Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[erku]

Seppänen on kyllä todella lapsellinen urheilutoimittaja. Ihmeellinen hänellä tapa fanittaa eri pelaajia. Ja usein tuntuu olevan vielä niin, että sen jälkeen kun hän on käynyt tekemässä juttua jostakin pelaajasta, alkaa se hirveä hehkutus. Näin on tämän kauden aikana ollut ainakin Haatajan, Rinkisen ja Raannan kohdalla.

 

[TosiFani]

Uusimmassa U-studiossa pinnat Sihvoselle siitä, ettei suostu yksilöimään Raantaa Ässien menestyksentekijäksi, vaan korostaa puolustuspelin kokonaisvaltaisuutta ja viisikkopeliä.

Ketään tuskin yllättää, että fanipoika Seppäsellä mopo karkailee ja Raannan ylistys mennyt "hieman" överiksi.

Jumalauta, Sihvonen ymmärtää sittenkin jääkiekosta jotain! Olen korostanut koko kauden ajan Ässien pelitapaa, se on Ässien menestyksen tae.

 

[peruspata]

Jumalauta, Sihvonen ymmärtää sittenkin jääkiekosta jotain! Olen korostanut koko kauden ajan Ässien pelitapaa, se on Ässien menestyksen tae.

Sihvonen on jo vähän aikaa kommentoinut Ässien peliä aika samansuuntaisesti kuin mitä on Ässä-palstan keskusteluissa nostettu esiin. Seppäsellä fanivaihde menee vähän ylitse, Sihvonen keskittyy enemmän koko viisikon peliin.

 

[erku]

Tässä on mielestäni varsin hyvä blogi Sihvoselta PAF:in sivuilla: Petteri Sihvonen - Johtavan Pelikirja

Blogissa hyvin perusteellisesti selvitetään, mitä reagoinnilla ja pelikirjalla tarkoitetaan ja mikä niiden kytkös toisiinsa on. Kirjoitus taitaa myöskin sisältää jonkinasteisen piikin Veikkaajan ja erityisesti Vesa Rantasen suuntaan.

 

[Waqu]

Laadukkaan urheilujulkaisun eli Urheilulehden sivuille oli ilmestynyt P. Sihvosen kirjoittama artikkeli (Dramatiikkaa Suomi-kiekossa – â€Blues tuuliajolle†| SM-liiga | Urheilulehti.fi) joka sai minut ainakin nauramaan ääneen moneenkin kertaan.
Sihvosen antipatia Ahoa vastaan on näkynyt jo siitä lähtien kun Aho JYPin päävalmentajan pestiin valittiin, ilmeisesti jos kiekkokontrollia ei harrasta niin ei vain voi olla mitään. JYP hävisi Sihvosen analyyseissa varmasti jokaisen playoff-sarjansa ja Jokereiden piti kävellä 2012 ylivoimaisella pelikirjallaan mestaruuteen.
Tämä Sihvosen kapeakatseisuus nousee taas uudelle tasolle, monet "meidän peliä" Sihvosen mukaan toteuttavat valmentajathan ovat jo tyrmänneet tämän hölynpölynä ja että heillä on aivan omat pelikirjansa, joihin nyt vain sisäiltyy samoja elementtejä.

Ja niin itse artikkeliin; Blues tämä 2000-luvun menestynein seura? Oliko tämä vitsi? 2000-luvun alkuvuosina joukkueella oli nimekkäitä pelaajia, mutta tulos oli erittäin laihaa heikon kokoamisen ja johtamisen puutteen vuoksi. Myöhemmin Blues on ollut positiivinen yllättäjä playoffeissa monesti ja päässyt jopa finaaliin asti, mutta tuskin tämä parhaaksi tekee, varsinkin kun otetaan huomioon laihahko runkosarja menestys.

Sihvonen ihmettelee myös Ahon valintaa, kun nyt poistutaan Marjamäen jälkeiseltä menestyksen polulta todella onnistuneen kauden jälkeen. Joukkueen nykyistä rosteria kun katsoo, niin huomaa hieman pelikirjoista tietämättömämpikin ettei tuolla porukalla yksinkertaisesti pysty pelaamaan hienoa kiekkokontrolli lätkää, tuohon rosteriin sopii parhaiten Ahon suoraviivainen, fiksu ja periksiantamaton pelaaminen. Aho on tämän hetken Bluesille yksi parhaista mahdollisita valmentajista Suomesta, tiukka ja samalla ihmisläheinen Aho tuo myös ammattimaisuutta ja asennetta varmasti, ottamatta kantaa siihen ovatko nämä asiat jo nyt kunnossa Bluesissa.

Tuo lässytys onko Blues nyt osaavissa käsissä ei enää edes naurattanut, en näe tuolle höpötykselle mitään perustetta, aivan käsittämätöntä että tuollaista voidaan julkaista edes Urheilulehdessä. Ahon meriitit ja onnistumiset on kuitenkin kaikkien tiedossa.

Bluesilla on mahdollisuus Ahon kanssa palata tälle "2000-luvun parhaalle" -tasolle Ahon avulla, tuohon materiaaliin Aho sopii loistavasti, kiekko tulee olemaan varasti erilaista kuin ennen, mutta taistelua riittää varmasti. Tottakai Aho voi flopata, tämä mahdollisuus on kaikilla valmentajilla (paitsi sillä yhdellä), mutta näkisin että tässä on Bluesin kannalta unelmavalmentaja tälle joukkueelle, mieluusti olisin Ahon nähnyt myös Jyväskylässä, mutta nyt tarvitsee vain toivottaa onnea ja näytähän Aho "johtavalle" ettei kirjoittelisi ihan mitä sattuu.

 

[Osmo Rapeli]

Ja niin itse artikkeliin; Blues tämä 2000-luvun menestynein seura? Oliko tämä vitsi?

Eiköhän tässä viitata pitkälti myös Aaro Kivilinnaan.

 

[J.Grönvall]

Ja niin itse artikkeliin; Blues tämä 2000-luvun menestynein seura? Oliko tämä vitsi? 2000-luvun alkuvuosina joukkueella oli nimekkäitä pelaajia, mutta tulos oli erittäin laihaa heikon kokoamisen ja johtamisen puutteen vuoksi. Myöhemmin Blues on ollut positiivinen yllättäjä playoffeissa monesti ja päässyt jopa finaaliin asti, mutta tuskin tämä parhaaksi tekee, varsinkin kun otetaan huomioon laihahko runkosarja menestys.

Seurana nimenomaan taitaa olla menestynein, kiitos loistavan juniorityön. Liigajoukkue on niitä hedelmiä päässyt keräilemään ihan viimeisinä vuosina ja kruununa oli tietysti finaalipaikka.

Sihvonen ihmettelee myös Ahon valintaa, kun nyt poistutaan Marjamäen jälkeiseltä menestyksen polulta todella onnistuneen kauden jälkeen. Joukkueen nykyistä rosteria kun katsoo, niin huomaa hieman pelikirjoista tietämättömämpikin ettei tuolla porukalla yksinkertaisesti pysty pelaamaan hienoa kiekkokontrolli lätkää, tuohon rosteriin sopii parhaiten Ahon suoraviivainen, fiksu ja periksiantamaton pelaaminen. Aho on tämän hetken Bluesille yksi parhaista mahdollisita valmentajista Suomesta, tiukka ja samalla ihmisläheinen Aho tuo myös ammattimaisuutta ja asennetta varmasti, ottamatta kantaa siihen ovatko nämä asiat jo nyt kunnossa Bluesissa..

Kummasti Blues on pelannut kiekkokontrollilätkää siitä asti, kun Lauri Marjamäki ja Petri Matikainen sen ottivat käyttöön. Ja Bluesin hienous on ymmärrettävä juuri siinä, että se on ollut varmaan paras seura Suomessa ajamaan pelitapaansa läpi koko organisaation. Näin ollen on voitu nostaa mielestäni jopa poikkeuksellisen paljon hyviä junioreita liigaan.

Jyrki Aho on koutsina, tai ainakin filosofialtaan, kaukana Lauri Marjamäestä ja siten bluesilaisesta jääkiekosta. Syystäkin pitää ihmetellä tätä ratkaisua, ellei Espoossa olla kääntämässä kelkkaa Jyväskylän suuntaan.

Tuo lässytys onko Blues nyt osaavissa käsissä ei enää edes naurattanut, en näe tuolle höpötykselle mitään perustetta, aivan käsittämätöntä että tuollaista voidaan julkaista edes Urheilulehdessä. Ahon meriitit ja onnistumiset on kuitenkin kaikkien tiedossa..

Aho on onnistunut hyvin mutta nyt on eri tilanne edessä, koska on uusi seura ja uusi kulttuuri, myös pelillisesti. Aho pääsi Jyväskylässä hyvään paikkaan, Risto Dufvan pohjille mutta nyt pitää kaikki alkaa alusta. Sama tilanne kuin Tuomas Tuokkolalla on Ilveksessä.

Bluesilla on mahdollisuus Ahon kanssa palata tälle "2000-luvun parhaalle" -tasolle Ahon avulla, tuohon materiaaliin Aho sopii loistavasti, kiekko tulee olemaan varasti erilaista kuin ennen, mutta taistelua riittää varmasti. Tottakai Aho voi flopata, tämä mahdollisuus on kaikilla valmentajilla (paitsi sillä yhdellä), mutta näkisin että tässä on Bluesin kannalta unelmavalmentaja tälle joukkueelle, mieluusti olisin Ahon nähnyt myös Jyväskylässä, mutta nyt tarvitsee vain toivottaa onnea ja näytähän Aho "johtavalle" ettei kirjoittelisi ihan mitä sattuu.

Nykypäivänä nuo taistelut ovat pelkkää höttöä, se ei riitä vielä mihinkään. Itse olen etukäteen, jos en nyt skeptinen, niin varautunut Ahon sopivuudesta Bluesiin.

Se vaatii joko pelikirjan uudelleenkirjoittamista tai bluesilaisen perinteen muuttamista. Olen itse hieman surullinen, jos jälkimmäinen tapahtuu, sillä Espoo on ollut todellinen suunnannäyttäjä koko suomalaiselle jääkiekolle. Vain puusilmä ei sitä ymmärrä.

 

[Fordél]

Täytyy kuitenkin muistaa, että Bluesin historiassa Marjamäen aikakausi on pelillisesti vain yksi lyhyt ajanjakso. Sitä ennen siellä mentiin Petun opeilla, joka ei perustunut kovaan kiekkokontrolliin. Tälläkin tavalla saatiin ihan mukavaa menestystä.

Ja kun näitä analyyseja tehdään, ei voida vain sokeasti katsoa asiaa teoriatasolla vaan kyllähän keskeinen seikka on käytettävissä oleva pelaajamateriaali. Itse näen, että Bluesin pelaajamateriaali sopii hyvin Ahon pelifilosofiaan. Etenkin hyökkäyksessä Huhtala, Sallinen, Widing, Rinkinen, Liivik ja Pöysti sopivat hyvin Ahon konseptiin. Puolustuksessa ainakin Malmivaara, Kaijomaa ja Laatikainen ovat vamasti nopeasti kärryillä uudesta pelitavasta ja osaavat toteuttaa sitä.

En uskokaan, että Bluesin tulevasta kaudesta tulee floppia ja sen menestys olisi Marjamäen kausia heikompaa. Toki se vie aikansa ennen kuin valmennus ja pelaajat sisäistävät toistensa ajattelun. Alku voi olla siis hankalaa, mutta näen Bluesin olevan parin vuoden sisällä taas kerran yksi mitallijoukkueista.. Isossa kuvassa tietysti valinta ihmetyttää eli millaista kiekkoa koko Bluesin organisaatio haluaa tulevaisuudessa pelata? No aika näyttää seuraako junnupuoli edustusta.

 

[Tarinankertoja]

Jyrki Aho on koutsina, tai ainakin filosofialtaan, kaukana Lauri Marjamäestä ja siten bluesilaisesta jääkiekosta. Syystäkin pitää ihmetellä tätä ratkaisua, ellei Espoossa olla kääntämässä kelkkaa Jyväskylän suuntaan.

Tai sitten Ahon kanssa on keskustelut asiasta, ja Aho valmentaa Blues filosofian mukaista lätkää.

Jep, ei se ole mahdotonta. Kyllä valmentajan, siinä missä pelaajankin, pitää pystyä sopeutumaan uuteen pelikirjaan, ja jos oikealle tielle on lähdetty, se on Blues organisaatio joka määrittää tän pelillisen identiteetin, ei valmentaja.

Ja jos olet huippuvalmentaja, eli omat metodit viedä ajatuksiasi joukkueeseen ja käytäntöön, niin osaat tehdä sen myös edellisestä pelikirjastasi poikkeavasti. Jos et, niin en pidä huippuvalmentajana.

Toki organisaatio, joka on määritellyt seuralle pellillisen identiteetin, luulisi etsivän jo ao. pelitapaa lähellä olleen valmentajan. Joten siinä mielessä Ahon valinta on erikoinen, ellei sitten tästä pelillisestä identiteetistä ole keskustellut Ahon kanssa etukäteen ja hän siihen suuntaan metodeitaan väännä.

Jos sitten juna kääntyy pelitavallisesti, on se Blues organisaatiolta hemmetinmoinen virhe, jatkuvuuden katkaiseminen on pitkänajan menestyksen kannalta huonompi juttu, jos se pitkänajan identiteetti on kuitenkin tuottanut tulosta.

Jos se ei olisi tuottanut tulosta (lue Ilves) niin sitä suuntaa pitääkin vaihtaa, mutta ei silloin jos suunta on toiminut (lue Blues).

 

[J.Grönvall]

Tai sitten Ahon kanssa on keskustelut asiasta, ja Aho valmentaa Blues filosofian mukaista lätkää.

Niin tässäpä se suuri kysymys onkin. Ymmärtääkö Jyrki Aho kuinka syvällisellä tasolla kiekkokontrollipelaamista ja sen tavoitteita?

Valmentajan pitää osata uudistua ja kehittyä, se on aivan selvää mutta kuitenkin jokaisella koutsilla on oma leimallinen tapansa valmentaa jääkiekkoa ja kaikki eivät pääse siitä yli. Aho kokeili jo JYPin aikana vähän tuoda lisämausteita, mutta sitten yhdessä pelaajien kanssa päättivät, että ei toimi.

Toki organisaatio, joka on määritellyt seuralle pellillisen identiteetin, luulisi etsivän jo ao. pelitapaa lähellä olleen valmentajan. Joten siinä mielessä Ahon valinta on erikoinen, ellei sitten tästä pelillisestä identiteetistä ole keskustellut Ahon kanssa etukäteen ja hän siihen suuntaan metodeitaan väännä.

Toinen erittäin iso pointti. Tässä tullaan Bluesiin organisaationa ja mitataan taas sen substanssia. Eli ymmärretäänkö siellä edes mitä sinne on rakennettu, vai lähdetäänkö tempomaan vuodesta toiseen eri suuntiin.

Täytyy kuitenkin muistaa, että Bluesin historiassa Marjamäen aikakausi on pelillisesti vain yksi lyhyt ajanjakso. Sitä ennen siellä mentiin Petun opeilla, joka ei perustunut kovaan kiekkokontrolliin. Tälläkin tavalla saatiin ihan mukavaa menestystä.

Ja kun näitä analyyseja tehdään, ei voida vain sokeasti katsoa asiaa teoriatasolla vaan kyllähän keskeinen seikka on käytettävissä oleva pelaajamateriaali. Itse näen, että Bluesin pelaajamateriaali sopii hyvin Ahon pelifilosofiaan. Etenkin hyökkäyksessä Huhtala, Sallinen, Widing, Rinkinen, Liivik ja Pöysti sopivat hyvin Ahon konseptiin. Puolustuksessa ainakin Malmivaara, Kaijomaa ja Laatikainen ovat vamasti nopeasti kärryillä uudesta pelitavasta ja osaavat toteuttaa sitä.

Matikaisen ajoista jääkiekko on muuttunut jo niin paljon myös SM-Liigassa ettei niihin paljon kannata tuijotella. Se mitä sieltäkin pitää poimia on jälleen se yhtenäisyys läpi koko junioritoiminnan ja liigajoukkueen.

Ja edelleen mitä tulee pelaajamateriaaliin, niin on kivikautinen ajattelutapa, että pelikirja kirjoitettaisiin kulloisenkin pelaajamateriaalin mukaan uusiksi. Se ei ole pitkäjänteistä toimintaa lainkaan.

Mutta joka tapauksessa, erikoinen veto Bluesilta, yhtä erikoinen kuin Petri Matikaisen palkkaaminen HIFK:n peräsimeen. Jälkimmäisessä substanssin puuttuminen näkyi kilometrien päähän, nyt aika näyttää mikä on Bluesin organisaation osaamisen taso.

 

[Fordél]

Matikaisen ajoista jääkiekko on muuttunut jo niin paljon myös SM-Liigassa ettei niihin paljon kannata tuijotella. Se mitä sieltäkin pitää poimia on jälleen se yhtenäisyys läpi koko junioritoiminnan ja liigajoukkueen.

Ja edelleen mitä tulee pelaajamateriaaliin, niin on kivikautinen ajattelutapa, että pelikirja kirjoitettaisiin kulloisenkin pelaajamateriaalin mukaan uusiksi. Se ei ole pitkäjänteistä toimintaa lainkaan.

Ei historia ole merkityksetöntä ja Ahon osaaminen on kunnossa tässä ajassa. Pointti oli, että kyllä toi jengi osaa pelata myös muunlaista kiekkoa, kenties jopa paremmin Ahon kiekkoa kuin Marjamäen. Tämä siis ihan kuin katsotaan millaisia pelaajia Bluesilla on kiinnitettynä. Ei tässä sen ihmeellisemmästä asiasta ole kyse. Mielestäni Aho sopii hyvin edustukselle valmentajaksi vaikka toki muutokseen sisältyy riskejä. Yksi suurimmista edustuksen ensi kauden menestyksen riskeistä on Bluesilla kuitenkin tolppien välissä, ei päävalmentajan paikalla.

Kun katsotaan asiaa koko Bluesin organisaation näkökulmasta niin tottakai asia on kimurantimpi. Seuraako junnupuoli edustusta vai jatkaako se nykyisellä linjalla? Aika näyttää mihin ratkaisuun päädytään ja toki yhtenäisyys olisi tässä kohdin eduksi myös edustukselle. Tosin ei nämä asiat ole läheskään niin mustavalkoisia ja yksinkertaisia kuin esim. Sihvonen asiat näkee. Aho voi oppia uusia asioita ja Bluesin organisaatio voi oppia Aholta uusia asioita.

Siihen en kuitenkaan usko, että Aho tulisi merkittävästi muuttamaan pelitapaansa eikä näin kannata tehdäkään. Aholla on omat vahvuutensa, joihin kannattaa nojata myös Bluesissa. Toki päivitystä tapahtuu koko ajan, mutta se ydin ei sielä miksikään muutu.

 

[J.Grönvall]

Ei historia ole merkityksetöntä ja Ahon osaaminen on kunnossa tässä ajassa. Pointti oli, että kyllä toi jengi osaa pelata myös muunlaista kiekkoa, kenties jopa paremmin Ahon kiekkoa kuin Marjamäen. Tämä siis ihan kuin katsotaan millaisia pelaajia Bluesilla on kiinnitettynä. Ei tässä sen ihmeellisemmästä asiasta ole kyse. Mielestäni Aho sopii hyvin edustukselle valmentajaksi vaikka toki muutokseen sisältyy riskejä. Yksi suurimmista edustuksen ensi kauden menestyksen riskeistä on Bluesilla kuitenkin tolppien välissä, ei päävalmentajan paikalla.

Kun katsotaan asiaa koko Bluesin organisaation näkökulmasta niin tottakai asia on kimurantimpi. Seuraako junnupuoli edustusta vai jatkaako se nykyisellä linjalla? Aika näyttää mihin ratkaisuun päädytään ja toki yhtenäisyys olisi tässä kohdin eduksi myös edustukselle. Tosin ei nämä asiat ole läheskään niin mustavalkoisia ja yksinkertaisia kuin esim. Sihvonen asiat näkee. Aho voi oppia uusia asioita ja Bluesin organisaatio voi oppia Aholta uusia asioita.

Niin, Aho on valmentanut ainoastaan pystysuunnan jääkiekkoa Risto Dufvan luomiin pohjiin. En itse pysty mitenkään vielä sanomaan, että hänen osaamisensa on kunnossa tässä ajassa.

Tietenkin, voidaan sanoa, että tämän kauden suoritus oli JYPiltä maksimaalisen hyvä pelaajamateriaaliin nähden. Tämäkään ei kuitenkaan auta seurassa, jossa on luotu vuosien saatossa toisenlainen pelillinen kulttuuri.

Ahon haaste on vähintäänkin suuri ja on kiintoisaa nähdä mihin suuntaan Espoossa peliä viedään. Enkä minä usko Sihvosen mustavalkoisuuteenkaan. Vaikea ymmärtää mitä uutta Aho voisi tuoda organisaatiolle mutta annetaan mahdollisuus.

 

[Nypsi]

Vaikea ymmärtää mitä uutta Aho voisi tuoda organisaatiolle mutta annetaan mahdollisuus.

Ainakin voittamisen kulttuuria edustusjoukkueeseen. Siitähän Espoossa ei ole mitään kokemusta, vaikka siellä ilmeisesti jääkiekkoa sillä ainoalla oikealla tavalla on pelattukin.

 

[msg]

Mikäköhän on tämä "Vuosien saatossa luotu pelillinen kulttuuri"? Sekö mitä Heikkilän ja Matikaisen aikaan pelattiin vai tämä Marjamäen tapa?
Kakea ja Petua ei kai voine parhaalla tahdollakaan laskea evoluution kärjessä meneviksi lehkos-jaloslaisen kiekon apostoleiksi? Eli nyt kun lahkos-jaloslainen Marjamäki korvataan Havumetsä-Aholla, niin vuosien(lue kaksi) työ on heitetty hukkaan?

 

[J.Grönvall]

Mikäköhän on tämä "Vuosien saatossa luotu pelillinen kulttuuri"? Sekö mitä Heikkilän ja Matikaisen aikaan pelattiin vai tämä Marjamäen tapa?
Kakea ja Petua ei kai voine parhaalla tahdollakaan laskea evoluution kärjessä meneviksi lehkos-jaloslaisen kiekon apostoleiksi? Eli nyt kun lahkos-jaloslainen Marjamäki korvataan Havumetsä-Aholla, niin vuosien(lue kaksi) työ on heitetty hukkaan?

Matikaisen aloittama ja Marjamäen jalostama peli-identiteetti. En ymmärrä yhtään miten Jyrki Aho on tähän looginen jatke. Tietysti jos haikaillaan paluuta Kari Heikkilän aikaan niin anti mennä vaan.

 

[Fordél]

Niin, Aho on valmentanut ainoastaan pystysuunnan jääkiekkoa Risto Dufvan luomiin pohjiin. En itse pysty mitenkään vielä sanomaan, että hänen osaamisensa on kunnossa tässä ajassa.

Ei Aho olisi pelkillä RD:n pohjilla valmentanut joukkuettaan Suomen mestariksi ja pronssille. Osaamisen on oltava kunnossa tässä ja nyt.

Tietenkin, voidaan sanoa, että tämän kauden suoritus oli JYPiltä maksimaalisen hyvä pelaajamateriaaliin nähden. Tämäkään ei kuitenkaan auta seurassa, jossa on luotu vuosien saatossa toisenlainen pelillinen kulttuuri.

Ai nyt sillä historialla onkin painoarvoa? Edellisessä viestissä totesit, ettei Matikaisen tekemisillä ole enää merkitystä.

Ahon haaste on vähintäänkin suuri ja on kiintoisaa nähdä mihin suuntaan Espoossa peliä viedään. Enkä minä usko Sihvosen mustavalkoisuuteenkaan. Vaikea ymmärtää mitä uutta Aho voisi tuoda organisaatiolle mutta annetaan mahdollisuus.

Haaste on aina suuri, kun uusi valmentaja tulee hänelle uuteen ympäristöön. Toki Aholla on kokemusta Bluesin organisaatiosta 2000-luvun alusta, mutta sen jälkeen on muuttunut moni asia.

Sihvosen mustavalkoisuus on sitä, että menestysmahdollisuuksia ja tehdyn ratkaisun järkevyyttä arvioidaan vain yhdellä kriteerillä: pelitapa. Analyysi on yksinkertainen, suppea ja mustavalkoinen, kuten Sihvosella tuppaa olemaan useasti. Hyvin samanlaista ajattelua kuin oli esim. Bushin hallinnolla USA:ssa: joko olet meidän puolella tai meitä vastaan. Joko olet Meidän pelin puolella tai Meidän peliä vastaan.

Aho tuo Bluesiin omat kokemukset, oman pelitavan, oman tavan johtaa ja oman yhteistyökulttuurin. Siinä on jo kerrakseen paljon uutta. Kenties juuri niitä juttuja, mitä Bluesin organisaatio on kaivannut.

 

[Fordél]

Matikaisen aloittama ja Marjamäen jalostama peli-identiteetti. En ymmärrä yhtään miten Jyrki Aho on tähän looginen jatke. Tietysti jos haikaillaan paluuta Kari Heikkilän aikaan niin anti mennä vaan.

Matikaisella oli oma peli-identiteetti, jota lähdettiin muokkaamaan kohti Marjamäen peli-identiteettiä vasta viimeisen kauden loppupuoliskolla.

 

[msg]

Mikäköhän oli tämä Matikaisen peli-identitetti? Voisit varmaan avata sitä ihan selkokielellä minulle, joka siis en ole perehtynyt näihin kryptisiin pelikirjaevoluutiota kuvaaviin kirjainyhdistelmä analyyseihin.

Olen paikan päällä nähnyt muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki Matikaisen neljän vuoden valmennusajan kotiottelut ja en näe tuossa ajassa suurta jatkumoa ja/tai leimallista peli-identiteettiä, mutta onneksi tältä palstalta löytyy vastaus tähänkin?

 

[Waqu]

Ainakin voittamisen kulttuuria edustusjoukkueeseen.

Tämäkin totta, tuskin ainakaan playoffeissa tästä haittaa on.

Pointti oli, että kyllä toi jengi osaa pelata myös muunlaista kiekkoa, kenties jopa paremmin Ahon kiekkoa kuin Marjamäen. Tämä siis ihan kuin katsotaan millaisia pelaajia Bluesilla on kiinnitettynä. Ei tässä sen ihmeellisemmästä asiasta ole kyse. Mielestäni Aho sopii hyvin edustukselle valmentajaksi vaikka toki muutokseen sisältyy riskejä. Yksi suurimmista edustuksen ensi kauden menestyksen riskeistä on Bluesilla kuitenkin tolppien välissä, ei päävalmentajan paikalla.

Amen. Vaikka tässä on keskusteltu siitä jatkaako Aho vanhalla Bluesin kannalla, niin epäilen vahvasti. Kun Bluesin nykyistä materiaalia katsoo niin vanha pelitapa on tullut päätökseensä, ei siksi että se olisi äärettömän surkea vaan siksi ettei tuollaisella porukalla yksinkertaisesti voiteta pelaamalla sellaista jääkiekkoa, olkoon tämäkin kausi esimerkkinä siitä.

Pitäähän Bluesinkin pystyä kehittymään ja muuttumaan, ei tässä mielestäni mitään pitkäjänteistä työtä hukkaan heitetä, pikemminkin toimintaa muutetaan sopivammaksi nykyiselle pelaajistolle. Ensi kauden Blues tuskin tulee valmennukseensa kaatumaan (jos kaatuu niin ottavat varmasti Sihvosen jatkumon päätteeksi paikkaamaan), vaan Blues voi kaatua heikkoon rosteriinsa, mutta en ihmettelisi vaikka Aho saisi koneesta paljonkin irti ja Blues menisi suoraan puolivälieriin.
Siihen en ota kantaa miten junioreita pitäisi tulevaisuudessa valmentaa ja se on muutoinkin kinkkisempi tarina.

 

[J.Grönvall]

Mikäköhän oli tämä Matikaisen peli-identitetti? Voisit varmaan avata sitä ihan selkokielellä minulle, joka siis en ole perehtynyt näihin kryptisiin pelikirjaevoluutiota kuvaaviin kirjainyhdistelmä analyyseihin.

Olen paikan päällä nähnyt muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki Matikaisen neljän vuoden valmennusajan kotiottelut ja en näe tuossa ajassa suurta jatkumoa ja/tai leimallista peli-identiteettiä, mutta onneksi tältä palstalta löytyy vastaus tähänkin?

Jos se ei tuossa ajassa ole selvinnyt niin työni lienee turha. Lisäksi kirjoitushistoriasi antaa olettaa, että sinua ei edes kiinnosta aiheesta keskustella joten jätän suosiolla väliin ja jään lukemaan nokkelia provojasi.

Matikaisella oli oma peli-identiteetti, jota lähdettiin muokkaamaan kohti Marjamäen peli-identiteettiä vasta viimeisen kauden loppupuoliskolla.

Tiedän. Pitikö tämän olla uusi asia?

 

[J.Grönvall]

Ei Aho olisi pelkillä RD:n pohjilla valmentanut joukkuettaan Suomen mestariksi ja pronssille. Osaamisen on oltava kunnossa tässä ja nyt.

Ai nyt sillä historialla onkin painoarvoa? Edellisessä viestissä totesit, ettei Matikaisen tekemisillä ole enää merkitystä..

Fordél, keskustelu olisi paljon hedelmällisempää jos joka asiaa ei tarvitse opettaa alusta pitäen. Tuossa pilkunviilaaminen on naurettavaa. Kyllä se jutun juoni on selvästi löydettävissä sieltä ilman tätä typerää jankkaamista.

Opettele ymmärtämään konteksti missä puhutaan.

Sihvosen mustavalkoisuus on sitä, että menestysmahdollisuuksia ja tehdyn ratkaisun järkevyyttä arvioidaan vain yhdellä kriteerillä: pelitapa. Analyysi on yksinkertainen, suppea ja mustavalkoinen, kuten Sihvosella tuppaa olemaan useasti. Hyvin samanlaista ajattelua kuin oli esim. Bushin hallinnolla USA:ssa: joko olet meidän puolella tai meitä vastaan. Joko olet Meidän pelin puolella tai Meidän peliä vastaan.

Aho tuo Bluesiin omat kokemukset, oman pelitavan, oman tavan johtaa ja oman yhteistyökulttuurin. Siinä on jo kerrakseen paljon uutta. Kenties juuri niitä juttuja, mitä Bluesin organisaatio on kaivannut.

Sihvonen nähdäkseni ei todellakaan arvioi millään pelitavalla organisaation toimintaa. Ihmettely tätä nimitystä kohtaan on aivan aiheellista, jos kohta jokainen tietää, että ihminen voi kehittyä ajan saatossa. Pelitapa on valmentajan henkilökohtainen asia, organisaation oma pelikirja (ihanne/pelifilosofia) on paljon isompi asia.

Ja juuri jälkimmäiseen kappaleeseen viitaten tässä kritiikiä on varmasti annettukin. Mitä Blues haluaa ja miten Jyrki Aho istuu siihen. Jos ajatellaan kylmästi Marjamäen jättämää perintöä niin etukäteen heikosti.

 

[TosiFani]

...Se vaatii joko pelikirjan uudelleenkirjoittamista tai bluesilaisen perinteen muuttamista. Olen itse hieman surullinen, jos jälkimmäinen tapahtuu, sillä Espoo on ollut todellinen suunnannäyttäjä koko suomalaiselle jääkiekolle. Vain puusilmä ei sitä ymmärrä.

Sihvolaisessa ajattelussa valmentajat leimataan tietyn tyylisuunnan valmentajiksi ja tästä leimasta on erittäin hankala päästä irti. Hyvät valmentajat ovat älykkäitä ihmisiä, jotka ymmärtävät mukautua erilaisiin tilanteisiin.

Toisaalta valmentamiseen kuuluu paljon muutakin kuin pelitapa, tästä syystä moni hyvä pelitapavalmentaja toimii kakkosvalmentajana tai vaikka toimittajana.

 

[J.Grönvall]

Sihvolaisessa ajattelussa valmentajat leimataan tietyn tyylisuunnan valmentajiksi ja tästä leimasta on erittäin hankala päästä irti. Hyvät valmentajat ovat älykkäitä ihmisiä, jotka ymmärtävät mukautua erilaisiin tilanteisiin.

Toisaalta valmentamiseen kuuluu paljon muutakin kuin pelitapa, tästä syystä moni hyvä pelitapavalmentaja toimii kakkosvalmentajana tai vaikka toimittajana.

Ei se ole mitään sihvoslaista ajattelua, vaan ihan universaali asia, jota tapaamme kaikissa lajeissa. Jotain rajaa nyt tuohon Johtavan jalustalle nostamiseen taas.

Hyvät valmentajat ovat älykkäitä ihmisiä jotka osaavat sopeutua aikaansa, kuten esimerkiksi Hannu Aravirta on tehnyt. Futiksen puolella parhaat koutsit ovat järjestään ikämiehiä.

Jälkimmäinen kappale on taas täysin irrelevantti tässä keskustelussa jos pohdimme nimenomaan sitä millaisen pelillisen muutoksen valmentaja tuo mukanaan, vai joutuuko tämä kirjoittamaan pelikirjansa uusiksi.

 

[TosiFani]

...Jälkimmäinen kappale on taas täysin irrelevantti tässä keskustelussa jos pohdimme nimenomaan sitä millaisen pelillisen muutoksen valmentaja tuo mukanaan, vai joutuuko tämä kirjoittamaan pelikirjansa uusiksi.

Olet nyt väärässä ketjussa, tämän ketjun aihe on P. Sihvonen, Urheilulehden toimittaja, ei pelitapa. Sihvonen tyrmäsi Ahon valinnan hänen edellisten kausien joukkueiden pelitavan takia, ottamatta huomioon lainkaan Ahon muita ominaisuuksia.

En tunne Ahoa, joten minä en pysty hänen osaamista kommentoimaan, mutta on varsin puusilmäistä tuomita valinta pelkän Ahon edustaman pelitavan vuoksi. Valmentamiseen kuuluu mm. johtajuus, pitkäjänteisyys, kyky kehittyä, älykkyys jne. Tällaiset ominaisuudet eivät ole irrelevantteja kun keskustellaan päävalmentajan valinnasta.

Käsittääkseni Marjamäki oli jo Matikaisen aikana Bluesin pelillinen johtaja, samon korostetaan Kaukorannan roolia Ässissä. Päävalmentaja on paljon muutakin kuin pelikirja.

 

[Fordél]

Tiedän. Pitikö tämän olla uusi asia?

Sinun näkemyksestäsi sai kuvan, että Matikainen aloitti jotain, mitä Marjamäki sitten vähän muokkasi. Omien havaintojen perusteella sanoisin, että Matikaisella oli oma juttunsa ja Marjamäellä oma juttunsa. Toki se Matikaisen luoma pohja oli taustalla, mutta kyllä pelitavassa lähdettiin Marjamäen aikana eri suuntaan eli painottamaan kiekkokontrollia.

Fordél, keskustelu olisi paljon hedelmällisempää jos joka asiaa ei tarvitse opettaa alusta pitäen. Tuossa pilkunviilaaminen on naurettavaa. Kyllä se jutun juoni on selvästi löydettävissä sieltä ilman tätä typerää jankkaamista.

Opettele ymmärtämään konteksti missä puhutaan.

Tästäkin asiasta on keskustelu sinun kanssa ties kuinka monta kertaa. Kyse ei ole pilkun viilaamisesta. Kontekstihahmottamisessakin voi olla puutteita, mutta kysymykset ovat ihan vilpittömin mielin esitettyjä. Keskustelu olisi hedelmällisempää jos jaksaisitvastata niihin ja avata näkemyksiäsi, joita en ymmärrä. Jos et jaksa niin eihän siinä mitään, mutta silloin ko. kohdat jäävät mulle arvoitukseksi.

Esim. nyt en edelleen tiedä mikä on näkemyksesi Ahon osaamisesta. Onko mies kerännyt viime vuosien meriitit lähinnä RD:n pohjilla vai onko kyseessä kovan tason valvomentaja, joka pärjää täysin omillaan.

Sihvonen nähdäkseni ei todellakaan arvioi millään pelitavalla organisaation toimintaa. Ihmettely tätä nimitystä kohtaan on aivan aiheellista, jos kohta jokainen tietää, että ihminen voi kehittyä ajan saatossa. Pelitapa on valmentajan henkilökohtainen asia, organisaation oma pelikirja (ihanne/pelifilosofia) on paljon isompi asia.

Olen eri mieltä. Ihmettely on ihan aiheellista pelitavan suhteen, mutta Sihvonen tuppaa tekemään laajemmat analyysinsa yleensä vain juuri tällä yhdellä kriteerillä. Kyse on kuitenkin vain yhdestä osa-alueesta kokonaisuutta. Ei koko organisaation osaamista ja menestysmahdollisuuksia voi analysoida vain yhdellä kriteerillä. Lisäksi se menee yleensä niin, että vain jos olet Meidän Pelin valmentaja, sinulla on mahdollisuudet menestykseen. Jos joku organisaatio (oli kyseessä liigaseura tai maajoukkue) tekee asiat toisin, sen tulevaisuus ei näytä hyvälle.

Ja juuri jälkimmäiseen kappaleeseen viitaten tässä kritiikiä on varmasti annettukin. Mitä Blues haluaa ja miten Jyrki Aho istuu siihen. Jos ajatellaan kylmästi Marjamäen jättämää perintöä niin etukäteen heikosti.

Kyllä, kritiikki on ihan aiheellista pelitavan suhteen. Olenhan itsekin Blues-osiossa ihmetellyt tältä kantilta valintaa. Sitten kun ottaa analyysiin mukaan muita osa-alueita niin valinta ei olekaan enää niin outo ja kritisoitava.

Eli se, miten Jyrki Aho istuu Bluesiin, ei ole vain pelitavallinen asia ja Marjamäen jättämä perintökään ei ole vain pelitapa vaan paljon muuta. Bluesiin on jäänyt pelitavan lisäksi pelaajat omine vahvuuksineen ja heikkouksineen, oma toimintakulttuuri, omat kokemukset jne. Tärkeä kysymys on, että miten Jyrki Aho istuu koko tähän pakettiin?

Jos esimerkiksi katsotaan pelaajamateriaalia, voidaan mielestäni todeta, että Jyrki Aho istuu tältä osin ihan hyvin Bluesiin. Pelaajissa on paljon sellaisia ominaisuuksia, jotka sopivat Ahon pelitapaan. Uskon esimerkiksi Tomi Sallisen ja Tommi Huhtalan olevan todella käyttökelpoisia pelaajia Aholle. Uskon heidän menevän Ahon alaisuudessa urallaan edelleen eteenpäin.

Toki pelaajamateriaalissa on myös riskejä. Bluesissa on paljon nuorehkoja pelaajia eikä yhtä kokeneita kehäkettuja kuten JYP:ssa. Myös alempien kenttien duunariosasto tuskin tulee olemaan samalla tasolla kuin JYP:ssa. Ei ole niitä ollisipiläisiä, jarijääskeläisiä, jonnevirtasia, miikalahtia jne. hoitamassa tota tonttia. Iso kysymys on, että miten tämä tulee vaikuttamaan Ahon joukkueen menestysmahdollisuuksiin? Onko Liivikistä, Rinkisestä, Pöystistä ja kumppaneistä tähän rooliin? Aika näyttää.