Minä voin omalta puoleltani sanoa, että käskytys on toimintaa, jossa valmentaja joko ohjeistaa pelaajaa aloittamaan tappelut tai peluuttaa pelaajaa sillä ajatuksella, että hän aloittaa tappelun (aina ohjetta ei tarvitse ääneen sanoa, jos osapuolet tietävät sen sanomattakin).
Tässä on hyvä alku Fordélin kysymykseen. Silloin, kun kyse on gooni-kulttuurista, kuten Suhosen toimiessa IHL-, AHL- ja NHL-organisaatioiden päävalmentajana sekä kakkosvalmentajana vuosien 1988-89, 1992-93 ja 1998-2001 aikana, vastaa päävalmentaja goonien hankinnasta ja heidän toimenkuvastaan tappeluihin osallistumisesta. Kakkosvalmentajat tekevät päävalmentajan ohjeistuksen, mikä on tehty jo taustatyönä tai meneillään olevan pelin aikana, mukaan usein käskytykset pelaajille. Katsomossa toimiva apuvalmentaja seuraa tilannetta jäällä ja tiedottaa käsityksensä tappelun aloittamisesta toiselle apuvalmentajalle. Kun kentällä on vastustajan pelaaja, jonka kanssa on tapeltava, niin oma gooni käskytetään tekemään päävalmentajan hyväksynnän saama tehtävä. NHL:ssä Suhosen aikana tappeluita aloitettiin myös välittömästi, kun kiekko pudotettiin pelin alussa jäähän. Tälläistä päävalmentajien taholta tulevaa käskytystä on vielä tänäkin päivänä NHL:ssä. Pohjois-Amerikassa päävalmentajat vastaavat kuten SM-liigassakin tappeluiden käskyttämisestä, mutta usein varsinainen käskytys tapahtuu apuvalmentajien toimesta. Tätä katsomokäskytystä on tapahtunut myös SM-liigassa.
Joukkotappelut ovat sitten eri asia kuin yleisemmät kahden pelaajan keskinäiset tappelut. Olen jo kirjoittanut itse näkemistäni joukkotappeluihin käskyttämisistä Alpo Suhosen ja Pentti Matikaisen toimesta SaiPassa 1980-luvun alkupuolella. Ne olivat ns. pelitaktisia käskytyksiä, joilla pyrittiin saamaan kentälle 3vs3 tilanne oman alivoiman tilalle. Vimeisin joukkotappeluihin käskytys nähtiin Lahdessa päävalmentajien toimesta. Nykyäänhän rahan vallan (sponsorien) vaatimuksista nämä joukkotappelut ovat Suomessa erittäin harvinaisia. Goonit Sami Helenius ja Pasi Nielikäinen jäivät myös ammattiaan vaille Suomessa sen vuoksi, että käsitykseni mukaan sponsorit (markkinavoimat ja rahan valta) näin ovat vaatineet.
Päävalmentajilla on valta aina käskyttää pelaajiaan olematta tappelematta. Eli, jos päävalmentaja on sitä mieltä, että hänen pelaajansa eivät tappele, niin joukkueen listalta ei löydy esim. Chicagon kauden 2000-2001 11+40=51 käskytettyjen tappeluiden määrää.
Täällä on vedottu Jukka Jaloseen. Kannattaa katsoa tarkkaan, mitä Jukka Jalonen sanoi Hoeckey Nightin pyöreässä pöydässä. Jukka Jalonen vetosi Raimo Summaseen ja oli hänen kanssaan samaa mieltä, että jos tappelut halutaan pois, on johtajien Jääkiekkoliitossa ja SM-liigassa otettava siihen selvä kanta. Jalosen mielestä joukkotappelut ovat kiistatta vahingollisia jääkiekon imagolle, mutta yksittäiset, spontaaniset tappelut sen sijaan kuuluvat lajiin. Jalonen kertoi lisäksi, että hänen joukkueensa eivät ole tapelleet. Nollatoleranssia tappeluiden suhteen olisi Jalosen mukaan mietittävä tarkoin.
Alpo Suhosen esittämä nollatoleranssi jääkiekon tappeluiden suhteen on saanut täällä yksimielisen kielteisen vastaanoton. Menen sitten seuraaviin merkittäviin Maria!-ohjelman keskustelijoiden asiakysymyksiin, kunhan puran ohjelman keskustelua lisää tänne kohta kohdalta.