Keskustelu kiertää taas asiaa kuin kissa kuumaa puuroa. Ei sillä ole mitään merkitystä kuka on sanonut mitä ja miten, vaan sillä, että muuttuuko jääkiekko vai ei. Jääkiekkohan on laji jossa väkivalta on koko ajan läsnä, sitä on mahdoton kenenkään kieltää. Onhan jo nyt kyseessä oleva tappelukeskustelu osoitus siitä, että väkivaltaa esiintyy, koska tappeluilla pyritään juuri ehkäisemään sitä.
Kaiken ydin on kuitenkin itse jääkiekon arvoissa ja kulttuurissa. Sihvonen on sikäli ihan oikeassa, ettei itse lajin tulisi muuttua ulkoisen painostuksen vuoksi (eli pyritään tekemään lajista salonkikelpoinen) vaan jos se on muuttuakseen niin sen muutoksen on tultava sisältä. Arvojen on muututtava.
Jääkiekko on fyysinen palloilulaji johon on aina kuulunut väkivallalla pelottelu ja väkivaltaiset teot. On tahallisia vahingoittamisia joita käytetään myöskin taktisessa mielessä, eli pyritään saamaan joku pelaaja pois kentältä. Tappelut eivät ehkä aiheuta pahimpia loukkaantumisia (toki poikkeuksiakin on), mutta tavallaan ne silti pitävät väkivallan kierrettä yllä. Jos pelaaja A taklaa pelaaja B:n sääntöjen vastaisesti viileäksi, niin hänen ei tarvitse ottaa kuin yksi nokkapokka ja homma on taas klaari ja kaikilla on kivaa. Masi Marjamäki veti täysin järjettömällä pommilla Kamil Krepsin ulos mutta saadessaan mustan silmän hän olikin maksanut velkansa. On se kumma, että tämä mystinen yhteiskunta älähtää.
Koko jääkiekon kulttuuri on sotaisa ja miehekäs. Kaukalossa ammutaan, pommitetaan ja taistellaan, pelaajat ovat sotureita ja ties mitä naurettavuuksia. Pelataan talvisodan hengessä ja käydään asemasotaa. Samaan kulttuuriin kuuluu jonkinlainen melkein primitiivinen tapa toimia.
Tavallaan jääkiekolle on hyväksi, että suuri yleisö ja kukkahattuosasto jaksaa roikkua näissä tappeluissa, joita pystytään vielä jotenkin selittelemään joksikin mitä ne eivät ole. Tappelut, varsinkin joukkotappelut, keräävät otsikot ja huomion. Sen sijaan vakavammat teot jäävät yleensä vain jääkiekkoyhteisön tietoon eikä niillä revitellä julkisuudessa. Syytähän minä en tiedä, loppuisiko medialtakin hommat jos myönnettäisiin, että laji on vaarallinen?
Joten jos onkin niin, että sponsorit ja muu rahan mahti myllytääkin tietoisesti näitä tappeluita jotta voidaan edelleen syytää rahaa lajiin jossa tietoisesti vahingoitetaan toisia pelaajia? Näyttäisi se KOFFillakin varmasti aika pahalta jos yhtiön logo komeilisi sen joukkueen paidassa jonka pelaaja on juuri päättänyt toisen kauden. No, tietenkin jääkiekko on taas onnellisessa asemassa, koska suuri yleisö ei juuri erota likaista taklausta tavallisesta.
Tapaus Todd Bertuzzi kuvaa mielestäni aivan täydellisesti jääkiekon arvomaailmaa. Täysin järjetön hyökkäys puolustuskyvyttömään pelaajaan ja vielä päälle hakkaaminen henkihieveriin tuotti toki mukamas kovan pelikiellon, mutta siellä se mies taas viilettää. Jääkiekko siis sisäisesti kuitenkin hyväksyi sen teon osaksi lajin eetosta, muutenhan Bertuzzi ei pelaisi enää ikinä missään. Tietenkin anteeksianto on hieno asia mutta kerropa se sitten Steve Moorelle jolle vaikutukset olivat vielä hivenen kauaskantoisemmat kuin peliuran loppuminen.
Suomesta yksi esimerkki oli tapaus jossa Janne Grönvall taklasi ensin Ässien Tero Paappasta niin, että Paappanen sai aivotärähdyksen ja ura huipulla loppui siihen. Asia saatiin päätökseen lopulta sillä, että käytännössä lopetettiin myös Grönvallin ura Ässien toimesta. Lajiin kuuluva asia ehdottomasti. Toteutettiin sisäistä koodistoa jossa kivun tuottamisesta maksetaan kivulla ja mieskunnian menettämisellä, tosin sen kunnian menettää myös sillä jos ei ota kipua.
Alpo Suhosen nollatoleranssia ei tule koskaan, johtuen ihmisluonteesta joka nyt vain on sotaisa. Spontaaneja tappeluita on aina mutta nämä tietoisesti hoidetut myllyt joissa tapellaan vain ja ainoastaan tappelun vuoksi on mahdollista kitkeä pois. Se vain tarvitsee jääkiekon sisäistä tutkiskelua ja sen arvojen tarkastelua hyvin rehellisesti.
Jääkiekkohan on monessa mielessä jopa väkivaltaisempi laji kuin nyrkkeily tai MMA, vaikka niissä lähtökohtaisesti pyritään vahingoittamaan vastustajaa.