Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

  • 2 840 022
  • 13 121

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kun ei tätä kukaan muukaan ole postannut, niin ohessa on kaavio siitä, miten tappeluiden määrä on kehittynyt NHL:n historiassa:
http://dropyourgloves.com/fights/FightsPerGameChart.aspx?League=1

Kaavio on itsessään erittäin selvä ja kiistaton. Tappeluiden määrä on laskenut ajanjaksosta 1977-97 selvästi. 80-luvulla tappeluista selvisi lisäksi nykyistä helpommin pienillä jäähyillä kuin nykyisin, mutta en tiedä onko sitä tuossa huomioitu (jos ei niin se vaan korostaisi piikkiä)

Nyt meillä on kaksi tapaa suhtautua asiaan (tekisi mieli lisätä, että oikea ja väärä). Jos teoria siitä, että tappelut vähentävät sikailuja pitäisi paikkaansa, niin varmaan loogista olisi, että sikailujen määrä on tuona ajanjaksona ollut vähäisimmillään ja että peli on nyt tappeluiden määrän laskun myötä raaistunut. Minä en tähän usko.

Toinen teoria on väittää, että sikailut ja tappelut korreloivat jossain määrin toisiaan ja tästä päätellä että ym. ajanjaksona peli on ollut kaikkein väkivaltaisimmillaan. Minun rahani ovat tällä vaihtoehdolla.

Tietenkin sellainenkin vaihtoehto on että teoria toimii joko mikro tai makrotasoilla, mutta eivät kummallakin. Esim lapsen lyömisellä voidaan saada hänet käyttymään positiivisella tavalla, mutta samalla hän oppii väkivallan ongelmien ratkaisukeinoksi ja pitkässä juoksussa se näkyy negatiivisesti.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tuo säännön vaikutus on ihan kosmeettinen. NHL:ssä oli 23 muutakin joukkuetta, joten laskennallisesti tuollaisen muutos on voinut olla vain 1-2 prosentin luokka.

Sääntö tuli voimaan 80-luvun puolessa välin ja se palautettiin ennalleen 90-luvun alussa.
 

Vanhapuuma

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYPinkylä, Suomen maajoukkueet, IF Gnistan
Katsoinpa tuossa aikani kuluksi Maria-ohjelman väännön Suhosen ja Johtavan välillä. Nyt täytyy kyllä ihmetellä: itse pidin pitkään Suhosta suhteellisen järkevänä tyyppinä, mutta mitä ihmettä on tapahtunut? Suhosen argumentit olivat peräjälkeen täysin hämmentäviä heittoja, joita ei perustellut käytännössä millään! Sihvosen esiintyminen oli mielestäni hyvinkin asiallinen, ja pyrki sentään joitakin perusteltuja näkemyksiä tuomaan esille - silloin kun Suhonen ei huutanut päälle.

Mutta väkivallan määritelmät menivät kyllä täysin puihin kummaltakin. Väkivallassa on mielestäni olennaisesti kyse siitä, että 1) voimankäyttö tapahtuu toisen tahtomatta ja 2) se myös vahingoittaa toista (fyysisesti, henkisesti, rakenteellisesti). Mielestäni Sihvoselta jäi nyt vähän hyvä argumentti käyttämättä, sillä tuollaisen väkivallan määritelmän avulla lätkämatseissa käydyt nyrkkitappelut eivät usein täytä nimenomaan ensimmäistä määrettä.

Vaikka en ole lätkätappeluiden ystävä - lähinnä siitä syystä että ne ovat mielestäni tylsiä eivätkä tuo lainkaan lisäarvoa edes kaupallisessa mielessä pelille (itse en mene lätkämatsiin katsomaan tappeluita / cheerleadereita / videoscreenejä, enkä syömään nakkimakkaraa ja juomaan olutta) - en pidä niitä täysin paheksuttavana. Toista tappelijaa kun voi myös kunnioittaa. Ennemmin lähtisin karsimaan muita asioita jääkiekossa kuten päähäntaklauksia, mutta toisaalta taas myös selviä filmaamisia.
 

Fordél

Jäsen
Juhani Tamminen on kallellaan "Suhosen leiriin" tässä tappelukysymyksessä. Tamminen kommentoi tänään Hockey Nightissa katsojakysymyksessä annettua todella selvää tukea tappeluille, että tarviiko jonkun kuolla ennen kuin muutosprosessi lähtee käyntiin? Vahva kannanotto Tamilta muutoksen puolesta.

Joku ohjelma voisikin ottaa seuraavaan keskusteluohjelmaan vastakkain Sihvosen ja Tammisen.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Juhani Tamminen on kallellaan "Suhosen leiriin" tässä tappelukysymyksessä. Tamminen kommentoi tänään Hockey Nightissa katsojakysymyksessä annettua todella selvää tukea tappeluille, että tarviiko jonkun kuolla ennen kuin muutosprosessi lähtee käyntiin? Vahva kannanotto Tamilta muutoksen puolesta.

Sattumaako on vain se, että melkeinpä muuten kaikesta napit vastakkain olevat jääkiekkoveteraanit ovat samaa mieltä tästä asiasta? Riippumatta siitä, mitä mieltä itse olen, kuuntelen kyllä mielelläni kokemuksen perspektiiviä tässä — ja kokemus on kuitenkin se asia, joka Tammista ja Suhosta yhdistää.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Juhani Tamminen on kallellaan "Suhosen leiriin" tässä tappelukysymyksessä. Tamminen kommentoi tänään Hockey Nightissa katsojakysymyksessä annettua todella selvää tukea tappeluille, että tarviiko jonkun kuolla ennen kuin muutosprosessi lähtee käyntiin? Vahva kannanotto Tamilta muutoksen puolesta.

Eli nyt on Tamikin, Raivo-Ramin ja Jalosen linjoilla... mielenkiinnolla odotan miten perhe-Sihvonen hyökkää Tamin persoonan kimppuun.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Juhani Tamminen on kallellaan "Suhosen leiriin" tässä tappelukysymyksessä. Tamminen kommentoi tänään Hockey Nightissa katsojakysymyksessä annettua todella selvää tukea tappeluille, että tarviiko jonkun kuolla ennen kuin muutosprosessi lähtee käyntiin? Vahva kannanotto Tamilta muutoksen puolesta

Oon kuullut aikasemminkin häneltä vähän vastaanvansuuntaista signaalia. Tamin kohdalla täytyy vain usein arvioida konteksti ja kohderyhmä, ennen kuin voi arvioida mitä hän todella sanoo.

Tappelu-keskustelussa menee helposti puurot ja vellit sekaisin (täyskielto, spontaanit on jees, isommat sanktiot käskytyksestä...?) mutta Tamilla tietysti on perspektiiviä ottaa kantaa asioihin. Oli ensimmäisiä uranuurtajia ison veden takana, siihen aikaan eurooppalaiset saivat varmasti maistaa kovuutta (tulee mieleen se Keith Kokkola-tarina).
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Juttu Derek Boogaardista oli aika pysäyttävä, toivottavasti väitteet, etteivät tappelut vahingoita ketään loppuisivat. Yksittäiset kuohahdukset ovat ok, mutta goonien maksamat verot terveydestään ovat aika julmia, tappelukulttuuri elää viimeisiä hetkiään.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Juttu Derek Boogaardista oli aika pysäyttävä, toivottavasti väitteet, etteivät tappelut vahingoita ketään loppuisivat. Yksittäiset kuohahdukset ovat ok, mutta goonien maksamat verot terveydestään ovat aika julmia, tappelukulttuuri elää viimeisiä hetkiään.

Olis muuten mielenkiintoista kuulla sen yhden alalajin kulttuuria ja historiaa sinänsä ansiokkaasti Suomessa esiin tuoneen jääkiekkovaikuttajan mielipide tästä asiasta. Hänen mantraansa taisi kuulua, ettei tappeluissa oikeestaan koskaan mitään vakavaa tapahdu. Tosin, eipä tätä viitisen vuotta takaperin kyseenalaistanut juuri kukaan muukaan.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Arto Terosen mainio blogikirjoitus aiheesta:

Jääkiekon kahdet kasvot

Mielestäni Teronen on hienosti löytänyt sen todellisen ytimen tästä asiasta, eli jääkiekon kaksinaismoralismin jossa toisaalla vastustetaan väkivaltaa samalla kuitenkin puolustaen sitä.

Ei tavallaan ole kyse tappeluista ja niiden luonteesta vaan juurikin siitä asenneilmapiiristä ja opituista käyttäytymismalleista. Jääkiekossa on vuosikymmenet opetettu esimerkiksi, että "saa" lyödä mailalla käsille. Mukamas siis ei saa, koska se on rangaistavaa ja väkivaltaista mutta siltikin se ymmärretään mikäli kohteena on ollut vaikka vastustajan tähtipelaaja. Miesten pelissä pitää pienet kirvesiskutkin kestään. Ja jos oletkin niin tehnyt niin hanskat tiputtamalla olet sovittanut syntisi, jopa siinä tapauksessa, että toinen pelaaja vaikkapa murtaa kätensä.

Tietenkin on naiivia ajatella myös niin, että jääkiekossa oltaisiin jotenkin pumpulissa sen suhteen, että ihmiset ovat ihmisiä. Joskus ihmiset pimahtavat ja näkevät mustaa. SM-Liigan kautta aikain törkeimpiä tapauksia oli Pauli Levokarin poikittainen maila Harri Suutarisen selkään jälkimmäisen tekemän maalin jälkeen. Suutarinen löi naamansa ylärimaan, mursi leukansa ja lopulta lupaavan pelaajan urakin loppui sitten nopeasti. Levokari sen sijaan edelleen hiihtelee tuolla jäällä.

Kokonaan "onnettomuuksista" ei pääse eroon, se on aivan selvä asia. Mutta minä toivoisin hartaasti, että tulisi vielä ottelusarja jossa toinen joukkue sikailee ja tappelee minkä kerkiää, toisen pelatessa kylmästi lätkää ja tiputtamalla tuo vastustaja. Tosin, nähtiinhän tuo jo oikeastaan vuoden 1999 SM-Liigan finaaleissa joissa HIFK sekoili minkä kerkisi, hävisi mestaruuden ja sai aikaan lopulta ison muutoksen ajattelussa mitä tulee pelaajien vahingoittamiseen.

Hannu Jortikka totesi erään voitetun mestaruuden jälkeen siihen suuntaan, että jääkiekon Suomen mestaruudesta on tullut liian iso asia, tarkoittaen siis tavallaan sitä, että tarvittaessa vaaditaan lähes vastustajan tappamista kunhan tarkoitus on pyhä. Se sama pätee edelleen, vaikka sitä HIFK-sirkusta ei olekaan sen koommin enää playoffeissa nähty, eikä tietenkään nyt ihan niin nihilistisellä pohjalla olla kuitenkaan.

Jääkiekko on kaiken kaikkiaan kasvanut liian isoksi Suomessa. Maajoukkueen pelaajat saavat esiintyä aivan säädyttömässä kunnossa valtakunnan mediassa, tappelukeskusteluun ei saisi osallistua "ulkopuolelta" ja jääkiekon täytyy itse saada määritellä mikä on oikein ja mikä yhteiskunnan tulee vain hyväksyä.

Onhan se aivan naurettavaa, että yhden maailmanmestaruuden jälkeen kaikki on sallittua. Siis aivan kaikki. Joo, rento meininkin ja niin edelleen mutta en minä kyllä suomalaisena kokenut mitenkään suurta ylpeyttä siitä, että teinipoika oli kännissä telkkarissa tai Nokian suuri mies sylki nuuskaa ympäri Pohjanlahtea. Johtokuntaa myöten kaikki aivan helvetinmoisessa siivussa pakoilemassa hommiaan, kuten pahimmat paskahousut normaalissa duunipaikassa, mutta ehei, nää on sankareita kaikki.

Nyt sitten maailmanmestaruuden jälkeen, siis sen jälkeen kun suuri ja uljas jääkiekko on pelastanut maailman, onkin pidettävä suu supussa jos ei satu pitämään tappelukulttuurista tai näkee sen lähinnä idioottimaisena. Halliinhan ei ole pakko mennä jos ei diggaa, totta, eikä siellä tule muutenkaan käytyä, kun sisältö ei vastaa hintaa edes päiväunissa. Jääkiekko ei ole myöskään kukkahattusetien leikkikenttä, humanistit eivät tajua saatana sentään tätä lajia jossa ollaan luvallisesti brutaaleja ja ihmisiä "aidoimmillaan". Petu Matikainenkin riisui itsensä munasilleen Bluesin kopissa mutta se oli äijämäinen teko, kun jossain muussa kontekstissa Matikainen olisi äärihomo.

Joten eiköhän lätkäjätkät nyt pistetä oikein piiri pystyyn ja yhdessä päätetä, että katsos vaan, tuollahan on tuo oikeakin maailma ja voi jopa olla, etteivät ne ymmärrä tai pidä siitä, että kaukalossa tapellaan. Aina sitä sanotaan, että peliä pelataan yleisölle (no, Petteri Sihvonen tietenkin varmaan sanoo, että pelaajat pelaavat pelille ja itselleen sen pelin kautta, koska ilman peliä ei ole pelaajia eikä ilman pelaajia ole peliä) mutta jos yleisö kehtaa olla jotain mieltä jostain niin sehän on aivan pöyristyttävä ajatus.

Norsunluutornit on hyvä kaataa välillä, niin saadaan aikaa rakentaa taas uusia tilalle.
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Hannu Jortikka totesi erään voitetun mestaruuden jälkeen siihen suuntaan, että jääkiekon Suomen mestaruudesta on tullut liian iso asia, tarkoittaen siis tavallaan sitä, että tarvittaessa vaaditaan lähes vastustajan tappamista kunhan tarkoitus on pyhä...

Hyvä esimerkki tästä päivästä on Zaborskyn avautuminen olkapäävammastaan. Nyt Ässäosissa puhutaan vapaasta riistasta ja siitä miten vamma olisi pitänyt salata, ettei vastustaja pääse vahingoittamaan. Mikäli Zabo ei mene taklaustilanteisiin, miten häntä voi vahingoittaa?? J. Ruutu antoi tähän vastauksen:

- Teen saman uudelleen, jos tarvitsee. Tämä on osa peliä. Kun yritetään voittaa, kaikki on sallittua, Ruutu sanoi.

Lainaus IS:n sivuilta.

Zaborskyn puolesta toivon, ettei Jokerit ole Ässien playoff vastustaja.

Nyt on kyse harhasta, jota P. Sihvonen kannattelee, jääkiekko on yhteiskunnan sääntöjen ulkopuolinen asia.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Jääkiekko on kaiken kaikkiaan kasvanut liian isoksi Suomessa. Maajoukkueen pelaajat saavat esiintyä aivan säädyttömässä kunnossa valtakunnan mediassa, tappelukeskusteluun ei saisi osallistua "ulkopuolelta" ja jääkiekon täytyy itse saada määritellä mikä on oikein ja mikä yhteiskunnan tulee vain hyväksyä.

Nyt sitten maailmanmestaruuden jälkeen, siis sen jälkeen kun suuri ja uljas jääkiekko on pelastanut maailman, onkin pidettävä suu supussa jos ei satu pitämään tappelukulttuurista tai näkee sen lähinnä idioottimaisena

Tuosta kaksinaismoralismista olen samaa mieltä, mutta siinäkin osotan sormeni munattomiin kiekkojohtajiin, jotka eivät uskalla julkisuudessa seisoa lajin takana. Oikeasti hyväksytään kulloinenkin linja peliin liittyvän fyysisyyden suhteen, mutta aina kohun yllättäessä ollaan niin pahoillansa, läimästään sakkoja ja toivotaan että menispä se paha kohu nyt pois. Ja taas vuoden päästä sama juttu. Ollaan rohkeasti ja ylpeästi mitä ollaan.

Lajin saama huomio miellyttää varmasti taloushoitajia, mutta muutenhan se tuo mukanaan lieveilmiöitä. Kuten huoraamisen ja roskalehdistön. Ei sikäli etteikö maajoukkueen pr/tiedotusosasto olisi kussut melko pahasti tuon viime kevään torijuhlan eli oli vahvaa itsetekemisen makua. Koko kansan laji vaatii tietysti myös kommentit millon keneltäkin bb-Paavolta, eikä siinä mitään, jokaisellahan meillä on oikeus mielipiteeseen. Mutta mulle on aivan turha tulla väittämään, että jonkun henkilön mielipide olisi tärkeä pelkän asemansa puolesta, ilman vähintään välttävää paneutumista aiheeseen. "Eikö kukaan ajattele lapsia!" on älyn väheksymistä.

Yleisömäärissä ei oo vissiin näkynyt suuria heilahteluja, tapellaan tai örvelletään. Ja vaikka suhtaudunkin kriittisesti puhtaisiin tappelijoihin ja päähänkohdistuneisiin iskuihin, olen silti sitä mieltä että kiekkoilun yksi viehättävä elementti on aina ollut fyysisyys, aggressiivisuus, tappelut.

Ylipäänsä voisi kysyä: miksi ihmiset ovat niin ahdasmielisiä? Kiekko on hieno, vauhdikas, fyysinen, taitoa vaativa kontaktilaji, poikkeuksellinen yhdistelmä viihdyttäviä elementtejä. Jos joku asia kiekossa ei miellytä, ilmaise itseäsi, ole hyvä. Muttei se tarkoita, että juuri Sinun näkemyksesi olisi oikea ja lätkän nykymeininki Suomessa väärä. Tällaisenkin kuvan voisi välillä saada, että oltaisiin jotenkin idiootteina polvillamme valmiina mestattavaksi. Mun mielestä liigan tuote on ihan kohtuu hyvä tällä hetkellä.

Hyvä esimerkki tästä päivästä on Zaborskyn avautuminen olkapäävammastaan. Nyt Ässäosissa puhutaan vapaasta riistasta ja siitä miten vamma olisi pitänyt salata, ettei vastustaja pääse vahingoittamaan. Mikäli Zabo ei mene taklaustilanteisiin, miten häntä voi vahingoittaa?? J. Ruutu antoi tähän vastauksen:

- Teen saman uudelleen, jos tarvitsee. Tämä on osa peliä. Kun yritetään voittaa, kaikki on sallittua, Ruutu sanoi

Täytyy sanoa, että Ruudulta on viimestään tänä syksynä karannut mopo käsistä. Mutta vaikka kaivankin itsestäni esiin pientä humanistia, ymmärrän täysin että vastustajan heikkouksiin isketään. Oikea olkapää pipi? Pommia siihen vaan, jos tulee paikka. Tarkotuksellinen vahingoittaminen laittomine ottein on tietysti eri asia. Myönnän, näen kiekossa olevan tietyn harmaan alueen, jota saattaa olla vaikea selittää niille joidenka ainoat näkemänsä matsit ovat mm-finaalit 1995 ja 2011. Hyväksyn tämän silmääkään räpäyttämättä.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
- Teen saman uudelleen, jos tarvitsee. Tämä on osa peliä. Kun yritetään voittaa, kaikki on sallittua, Ruutu sanoi.

Lainaus IS:n sivuilta.
Zaborskyn puolesta toivon, ettei Jokerit ole Ässien playoff vastustaja.

Nyt on kyse harhasta, jota P. Sihvonen kannattelee, jääkiekko on yhteiskunnan sääntöjen ulkopuolinen asia.
Ihan samalla tavalla yhteiskunnassa yleensäkin yritetään voittaa keinoista huolimatta (tietenkin lain puitteissa).

Jos presidentin vaalejen aikaan joku ehdokas narahtaa huorissa käymisestä, niin aivan varmasti toisten puolueiden jarkkoruudut revittelevät siitä niin isot otsikot, että kyseinen ehdokas saa haudata haaveensa.

Tai jos iPhonen antennissa on vikaa, niin aivan varmasti Nokian edustajat ottavat siitä kaiken ilon ja hyödyn irti.

Sinänsä hyvä kirjoitus. Kirjoittajan tietämättömyyttä on väittää ettei koripallossa tunteet leimahtaisi yli, sillä ihan samalla tavalla ne leimahtavat siinä kuin soccerissa tai jenkkifutiksessakin, mutta se nyt on sivuseikka.

Hyvä pointti on tuo että urheilu joutuu sijaiskärsijäksi ja sillä asetetut odotukset ovat täysin kohtuuttomat. Ehkä se tosiaan on niin että näin voidaan ylläpitää illusioita, että maailmassa ei olisi oikeita epäkohtia (ralli ja liikenne analogia rokkaa). Jos tv:ssä tulee useammaltakin kanavalta joka helvetin ilta viihteeksi murhia ja niiden selvittelyjä, niin tuntuu tragikoomiselta että kiekkopainit olivat sitten jotenkin niiin hirveää väkivaltaa, joiden näkeminen vahingoittaa ihmisiä samantien.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Ihan samalla tavalla yhteiskunnassa yleensäkin yritetään voittaa keinoista huolimatta (tietenkin lain puitteissa).

Niin, tämän vuoksi näitä keskusteluja käydään urheilussa, kun pitäisi tietää mitkä ovat ne lain puitteet ja toisaalta mikä on osa lajia ja sen koodistoa ja mitä tulisi hyväksyä ja mitä ei. Tästä tuntuisi olevan eriviä mielipiteitä ihan lätkäjätkienkin kesken.

Luojan kiitos Suomessa ei ole vielä tapahtunut sellaista tapausta missä tätä lajin koodistoa olisi tosissaan mitattu - mutta se on vain ajan kysymys milloin näin tulee tapahtumaan.

Sanoit, että urheilu joutuu sijaiskärsijäksi ja sillä asetetut odotukset ovat täysin kohtuuttomat. Odotukset saattavat olla kohtuuttomat, mutta tosiasia on se, että urheilu on vielä toistaiseksi saanut olla etuoikeutetussa asemassa, kun he ovat saaneet hoitaa asioitaan sisäisesti. Vielä toistaiseksi on mm jääkiekon osalta toiminut disclaimerina se, että "mitä vaan voi tapahtua kaukalossa - deal with it".

Ja tätä samaa kukkahattukeskustelua käydään paraikaa Kanadassakin.

Minulle jääkiekkotappelut kuuluvat osana lajia, mutta en myöskään menettäisi yöuniani jos ne kiellettäisi. Samoin mieltäni on hurjaa ajatella, että joku Bertuzzi voi lopettaa jonkun toisen pelaajan uran ja silti jatkaa pelaamistaan (toki kärsittyään pelikielloin). En olisi pahoittanut mieltäni, että Bertuzzi olisi saanut tempustaan (muodollisesti) linnaa. Sitten joku Lahden tapaus oli täysin harmiton pelaajille itselleen, mutta kyllähän se oli valmentajien toimesta idiotismia tehdä noin, ja sitä kautta antaa aihetta (lue: provosoida) keskustelulle ja samalla tosiaan ymmärrän sen, että tätä keskustelua käydään (sen lisäksi että media haluaa oman osansa tästä kakusta).

Ei tähän ole olemassa helppoa vastausta. Ei "tää kuuluu lätkään ja vain lätkäjätkät tietää sen" eikä "peliä pitäisi pelata naisjääkiekon säännöillä".

Jopa Bobby Clarken Summit Series temppua kyseenalaistetaan tänä päivänä, vaikka kohteena olikin commie bastard: http://www.youtube.com/watch?v=qOMJsJhHlyM

Suuri sankarimme Paul Hendersonkin toteaa alposuhosmaisesti, että:

"In 1972, did I condemn him? No, I certainly didn't.

"I'm a lot different person today than I was back then."


p.s. Tämä oli selvä käskytys, niinkuin John Ferguson sanoi:

"I called Clarke over to the bench, looked over at Kharlamov and said, 'I think he needs a tap on the ankle.' I didn't think twice about it. It was Us versus Them. And Kharlamov was killing us. I mean, somebody had to do it. And I sure wasn't going to ask Henderson."
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Sanoit, että urheilu joutuu sijaiskärsijäksi ja sillä asetetut odotukset ovat täysin kohtuuttomat. Odotukset saattavat olla kohtuuttomat, mutta tosiasia on se, että urheilu on vielä toistaiseksi saanut olla etuoikeutetussa asemassa, kun he ovat saaneet hoitaa asioitaan sisäisesti. Vielä toistaiseksi on mm jääkiekon osalta toiminut disclaimerina se, että "mitä vaan voi tapahtua kaukalossa - deal with it".
Ei pidä paikkaansa. Allu Lähteenmäki sai sakkoja liigassa tapahtuneesta pahoinpitelystään. Tämän jälkeen poliisi on tutkinut noin 180 tutkintapyyntöä (joista 175 Jukka Suutarin tekemiä) ja todennut että niissä ei ole lakia rikottu.

Samoin mieltäni on hurjaa ajatella, että joku Bertuzzi voi lopettaa jonkun toisen pelaajan uran ja silti jatkaa pelaamistaan (toki kärsittyään pelikielloin).
Onko hurjaa myös ajatella, että
Ed Jovanovski sai jatkaa lopettuaan Adam Deadmarshin uran
Shane Doan sai jatkaa lopettuaan Petr Svobodan uran
Georger Laraque sai jatkaa lopettuaan Stu Grimsonin uran
Josh Gratton sai jatkaa lopettuaan Matthew Barnabyn uran
Ryan Vandenbussche sai jatkaa lopettuaan Nick Kypreosin uran

Jotenkin minusta tuntuu, että pointti ei tässä yhdessä tapauksessa ollut se uran loppuminen vaan se mediakohu, joka tapauksesta seurasi.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Ylipäänsä voisi kysyä: miksi ihmiset ovat niin ahdasmielisiä? Kiekko on hieno, vauhdikas, fyysinen, taitoa vaativa kontaktilaji, poikkeuksellinen yhdistelmä viihdyttäviä elementtejä. Jos joku asia kiekossa ei miellytä, ilmaise itseäsi, ole hyvä. Muttei se tarkoita, että juuri Sinun näkemyksesi olisi oikea ja lätkän nykymeininki Suomessa väärä. Tällaisenkin kuvan voisi välillä saada, että oltaisiin jotenkin idiootteina polvillamme valmiina mestattavaksi. Mun mielestä liigan tuote on ihan kohtuu hyvä tällä hetkellä.

Mainio kirjoitus kokonaisuudessaan. Olen samaa mieltä, että tuote sinänsä on kunnossa eikä pidäkään lähteä yli-dramatisoimaan esimerkiksi Lahden tapahtumia. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että jääkiekko todella on urheilulaji joka on osa yhteiskuntaa siinä missä mikä tahansa muukin asia missä ihmiset ovat läsnä. Siksi lätkäjätkien ylimielisyyden on loputtava ja jos tarve vaatii niin heidänkin on todella muutettava käyttäytymistään, vaikka se sitten ääritapauksessa tarkoittaisi sitä, että Lahden kaltaiset tapahtumat olisivat täydellisessä kiellossa, eli sanktiot olisivat todella tuntuvia, jopa yliampuvan kovia.

Me emme myöskään ole "valtakoneiston" uhreja mutta silti myös yleisöllä on oikeus ottaa kantaa jos se kokee, että laji edustaa vääriä arvoja. Suurin osa ns. lätkäyleisöstä varmasti pitää tappeluista ja haluaa niitä nähdäkin, kuten Tami sanoi, niin Facebookissa on helppo huudella.

Jääkiekon ollessa iso laji on selvää, että se vetää puoleensa myös sitä yleisöä joka ei ymmärrä tappelun taktista ulottuvuutta, eikä välttämättä ota sitä edes kuuleviin korviinsa. Ymmärrän hyvin miksi se suututtaa lätkäjätkiä mutta se on silti ihan yhtä oikea mielipide myös. Ja ymmärrän senkin, että ollaan hurskaalla tavalla huolissaan lapsista ja vaikutteista, tästäkin saisi toisen keskustelun taas pystyyn, koska ainakin minä väitän, että sitä asiaa suurennellaan aina aivan kohtuuttomasti. Tietenkin se on hyvä keppihevonen, kun ratsastetaan sotaan väkivaltaa vastaan.

Ahdasmielisyydestä olen siinä mielessä samaa mieltä, että eikö muka ole olemassa kultaista keskitietä tässä asiassa? Jos maksava yleisö haluaa show-tappelut pois niin eivätkö lätkäjätkät ole valmiita tulemaan yhtään vastaan "suuremman" hyvän vuoksi. Olen aivan täydellisen varma siitä, että jääkiekko tulee muuttumaan tulevaisuudessa pelkästään siksi, koska maailmakin muuttuu ja asenteet siinä samalla. Nykymaailmassa Rooman gladiaattoriväännöt taitavat olla jo aikamoisen kiellettyjä, vaikka aikansa hupia olivatkin.

Jääkiekko muuttuu senkin vuoksi, että pelaajien fysiikka paranee jatkuvasti ja ennen niin tavallinen fyysinen peli alkaa olla jo huomattavan vaarallista sillä old school-tyylillä. Uskon, että suuri syy NHL:n keskusteluun ja vaikkapa päähän kohdistuvien taklauksien kieltämiseen on lopulta kuitenkin jälleen rahassa, vaikka toki siinä on se aspekti, että halutaan suojella pelaajien terveyttä (kun nämä raukat eivät ilmeisesti itse siihen pysty...).

Se on meinaan mielenkiintoista, että pelaajat sanovat aina, että päähän kohdistuvat niitit, mailalla lyönnit ja muu vaarallinen peli pitäisi kitkeä mutta kuitenkin he yhtä usein ovat itse niitä tekemässä ja näin ollen säilyttävät ne elementit pelissä. Sitten täytyy olla tappelut ja v-koodi jotka mukamas pitävät pelin siistinä. Minä en aina oikein pysy kärryillä. Sitten kun suuri yleisö herää johonkin sinänsä vaarattomaan tilanteeseen (vrt. Pelicans-HIFK) niin lätkäjätkät asettuvat poteroihinsa puolustamaan niitä ja samalla siis puolustavat edelleen myös näitä pelin vaarallisia elementtejä joita he haluavat kitkeä.

Olen itse lätkäihminen henkeen ja vereen ja haluan pitää fyysisen elementin pelissä, kovaa ja puhtaasti pitää pelata ja hyväksyn myös sen ikävän faktan, että myös loukkaantumisia ja onnettomia sattumia tulee. Itse en kuitenkaan koskaan ole jaksanut välittää siitä uhoamisesta joka kuuluu myös olennaisena osana jääkiekkoon ja josta välillisesti seuraa myös tappelukulttuuri, se on aivan naurettavaa ja normaaleilla ihmisillä sitä kutsutaan heikoksi itsetunnoksi. Joten jospa jääkiekolla onkin heikko itsetunto, ja kyllä se siitä ajan kanssa, kun ikää tulee vähän lisää ;)
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ihan samalla tavalla yhteiskunnassa yleensäkin yritetään voittaa keinoista huolimatta (tietenkin lain puitteissa).

Jos presidentin vaalejen aikaan joku ehdokas narahtaa huorissa käymisestä, niin aivan varmasti toisten puolueiden jarkkoruudut revittelevät siitä niin isot otsikot, että kyseinen ehdokas saa haudata haaveensa...

Vertauksesi ontuu. Mikäli Zaborsky ei mene tilanteisiin, joissa voisi tulla taklatuksia, hänellä ei pitäisi olla hätää. Mutta mikäli Ruutu noudataa Kun yritetään voittaa, kaikki on sallittua -periaatetta, Zaborsky on vaarassa. Mitä seuraa, mikäli Ruutu taklaa kiekotonta Zaborskyä? Hän lentää ulos ja saa pelin tai parin kiellon, mutta Zaborksky on sivussa kauden lopun.Ihan vastaavaa olisi, mikäli presidenttiehdokas huumattaisiin ja kuvattaisiin huoran kansa.

Jääkiekko on kontaktilaji ja siinä tapahtuu vahinkoja, mutta nyt puhutaan tahallisesta vahingoittamisesta.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Ei pidä paikkaansa.

Pitääpäs, minun disclaimerinahan toimi kommenttini:

Luojan kiitos Suomessa ei ole vielä tapahtunut sellaista tapausta missä tätä lajin koodistoa olisi tosissaan mitattu - mutta se on vain ajan kysymys milloin näin tulee tapahtumaan.


Missä hypoteettisessä tilanteessa menisi se sinun rajasi, missä toteaisit että nyt mentiin liian pitkälle voiton tavoittelussa?

Onko hurjaa myös ajatella, että...

Minulle ns "ihmisenä" kyllä, jääkiekkokannattajana ei välttämättä - tosin en muista kaikkia noita tilanteita ja miten tarkoituksen hakuisia ne olivat + muut taustat jne. Täysin sama koskee täysin mainitsemasi soccerin puolelta vaikka Keanen taklaus Haalundin.

Onko tosiaan winning isn't everything - it's the only thing? Voiko tehdä vaikka tonyahardingit jos ei jää kiinni?
 
Viimeksi muokattu:

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Juhani Tamminen on kallellaan "Suhosen leiriin" tässä tappelukysymyksessä. Tamminen kommentoi tänään Hockey Nightissa katsojakysymyksessä annettua todella selvää tukea tappeluille, että tarviiko jonkun kuolla ennen kuin muutosprosessi lähtee käyntiin? Vahva kannanotto Tamilta muutoksen puolesta.

En nähnyt ohjelmaa. Oliko Tami Suhosen tappeluiden nollatoleranssin kannalla? En ole nähnyt vielä yhdenkään toisen jääkiekkoihmisen olleen Apen nollatoleranssin kannalla. Spontaanit kahden pelaajan väliset tappelut olen nähnyt kaikkien hyväksyvän jatkossakin. IS:n Hiitelä ilmoittautui eilisessä IS:ssa Suhosen kannalle, kun kertoi NHL:ssä käymässä olevasta goonikeskustelussa. NHL:n tapaista goonikulttuuria en ole nähnyt kenenkään hyväksyvän otettavaksi Suomessa käyttöön. Sitähän ei Suomen kaukaloissa esiinny enää ollenkaan. Suomessa käytävään jääkiekon väkivaltakeskusteluun ei kuulu millään lailla NHL:n goonikulttuuri. Niinkuin aiemmin kirjoitin, niin esim. Sami Heleniukselta ja Pasi Nielikäiseltä loppuivat työt Suomen kaukaloissa jo parisen vuotta sitten. Tarkennatko epämääräistä viestiäsi Tamin sanomisista, koska muuten tulee helposti väärinkäsityksiä, kun heität epämääräisesti, että Tami on kallellaan "Suhosen leirin" suuntaan eli olisi vaatinut ehdottomasti jääkiekon tappeluihin nollatoleranssia. Oliko Tami myös Apen kanssa samaa mieltä, että Suomessa jääkiekko on raaistunut, koska yhteiskuntakin on raaistunut rahan vallan vaikutuksesta?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Olen itse lätkäihminen henkeen ja vereen ja haluan pitää fyysisen elementin pelissä, kovaa ja puhtaasti pitää pelata ja hyväksyn myös sen ikävän faktan, että myös loukkaantumisia ja onnettomia sattumia tulee. Itse en kuitenkaan koskaan ole jaksanut välittää siitä uhoamisesta joka kuuluu myös olennaisena osana jääkiekkoon ja josta välillisesti seuraa myös tappelukulttuuri, se on aivan naurettavaa ja normaaleilla ihmisillä sitä kutsutaan heikoksi itsetunnoksi.

Minusta Petri Matikaisen, Kai Suikkasen, Jyri Marttisen, Max Wärnin, Marko Pöyhösen, Joonas Järvisen, Arttu Luttisen, Mikko Kurvisen, Niko Piiparisen, Miikka Tuomaisen, Petteri Wirtasen, Ilari Melartin, Sim Liivikin ja Robert Nyholmin itsetunnot ovat vähintään normaalien ihmisten keskitasoa vastaavia. Tuskinpa heistä yhdestäkään olisi noussut Suomen ylivoimaisesti suosituimman urheilulajin keskeisiä tekijöitä ilman normaalia itsetuntoa. Suomessa vain äärimmäisen harvat jääkiekon harrastajat nousevat SM-liigatason ammattijääkiekkoilijoiksi, mikä vaatii nöyrää ja rehellistä paneutumista itsensä kehittämiseen vähintään 10-15 vuoden ajan. Matikainen ja Suikkanen kuuluvat vielä harvempien jääkiekkovaikuttajien joukkoon, jotka ovat sekä pelanneet että valmentaneet SM-liigassa, mikä vaatii jo erittäin korkeaa itsetuntoa.

Lahden joukkotappelun käskyttäjät ja toteuttajat olen luetellut yllä sen takia, että he sen järjestivät ja ovat kantaneet siitä vastuunsa. He ovat jokainen palanneet työpaikoilleen kärsittyään eripituiset, sääntöjen mukaiset, rangaistuksensa. Yleisö on kansoittanut jääkiekkokatsomot Lahden tapahtumien jälkeenkin, mikä osoittaa, että minkäänlaista imagotappiota Lahden käskytetty joukkotappelu ei jääkiekolle Suomessa aiheuttanut.

Lahti avasi keskustelun siitä, kuuluvatko tappelut jatkossa suomalaiseen jääkiekkoon vai eivät. Alpo Suhonen sai tilaisuutensa argumentoida sen kannan, että jääkiekkoon tappelut eivät kuulu, koska muihinkaan pallopeleihin ne eivät kuulu ja jääkiekkoa on verrattava siinä suhteessa näihin muihin pallopeleihin. Nyt on jääkiekkojohtajilla hyvä tilaisuus määritellä. minkälaista jääkiekkoa Suomessa tullaan pelaamaan. Tätähän Jukka Jalonen, Raimo Summanen ja Petteri Sihvonen ovat korostaneet. Mikäli tappelut jääkiekosta karsitaan kokonaan pois, niinkuin Suhonen ehdottomasti vaati, niin sitten mennään sen mukaan ja katsotaan, miten yleisö reagoi uuteen tilanteeseen. Pallo tai paremminkin kiekko on nyt jääkiekkojohtajilla.
 

HMenthal

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Paras tapa vähentää tappeluita edelleen olisi vähentää pelaajien määrää esim. 19 pelaajaan nykyisestä 20:stä. Roolipelaajat, kuten tappelijat siinä taas menettäisivät lisää työpaikkoja, eikä oikeat kiekkoilijat.

Ihan vaan sivuhuomautuksena, että eikös liigassakin ole jo nyt 18 kenttäpelaajan sääntö. Eli nyt rosterissa on peleissä 18 kenttäpelaajaa ja 2 veskaria, on tuo 20. Jatkossa siis 17+2 olisi hyvä? Mitenköhän tässä kävisi junnujen kanssa, jotka kärkkyvät paikkaa liigasta?

Täällöin sieltä nelosketjusta pitäisi pudottaa vielä yksi ukko pois, esim. sentteri, ja sitten kolme sentteriä kiertäisivät nelosen keskellä tai jotain. Vaihtoehtoisesti voisi vetää viidellä pakilla, jotta saisi neljä ketjua kasaan.

Heitän veikkauksen, että kovinkaan moni valmentaja ei ole kenttäpelaajien määrän vähentämisen kannalla tällä nykyisellä 60 ottelun runkkarilla. Siis sillä verukkeella, että sillä saataisiin edelleen tappeluita vähennettyä.

En tiedä, että liittyykö tämä mitenkään mihinkään, mutta tulipahan vain mieleen.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Luojan kiitos Suomessa ei ole vielä tapahtunut sellaista tapausta missä tätä lajin koodistoa olisi tosissaan mitattu - mutta se on vain ajan kysymys milloin näin tulee tapahtumaan.

Missä hypoteettisessä tilanteessa menisi se sinun rajasi, missä toteaisit että nyt mentiin liian pitkälle voiton tavoittelussa?
Minä ymmärrän asian niin että lajin koodistoa mitataan silloin kun virkavalta sitä tutkii (eli mittaa).

Tuo muotoilusi että milloin on menty liian pitkälle voiton tavoittelussa on mielenkiintoinen. Tämä siksi että näissä paljon puhutuissa tapauksissa Lahti, Bertuzzi kun ei mielestäni ollut kyse voiton tavoittelusta. Tätä pidänkin valitettavana. Mielestäni jääkiekossa pitäisi aina pelata voitosta ja kannattaisin lämpimästi että liigaan kopioitaisiin NHL:n sääntö että runkosarjassa viimeisen viiden minuutin aikana (eli pelin ratkettua) aloitetuista tappeluista tulisi isommat sanktiot. Sanomattakin on silti selvää, että mentiinhän Bertuzzin tapauksessa liian pitkälle, tästä ei liene kyse.

En tiedä osaanko itse kysymykseen vastata mitenkään hyvin tai tyhjentävästi. Mielestäni on ensinnäkin valitettavan selvää, että tätä lajia pelataan kahdella toisistaan poikkeavilla säännöillä eli pohjois-amerikkalaisella ja eurooppalaisella. Niinpä kummassakin tapahtuneita tapauksia pitää mielestäni arvoida niiden omassa konteksteissa eikä tapauksia voida verrata yhteismitallisesti. Erittäin ikävinä pidän tapauksia jolloin nämä kaksi tapaa kolaroivat. Vuoden 1997 MM-finaalit olivat tästä valitettavan hyvä esimerkki.

Jos ääriesimerkkeihin mennään niin Bobby Clarken viikateisku Khalamovin nilkoille oli varmasti vastenmielisin tapaus jääkiekon historiassa enkä tuollaista toimintaa voisi hyväksyä. Tietenkin aika ja kulttuuri on nykyään niin toiset tuohon verrattuna, enkä sitä aikaa ole elänyt tai kokenut, joten en halua liikaa moralisoida tapauksessa nykynormeihilla.

Teemu Selänteeltä joskus kysyttiin että olisiko hän valmis ratkaisevan Stanley Cup finaalin viimehetkillä lyömään vastustajalta käden poikki kirvesikulla estääkseen ratkaisevan maalin syntymisen ja maitopoikamme vastasi että kyllä. Onhan se kovaa peliä, mutta kyseesssä mielestäni on players game, joten en koe tarvetta alkaa tätä moralisoimaan.

Minun mielestäni Jarkko Ruutu menee peliä halveksivineen temppuineen liian pitkälle. Oliko tämä hyvä vastaus?
Minulle ns "ihmisenä" kyllä, jääkiekkokannattajana ei välttämättä - tosin en muista kaikkia noita tilanteita ja miten tarkoituksen hakuisia ne olivat + muut taustat jne. Täysin sama koskee täysin mainitsemasi soccerin puolelta vaikka Keanen taklaus Haalundin.

Onko tosiaan winning isn't everything - it's the only thing? Voiko tehdä vaikka tonyahardingit jos ei jää kiinni?
Tietenkään en hardingejen tekemistä hyväksy, mutta ei näihin kysymyksiin yksiselitteisiä vastauksia ole. Pelin kirjoittamattomat säännöt ovat se iso vastaus, mutta eiväthän ne missään tapauksessa kiistattomat tai muuttumattomat ole. En silti edelleenkään koe, että presidenttejä tai ministerejä tarvitaan lajin sääntöihin puuttumaan, vaan kyllä se on pelaajien ja lajin oma asia että millä säännöillä pelataan. Maksavat katsojat ja sponsorit ovat sitävastoin asiassa jo oikeita stakeholdereitä.

edit: en ole vakuuttunut että Johanneksen ehdotus olisi hyvä mikäli tarkoituksena on pelin siistiminen. Pelin tempo kyseisellä muutoksella sitävastoin tarkoituksella laskisi. Nyt joukkueet pystyvät kokoamaan tasan neljä ketjua, mutta yhdenkin miehen poisottaminen hajoittaisi tuon. Uskon että ainakin osa joukkueista siirtyisi pelaamaan kolmella ketjulla, jolloin ylimääräiseksi jäisi 2 uhrattavampaa pelaajaa.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Oliko Tami Suhosen tappeluiden nollatoleranssin kannalla? En ole nähnyt vielä yhdenkään toisen jääkiekkoihmisen olleen Apen nollatoleranssin kannalla.

Tätä ei tiedetä eikä se ole olennaista. Varsinkin kun ei tiedetä, mitä Suhosen nollatoleranssi tarkoittaa.

Olennaista on, että Tamminen teki vahvan kannanoton kuinka tappeluiden suhteen täytyy aloittaa muutosprosessi. Toinen kokenut valmentaja eli Tamminen on siis tässä kysymyksessä eri linjoilla Sihvosen kanssa, joka on ollut tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen.
 

Fordél

Jäsen
Mikäli tappelut jääkiekosta karsitaan kokonaan pois, niinkuin Suhonen ehdottomasti vaati, niin sitten mennään sen mukaan ja katsotaan, miten yleisö reagoi uuteen tilanteeseen. Pallo tai paremminkin kiekko on nyt jääkiekkojohtajilla.

Sanoiko Suhonen näin Maria-ohjelmassa? Jos niin missä kohdassa haastattelua?
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Jos ja kun asioista haluataan näemmä tehdä mustavalkoisia jakoja kahteen leiriin, niin tässähän on Johtavan ja siffan leiri, jonka mielestä mikään turpaan mättäminen tai käskyttäminen tai nouto ei ole liikaa tai turhaa ja toinen leiri on Suhosen nollatoleranssi. Jos sitten näitä julkisuudessa olleita kommentteja siffamaisesti jakaa näihin kahteen leiriin, niin enemmistö menee lähemmäs Alpoa kuin Sihvosten leiriä.

Näyttää siltä, että sihvoslaisten leiri on aika pieni verrattuna Suhosen leiriin.

Ja Johtavaksi itseään kutsuvan ja aseenkantajansa vänkääminen siitä, että Alpolla ei käskyttäjänä tunnu olevan oikeutta olla nyt eri mieltä on aika säälittävää. Samalla perusteella Johtavaksi itseää kutsuvalla ei pitäisi olla mitään oikeutta jauhaa meidän pelistä, kun itse on liigassa peluuttanut paskaa meidän pelin vastaista kiekkoa. Joko sitä on oikeus tarkastella kantojaan uudelleen tai sitten ei. Ei se voi olla Johtavaksi itseään kutsuvan yksinoikeus
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös