Tässäkö on suomen kielen maisterien taso?
En muuten tiedä ketään, joka toisi omaa koulutustaustaansa niin paljon esiin kuin Sihvonen. Mutta hän onkin provosoinnin mestari, jonka jokainen lause sisältää enemmän tai vähemmän provokaatiota. Mielestäni se on jo taito sinänsä, että pääsee niin monien ihmisten ihon alle pelkästään rauhallisella puhumisella.
Tapaus Selänteeseen en ota tässä sen enempää kantaa, sympatiat ovat kääntyneet jo aikaa sitten Selänteestä pois päin. Sen sijaan avaan sanaisen arkkuni nyt koskien Lindgren & Sihvonen -showta, jota saamme siis kuunnella viikoittain Yle Puheelta. Olen sarjan vakiokuuntelija, olen kuunnellut joka ikisen jakson joko suorana tai useimmiten podcastina. Alusta alkaen ohjelman sisältö oli loistavaa, joskaan ei niin kokeellista kuin mainostettiin. Sittemmin sisältö on ehkä muuttunut kokeellisemmaksi, mutta samalla jotenkin puuduttavaksi.
Petterin ja "höntsä-Tommin" väittelyt olivat pitkään mukavaa kuunneltavaa varsinaisen haastattelun alkulämmittelynä. Viime aikoina olen ihmetellen havainnut, kuinka päivän vieraalle jää yhä vähemmän aikaa. Petterin tai Tommyn toteuttama alkujuonto kestää nykytrendillä jo useita minuutteja, ja saattaa sisältää jopa debattiakin (kuten viime viikon jaksossa Tommyn NBA-fiilistely ja sitä seurannut keskustelu). Sen jälkeen jossakin vaiheessa kello alkaa raksuttamaan, puheenaihe vaihtuu ja kuuntelija huomaa että oho, nytkö se väittely vasta alkoikin. Väittelyssä puheaikaa osoittava kello on ollut alusta alkaen aika ohjeellinen, mutta tämän tuotantokauden jaksoissa se on menettänyt suorastaan merkityksensä. Väittämä itsessään jatkuu reilusti yliajalle, ja vastaväittämänkin jälkeen saattaa keskustelu aiheen tiimoilta jatkua minuuttitolkulla. Tätä toistetaan kolme kertaa ja tuomaroinnit päälle, jolloin ollaan taas kulutettu 15-20 minuuttia ohjelma-ajasta. Sinälläänhän tässä ei ole mitään vikaa, kyllähän hyvää väittelyä kuuntelisi vaikka koko tunninkin.
Kaikista harmittavinta noissa väittelyissä on kuitenkin se, että väittelyiden sisältö polkee viikosta toiseen jotenkin paikallaan. Joskus Petteri tuo viikosta toiseen agendalle jääkiekkoväkivallan. Kuinkahan monta kertaa olemme kuulleet jo väittelyn jääkiekon koodista. Tai kuinkahan monta kertaa väitteen tai viimeistään jälkipyykin aiheena on ollut Petterin korostama urheilun ja politiikan erillisyys, maailmanparantaja-Tommyn puoltamaa urheilun ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen symbioosia vastaan? Myös suomalaisen jalkapallon ja sen fanikulttuurin tilaa on ruodittu varmasti kymmenessä väittelyssä. Sanottaisiinko sievästi vaikka niin, että nämä argumentit ja aiheet alkavat olla melko kuluneita puolin ja toisin. Samaan aikaan väittelyn osuus ohjelmasta on vain kasvanut. Ei kovin hyvä.
Vierasosasto ohjelmassa on ollut alusta alkaen poikkeuksellisen hyvää, ja haastattelut erittäin mielenkiintoisia. Otatko Petteri tästä vaarin, ja vietkö myös Tommylle terveisiä, että jatkossa a) väittelyyn uusia tulokulmia ja aiheita ja/tai vieraille lisää puheaikaa. Ohjelma on loistava, kuuntelijana koen saaneeni kuulla yhä enenevissä määrin sitä mainostettua kokeellista urheilupuhetta, siitä kiitos hyvälle castingille niin juontaja-, kuin vierasjakkaroillakin.
