Pekkis

Jäsen
Nii-in. No voisitko sitten kertoa vihdoin, että mitä Suhonen kritisoi erittäin kriittiseen sävyyn Pohjois-Amerikan kaukaloista Apu-lehden artikkelissa.
Sori, on unohtunut tähän vastata. Lähes sanasta sanaan sen muistan, ja eräälle jo lopetetulle keskustelupalstalle siitä otteita lainasinkin. Kovasti olen yrittänyt sitä kyllä etsiä, mutta tuloksetta. Sellainen mielikuva ajankohdasta, että juttu julkaistiin samoihin aikoihin kuin oli Jani Hurmeen syöpäepäily tapetilla, eli alkuvuodesta 2004.

Sihvosesta piti kirjoittaman. Hämeenlinnan kaupunkiuutisia on tullut viime aikoina netistä lueskeltua, ja siellähän näyttää olevan jääkiekkopiireissä varsin rempseä meininki meneillään. Sihvosen kirjoitus "Lätkäperheiden vastuuta ei pidä kasvattaa" sisälsi ihan ok pohdintaa, ja olen yllätyksekseni ollut viime aikoina joistain muistakin asioista lähestulkoon samaa mieltä. Joistain sitten taas vähemmän. Tämä kyseinen kirjoitus piti kyllä Petterin sitten taas kalkkiviivoilla pilata. Viimeinen kappale sisälsi lauseen, "Jokin roti pitää uudella kansallispelillämme jääkiekkoilullakin olla." Tämän saman valheen olen jo kerran aikaisemmin Petterille oikaissut, Suomen kansallispeli/laji on edelleenkin pesäpallo. Mikä helvetti tässä on niin vaikeaa tajuta/hyväksyä?
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Vielä odotellaan, kumpi finaalisarjan häviää... vasta sen jälkeen tiedetään, kuka pelasi täydellistä Meidän peliä ja kuka ei...arvaatte varmaan, mikä kaava on käytössä.
 
Suomi ja Venäjä jakavat tällä hetkellä ideologisesti samat päämäärät: demokratian, ihmisoikeudet, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon ja monta muutakin periaatetta. - Tarja Halonen

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...Tämän saman valheen olen jo kerran aikaisemmin Petterille oikaissut, Suomen kansallispeli/laji on edelleenkin pesäpallo. Mikä helvetti tässä on niin vaikeaa tajuta/hyväksyä?
Jääkiekko on Suomen näkyvin, rahakkain ja yhteiskunnallisesti tärkein urheilulaji. Lienee aika semanttinen väittelyn aihe alkaa pohtimaan, miten vakavan virheen Petteri teki lätkästä kansallispelinä kirjoittaessaan, kaikille lienee selvää, että lätkä on lajina isoin.
 
Suomi ja Venäjä jakavat tällä hetkellä ideologisesti samat päämäärät: demokratian, ihmisoikeudet, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon ja monta muutakin periaatetta. - Tarja Halonen
Tämän saman valheen olen jo kerran aikaisemmin Petterille oikaissut, Suomen kansallispeli/laji on edelleenkin pesäpallo. Mikä helvetti tässä on niin vaikeaa tajuta/hyväksyä?
Alkuun voisin kysyä, millä perusteella pesäpallo on Suomen kansallispeli? Wikipedia ei kelpaa lähteeksi.

Tuo jääkiekon kutsuminen kansallispeliksi on kerrassaan mahtavaa trollausta, koska se on de facto kansallispeli ja sen kuuluisi olla kansallispeli. Kaikki kunnia pesäpallolle, on varmasti hieno laji, mutta mitä enemmän pesäpallojuntit vetävät tästä hernettä nenään, sen parempi.
 

Pekkis

Jäsen
Jääkiekko on Suomen näkyvin, rahakkain ja yhteiskunnallisesti tärkein urheilulaji. Lienee aika semanttinen väittelyn aihe alkaa pohtimaan, miten vakavan virheen Petteri teki lätkästä kansallispelinä kirjoittaessaan, kaikille lienee selvää, että lätkä on lajina isoin.
Juuri tällaista vastausta toivoinkin. Ei Petteri valheestaan linnaan joudu, mutta kun meidän kansallispelimme tosiaankin on tuo pesäpallo, niin miksi sitten pitää toisin väittää? Uskoisinkin, että pesäpalloväki on tästä "kunniasta" kovinkin ylpeä, eikä taatusti pidä tällaisesta kirjoittelusta mitä Sihvonen tässä harrastaa.

Eiköhän jääkiekko saa jo muutenkin sen verran näkyvyyttä, ja Kunnaksen eilen perään kuuluttamaa peeärrää, että voitaisiin pysyä totuuden polulla. Kunnas oli niin kovin tämän peeärränsä perään, että olisi valmis lähettämään koko ketjun Pula-Aho-Laine kisoihin, vaikka se ei vielä aikuisten tasolla pärjäisikään! Ajatuksen tasolla sotii kaikkea sitä vastaan, mitä minä kilpaurheiluna pidän.

Niistä kansallislajeista muutama esimerkki: Argentina-pato, Brasilia-capoeira, Espanja-jalkapallo, Japani-sumopaini, Kanada-jääkiekko/lacrosse, Norja-maastohiihto, USA-baseball, Turkki-öljypaini ja Suomen kansallislaji on tosiaan jo mainittu pesäpallo. Ei jääkiekko.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...
Jalkapallosta kuullut?
Jääkiekko on kyllä Suomen isoin laji. Futiksen harrastajamäärät voivat olla isompia monestakin syystä johtuen (suht halpa laji versus lätkä, paljon kaikenikäisiä harrastajia jne etc), mutta jos tarkastellaan merkittäviä talouden, medianäkyvyyden ja yhteiskunnallisen merkityksen mittareita, on laji selvästi isoin.

Tietysti jo itsessään tulee muistaa se, että jääkiekon sm-liiga on ainoa suomalainen, kansallisen tason sarja, joka on täysammattilaissarja, Veikkausliiga - valitettavasti - ei ainakaan vielä ole tällainen.

Tuli muuten mieleen vielä lisätä, että itse en itse asiassa hirveästi tykkää tämänhetkisestä tilanteesta, vaikka tosiasiat tunnustankin. Mielestäni erityisesti futisliigamme nousu lähemmäs pohjoismaisia standardeja olisi upea juttu.

Lätkäpiirit ovat vähän sellaisia omaan valta-asemaansa tottuneita, pieni pöyhintä tekisi hyvää.
 
Suomi ja Venäjä jakavat tällä hetkellä ideologisesti samat päämäärät: demokratian, ihmisoikeudet, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon ja monta muutakin periaatetta. - Tarja Halonen

Fordél

Jäsen
Jääkiekko on kyllä Suomen isoin laji. Futiksen harrastajamäärät voivat olla isompia monestakin syystä johtuen (suht halpa laji versus lätkä, paljon kaikenikäisiä harrastajia jne etc), mutta jos tarkastellaan merkittäviä talouden, medianäkyvyyden ja yhteiskunnallisen merkityksen mittareita, on laji selvästi isoin.

Tietysti jo itsessään tulee muistaa se, että jääkiekon sm-liiga on ainoa suomalainen, kansallisen tason sarja, joka on täysammattilaissarja, Veikkausliiga - valitettavasti - ei ainakaan vielä ole tällainen.
Kysehän on ihan, että mitä mittareita käytetään ja mitä asioita arvotetaan. Monella mittarilla jääkiekko on isoin laji, mutta jos mietitään koko kansan lajia, resurssit ja ammattimaisuus eivät ole kovin valideja perusteita. Esimerkiksi se, mitä lajeja ihmiset harrastavat tai käyvät katsomassa, on paljon parempi mittari. Katsojamäärissä jääkiekko lienee suurin, kun katsotaan kaikkia sarjatasoja. Harrastamisessa puolestaan joukkuelajeista mm. jalkapallo ja salibandy menevät jääkiekon ohi. Harrastetuimpia lajeja ovat mm. kävely, pyöräily ja hiihto.
 
“The problem with the world is that the intelligent people are full of doubts, while the stupid ones are full of confidence." - Charles Bukowski
Jääkiekko on kyllä Suomen isoin laji.
Ei se luturistien mielestä ole. Heidän harhaisella logiikallaan jalkapallo on USA:ssakin jefua isompi laji, koska harrastajia on futiksella enemmän. Jokainen voi katsella yhden päivän vähän ESPN:ää tai kuunnella ihmisten keskusteluja sporttibaareissa tai melkeinpä ihan missä vaan ja miettiä sitten, kumpi noista lajeista oikeasti on USA:ssa isompi.
 
Syystä että?
Koska se että jotain lukee wikipediassa ei tarkoita että se olisi totta. Kansallispuuksi äänestettiin rauduskoivu Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen dendrologian seuran ja Suomen kansallispankin järjestämässä äänestyksessä v. 1988. Kansalliskalaksi valittiin ahven Kalatalouden keskusliiton järjestämässä äänestyksessä. Kansalissymboleita on myös julistettu yksipuolisesti, kuten laulujoutsen Suomen linnunsuojeluneuvoston, tai kansallismaisemat erään ympäristöministeriön työryhmän toimesta.

Koska pesäpallo on äänestetty tai julistettu kansallislajiksi? Vai onko se kansallislaji vain sinun mielestäsi? Minun mielestäni jääkiekko on Suomen kansallislaji. Nämähän voisi pyrkiä kirjauttamaan lakiin kansalaisaloitteen ja kansanäänestysten kautta :)
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Minun mielestäni jääkiekko on Suomen kansallislaji.
Sihvonen on puhunut pitkään jääkiekosta Suomen henkisenä kansallislajina ja se on yksi harvoista asioista joista olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Mikään muu laji ei menestyksen hetkellä yhdistä suomalaisia yhtä laajasti ja vahvasti ja jos mietitään minkä urheilulajin kautta 2010 - luvun suomalaiset määrittävät identiteettiään, niin kyllä se lätkä on eikä pesäpallo, sanovat "pihkalat" mitä hyvänsä. Joidenkin mielestä 90 - luvun lama loppui henkisessä mielessä MM95:een ja samalla tiellä ollaan periaatteessa oltu sieltä lähtien.

Pesäpallon status kansallispelinä taitaa liittyä 30 - lukuun ja silloisiin isänmaa - asenteisiin ja on näin ollen minun nähdäkseni aikansa elänyt.
 

lätkää

Jäsen
Terve taas!

Taas pelitavoista ja jääkiekosta yleensäkin sihvosen kautta ilmaistuna:

Kun sihvonen sanoo olevansa suomalaisen jääkiekon asialla ja puolella niin en vain voi käsittää että miten hän voi perustella että "Meidän pelit" kehittävät yksilöä nimenomaan maalinteko/maalinesto -tilanteisiin kun "Meidän pelissä" niitä pyritään välttämään. Maalit tehdään kuitenkin niillä pikkutarkoilla pienillä yksityiskohtaisilla yksilötaidoilla johon hänen "meidän pelin" lonkerot eivät ulota/vaikuta. Todella nuoresta lähtien kun pelitapojen ylivertaisuutta toitotetaan junioreille eivät he opi/opettele oikeasti tärkeitä asioita lajista. Silloin tällöin kannattaa syöttää se pitkä syöttö kun jahdataan kavennusta ja aika loppuu pelikellosta ja pumpata se hirmuinen one-timer koska niiden avulla voidaan päästä johtoon pelissä ja jopa voittaa niitä!

Eikö hän/ettekö ymmärrä että maalit pitää aina ensin tehdä/estää jotenkin? ja ne ovat merkityksellisimpiä pelin lopputuloksen kannalta, jonka jälkeen voidaan harrastaa kiekkokontrollia/pelitapoja, jotka ovat kyllä tärkeitä silloin sillä hétkellä kun johtoon on päästy, mutta huomattavasti vähäpätöisempiä. Sihvonen tuntee piston sydämessään, kun ei tiedä lajitaidoista oikeasti tai ei niitä analysoi koska haluaa vain syöttää tumpeloille lajista tietämättömille "muka" jääkiekkotietäjille höttöä pelitavoista ja lopullisista totuuksista jääkiekosta.

Olosuhteiden pakosta on joutunut ottamaan juttuihinsa analyysiä muutamilla lauseilla jopa pelaajista ja heidän edesottamuksistaan (sic!). Mutta pieniin pelinsisäisiin yksityiskohtaisiin lajitaitoanalyyseihin ei tietenkään ole kajonnut.

En väitä että pelitavat ovat skeidaa, mutta ne ovat rankasti yliedustettuina sihvosen jääkiekkokatsomuksessa. Omissa kirjoituksissaan hän todistaa että haluaa vain ajaa analyytikoiden ja valmentajakeskeisyyden asiaa. Kirjoittaa huonomman taitotason lätkästä jossa valmentajalla on iso rooli koska pelaajat ovat kuin vanhoja mummoja. Eikö tästä juuri nyt ole kysymys sm-liigassa. Nuoret 30 v juppivalmentajat (tapola/marjamäki) virnistelevät ja hierovat kuvioitaan ja pelaavat shakkipelejään, ja pelaajat on ohjeistettu kentälle mennessään virsikirjan paksuisella ohjeistuksella että miten et saa maalia tehdä tai miten pelaat kulmapeliä. Eiväthän nämä jupit tiedä mitään jääkiekosta kun eivät ole edes itse pelanneet kummoisikaan uria, ja ovat sen ikäisiä että urat pitäisi olla vielä käynnissä.
Myös eräässä jutussaan sihvonen päivittelee, suurin piirtein näin: "mitä taktiikkaa se on kun ovechin laukoo one-timereita samasta kohtaa koko pelin ajan". Eikö juuri tuo edeltävä lause todista että hän haluaa taktiikoiden/pelitapojen parasta eikä sitä miten joukkue voittaisi parhaiten/pelaajat/peli kehittyisi paremmaksi. Eihän sinänsä sillä ole väliä miten kiekko toimitetaan maaliin. Jos joku osaa laukoa hyvin, joukkueelle on hyödyllistä että hän myös sitten laukoo.

Vaikka nyt ehkä pessimistisenä voin jo myöntää että juniorituotannon lama on päättymässä, on suuri vaara jos pelitavat on tärkeintä junioripelaajan osaamislistalla ei hänestä tule kuin taas uusi juppivalmentaja eikä mahdollinen nhl-pelaaja.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Vaikka nyt ehkä pessimistisenä voin jo myöntää että juniorituotannon lama on päättymässä, on suuri vaara jos pelitavat on tärkeintä junioripelaajan osaamislistalla ei hänestä tule kuin taas uusi juppivalmentaja eikä mahdollinen nhl-pelaaja.
Luulen kyllä, että tämä pelitavan ylikorostaminen juniorivalmennuksessa on jäänyt tai jäämässä historiaan - se oli tosiaan yksi syy siihen, miksi tuotimme valtavan määrän pienikokoisia luistelukoneita ja massaan nähden aivan liian vähän poikkeuslahjakkuuksia, mutta tämä asia on nimenomaan niitä, joita olemme ryhtyneet korjaamaan. Sihvonen toki näissä ketjuissa esim. totesi, että jättäisi joukkueestaan pois isokokoisen mutta lupaavan ja taitavan pelaajan, jos tämä olisi kasvunsa takia tilapäisesti vähän kömpelömpi, mutta hän nyt tosiaan on luonut koko julkisuushahmonsa pelitavan valtaisan ylikorostuksen varaan - sääli että se etenkin juniorikiekon kohdalla johtaa miehen erityisen harhaan.
 

Anzi

Jäsen
Nuoret 30 v juppivalmentajat (tapola/marjamäki) virnistelevät ja hierovat kuvioitaan ja pelaavat shakkipelejään, ja pelaajat on ohjeistettu kentälle mennessään virsikirjan paksuisella ohjeistuksella että miten et saa maalia tehdä tai miten pelaat kulmapeliä. Eiväthän nämä jupit tiedä mitään jääkiekosta kun eivät ole edes itse pelanneet kummoisikaan uria, ja ovat sen ikäisiä että urat pitäisi olla vielä käynnissä.
No oujee, Tapolahan juuri ennen tämän kevään playoffeja sanoi, että pelikirja- ja fläppitaulukiekon aika on ohi ja että pelaajia valmennetaan nykyajan edistysjääkiekossa eri tilanteissa oikein reagointiin. Myös tuo lainauksen loppuosa on aikas paljon sanottu kolmena viime keväänä kolme mestaruutta ja yhden hopean sekä yhden pronssin saavuttaneista päävalmentajista.

Tuntuu, että tässä kirjoituksessa on takana joku HIFK-Törmäs-patouma? Kyllä se kuule Törmänenkin pelaajilleen takoo päähän systeemejä.
 

Salama15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lexa Komarovin kädet
En nyt sen enempää ota kantaa tuohon selkeään pelitapojen ylikorostamiseen, mutta laatupelaaja-tuotannossa on menty eteenpäin aimo harppauksin. Toki yksi asia joka Petterillä on jäänyt (tahallaan tai tahattomasti) huomioimatta 80-luvun lopulla / 90-luvun alussa syntyneistä on 90-luvun talouslaman vaikutus => samaan aikaan tapahtunut elitasojen romahtaminen ja harrastuksen kallistuminen (kunnalliset jäähallit maksullisiksi yms.) vaikuttivat omasta mielestäni enemmän pelaajamateriaaliin kuin parjattu Nuori Suomi ja sen tulkinnat... Siinä olisi jollekin gradun aihe, saa käyttää!
 
Let's go fast, Ricky Bobby-style

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Kun sihvonen sanoo olevansa suomalaisen jääkiekon asialla ja puolella niin en vain voi käsittää että miten hän voi perustella että "Meidän pelit" kehittävät yksilöä nimenomaan maalinteko/maalinesto -tilanteisiin kun "Meidän pelissä" niitä pyritään välttämään.
Kuka on väittänyt että Meidän pelissä pyritään välttämään maalintekoa? Maalinestoa tietenkin varmaan kaikissa pelitavoissa yritetään välttää, paras kai olisi että varsinaisia maalinestotilanteita ei tulisikaan, ainakaan akuutteja. Vai mitä tarkoitat että maalinestotilanteita pyritään välttämättään?

Millä perusteella Meidän peliä pelattaessa yksilö ei sitten kehity? Tai mikä on se peruste että nimenomaan Meidän peli on jonkunlainen este yksilön kehittymiselle?
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Kuka on väittänyt että Meidän pelissä pyritään välttämään maalintekoa? Maalinestoa tietenkin varmaan kaikissa pelitavoissa yritetään välttää, paras kai olisi että varsinaisia maalinestotilanteita ei tulisikaan, ainakaan akuutteja. Vai mitä tarkoitat että maalinestotilanteita pyritään välttämättään?
Tuo lainaamassi osuus on kovin kärjistetty, mutta on siinä pieni todellisuus olemassa. Onhan siinä eroa päättyvätkö hyvät maalipaikat pelissä kärjistettynä 10vs10 vai 20vs20, palauttelu ja viiskon kerääminen maalin takaa lähtöön vähentää kyllä maalipaikkoja kumpaankin päähän. Kaikkein rajuin esimerkki taitaa olla Pekka Virran joku takavuosien Kalpa kun laukaukset otteluissa olivat todella kortilla. Eihän Meidän peli ikinä ollut niin totaalinen mitä Virran peluuttama peli Kalpassa, mutta hieman samaan suuntaan.

Meidän pelin tietynlainen ideahan on mininoida vastustajan saamat kiekonriistot, joka on sinänsä erittäin fiksu idea kun riistoistahan syntyy paljon maalipaikkoja. Kuitenkaan kukaan ei ole viellä keksinyt pelitapaa, jolla vähennetään olellisesti oman joukkueen kiekon menetyksiä, ilman että ei jouduttaisi itsekkin luopumaan lähes samassa suhteessa hyvistä riiston paikkoista.

Oma mielipiteeni on kyllä se, että yksilöt kehittyvät paremmin pelitavassa jossa riistetään kiekkoa molemmin puolin enemmän, ja pelissä tulee enemmän päädystä päätyyn pelaamista, puolustajille tulee pahempia tiltanteita puolustaa, ja hyökkääjille enemmän maalipaikkoja laittaa kiekkoa reppuun. Sitten sieltä erottuvat myöskin ne pelaajat jotka osaavat luonnostaan rytmittää peliä, eli junnuissa itse olen kyllä näitä pelitapa hössötyksiä vastaan.
 
Hyi helvet## joku oli keittänyt aamulla pahaa kahvia hallilla!- No Duncan Keitti.

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
En ymmärrä ollenkaan koko keskustelua tai ajatusta, jota tunnutaan viljelevän, että jotenkin ei voisi tehdä muuta kuin joko opettaa pelitapaa tai kehittää yksilöä. Eikö hyvä valmentaja kehitä kumpaakin?

Ei mielestäni yksilöäkään ole kovin järkevää jossain tyhjiössä kehittää pelkän taidon pohjalta vaan kyllä kai on tarkoitus kehittää myös yksilö joka ymmärtää peliä ja yhteistyön pelaamista. Eric Lindros esim. junnuissa oppi kuskaamaan kiekkoa pää alhaalla kun oli fyysisesti niin ylivoimainen ja tämä ominaisuus vaivasi koko peliuran ja lopulta ajoi juuri tästä syystä Scott Stevensin miinaan. No toki oli silti huippupelaaja mutta varmaan olisi ollut vieläkin parempi jos olisi pelitavoista ollut parempi käsitys.
 

Shard

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Tappara, Laine, Barkov, Helm
En itsekään ole mikään jalkapallon asiantuntija, mutta Leicester-kirjoituksessaan Sihvonen tuntuu olevan hukassa. Suomihan tuotti ylivoimaisesti parhaat pelaajansa noina roiskimisen vuosina. 70-luvulla syntyneet pelasivat huippuliigoissa ja maajoukkueen avauskokoonpanon pelaajien seuralista oli komeaa katsottavaa. Parhaat yksilöt olivat jopa maailman parhaimmistoa. Nyt kun pallokontrolli on suuremmassa suosiossa ollut, on Suomen pelaajatuotannon laatutaso romahtanut ja parhaat äijät ovat maailman tasolla kovin vaatimattomia pelimiehiä. Lupaavat nuoret pyörivät jossain isojen futismaiden aladivareissa.
 
#13 Pavel Datsyuk #16 Brett Hull #19 Steve Yzerman #5 Nicklas Lidström #17 Ville Nieminen

lätkää

Jäsen
Luulen kyllä, että tämä pelitavan ylikorostaminen juniorivalmennuksessa on jäänyt tai jäämässä historiaan - se oli tosiaan yksi syy siihen, miksi tuotimme valtavan määrän pienikokoisia luistelukoneita ja massaan nähden aivan liian vähän poikkeuslahjakkuuksia, mutta tämä asia on nimenomaan niitä, joita olemme ryhtyneet korjaamaan. Sihvonen toki näissä ketjuissa esim. totesi, että jättäisi joukkueestaan pois isokokoisen mutta lupaavan ja taitavan pelaajan, jos tämä olisi kasvunsa takia tilapäisesti vähän kömpelömpi, mutta hän nyt tosiaan on luonut koko julkisuushahmonsa pelitavan valtaisan ylikorostuksen varaan - sääli että se etenkin juniorikiekon kohdalla johtaa miehen erityisen harhaan.
Mun mielestä se johtaa harhaan miestä myös aikuisten kiekon kohdalla. Pitäisi alkaa puhumaan enemmän pelaajien peliälystä eikä valmentajien pelikirjoista. Kai näin jo tehdäänkin, toivottavasti. Mutta kyllä ne pelitavoista irti olevat pelaajien ominaisuudet ovat nyt ja tulevaisuudessa suuressa roolissa jääkiekossa. Ei pelkällä peliälylläkään eikä liioin valmentajien pelikirjoillakaan voiteta huipputasolla mitään.

No oujee, Tapolahan juuri ennen tämän kevään playoffeja sanoi, että pelikirja- ja fläppitaulukiekon aika on ohi ja että pelaajia valmennetaan nykyajan edistysjääkiekossa eri tilanteissa oikein reagointiin. Myös tuo lainauksen loppuosa on aikas paljon sanottu kolmena viime keväänä kolme mestaruutta ja yhden hopean sekä yhden pronssin saavuttaneista päävalmentajista.

Tuntuu, että tässä kirjoituksessa on takana joku HIFK-Törmäs-patouma? Kyllä se kuule Törmänenkin pelaajilleen takoo päähän systeemejä.
Ei ole mitään patoumia. Olisin voinut lisätä listaan vielä vaikka Törmäsen tai kenet valmentajan tahansa. Eli ehkä on patoumia sittenkin. Valmentajien ja analyytikoiden liiallista valtaa kohtaan. Eli tällä haluan sanoa että kun päästään pikkuhiljaa pois tästä pelikirjajauhamisesta alkaa suomen jääkiekko tuottamaan vientituotteena pelaajiakin, ehkä näin näyttää jo hieman tapahtuneenkin. Ja eikö se ole kaikkien mielestä mukavampikin, pelaajat tienaa enemmän. Suomikin siis hyötyisi siitä enemmän. No joo :)

Mutta kuten tuolla aiemmin sanoinkin, ei pelikirjat ole täyttä skeidaa. Pitää vain olla varovainen kuinka paljon niille antaa painoarvoa. Ja paremminkin pitäis siirtyä pelikirjoista pelaajien peliälyyn.

Kuka on väittänyt että Meidän pelissä pyritään välttämään maalintekoa? Maalinestoa tietenkin varmaan kaikissa pelitavoissa yritetään välttää, paras kai olisi että varsinaisia maalinestotilanteita ei tulisikaan, ainakaan akuutteja. Vai mitä tarkoitat että maalinestotilanteita pyritään välttämättään?

Millä perusteella Meidän peliä pelattaessa yksilö ei sitten kehity? Tai mikä on se peruste että nimenomaan Meidän peli on jonkunlainen este yksilön kehittymiselle?
Tähän Artturenos vastasi hyvin. Ja kyllä vanhempanakin eikä vain junnuissa kannattaa harjoitella niin että tulisi paljon vaikeita tilanteita, pitää nopeasti päättää luistellakko kovaa vai peittää, vai laukoako täysiä. Eikä niin että valmentaja aina päättää mitä kentällä teet.

En ymmärrä ollenkaan koko keskustelua tai ajatusta, jota tunnutaan viljelevän, että jotenkin ei voisi tehdä muuta kuin joko opettaa pelitapaa tai kehittää yksilöä. Eikö hyvä valmentaja kehitä kumpaakin?

Ei mielestäni yksilöäkään ole kovin järkevää jossain tyhjiössä kehittää pelkän taidon pohjalta vaan kyllä kai on tarkoitus kehittää myös yksilö joka ymmärtää peliä ja yhteistyön pelaamista. Eric Lindros esim. junnuissa oppi kuskaamaan kiekkoa pää alhaalla kun oli fyysisesti niin ylivoimainen ja tämä ominaisuus vaivasi koko peliuran ja lopulta ajoi juuri tästä syystä Scott Stevensin miinaan. No toki oli silti huippupelaaja mutta varmaan olisi ollut vieläkin parempi jos olisi pelitavoista ollut parempi käsitys.
Itse tuossa kerrot että kuinka pitkälle pääsee pelkällä kontaktipelin, laukauksen, luistelun, voitontahdon, itseluottamuksen harjoittamisella, noistahan kaiketi lindros koostui. Eli NHL:n huipulle pääsi ilman peliälyä, 90-luvulla. Tuo kärjistys siis osoittaa miten tärkeitä ovat ihan perustaidot. Toki peliälyn merkitys on kasvanut NHL:ssä, mutta se on enemmän sellaista pelaajalähtöistä.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Itse tuossa kerrot että kuinka pitkälle pääsee pelkällä kontaktipelin, laukauksen, luistelun, voitontahdon, itseluottamuksen harjoittamisella, noistahan kaiketi lindros koostui. Eli NHL:n huipulle pääsi ilman peliälyä, 90-luvulla. Tuo kärjistys siis osoittaa miten tärkeitä ovat ihan perustaidot. Toki peliälyn merkitys on kasvanut NHL:ssä, mutta se on enemmän sellaista pelaajalähtöistä.
No ei Lindros mikään täysin peliälytön pelaaja ollut, kyllä hän maalipaikkoja osasi muille järjestellä, aika paljon syöttöpisteitä esim.keräsi. Hänellä oli vain tiettyjä puutteita, kuten juuri tuo kuskaaminen, pelin ymmärryksessä. Lindros oli juurikin esimerkki pelaajasta jota ei kunnolla ollut valmennettu vaan oli enemmänkin itse oppinut ja toki fyysisesti tajuttoman lahjakas, no en tiedä varmaksi mutta esim. junnuissa häntä tuskin juuri valmennettiin vaan lähinnä vain peluutettiin ja teki kovaa tulosta. Ei hän mitään varsinaista yksilövalmennustakaan saanut.

Mikä sinun ajatus siis sitten on, että pelaajia ei kannata valmentaa, ei yksilöllisesti saatikaan sitten ymmärtämään yhteistyötä, kun huipulle joku voi päästä ilmankin? Että mitä turhaa valmentaa, antaa poikien pelata.
 
Viimeksi muokattu:

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Minnesota Wild
Tottakai sillä pelitavalla on ihan helvetin paljon merkitystä. Vai luuleeko joku, että kun taidokkaat yksilöt sohii kiekkoa miten sattuu ilman suunnitelmaa, niin ne voittaa? Venäjällä on esim. ihan hemmetin monta kovaa kiekkoilijaa, mutta kun ne on pelitavallisesti ensinnäkin niin kurittomia, eikä niillä oo sellasta kunnon suunnitelmaa hommassa, niin yleensä tulos on aika huono. Pidän kyllä ajatuksesta, että jääkiekko on kahden valmentajan shakkipeliä, jossa pelaajat ovat pelinappuloita. Tottakai sillä yksilötaidollakin on siis väliä, mutta sillä pelkästään ei tee juuri mitään vielä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
. Tottakai sillä yksilötaidollakin on siis väliä, mutta sillä pelkästään ei tee juuri mitään vielä.
Samalla tavoin kuin pelkällä pelitavalla ei tehdä juuri mitään vielä... Anyway, tietysti pelitapa on erittäin tärkeä asia, mutta kun puhumme huippulahjakkuuksien luomisesta niin hyvin monen vuoden ajan olennaista on yksilötaitojen kehittäminen, ei nöyrien, yltiötaktisten luistelukoneiden luominen, minkä taidon me kyllä joka tapauksessa osaamme. Juniorivalmentajan suurin meriitti tulisi olla löydetyt ja edelleen kehitetyt huippupelaajat, ei turnausvoitot.

Tietenkin tämäkin on kärjistys eikä tilanne koskaan ole mustavalkoinen ja todellakin pitää kehittää myös pelaajien taktista osaamista, mutta meillä ehdittiin mennä hyvin pitkälle juniorivalmennuksessa siihen mainitsemaasi "shakkipeliin" - nyt jos kuuntelee asiantuntijoiden kommentteja niin hyvä ettei joka toinen sana ole joko "yksilö" tai yksilöllisyyteen ja yksilön kehitykseen muuten liittyvä termi.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Suomihan tuotti ylivoimaisesti parhaat pelaajansa noina roiskimisen vuosina. 70-luvulla syntyneet pelasivat huippuliigoissa ja maajoukkueen avauskokoonpanon pelaajien seuralista oli komeaa katsottavaa. Parhaat yksilöt olivat jopa maailman parhaimmistoa.
Merkittävin tekijä että pelaajia tuotettiin oli erilainen yhteiskunta ei sinänsä pelitapa, sama se oli muissakin lajeissa, varsinkin ns. peruslajeissa kuten yleisurheilu ja hiihto Suomi tuotti ihan eri tavalla huippuja mutta varsinkin massaa kuin nykyisin. Jalkapallo oli tuolloin saanut jo kohtuullisen suosion joten vielä siitä sukupolvesta josta laajemmin tuli urheilijoita tuli myös jalkapalloilijoita. Todennäköisesti jos tuolloin olisi ollut esim.pallonhallintapeliin keskittymistä ja muita elementtejä mitä nykyisin Suomi olisi tuottanut veilä paremmin pelaajia ja olisi ollut parempi, mutta kuitenkin se perukivi pelaajien tuotantoon oli yhteiskunnalliset olosuhteet.
 

Gemondo

Jäsen
Suomihan tuotti ylivoimaisesti parhaat pelaajansa noina roiskimisen vuosina. 70-luvulla syntyneet pelasivat huippuliigoissa ja maajoukkueen avauskokoonpanon pelaajien seuralista oli komeaa katsottavaa. Parhaat yksilöt olivat jopa maailman parhaimmistoa. Nyt kun pallokontrolli on suuremmassa suosiossa ollut, on Suomen pelaajatuotannon laatutaso romahtanut ja parhaat äijät ovat maailman tasolla kovin vaatimattomia pelimiehiä. Lupaavat nuoret pyörivät jossain isojen futismaiden aladivareissa.
Muunmuassa Aku Riihilahti on sanonut ettei ole varma oliko tuo heidän sukupolvensa niin paljon parempi kuin nykyinen, vaikka se siltä saatta näyttää jos katsoo vain seuroja joita he edustivat. Tätä Riihilahti perusteli muun muassa sillä että tuolloin 2000-luvun alussa esim. Valioliigassa ei pelannut juurikaan Afrikkalaisia ja sinne oli silloin huomattavasti helpompi päästä kuin nykyään.
 
Kuukauden kunnianosoitus
Vladimir Konstantinov
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy