Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

  • 2 863 569
  • 13 131

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Kun sihvonen sanoo olevansa suomalaisen jääkiekon asialla ja puolella niin en vain voi käsittää että miten hän voi perustella että "Meidän pelit" kehittävät yksilöä nimenomaan maalinteko/maalinesto -tilanteisiin kun "Meidän pelissä" niitä pyritään välttämään.

Kuka on väittänyt että Meidän pelissä pyritään välttämään maalintekoa? Maalinestoa tietenkin varmaan kaikissa pelitavoissa yritetään välttää, paras kai olisi että varsinaisia maalinestotilanteita ei tulisikaan, ainakaan akuutteja. Vai mitä tarkoitat että maalinestotilanteita pyritään välttämättään?

Millä perusteella Meidän peliä pelattaessa yksilö ei sitten kehity? Tai mikä on se peruste että nimenomaan Meidän peli on jonkunlainen este yksilön kehittymiselle?
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Kuka on väittänyt että Meidän pelissä pyritään välttämään maalintekoa? Maalinestoa tietenkin varmaan kaikissa pelitavoissa yritetään välttää, paras kai olisi että varsinaisia maalinestotilanteita ei tulisikaan, ainakaan akuutteja. Vai mitä tarkoitat että maalinestotilanteita pyritään välttämättään?

Tuo lainaamassi osuus on kovin kärjistetty, mutta on siinä pieni todellisuus olemassa. Onhan siinä eroa päättyvätkö hyvät maalipaikat pelissä kärjistettynä 10vs10 vai 20vs20, palauttelu ja viiskon kerääminen maalin takaa lähtöön vähentää kyllä maalipaikkoja kumpaankin päähän. Kaikkein rajuin esimerkki taitaa olla Pekka Virran joku takavuosien Kalpa kun laukaukset otteluissa olivat todella kortilla. Eihän Meidän peli ikinä ollut niin totaalinen mitä Virran peluuttama peli Kalpassa, mutta hieman samaan suuntaan.

Meidän pelin tietynlainen ideahan on mininoida vastustajan saamat kiekonriistot, joka on sinänsä erittäin fiksu idea kun riistoistahan syntyy paljon maalipaikkoja. Kuitenkaan kukaan ei ole viellä keksinyt pelitapaa, jolla vähennetään olellisesti oman joukkueen kiekon menetyksiä, ilman että ei jouduttaisi itsekkin luopumaan lähes samassa suhteessa hyvistä riiston paikkoista.

Oma mielipiteeni on kyllä se, että yksilöt kehittyvät paremmin pelitavassa jossa riistetään kiekkoa molemmin puolin enemmän, ja pelissä tulee enemmän päädystä päätyyn pelaamista, puolustajille tulee pahempia tiltanteita puolustaa, ja hyökkääjille enemmän maalipaikkoja laittaa kiekkoa reppuun. Sitten sieltä erottuvat myöskin ne pelaajat jotka osaavat luonnostaan rytmittää peliä, eli junnuissa itse olen kyllä näitä pelitapa hössötyksiä vastaan.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
En ymmärrä ollenkaan koko keskustelua tai ajatusta, jota tunnutaan viljelevän, että jotenkin ei voisi tehdä muuta kuin joko opettaa pelitapaa tai kehittää yksilöä. Eikö hyvä valmentaja kehitä kumpaakin?

Ei mielestäni yksilöäkään ole kovin järkevää jossain tyhjiössä kehittää pelkän taidon pohjalta vaan kyllä kai on tarkoitus kehittää myös yksilö joka ymmärtää peliä ja yhteistyön pelaamista. Eric Lindros esim. junnuissa oppi kuskaamaan kiekkoa pää alhaalla kun oli fyysisesti niin ylivoimainen ja tämä ominaisuus vaivasi koko peliuran ja lopulta ajoi juuri tästä syystä Scott Stevensin miinaan. No toki oli silti huippupelaaja mutta varmaan olisi ollut vieläkin parempi jos olisi pelitavoista ollut parempi käsitys.
 

Shard

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Tappara
En itsekään ole mikään jalkapallon asiantuntija, mutta Leicester-kirjoituksessaan Sihvonen tuntuu olevan hukassa. Suomihan tuotti ylivoimaisesti parhaat pelaajansa noina roiskimisen vuosina. 70-luvulla syntyneet pelasivat huippuliigoissa ja maajoukkueen avauskokoonpanon pelaajien seuralista oli komeaa katsottavaa. Parhaat yksilöt olivat jopa maailman parhaimmistoa. Nyt kun pallokontrolli on suuremmassa suosiossa ollut, on Suomen pelaajatuotannon laatutaso romahtanut ja parhaat äijät ovat maailman tasolla kovin vaatimattomia pelimiehiä. Lupaavat nuoret pyörivät jossain isojen futismaiden aladivareissa.
 

lätkää

Jäsen
Luulen kyllä, että tämä pelitavan ylikorostaminen juniorivalmennuksessa on jäänyt tai jäämässä historiaan - se oli tosiaan yksi syy siihen, miksi tuotimme valtavan määrän pienikokoisia luistelukoneita ja massaan nähden aivan liian vähän poikkeuslahjakkuuksia, mutta tämä asia on nimenomaan niitä, joita olemme ryhtyneet korjaamaan. Sihvonen toki näissä ketjuissa esim. totesi, että jättäisi joukkueestaan pois isokokoisen mutta lupaavan ja taitavan pelaajan, jos tämä olisi kasvunsa takia tilapäisesti vähän kömpelömpi, mutta hän nyt tosiaan on luonut koko julkisuushahmonsa pelitavan valtaisan ylikorostuksen varaan - sääli että se etenkin juniorikiekon kohdalla johtaa miehen erityisen harhaan.

Mun mielestä se johtaa harhaan miestä myös aikuisten kiekon kohdalla. Pitäisi alkaa puhumaan enemmän pelaajien peliälystä eikä valmentajien pelikirjoista. Kai näin jo tehdäänkin, toivottavasti. Mutta kyllä ne pelitavoista irti olevat pelaajien ominaisuudet ovat nyt ja tulevaisuudessa suuressa roolissa jääkiekossa. Ei pelkällä peliälylläkään eikä liioin valmentajien pelikirjoillakaan voiteta huipputasolla mitään.

No oujee, Tapolahan juuri ennen tämän kevään playoffeja sanoi, että pelikirja- ja fläppitaulukiekon aika on ohi ja että pelaajia valmennetaan nykyajan edistysjääkiekossa eri tilanteissa oikein reagointiin. Myös tuo lainauksen loppuosa on aikas paljon sanottu kolmena viime keväänä kolme mestaruutta ja yhden hopean sekä yhden pronssin saavuttaneista päävalmentajista.

Tuntuu, että tässä kirjoituksessa on takana joku HIFK-Törmäs-patouma? Kyllä se kuule Törmänenkin pelaajilleen takoo päähän systeemejä.

Ei ole mitään patoumia. Olisin voinut lisätä listaan vielä vaikka Törmäsen tai kenet valmentajan tahansa. Eli ehkä on patoumia sittenkin. Valmentajien ja analyytikoiden liiallista valtaa kohtaan. Eli tällä haluan sanoa että kun päästään pikkuhiljaa pois tästä pelikirjajauhamisesta alkaa suomen jääkiekko tuottamaan vientituotteena pelaajiakin, ehkä näin näyttää jo hieman tapahtuneenkin. Ja eikö se ole kaikkien mielestä mukavampikin, pelaajat tienaa enemmän. Suomikin siis hyötyisi siitä enemmän. No joo :)

Mutta kuten tuolla aiemmin sanoinkin, ei pelikirjat ole täyttä skeidaa. Pitää vain olla varovainen kuinka paljon niille antaa painoarvoa. Ja paremminkin pitäis siirtyä pelikirjoista pelaajien peliälyyn.

Kuka on väittänyt että Meidän pelissä pyritään välttämään maalintekoa? Maalinestoa tietenkin varmaan kaikissa pelitavoissa yritetään välttää, paras kai olisi että varsinaisia maalinestotilanteita ei tulisikaan, ainakaan akuutteja. Vai mitä tarkoitat että maalinestotilanteita pyritään välttämättään?

Millä perusteella Meidän peliä pelattaessa yksilö ei sitten kehity? Tai mikä on se peruste että nimenomaan Meidän peli on jonkunlainen este yksilön kehittymiselle?

Tähän Artturenos vastasi hyvin. Ja kyllä vanhempanakin eikä vain junnuissa kannattaa harjoitella niin että tulisi paljon vaikeita tilanteita, pitää nopeasti päättää luistellakko kovaa vai peittää, vai laukoako täysiä. Eikä niin että valmentaja aina päättää mitä kentällä teet.

En ymmärrä ollenkaan koko keskustelua tai ajatusta, jota tunnutaan viljelevän, että jotenkin ei voisi tehdä muuta kuin joko opettaa pelitapaa tai kehittää yksilöä. Eikö hyvä valmentaja kehitä kumpaakin?

Ei mielestäni yksilöäkään ole kovin järkevää jossain tyhjiössä kehittää pelkän taidon pohjalta vaan kyllä kai on tarkoitus kehittää myös yksilö joka ymmärtää peliä ja yhteistyön pelaamista. Eric Lindros esim. junnuissa oppi kuskaamaan kiekkoa pää alhaalla kun oli fyysisesti niin ylivoimainen ja tämä ominaisuus vaivasi koko peliuran ja lopulta ajoi juuri tästä syystä Scott Stevensin miinaan. No toki oli silti huippupelaaja mutta varmaan olisi ollut vieläkin parempi jos olisi pelitavoista ollut parempi käsitys.

Itse tuossa kerrot että kuinka pitkälle pääsee pelkällä kontaktipelin, laukauksen, luistelun, voitontahdon, itseluottamuksen harjoittamisella, noistahan kaiketi lindros koostui. Eli NHL:n huipulle pääsi ilman peliälyä, 90-luvulla. Tuo kärjistys siis osoittaa miten tärkeitä ovat ihan perustaidot. Toki peliälyn merkitys on kasvanut NHL:ssä, mutta se on enemmän sellaista pelaajalähtöistä.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Itse tuossa kerrot että kuinka pitkälle pääsee pelkällä kontaktipelin, laukauksen, luistelun, voitontahdon, itseluottamuksen harjoittamisella, noistahan kaiketi lindros koostui. Eli NHL:n huipulle pääsi ilman peliälyä, 90-luvulla. Tuo kärjistys siis osoittaa miten tärkeitä ovat ihan perustaidot. Toki peliälyn merkitys on kasvanut NHL:ssä, mutta se on enemmän sellaista pelaajalähtöistä.

No ei Lindros mikään täysin peliälytön pelaaja ollut, kyllä hän maalipaikkoja osasi muille järjestellä, aika paljon syöttöpisteitä esim.keräsi. Hänellä oli vain tiettyjä puutteita, kuten juuri tuo kuskaaminen, pelin ymmärryksessä. Lindros oli juurikin esimerkki pelaajasta jota ei kunnolla ollut valmennettu vaan oli enemmänkin itse oppinut ja toki fyysisesti tajuttoman lahjakas, no en tiedä varmaksi mutta esim. junnuissa häntä tuskin juuri valmennettiin vaan lähinnä vain peluutettiin ja teki kovaa tulosta. Ei hän mitään varsinaista yksilövalmennustakaan saanut.

Mikä sinun ajatus siis sitten on, että pelaajia ei kannata valmentaa, ei yksilöllisesti saatikaan sitten ymmärtämään yhteistyötä, kun huipulle joku voi päästä ilmankin? Että mitä turhaa valmentaa, antaa poikien pelata.
 
Viimeksi muokattu:

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Tottakai sillä pelitavalla on ihan helvetin paljon merkitystä. Vai luuleeko joku, että kun taidokkaat yksilöt sohii kiekkoa miten sattuu ilman suunnitelmaa, niin ne voittaa? Venäjällä on esim. ihan hemmetin monta kovaa kiekkoilijaa, mutta kun ne on pelitavallisesti ensinnäkin niin kurittomia, eikä niillä oo sellasta kunnon suunnitelmaa hommassa, niin yleensä tulos on aika huono. Pidän kyllä ajatuksesta, että jääkiekko on kahden valmentajan shakkipeliä, jossa pelaajat ovat pelinappuloita. Tottakai sillä yksilötaidollakin on siis väliä, mutta sillä pelkästään ei tee juuri mitään vielä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
. Tottakai sillä yksilötaidollakin on siis väliä, mutta sillä pelkästään ei tee juuri mitään vielä.

Samalla tavoin kuin pelkällä pelitavalla ei tehdä juuri mitään vielä... Anyway, tietysti pelitapa on erittäin tärkeä asia, mutta kun puhumme huippulahjakkuuksien luomisesta niin hyvin monen vuoden ajan olennaista on yksilötaitojen kehittäminen, ei nöyrien, yltiötaktisten luistelukoneiden luominen, minkä taidon me kyllä joka tapauksessa osaamme. Juniorivalmentajan suurin meriitti tulisi olla löydetyt ja edelleen kehitetyt huippupelaajat, ei turnausvoitot.

Tietenkin tämäkin on kärjistys eikä tilanne koskaan ole mustavalkoinen ja todellakin pitää kehittää myös pelaajien taktista osaamista, mutta meillä ehdittiin mennä hyvin pitkälle juniorivalmennuksessa siihen mainitsemaasi "shakkipeliin" - nyt jos kuuntelee asiantuntijoiden kommentteja niin hyvä ettei joka toinen sana ole joko "yksilö" tai yksilöllisyyteen ja yksilön kehitykseen muuten liittyvä termi.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Suomihan tuotti ylivoimaisesti parhaat pelaajansa noina roiskimisen vuosina. 70-luvulla syntyneet pelasivat huippuliigoissa ja maajoukkueen avauskokoonpanon pelaajien seuralista oli komeaa katsottavaa. Parhaat yksilöt olivat jopa maailman parhaimmistoa.

Merkittävin tekijä että pelaajia tuotettiin oli erilainen yhteiskunta ei sinänsä pelitapa, sama se oli muissakin lajeissa, varsinkin ns. peruslajeissa kuten yleisurheilu ja hiihto Suomi tuotti ihan eri tavalla huippuja mutta varsinkin massaa kuin nykyisin. Jalkapallo oli tuolloin saanut jo kohtuullisen suosion joten vielä siitä sukupolvesta josta laajemmin tuli urheilijoita tuli myös jalkapalloilijoita. Todennäköisesti jos tuolloin olisi ollut esim.pallonhallintapeliin keskittymistä ja muita elementtejä mitä nykyisin Suomi olisi tuottanut veilä paremmin pelaajia ja olisi ollut parempi, mutta kuitenkin se perukivi pelaajien tuotantoon oli yhteiskunnalliset olosuhteet.
 

Gemondo

Jäsen
Suomihan tuotti ylivoimaisesti parhaat pelaajansa noina roiskimisen vuosina. 70-luvulla syntyneet pelasivat huippuliigoissa ja maajoukkueen avauskokoonpanon pelaajien seuralista oli komeaa katsottavaa. Parhaat yksilöt olivat jopa maailman parhaimmistoa. Nyt kun pallokontrolli on suuremmassa suosiossa ollut, on Suomen pelaajatuotannon laatutaso romahtanut ja parhaat äijät ovat maailman tasolla kovin vaatimattomia pelimiehiä. Lupaavat nuoret pyörivät jossain isojen futismaiden aladivareissa.

Muunmuassa Aku Riihilahti on sanonut ettei ole varma oliko tuo heidän sukupolvensa niin paljon parempi kuin nykyinen, vaikka se siltä saatta näyttää jos katsoo vain seuroja joita he edustivat. Tätä Riihilahti perusteli muun muassa sillä että tuolloin 2000-luvun alussa esim. Valioliigassa ei pelannut juurikaan Afrikkalaisia ja sinne oli silloin huomattavasti helpompi päästä kuin nykyään.
 

Shard

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Tappara
Muunmuassa Aku Riihilahti on sanonut ettei ole varma oliko tuo heidän sukupolvensa niin paljon parempi kuin nykyinen, vaikka se siltä saatta näyttää jos katsoo vain seuroja joita he edustivat. Tätä Riihilahti perusteli muun muassa sillä että tuolloin 2000-luvun alussa esim. Valioliigassa ei pelannut juurikaan Afrikkalaisia ja sinne oli silloin huomattavasti helpompi päästä kuin nykyään.
No olipa ainakin kansainvälisessä vertailussa edellä nytilannetta, kun miettii kuinka lähellä Suomi oli päästä arvikisoihin ja vertaa rankingsijoituksia.
 

Gemondo

Jäsen
No olipa ainakin kansainvälisessä vertailussa edellä nytilannetta, kun miettii kuinka lähellä Suomi oli päästä arvikisoihin ja vertaa rankingsijoituksia.

Oli kyllä, mutta pointti oli siis se ettei esimerkiksi sitä kuinka monta suomalaista pelaa nykyään Valioliigassa voi verrata suoraan noihin "vanhoihin hyviin aikoihin".
 
Muunmuassa Aku Riihilahti on sanonut ettei ole varma oliko tuo heidän sukupolvensa niin paljon parempi kuin nykyinen, vaikka se siltä saatta näyttää jos katsoo vain seuroja joita he edustivat. Tätä Riihilahti perusteli muun muassa sillä että tuolloin 2000-luvun alussa esim. Valioliigassa ei pelannut juurikaan Afrikkalaisia ja sinne oli silloin huomattavasti helpompi päästä kuin nykyään.

Viimeisellä kaudella kun Riihilahti pelasi Valioliigaa 2004-2005 siellä pelasi 43 afrikkalaista, 10 vuotta myöhemmin 14-15 tämä määrä oli kasvanut kahdella 45:een. En usko että tällä nousulla on ollut merkittävää osuutta.
 

Gemondo

Jäsen
No siinä tapauksessa Riihilahti on höpissyt läpiä päähänsä.
 
No siinä tapauksessa Riihilahti on höpissyt läpiä päähänsä.

Ja kyllähän se edellinen sukupolvi oli parempi. Vähän tuntuu ettei nuorilla ole enää nykymaailmassa sellaista paloa kuin esim. näillä lahtelaisilla Kolkalla ja Litmasella ketkä harjoittelivat melkein välitunneista lähtien kaikki vapaa-ajat. Lätkässä tietysti pääsee huipulle helpommin mutta futiksessa ei oikein oikotietä ole.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ja kyllähän se edellinen sukupolvi oli parempi. Vähän tuntuu ettei nuorilla ole enää nykymaailmassa sellaista paloa kuin esim. näillä lahtelaisilla Kolkalla ja Litmasella ketkä harjoittelivat melkein välitunneista lähtien kaikki vapaa-ajat. Lätkässä tietysti pääsee huipulle helpommin mutta futiksessa ei oikein oikotietä ole.

Kyllä näitä harjoittelijoita löytyy, mutta kun samaan pakettiin pitäisi sattua myös sitä poikkeuksellista lahjakkuutta, mitä Kolkalla ja Litmasella oli.
 

Elazi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Red Wings
Viimeisellä kaudella kun Riihilahti pelasi Valioliigaa 2004-2005 siellä pelasi 43 afrikkalaista, 10 vuotta myöhemmin 14-15 tämä määrä oli kasvanut kahdella 45:een. En usko että tällä nousulla on ollut merkittävää osuutta.
Hyvän vuoden valitsit, tässä vähän tarkempaa dataa:
African players in the Premier League - BBC Sport
Season 1998/1999 12
Season 1999/2000 13
Season 2000/2001 23
Season 2001/2002 20
Season 2002/2003 33
Season 2003/2004 32
Season 2004/2005 42
Kyllähän tuo määrä on selvästi kasvanut 2000 luvun alusta.
 
Hyvän vuoden valitsit, tässä vähän tarkempaa dataa:
African players in the Premier League - BBC Sport

Kyllähän tuo määrä on selvästi kasvanut 2000 luvun alusta.

Valkkasin tuon Riihilahden mukaan kun ajattelin että puhui omasta kokemuksestaan. Oisko muuten sattumalta 04-05 vielä sellainen kausi milloin siellä pelasi eniten suomalaisia? Ts. afrikkalaisten vaikutus silloin kuin suomalaisia oli eniten on 43 vs. 45 eli ihan olematon.
 

Elazi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Red Wings
Valkkasin tuon Riihilahden mukaan kun ajattelin että puhui omasta kokemuksestaan. Oisko muuten sattumalta 04-05 vielä sellainen kausi milloin siellä pelasi eniten suomalaisia? Ts. afrikkalaisten vaikutus silloin kuin suomalaisia oli eniten on 43 vs. 45 eli ihan olematon.
Tottakai valitsit, tosin onhan Riihilahdella myös kokemusta ajasta, kun valioliigassa pelasi 20 henkilöä, mutta mitäpä tuosta. Tuo 45 on myös hyvin valittu, viimeisen kymmenen kauden keskiarvo afrikkalaispelaajien määrässä on 51,8 ja viime kaudella valioliigassa pelasi 59 afrikkalaista.
 
Tottakai valitsit, tosin onhan Riihilahdella myös kokemusta ajasta, kun valioliigassa pelasi 20 henkilöä, mutta mitäpä tuosta. Tuo 45 on myös hyvin valittu, viimeisen kymmenen kauden keskiarvo afrikkalaispelaajien määrässä on 51,8 ja viime kaudella valioliigassa pelasi 59 afrikkalaista.

Tässä nyt kuitenkin oli kyse suomalaispelaajien määrästä suhteessa afrikkalaispelaajiin. Olisko pitänyt sun mieliksi valita jotain sellaisia vuosia milloin suomalaisia oli vähemmän jotta olisi jostain käsittämättömästä syystä saatu afrikkalaispelaajien määrää alemmaksi vaikka sillä ei olisi enää ollut merkitystä asiaan?

En tosin varma ole onko 04-05 se kausi milloin oli eniten ja 14-15 milloin vähiten, saat tutkia jos jaksat. Mutulla heitän ettei kaukana ole.
 

Elazi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Red Wings
Tässä nyt kuitenkin oli kyse suomalaispelaajien määrästä suhteessa afrikkalaispelaajiin. Olisko pitänyt sun mieliksi valita jotain sellaisia vuosia milloin suomalaisia oli vähemmän jotta olisi jostain käsittämättömästä syystä saatu afrikkalaispelaajien määrää alemmaksi vaikka sillä ei olisi enää ollut merkitystä asiaan?

En tosin varma ole onko 04-05 se kausi milloin oli eniten ja 14-15 milloin vähiten, saat tutkia jos jaksat. Mutulla heitän ettei kaukana ole.
Ei afrikkalaisten ja suomalaisten pelaajien suhteella ole väliä. Halusin vain tarttua tuohon valheeseen, että afrikkalaispelaajien määrässä ei olisi tapahtunut merkittävää muutosta viimeisten 2000-luvun alun jälkeen.
 

lätkää

Jäsen
No ei Lindros mikään täysin peliälytön pelaaja ollut, kyllä hän maalipaikkoja osasi muille järjestellä, aika paljon syöttöpisteitä esim.keräsi. Hänellä oli vain tiettyjä puutteita, kuten juuri tuo kuskaaminen, pelin ymmärryksessä. Lindros oli juurikin esimerkki pelaajasta jota ei kunnolla ollut valmennettu vaan oli enemmänkin itse oppinut ja toki fyysisesti tajuttoman lahjakas, no en tiedä varmaksi mutta esim. junnuissa häntä tuskin juuri valmennettiin vaan lähinnä vain peluutettiin ja teki kovaa tulosta. Ei hän mitään varsinaista yksilövalmennustakaan saanut.

Mikä sinun ajatus siis sitten on, että pelaajia ei kannata valmentaa, ei yksilöllisesti saatikaan sitten ymmärtämään yhteistyötä, kun huipulle joku voi päästä ilmankin? Että mitä turhaa valmentaa, antaa poikien pelata.

Tietysti sillä oli peliälyäkin, mutta etenkin kemioita silloisen ketjunsa "legion of doom":in kanssa. Ja 90-luvun nhl-kiekko oli erittäin yksipuolista ilman vähääkään kiekon kontrollointia. Mutta siis pelaajien keskinäiset kemiat ovat myöskin yksi erittäin merkittävä juttu joka pääsee unohtumaan näiden "pelitapojen" alle.

Ja siis tietenkin jääkiekkojoukkueella on oltava pelisuunnitelma, yhdessä sovittuja ja harjoiteltuja kuvioita eri tilanteisiin. Mutta niiden tulee olla nimenomaan pelaajien peliä TUKEVIA eikä rajoittavia, esim. ei niin että "väärin voitettu". Mitä helvettiä tuokin tarkoittaa?

Ja mun mielestä ei ole yhtä oikeaa tapaa valmentaa pelaajia, koska kaikki ovat luonnostaan erilaisia. Pitää siis löytää ne jokaisen pelaajan vahvuudet ja hioa niitä. Mutta yksi yhdistävä tekijä on miten kaikkia pelaajia tulisi valmentaa. Kaikista tärkein jokaisessa urheilulajissa. Eli Valmentaa/treenata/opettaa voittamaan/ saamaan vahvan itseluottamuksen. Ärsyttävä sana tuo itseluottamus, löytysköhän parempaa. Mutta siis keihäänkärkenä aina itseluottamus/voittaminen.

Pitää vielä korostaa, että vihaan yli kaiken valmentajien shakkipeliä. :) Pelaajien pitää olla siellä joukkueensa kanssa, ja kannatella sitä. Tietenkin yhdessä valmentajien kanssa, mutta pelaajat ovat henkisiä johtajia.
 

Saul Goodman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pekka Virta
SIhvonen sivaltaa taas Twitterissä:

Team Canada 2016 veisi Stanley Cupin mennen tullen. Samoin Leijonat. Tanskakin olisi kova luu. NHL on silti ihan ok sarja.

Ettei nyt taas vaan sattuisi jotain skootterin kanssa.
 

Warrington

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
SIhvonen sivaltaa taas Twitterissä:

Lainaus:
Team Canada 2016 veisi Stanley Cupin mennen tullen. Samoin Leijonat. Tanskakin olisi kova luu. NHL on silti ihan ok sarja.


Ettei nyt taas vaan sattuisi jotain skootterin kanssa.

Sanan sivaltaa voi korvata vaikka ''päästää haisevaa kaasua aivoistaan''. Tuus ny itte @P.Sihvonen kertoon mihin perustat tuon näkemyksesi tai avaa sitä blogissasi. Lisäksi haluaisin tietää rehellisen vastauksen kysymykseen: Montako NHL-ottelua johtava analyytikko on nähnyt viimeisen 3 kauden aikana? Tanskan maajoukkue olisi aivan hukassa pienessä kaukalossa jotain ylemmän kastin NHL-joukkuetta vastaan.

PS. En odota että saan thö johtavan vastauksen tähän, kuhan heitin.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös