen omaavan toimittaja X:n ja Sihvosen välillä. En siis kirjoittamisesta tai toimittamisesta itsessään.

Kuten sanoin, hyvin teorian osaava toimittaja voi silti olla täysin paska kirjoittaja. Kaikki eivät ole syntyneet kynä kädessä, vaikka se toimittaminen haaveammatti olisikin.

No jep, case closed.

Heh, minä taas varmaankin olen leimautunut turhankin vahvasti Sihvosen puolustajaksi, koska en kovin pahasti ole häntä kohtaan osannut mitään sanoa tässä ketjussa. Olen yhä niin vahvasti sitä mieltä, että monista epäkohdista huolimatta Sihvonen on piristänyt suomalaista urheilujournalismia sen verran paljon, että mieluummin keskityn puolustamaan hänen positiivisia ansioitaan.

Mutta jos hän haluaa nostaa itsensä jalustalle muiden yläpuolelle ja tituleerata itseään suomalaisen kiekkoilun sanansaattajaksi, niin... No, voihan häntä sitten pää-äänenkäyttäjäksi kutsua - torvi mikä torvi.

Niin juuri. Seuraava kysymykseni sinulle olisikin ollut juurikin se, että mikä on sinun mielipiteesi Sihvosesta. No sekin selvisi.

Itse asiassa meidän mielipiteemme herrasta ei juurikaan eroa. Alussa toki Sihvosen tyyli ärsytti paljonkin, koska minulle itselleni on annettu kertoa journalistin ammattietiikasta, eikä siihen mielestäni kuulu esimerkiksi muiden medioiden kyttäily tai kollegojen mustamaalaaminen.

No, asiaan. Nykyään herra herättää paljon vähemmän negatiivisia tunteita. Jos juttu on täysin päätön, se ennemminkin naurattaa. Hyviäkin juttuja Sihvonen kirjoittaa, kun keskittyy vain siihen analysointiin. Piristää siis tuota urheilujournalismin skeneä joskus ja joskus taas aiheuttaa huvitusta.

Minäkään en ole niin sihvos-vastainen, kun monet luulevat. Kyllä täältä tulee kehujakin, kun siihen on syytä. Tässä ketjussa muutenkin on kaksi ääripäätä, jotka eivät lopulta ole niin kaukana toisistaan.

Toinen puoli sanoo, että Sihvonen on hyvä kirjoittaja, jolla on myös epäkohtia. Se toinen puoli on sitä mieltä, että Sihvonen on huono toimittaja, jolla on kuitenkin ihan hyviäkin juttuja takanaan. Noiden kahden ero on lopulta hiuksen hieno. Itse sijoitun noiden kahden välille, omasta mielestäni.

Niin ja vielä on pakko mainita pakkomielteistä. Tällä hetkellä ainoa pakkomielle on saada oman pirtin puutarha / takapiha kuntoon. Siinä on riittämiin, usko tai älä. (hymiö)

 

[Vesso]

Katsoin eilisen jälkiviisaat ja kyllähän Petteri söi Jalosen nasevalla argumentoinnilla tyystin!

Logiikka Sihvosen teeseistä kuitenkin edelleen ontuu siinä, että hän korostaa peliä ja siihen katsomista, mutta esimerkiksi eilisessä toteaa "henkilöinnillä tilaa tulee enemmän". Mikäli itse kirjoitukset eivät lebensraumia itselleen tee, niin onko henkilöinti sitten se oikea tapa? Minusta ei. Tulihan se Rönkä sieltä taustalta esille.

 

[Mosabacka]

Eikö Urheilulehden juttujen kompetenssi riitä?

...Mikäli itse kirjoitukset eivät lebensraumia itselleen tee, niin onko henkilöinti sitten se oikea tapa?...

Vesso heittää esiin teeman, joka on kytenyt mieleni sopukoissa jo hetken aikaa. Miksi Sihvoselle ei riitä se, että Urheilulehti tekee peliä analysoivia juttuja? Eikö voisi vain kirjoittaa itse, niin kuin parhaaksi katsoo? Eikö oma esimerkki kelpaakaan? Miksi on arvosteltava toisten tekemisiä? Miehen pitäisi itse vastata teoistaan, eikä paeta Jukka Röngän taakse.

Itse asiassa parasta jälkiviisaiden keskustelussa olisi ollut se, että Pekka Jalonen ja Kalevan toimittaja olisivat kysyneet Sihvoselta, että "Mitäs se sinun napaa kaivaa, mitä me kirjoitamme?"

Keskustelu oli viihdyttävää sikäli, mutta Sihvonen ei osaa odottaa vuoroaan, vaan tykittää joka väliin omaa psalmiaan. Miksi Sihvosen pitää kehua itseään?

Itse olen pitänyt Sihvosen jääkiekkoa koskevista teksteistä sekä painettuna että netin puolella, ja etenkin videoista. Ylimääräisen hömpötyksen olen oppinut suodattamaan pois.

 

[pernaveikko]

Miehen pitäisi itse vastata teoistaan, eikä paeta Jukka Röngän taakse.

Tuossa oli kyse siitä, että PS on Röngän kanssa yhdessä brändätty, niin vastuukin on pitkälti Röngän.

Mielestäni keskustelu oli aika lailla jankkaavaa ja herrat eivät oikein aina tuntuneet puhuvan samasta asiasta.

 

[Joonas]

PS on kyllä ainakin meikäläisen kohdalla syventänyt kiekkotietämystä, joten minun ei tarvitse haukkua häntä. Hänen ansiostaan nyt pystyy seuraamaan jääkiekko-ottelua muutenkin kuin pelkän liikkeen lisäämisen kautta. Tietää, milloin lähtee hyvä hyökkäys jne. Itsevarma asenne ja hurja lajitietämys ovat mahtava paketti.

PS vei viime jälkiviisas -keskustelun nimiinsä lähes tyrmäyksellä. Ainoastaan JJ pystyy olemaan lähes samalla tasolla. Vuorjoki perusteli kantaansa katsojakunnalla, ja se on ihan oikein. Kalevalla, niin iso lukijakunta, että huomattavasti useampaa varmasti kiinnostaa oheishömppä enemmän kuin pelin sisäiset asiat. PS:n lukijakunta UL:ssa on urheilusta syvemmin kiinnostunutta, jonne hänen analyyttinen kirjoitustyyli passaa kuin nyrkki silmään.

Suurin syy sille, että tilaan Urheilulehteä. Uskokaa pois.

 

[Lapanen]

Miksi Sihvoselle ei riitä se, että Urheilulehti tekee peliä analysoivia juttuja? Eikö voisi vain kirjoittaa itse, niin kuin parhaaksi katsoo? Eikö oma esimerkki kelpaakaan?

Sihvosella on näköjään suuria vaikeuksia tulla ymmärretyksi. Eihän hän ole vasta kuin n määrän kuukausia hokenut joka paikassa, että haluaa nostaa suomalaisen kiekkojournalismin jotensakin saman tyyppisiin kantimiin, kuin mitä fudiskirjoittelu on Briteissä.

Tämähän tarkoittaisi mm sitä, että sanomalehdissä kirjoittelu olisi Teemun autojen, Nummelinin MM-kisojen tai Peltosen maalien 1995 laskemisen lisäksi jotain hieman analyyttisempääkin.

Suurena ideana Sihvosella on ymmärtääkseni suurempienkin massojen kiekkotietämyksen kohottaminen. Tämän lienee tarkoitus palvella myös ja ennen kaikkea itse lajia.

Itseni on kyllä erittäin hankalaa löytää noista tavoitteista jotain kielteisiä ajatuksia herättävää.

Niidenkään, jotka ovat huolissaan perinteisen iltapäivälehtijournalismin puolesta, ei kannata ahdistua. Eiköhän Sihvosen utopiassa ole ole tilaa Teemun autoillekin. Kyllä nuokin jutut iltsareiden urheilusivuille mahtuisivat, vaikka jääkiekkojournalismi saisikin niissä tilaa.

 

[joey77]

PS on kyllä ainakin meikäläisen kohdalla syventänyt kiekkotietämystä, joten minun ei tarvitse haukkua häntä. Hänen ansiostaan nyt pystyy seuraamaan jääkiekko-ottelua muutenkin kuin pelkän liikkeen lisäämisen kautta. Tietää, milloin lähtee hyvä hyökkäys jne. Itsevarma asenne ja hurja lajitietämys ovat mahtava paketti.

PS vei viime jälkiviisas -keskustelun nimiinsä lähes tyrmäyksellä. Ainoastaan JJ pystyy olemaan lähes samalla tasolla. Vuorjoki perusteli kantaansa katsojakunnalla, ja se on ihan oikein. Kalevalla, niin iso lukijakunta, että huomattavasti useampaa varmasti kiinnostaa oheishömppä enemmän kuin pelin sisäiset asiat. PS:n lukijakunta UL:ssa on urheilusta syvemmin kiinnostunutta, jonne hänen analyyttinen kirjoitustyyli passaa kuin nyrkki silmään.

Suurin syy sille, että tilaan Urheilulehteä. Uskokaa pois.

Sihvonen on ihan samaa sarjaa, kuin Sarasvuo. Itse itsenä jumalan asemaan, paljolla paskanpuhumisella ja itse promootiolla nostanut nobody. Jos mies olisi niin huippu kiekkotietäjä-guru, kuin itse antaa ymmärtää (kuunnelkaa sitä, sehän on muuttanut koko SM-liigan kaikkien joukkueiden pelityylit ja tehnyt liigasta paremman ... siis KOKO liigasta, ei herra ja jumala) niin luulisi miehen olevan aika kovalla palkalla hoitelemassa vähän eri asioita, kun kirjottelemassa mitä sattuu millon sattuu ja mihin sattuu. Mutta ei ole, mites se viimeisin valmennushommeli päättyikään?

Analyyttinen, huikea tietomäärä, anna mun kaikki kestää. Ekassa kolumnissa haukkuu viime kaudella ifk:n, kun valmentaja on niin paska ettei pelikirjasta ole tietoakaan ja painetaan vaan tunteella päätyyn ja maalille, vaikka siitä ei loppujen lopuksi ole mitään hyötyä, koska pelikirja on kaikki kaikessa jääkiekko nimisessä pelissä. Seuraavassa kolumnissa kertoo kuinka ifk on sitten kova porukka kun niillä on tunnetta ja asennetta kuin emälampaalla ja menee sen takia vielä pitkälle. Loogista ja erittäin johodonmukaista. Ai niin mutta kun ei tarvii ollakkaan kun tietää lätkästä kaiken. Niinkuin sen , että Colorado voittaa tänä vuonna NHL:n.

Pelkästään omasta itsestään ja julkisuudesta kiinnostunut 5. tason kakkoskoutsi.

 

[Mosabacka]

...haluaa nostaa suomalaisen kiekkojournalismin jotensakin saman tyyppisiin kantimiin, kuin mitä fudiskirjoittelu on Briteissä...Itseni on kyllä erittäin hankalaa löytää noista tavoitteista jotain kielteisiä ajatuksia herättävää.

Kerrottakoon, että kyllä minullekin kelpaisi nykyistä laajempi analyyttinen kirjoittelu jääkiekosta, mutta olen ihan periaatteesta sitä vastaan, että joku (tässä tapauksessa Urheilulehti) voi määritellä toisille, että mistä pitäisi kirjoittaa. Toisin sanoen tavoitteet ovat hyvät, mutta toiminta ei vastaa kaikilta osin ainakaan minun arvomaailmani mukaisia valintoja.

Miksi omien tekojen ei anneta puhua puolestaan? Eikö Urheilulehti voisi luottaa siihen, että kun he pitävät tasoa yllä, niin muut seuraavat perässä?

 

[Kiekoton]

haluaa nostaa suomalaisen kiekkojournalismin jotensakin saman tyyppisiin kantimiin, kuin mitä fudiskirjoittelu on Briteissä.

Kun edes päästäisiin tuonne 80-luvulla olleelle tasolle. Nimenomaan otteluraportit ovat kautta lehdistön menneet pahasti alaspäin.
"Ruotsin heikoksi kohdaksi epäilty Brynäs-veskari Johan Holmqvist pelasi varman ottelun, vaikkei varsinaisesti koville joutunutkaan.
Jenkki-kassari Anderson taas sai tarpeeksensa toisen erän lopussa.
Nuori Jason Bacashihua sai kansainvälistä pelituntumaa kaivellessaan kiekon vielä kahdesti kolmannessa erässä verkosta.
Mika Hannula täydensi hattutemppunsa 5-0 -osumalla ja Andreas Karlsson kaunisteli lukemat 6-0:aan reilu minuutti ennen loppua. "
Jaa-a, miltähän se peli näytti ja miten ne maalit tehtiin? Kun kerran nämä jutut ovat pelkkää pakkopullaa, miksi ei voisi tyytyä pelkkiin maalitilastoihin. Joidenkin joukkueiden omilta sivuilta ja jatkoajastakin löytyvät nykyään otteluraportit siihen tyyliin kirjoitettuna, kuin ne olivat vielä 20 vuotta sitten. Ehkä Sihvonen vaatii liikaa.

 

[Karpo]

Joey77 kirjoitteli mm. tällaista:

"Jos mies olisi niin huippu kiekkotietäjä-guru, kuin itse antaa ymmärtää (kuunnelkaa sitä, sehän on muuttanut koko SM-liigan kaikkien joukkueiden pelityylit ja tehnyt liigasta paremman ... siis KOKO liigasta, ei herra ja jumala) niin luulisi miehen olevan aika kovalla palkalla hoitelemassa vähän eri asioita, kun kirjottelemassa mitä sattuu millon sattuu ja mihin sattuu. Mutta ei ole, mites se viimeisin valmennushommeli päättyikään?"

Onko se joillekkin niin vaikeaa ymmärtää, ettei tarvi olla huippu valmentaja itse, ennen kuin voi analysoida peliä. Sihvonen itsekin totesi, että eihän kirjallisuuskriitikon tarvitse itse olla mikään huippukirjailija. Onko se niin vaikeaa ymmärtää tää pointti?

 

[Ramchester]

Onko se joillekkin niin vaikeaa ymmärtää, ettei tarvi olla huippu valmentaja itse, ennen kuin voi analysoida peliä. Sihvonen itsekin totesi, että eihän kirjallisuuskriitikon tarvitse itse olla mikään huippukirjailija. Onko se niin vaikeaa ymmärtää tää pointti?

Kirjallisuuskriitikot ovat harvemmin kehuneet keksineensä kirjallisuutta, tai edes kehittäneensä sitä nykyiseen muotoonsa.

Se yhtäläisyys näillä tietenkin on, että kirjallisuuskriitikot ovat pääsääntöisesti yliopistoissa kirjallisuutta lukeneita filosofian maistereita, jotka ovat nuorena halunneet kirjailijoiksi, huonolla menestyksellä.

 

[joey77]

Onko se joillekkin niin vaikeaa ymmärtää, ettei tarvi olla huippu valmentaja itse, ennen kuin voi analysoida peliä. Sihvonen itsekin totesi, että eihän kirjallisuuskriitikon tarvitse itse olla mikään huippukirjailija. Onko se niin vaikeaa ymmärtää tää pointti?

Samaan hengen vetoon kyllä muistaa kertoa kuinka Hän on itse henkilökohtaisesti muuttanut koko SM-liigan parempaan suuntaan. Ja usein vertaa itseään juuri huippuvalmentajiin (esim. haastatellessa itse itseään tämän ylen paneelin jälkeen, jossa tietysti kehuu maasta taivaisiin tämän keskutelun, lähinnä, koska oli Itse siinä mukana) ja seuraavaksi haukkuu jonkun Esa Tikkasen mukana olon studioissa pelkäksi sirkukseksi, koska eihän se raukka ole mikään huippuvalmentaja vaan pelkkä muutaman NHL-pelin pelannut turisti. Loogista eikö totta, eikö juuri sanottu, että ei tarvitse olla huippuvalmentaja voidakseen analysoida peliä? Ilmeisesti tämä koskee vain herra Sihvosta itseään ja sitäkin vain sen takia, kun ei ole tuo valmentaminen ikinä onnistunut.

 

[Lapanen]

Samaan hengen vetoon kyllä muistaa kertoa kuinka Hän on itse henkilökohtaisesti muuttanut koko SM-liigan parempaan suuntaan. Ja usein vertaa itseään juuri huippuvalmentajiin...

No, ei minun ainakaan tarvitse pitää kenestäkään henkilökohatisesti, voidakseni kannattaa hänen järkevältä tuntuvia ajatuksiaan.

Minä lukisin aivan mielelläni hieman nykyistä fiksumpaa kiekkojournalismia laajemmaltikin. Sihvosen, jota en henk. koht. tunne ja jonka journalistiseen uraan en ole (viime aikojen kohua lukuun ottamatta) juuri tutustunut, persoonalla ei ole asian kanssa tuon taivaallista tekemistä.

Egoisti-mulkkuja ne Paasikivi ja Kekkonenkin olivat (en tarkoita, että Sihvonen sitä olisi). Eipä tuo fakta kuitenkaan horjuta heitä kohtaan tuntemaani arvostusta.

 

[sampio]

Loogista eikö totta, eikö juuri sanottu, että ei tarvitse olla huippuvalmentaja voidakseen analysoida peliä?

Pointti lienee siinä, että jos on perehtynyt peliin tarkasti, ei tarvitse välttämättä olla huippuvalmentaja tehdäkseen analyysia. Tässähän toki on vaarana se, että pelin muut ulottuvuudet alkaen henkilökemioista yms. unohtuvat, kuten Sihvoselle hiukan näyttää käyneen, mutta nämäkään asiat eivät poista mahdollista oikeassaoloa jääkiekon teoreettisessa puolessa.

 

[onomoro]

Joey77 kirjoitteli mm. tällaista:

"Jos mies olisi niin huippu kiekkotietäjä-guru, kuin itse antaa ymmärtää (kuunnelkaa sitä, sehän on muuttanut koko SM-liigan kaikkien joukkueiden pelityylit ja tehnyt liigasta paremman ... siis KOKO liigasta, ei herra ja jumala) niin luulisi miehen olevan aika kovalla palkalla hoitelemassa vähän eri asioita, kun kirjottelemassa mitä sattuu millon sattuu ja mihin sattuu. Mutta ei ole, mites se viimeisin valmennushommeli päättyikään?"

Onko se joillekkin niin vaikeaa ymmärtää, ettei tarvi olla huippu valmentaja itse, ennen kuin voi analysoida peliä. Sihvonen itsekin totesi, että eihän kirjallisuuskriitikon tarvitse itse olla mikään huippukirjailija. Onko se niin vaikeaa ymmärtää tää pointti?

Ei pointti ole vaikea ymmartaa, jos halua riittaa. Jotkus haluavat vaan ymmartaa tahallaan vaarin, koska ilmeisesti Sihvosen tekstit loukkaavat vaarinymmartajien maailmankuvaa, johon oman paan vaivaaminen ei kuulu.

;) ;) ;) ;)

 

[Armoton]

Kyllä se on Tamin ja Sihvosen ihan turha inistä Tikkasesta yhtään. Kaveri heittää hyvää skeidaa ja muutenkin näyttää nauttivan hommasta. J. Jalonen ja Tiki ovat mielestäni kaikkien aikojen parhaat kommentaattorit Ylellä.

Itseäni kiinnostaa myös jääkiekon syvempi olemus, mutta voiko sitä vaatia Ylen kisastudioon. Aikaa syvempään pohtimiseen jää erätauoilla vain muutama minuutti. Jää vain paska maku suuhun, kun juttu jäisi aina kesken. Nyt homma toimii, kun otetaan vain muutamia pikkuanalyysejä esim. ylivoimasta.

Sihvosella on vain joku neuroosi, ettei voi mennä valtavirran mukana ajatuksissaan. Tätäkö tämä jääkiekko pohjimmiltaan on. Ylen kisastudion haukkumista ja Westerlundin vertailemista Staliniin. Ei noilla analyyseilla saada muuta keskustelua, kuin että onko pelikirja hyvä termi vai ei. Tai onko Sihvonen hyvä vai ei. Ei näin kehitetä suomalaista kiekko journalismia.

 

[Happo]

Ymmärrän Sihvosen halun parantaa jääkiekkojournalismin tasoa Suomessa, mutta onko hän siihen oikea henkilö (muita ei valitettavasti ole vielä kuulunut). Haluaisin kuulla Sihvosen "leiristä" että olenko teidän mielestä täysin väärässä väittäessäni seuraavaa:

Jääkiekko on reagointipeli, jossa pelaajat tekevät ratkaisun sekunnin murto-osissa. Tällöin peliin kuuluu paljon muutakin kuin pelikirja ja sen sisältö. Pelaajat tekevät ratkaisut kentällä ja pelikirja niihin on ohjenuorana. Jukka Jalonen sanoi hyvin, että jääkiekko ei ole tähtitiedettä, se on pelaajien peli. Sihvosen kirjoituksissa on usein oletusarvona myös se, että vastustaja on täysin ennalta arvattavissa, ja että peliin ei kuulu mitään intuitiivisiuutta, eikä pelaajien omia ratkaisuja/näkemyksiä.

Mikäli joukossa on ihmisiä jotka eivät ole pelanneet jääkiekkoa, voin selventää mistä pelikirjassa (hirveä termi) on kyse. Siinä annetaan pelaajille ohjeet, kuinka pyritään erilaiset tilanteet pelaamaan esim. karvaus, hyökkäykseen lähdöt, oman maalin puolustaminen, irtokiekot yms. Se ei ole mikään paksukantinen kirja jossa kaikki mahdolliset muuttujat on ennalta arvioitu. Pelaaja on loppukädessä tilanteen tekijä, enkä jaksa uskoa että leijonien "pelikirjasta" löytyy hyökkäyskuviota jossa koko hyökkäys kalusto joutuu pysähtymään siniviivalle, kun Nummelin tuo kiekon yksin hyökkäysalueelle.

Kärjistän edelleen, mutta mielestäni hän vie kirjoituksissaan peliltä "sielun" ja yllättävyyden, josta jääkiekossa on hyvin paljon kyse. Tiedän että analysointi on hänen työnsä, mutta lajin ja yksittäisen pelin analysointi käsittää paljon muutakin kuin pelkät joukkueiden taktiikat.

 

[Silitysrauta-Mike]

Sihvosella on näköjään suuria vaikeuksia tulla ymmärretyksi. Eihän hän ole vasta kuin n määrän kuukausia hokenut joka paikassa, että haluaa nostaa suomalaisen kiekkojournalismin jotensakin saman tyyppisiin kantimiin, kuin mitä fudiskirjoittelu on Briteissä.

Tämähän tarkoittaisi mm sitä, että sanomalehdissä kirjoittelu olisi Teemun autojen, Nummelinin MM-kisojen tai Peltosen maalien 1995 laskemisen lisäksi jotain hieman analyyttisempääkin.

Kehotan kaikki näiden kahden kappaleen kesken yhtäläisyysmerkit asettavia lukemaan englannin tabloideja ja etsimään sieltä analyysiä.

Ei vaan löydy.

Toki niitä löytyy brittien jalkapallolehdistä, mutta ei iltapäivälehdistä. Verrataan nyt edes samoja asioita.

 

[siffa]

Jääkiekko on reagointipeli, jossa pelaajat tekevät ratkaisun sekunnin murto-osissa. Tällöin peliin kuuluu paljon muutakin kuin pelikirja ja sen sisältö. Pelaajat tekevät ratkaisut kentällä ja pelikirja niihin on ohjenuorana. Jukka Jalonen sanoi hyvin, että jääkiekko ei ole tähtitiedettä, se on pelaajien peli. Sihvosen kirjoituksissa on usein oletusarvona myös se, että vastustaja on täysin ennalta arvattavissa, ja että peliin ei kuulu mitään intuitiivisiuutta, eikä pelaajien omia ratkaisuja/näkemyksiä.

Mikäli joukossa on ihmisiä jotka eivät ole pelanneet jääkiekkoa, voin selventää mistä pelikirjassa (hirveä termi) on kyse. Siinä annetaan pelaajille ohjeet, kuinka pyritään erilaiset tilanteet pelaamaan esim. karvaus, hyökkäykseen lähdöt, oman maalin puolustaminen, irtokiekot yms. Se ei ole mikään paksukantinen kirja jossa kaikki mahdolliset muuttujat on ennalta arvioitu. Pelaaja on loppukädessä tilanteen tekijä, enkä jaksa uskoa että leijonien "pelikirjasta" löytyy hyökkäyskuviota jossa koko hyökkäys kalusto joutuu pysähtymään siniviivalle, kun Nummelin tuo kiekon yksin hyökkäysalueelle.

Tälläistä pelikirjaa syventävää kirjoitusta odottelin joltain asiantuntijalta tänne. Kun tiedetään, että Erkka Westerlund on Suomessa ykkönen jääkiekon pelikirjojen rustaamisessa, niin luulisi niitä Erkan pelikirjoja löytyvän pelaajilta ja valmentajilta hyvinkin paljon. Olen kuullut, että esim. vuoden 1998 SM-liigan mestarin HIFK:n pelikirja oli jo melkoinen opus Erkalta. Erkka ei ole ainoa valmentaja, joka on pistänyt pelikirjan kirjalliseen muotoon. Joillakin valmentajilla se ei ole niinkuin Happo kirjoittaa mikään paksukantinen kirja, mutta Suomesta löytyy Erkankin pelikirjoja laajempia painoksia. Torinon pelaajille Erkka valmisti apureineen cd:n, jossa oli kuvaus Torinon pelikirjasta.

Jukka Jalonen kehui MM-studiossa pelikirjan olevan hyvä nimitys. Jalonen on huomioinut niin pelikirjan mukaisia suorituksia kuin pelikirjasta poikkeaviakin luovia hyviä ratkaisuja.

Maajoukkueen pelikirja sisältänee Hapon mainitsemien sisältöjen lisäksi ainakin "Valmistautumisen" (laaja sisältö), "Maalivahtipeli", "Puolustuspeli", "Hyökkäyspeli", "Puolustuksesta hyökkäykseen", "Hyökkäyksen päätös", "Yv- ja av-pelaaminen", "Reagointipeli" (pelitilanteen mukainen reagointi), jne, jne.

En usko, että yksikään pelikirjojen suunnittelija ja kehittelijä tai niistä kirjoittava lähtee siitä, että peli ja vastustaja ovat ennalta arvattavissa. Pelikirja antanee jonkinlaiset yleispuitteet, joiden mukaan jääkiekon jatkuvasti muuttuvat pelitilanteet ja nopeaa reagointia vaativat ratkaisut voitaisiin tehdä. Pelikirja on myös pohja harjoitusten suunnittelulle.

 

[TAM]

Tällaisen tarinan olen kuullut välikäsien kautta, mutta en voi vahvistaa tietolähdettä, joten haastattelen tässä itse itseäni ja tämä ei ole oikeaa journalismia.

Minä olen kuullut saman jutun ja muistelen, että siitä olisi ollut puhetta jossain lehdessä. Veikkaisin jopa Helsingin Sanomia, mutten minäkään ole varma lähteestä.

 

[Bast]

Uskokoon kuka haluaa, mutta Erkka valmisti DVD:n, ei CD:tä ja Erkan DVD oli tehty Eurooppa aluekoodilla. Kun pojillemme Pohjois-Amerikkaan lähetettiin Torinon pelikirja-DVD, niin se ei tietenkään toiminut suurimman osan pelaajista DVD-laitteissa. Osa pelaajista tuli kisoihin ilman, että oli opiskellut uuden pelikirjan pieniä korjauksia verrattuna vanhaan mistään. Tällaisen tarinan olen kuullut välikäsien kautta, mutta en voi vahvistaa tietolähdettä, joten haastattelen tässä itse itseäni ja tämä ei ole oikeaa journalismia.

Minä taas olen kuullut, että tämä on pelkkää urbaania legendaa, joka on pysynyt elossa, koska se kuulostaa niin mehukkaalta.

 

[Rodion]

Kärjistän edelleen, mutta mielestäni hän vie kirjoituksissaan peliltä "sielun" ja yllättävyyden, josta jääkiekossa on hyvin paljon kyse. Tiedän että analysointi on hänen työnsä, mutta lajin ja yksittäisen pelin analysointi käsittää paljon muutakin kuin pelkät joukkueiden taktiikat.

Tämähän menee jo filosofian puolelle. Jos pelaajat noudattavat ennaltamäärättyä pelikirjaa ja myös ihmisen muka-ainaista-pyrkimystä maksimoimaan omaa hyötyä, niin pelaajilla ei ole enää omaa vapaata tahtoa. Erkka voi siis tarpeeksi pitkälle viedyillä analyyseillä keksiä kaavan, jolla voidaan määrätä ennalta yhden pelin kulku ja lopputulema.

Kun voi laskea yhden pelin lopputuloksen, niin voi laskea toisen ja kolmannen pelin lopputuloksen. Koko turnauksen ja kauden.

Näin ei varmaan tule käymään, koska ihminen on kaikesta huolimatta sellainen olento, joka tekee vastoin omaa etuaan vain siksi, että voi osoittaa itselleen vapaan tahdon. Tästä syystä Jarkko Ruutu ottaa tyhmiä jäähyjä ottelun alussa ja lopussa, ylivoimahaku on pelikirjan vastainen (josta seuraa vastahyökkäys ja maali omiin), Mikko Koivu ei rynnistä suoraan maalille vaan kiertää maalin taakse ja maali jää syntymättä.

Analyysit pelitaktiikoista ovat mielenkiintoisia, mutta liika on liikaa. Nyt tätä analysointia tulee jo mielestäni liikaa MM-kisojen lähetyksissä, edes maaleja ei näytetä uusintoina vaan pitää raahata jotain muumioituneita ex-pelaajia läpättämään itsestäänselvyyksiä koko erätauon ajaksi.

(sorry meni vähän MM-kiekon puolelle)

 

[siffa]

Uskokoon kuka haluaa, mutta Erkka valmisti DVD:n, ei CD:tä ja Erkan DVD oli tehty Eurooppa aluekoodilla. Kun pojillemme Pohjois-Amerikkaan lähetettiin Torinon pelikirja-DVD, niin se ei tietenkään toiminut suurimman osan pelaajista DVD-laitteissa.

DVD:hän se tietysti oli. Erkka siitä kertoi itse jossain mediassa. Minun kannaltani olennaista ei ole se, että Erkan pelikirja ei toiminut pelaajien laitteissa. Täällä on käyty keskustelua pelikirjoista ja niiden todellisesta olemassa olosta. Mm-Itävaltaan oli kirjallinen kooste Erkan pelikirjasta ja Torinoon tehtiin kirjallisen koosteen lisäksi tuo DVD-tuote.

Erot Erkan MM-Itävallan ja Torinon pelikirjoissa ovat sitten se toinen keskustelun aihe. Jotkut ovat kertoneet medialle, että mitään muutoksia ei Torinoon tehty. Toiset, kuten Johannes nyt, kirjoittavat, että Torinoon tehtiin pieniä muutoksia. On myös niitä, jotka ovat peliä katsoessaan tulleet siihen tulokseen, että Westerlund teki hyökkäyspeliin Torinoon isojakin muutoksia.

Erkka kertoi Latvian MM-kisojen studiossa, että hyökkäyspelin kehittäminen on olut MM-Itävallasta lähtien yksi suuri teema, kun pelikirjaa on muutettu. Torinon tappioon päättyneen finaalin jälkeen Westerlund tuli siihen tulokseen, että nimenomaan hyökkäyspeliä on edelleen kehitettävä, kun pyritään arvokisavoittoon.

 

[pokki]

Ymmärrän Sihvosen halun parantaa jääkiekkojournalismin tasoa Suomessa, mutta onko hän siihen oikea henkilö (muita ei valitettavasti ole vielä kuulunut). Haluaisin kuulla Sihvosen "leiristä" että olenko teidän mielestä täysin väärässä väittäessäni seuraavaa:

Jääkiekko on reagointipeli, jossa pelaajat tekevät ratkaisun sekunnin murto-osissa. Tällöin peliin kuuluu paljon muutakin kuin pelikirja ja sen sisältö. Pelaajat tekevät ratkaisut kentällä ja pelikirja niihin on ohjenuorana. Jukka Jalonen sanoi hyvin, että jääkiekko ei ole tähtitiedettä, se on pelaajien peli. Sihvosen kirjoituksissa on usein oletusarvona myös se, että vastustaja on täysin ennalta arvattavissa, ja että peliin ei kuulu mitään intuitiivisiuutta, eikä pelaajien omia ratkaisuja/näkemyksiä.

Itse en tunne kuuluvani Sihvosen leiriin enkä halua muutoinkaan olla tämän viestin perusteella ketään puolesta tai vastaan, mutta kirjoitan mielipiteeni täysin pelaajan näkökulmasta.

Itse pelasin aikoinaan jääkiekkoa yhdeksän vuotta. Olin laiska harjoittelemaan, joten ei minusta kiekkoilijaa tullut. Sittemmin aloin pelaamaan salibandya ja opin myös treenaamaan. Lajit ovat erilaisia, mutta lähtökohtaisesti puhutaan varmasti vertailukelpoisista lajeista.

Itse kuulun sellaiseen pelaajaryhmään, joka tarvitsee vahvan "pelikirjan" ja raiteet. En ole luova hyökkäyksiinlähdöissä ja suurimmat puutteet löytyvät hyökkäyksiinlähdöistä. Jos en silloin tiedä missä pitäisi olla ja miten pitäisi liikkua, pelini menee sekaisin.

Toki myönnän, että pelaajat itse tekevät ratkaisunsa, ei pelikirja. Raiteet kuitenkin helpottavat ratkaisujen tekoa ja supistavat ratkaisujen skaalaa ja siten helpottavat itse ratkaisun tekoa. Sen lisäksi jokainen kenttäpelaaja tietää koko ajan missä kukin viisikon jäsen sillä hetkellä liikkuu.

Olen myöskin sitä mieltä, että hyökkäyspäässä ei sitten enää travitse välttämättä olla raiteita tai ainakin pari peruskuviota riittää mainiosti. Hyökkäyspäässä pitääkin saada vapauksia ja olla luova, mutta muuten tuo pelikirja on ihan oikeasti tärkeä elementti, joka helpottaa pelaamista erittäin paljon. Joidenkin mielestä pelaamisessa ei saisi olla raiteita laisinkaan. Heillä onkin kyky olla luovia koko kentällä ja heitä pidän varauksetta kovina pelimiehinä.

Et siis ole täysin väärässä, mutta "pelikirjalta" on turha kuitenkin viedä kaikkea glooriaa pois. Vaikka pelaaja tekeekin pelin sisällä ratkaisut, pystytään hyvällä pelikirjalla supistamaan ratkaisuvaihtoehtojen määrää ja sitä kautta parantamaan omaa peliä. Jääkiekko on pelaajien peli, mutta ilman pelikirjaa pelaajien ratkaisut olisivat oleellisesti huonompia ja useammin vääriä.

Itse pidän pelaajana "pelikirjaa" erittäin tärkeänä elementtinä pelissä. Hyvän taktiikan ja raiteiden avulla huonokin pelaaja voi onnistua. En tiedä sitten olenko normaalia huonompi pelimies, mutta parhaimman kauteni olen pelannut melko orjuuttavillakin raiteilla.