Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

  • 2 838 800
  • 13 113

taunohnd

Jäsen
Kari Jalonenhan on nimenomaan antanut Bluesin pitää kiekkoa omissa ja valmistellut puolustuspaketin sitä varten. JYP koitti pakottaa Bluesin siitä pois ja tulos oli surullinen. Jalonen on viisaana koutsina tukkinut keskialueen ja ottanut Bluesin hyökkääjät pelistä pois. Etenkin senttereiden kiekonhaku on ollut ihan pelkkää tervanjuontia.

Juuri näin, meillä on vain näkemysero siitä kumpi oli ensin, muna vai kana. Jalonen on nyt kuskin paikalla ja päättää lähteekö Blues nopeasti vai hitaasti omalta alueelta. Jos Jalosen joukkue valitsee trapin Bluesin pelivalinta on ollut hidas lähtö, jos IFK valitsee paineen Bluesin on tultava omalta alueelta nopesti ulos. Päätös on ollut vain ja ainoastaan IFK pelaajien. Tähän Matikaisen on keksittävä jotain radikaalia muutosta.
Mitä tulee ajokoirajääkiekkoon termi on täysin huuhaata, Blues on pelannut kohtuullisen hyvää kiekollista peliä Matikaisen aikana ollen parhaimmillaan keväällä 2008. Sihvonen omaa niin kapean näkökulman kiekolliseen pelaamiseen ettei hän ymmärrä että hyvää kiekollista kiekollista pelaamista on paljon muutakin kuin viivelähdöt.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mitä tulee ajokoirajääkiekkoon termi on täysin huuhaata, Blues on pelannut kohtuullisen hyvää kiekollista peliä Matikaisen aikana ollen parhaimmillaan keväällä 2008. Sihvonen omaa niin kapean näkökulman kiekolliseen pelaamiseen ettei hän ymmärrä että hyvää kiekollista kiekollista pelaamista on paljon muutakin kuin viivelähdöt.

Kyllä. 2008 mukana oli mm. Ben Eaves, luova ja taitava hyökkääjä. Hyökkäyspelin suhteen Matikaisella oli käytettävissään kentällä lähes villepeltosmaiset aivot :)
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Juuri näin, meillä on vain näkemysero siitä kumpi oli ensin, muna vai kana. Jalonen on nyt kuskin paikalla ja päättää lähteekö Blues nopeasti vai hitaasti omalta alueelta. Jos Jalosen joukkue valitsee trapin Bluesin pelivalinta on ollut hidas lähtö, jos IFK valitsee paineen Bluesin on tultava omalta alueelta nopesti ulos. Päätös on ollut vain ja ainoastaan IFK pelaajien. Tähän Matikaisen on keksittävä jotain radikaalia muutosta.

No joo, okei, nyt ymmärrän mitä hait takaa. Olen kanssasi samaa mieltä ja koitin sitä kryptisesti selittääkin kirjoittamalla siitä, että HIFK sotkee sitä Bluesin "luonnollista rytmiä". Eli vaihtelemalla trapia ja prässiä se saa Bluesin pelin sekaisin. Ja tärkeää on ennenkaikkea se, että HIFK lukee ne tilanteet helvetin hyvin. JYP oli aivan surkea tässä hommassa ja teki valtavat määrät turhaa työtä ilman sen suurempaa järkeä.

Kuitenkin haluan vielä korostaa, että Blues voisi halutessaan luopua kokonaan kiekottelusta mutta sen järkevyydestä enää tässä vaiheessa en ole niinkään varma.

Nyt sitten eduskuntavaalien kimppuun :)
 

M.Hana

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, New York Islanders
Kyllä. 2008 mukana oli mm. Ben Eaves, luova ja taitava hyökkääjä. Hyökkäyspelin suhteen Matikaisella oli käytettävissään kentällä lähes villepeltosmaiset aivot :)

Tuohon 2008 joukkueeseen on aika turha verrata, koska materiaali oli aivan eriluokkaa, kun tänä päivänä.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
No höh. Sitähän mä just sanoin :) Mutta nyt on keskustan keskushyökkääjä pulassa, joten siirrämme lähetyksen vaaleihin. Siellä on joku joukkue liikkeellä 'vallankumouksellisella' pelikirjalla. Köh.
 

M.Hana

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, New York Islanders
No höh. Sitähän mä just sanoin :) Mutta nyt on keskustan keskushyökkääjä pulassa, joten siirrämme lähetyksen vaaleihin. Siellä on joku joukkue liikkeellä 'vallankumouksellisella' pelikirjalla. Köh.

Taitaa mennä offtopiciksi mutta Soini vetää jäätävällä kiekkokontrollilla ja ylivoimasella materiaalilla B-)
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Huikeaa!

Ettei keskustelu olisi aina pelkkää nälvimistä tai toisten kritisoimista, niin haluan kirjata tähän seuraavaa:

On aivan upeaa, miten tässä ketjussa on viime aikoina puhuttu pelistä ja sen eri nyansseista.

Kukaan ei omista totuutta siitä, mikä olisi paras pelitapa, onko se kiekkokontrollijääkiekko, pystysuunnanjääkiekko vai noiden yhdistelmä. Mutta se on fakta, että keskustelu aiheesta tällä foorumilla on huipputasoa.
Johtava
 

Finnicus

Jäsen
http://www.yle.fi/tekstitv/html/P236_02.html
Moni on varmaan jo lukenut tappion kärsineiden kommentit otteluista tekstitv:n sivuilta.

Vaikka Capitalsin valmentajaa en kovin korkealle arvostakaan, niin viesti on selvä. Ei sillä että pitäisi paikkansa, mutta hänellä on kuitenkin työpaikka NHL-joukkueen valmentajana - kai hän jotain lajista ymmärtää.

Toinen milenekiintoinen kommentti on Selänteen suusta;
- Meillä ei ollut mitään jakoa, ei
mitään. He halusivat voittoa enemmän.
He voittivat kaksintaistelut. Hyvä että
olimme edes vähän mukana pelissä. Olen
todella pettynyt, 40-vuotias Selänne
ruoski omiansa.

Onko miehellä kompetenssia puhua pelistä?
Entä Stanley Cupin voittaneella valmentajalla, joka ei myöskään luetellut omista lähtöjen eri nopeuksia tai tapoja.
 
http://www.yle.fi/tekstitv/html/P236_02.html
Moni on varmaan jo lukenut tappion kärsineiden kommentit otteluista tekstitv:n sivuilta.

Vaikka Capitalsin valmentajaa en kovin korkealle arvostakaan, niin viesti on selvä. Ei sillä että pitäisi paikkansa, mutta hänellä on kuitenkin työpaikka NHL-joukkueen valmentajana - kai hän jotain lajista ymmärtää.

Toinen milenekiintoinen kommentti on Selänteen suusta;
- Meillä ei ollut mitään jakoa, ei
mitään. He halusivat voittoa enemmän.
He voittivat kaksintaistelut. Hyvä että
olimme edes vähän mukana pelissä. Olen
todella pettynyt, 40-vuotias Selänne
ruoski omiansa.

Onko miehellä kompetenssia puhua pelistä?
Entä Stanley Cupin voittaneella valmentajalla, joka ei myöskään luetellut omista lähtöjen eri nopeuksia tai tapoja.
Milloin viimeksi valmentajat ovat lähteneet avaamaan tuollaisessa haastattelussa jotain pelitapaa? Kyllä pudotuspeleissä valmentaja tietää, että haastatteluissa annetuilla kommenteilla koitetaan myös psyykata pelaajia. Jääkiekkoilijat ovat lähtökohtaisesti melko tyhmiä. Taitavat psyykkaajat sanovat tiettyjä asioita ja pelaajat tämän seurauksena ajattelevat tietyllä tavalla. Ei se liity taktiikkoihin mitenkään, mutta taktiikoiden merkitystä se ei todellakaan vähennä.

Selänne taas on niin malliesimerkki pelaajasta, josta ei ikinä tule hyvää valmentajaa. Hän on niin pelaaja kuin pelaaja voi olla, ja ajattelee juuri sillä tavalla. Selänne näkee pelin aina omasta näkökulmastaan, kuten monet muutkin pelaajat. Selänne on ihan eri maailmasta, kuin esimerkiksi ketjukaverinsa Koivu. Silti, ei Koivukaan lähtisi avaamaan mitään pelitapaa tuollaisissa post-game haastatteluissa toimittajille. Se on valmentajan tehtävä - yksinkertaisesti. Pelaajille on muotia lörpötellä tunteesta ja voittamisen tahdosta, mutta se on sen lisäksi myös soveliaampaa. Miten voit kuvitella sen, että joku Cam Fowler (esimerkiksi) lähtisi sanomaan pelin jälkeen, ettei meillä ollut tarpeeksi kontrolloituja hyökkäyksiä, vaikka se olisikin ongelman oikea syy? Sehän olisi melkein suoraa kritisointia pelaajalta juuri valmentajaa kohtaan.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
SM-liigan tämän kauden viimeiset H+V+P-lukemat tuli tilastoitua. Halusin seurata SM-liigavalmentajien pelikirjoja puolustusalueen hyökkäyspelin osalta. Finaalijoukkueet, HIFK ja Blues, pelasivat kaikki pelit toisistaan poikkevaa hyökkäyksiinlähtöä omalta puolustusalueelta. Ennen finaalipelejä nähtiin runkosarjassa ja pudotuspeleissä molemmilta joukkueilta H+V+P-suhteessa erityyppisiä pelejä. Finaalisarja mentiin kokonaan molempien joukkueiden osalta samoilla H+V+P-pelitavoilla loppuun asti. SM-liigamestaruuden ratkaisseessa 4. pelissä HIFK:n lukemat olivat (2+2+0)(3+3+1)(1+2+0) ja Bluesin vastaavat (9+8+6)(6+4+5)(7+5+3). Molemmat joukkueet lisäsivät 4. pelissä jonkin verran kiekkokontrollipeliä omalta puolustusalueelta lähtevissä hyökkäyksissä. Kari Jalonen valitsi finaaliotteluihin nopean pystysuunnan jääkiekon pelitavan ja Petri Matikainen pysyi kevään aikana muutetussa pelitavassaan loppuun saakka.

Joukkueiden henkisissä tunne-, tahto-, taistelu- yms. tiloissa en nähnyt eroja joukkueiden välillä. HIFK johti ennen tätä päivää otteluvoitoin 3-0, mutta en havainnut sen vaikuttaneen mitenkään kummankaan joukkueen koko finaalisarjan ajan korkealla olleeseen henkiseen tilaan. Minusta nämä jutut olivat joukkueiden välillä tasan.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Joukkueiden henkisissä tunne-, tahto-, taistelu- yms. tiloissa en nähnyt eroja joukkueiden välillä.

No Blues otti tänään kaksi jäähyä siitä, kun hakkasivat HIFK-pelaajaa nyrkeillä. Lyöty HIFK-pelaaja tai hänen joukkuekaverinsa eivät tähän reagoineet mitenkään. Ehkä tämäkin tunnetilojen erilaisuus johtui pelitavasta?
 

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Joukkueiden henkisissä tunne-, tahto-, taistelu- yms. tiloissa en nähnyt eroja joukkueiden välillä. HIFK johti ennen tätä päivää otteluvoitoin 3-0, mutta en havainnut sen vaikuttaneen mitenkään kummankaan joukkueen koko finaalisarjan ajan korkealla olleeseen henkiseen tilaan. Minusta nämä jutut olivat joukkueiden välillä tasan.
Millä perustelet tämän? Eihän näitä asioita voi millään tavalla mitata, joten turha niiden on väittää menevän tasan. Minusta on itsestään selvää, että 3-0-tappioasema varmasti vaikutti Bluesin otteisiin. Vapauttiko se sitten peliä, kun sai periaatteessa paineettomasti pelata ja IFK:n piti pistää sarja poikki vai mitä? Sitä en osaa sanoa, mutta aivan varmasti kolme tappiota putkeen vaikuttaa pelaajien mielialaan. Valmentajat voivat toki omalla esimerkillään ja psyykkauksella vaikuttaa pelaajien mielialaan, mutta loppupeleissä jokaisen pelaajan täytyy yksilön saada itsensä oikeanlaiseen "latinkiin".

Näitä pelitaktisia asioita voidaan tilastoida konkreettisesti, joten niistä on voidaan keskustella rakentavasti. Sen sijaan nämä tahto- ja tunnetilat ovat vaikeampia juttuja, mutta yleensä ne näkyvät tulostaululla. Voittajajoukkue on lähes poikkeuksetta voittanut myös nämä vertailut.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
No Blues otti tänään kaksi jäähyä siitä, kun hakkasivat HIFK-pelaajaa nyrkeillä. Lyöty HIFK-pelaaja tai hänen joukkuekaverinsa eivät tähän reagoineet mitenkään. Ehkä tämäkin tunnetilojen erilaisuus johtui pelitavasta?

Heh, yleensä silloin ei reagoida noin urpoihin tekoihin, kun pelataan mestaruudesta. Jos Blues jatkaa tuollaista uunoilua pelaajien toimesta, niin mestaruudet kiertävät kaukaa jatkossakin. Tuollainen uho on yksi tunnetila, mutta sillä ei isoja pelejä voiteta. Tunne pitää pystyä fokusoimaan oikeisiin asioihin kentällä ja siinä HIFK oli selvästi parempi kuin Blues.

ps. saitko laskettua kaikki lyönnit, paljonko tuli lukemaksi?
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
3 pelin jälkeen:

Yhteensä: HIFK-Blues
5-5 pelissä 5-1
4-4 pelissä 1-0
5-3 pelissä 1-1
5-4 pelissä 3-1
4-5 pelissä 2-0 (im)
5-6 ja 6-5 pelissä 1-2 (im)

Sama meininki jatkui 4. pelissäkin. Blues hallitsee kiekkoa pitkät ajanjaksot 5-5 pelissä, mutta ei tee maaleja kuin ylivoimalla.
Koko 4 pelin sarja yhteensä:
5-5 pelissä 7-1
4-4 pelissä 1-0
5-3 pelissä 1-1
5-4 pelissä 4-4, joista 2 Blues (im)
4-5 pelissä 2-0 (im)
5-6 ja 6-5 pelissä 2-2 (im)
Ratkaisu tapahtui tasakentällisin, niillä eväillä, joita tänne on jo niin ansiokkaasti kuvattu, että en lähde niitä toistamaan.

HIFK voitti ottelut maalein 17-8
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Heh, yleensä silloin ei reagoida noin urpoihin tekoihin, kun pelataan mestaruudesta.

Väitinkö äsken tai tuolla toisessa ketjussa, että tämä kuumeneminen olisi fiksua tai auttaisi voittamista?

Jalonen on tehnyt entisestä tarkkislapsesta kurinalaisen ja hermonsa säilyttävän joukkueen, johon ei mitkään 'hannupikkaraiset' sovi ja Ilkankin kanssa oli viime kaudella vähän niin ja näin.

Minusta Esko Seppänen tässä tiivistää aika hyvin sen, miten Jalonen tämän SM-liigan entisen tarkkislapsen muutti mestaruuksia voittavaksi joukkueeksi.

Kuka ex-HIFK-pelaaja öykkäröi finaalissa? – â€Syöpäläisille tyly tuomio†| Jääkiekko | Urheilulehti.fi

Ja edelleen olen sitä mieltä, että tämä päättynyt sarja muistutti todella paljon vuoden 2008 finaalisarjaa eikä se tietenkään ole mikään ihme, kun samat valmentajat kohtasivat uudelleen. Jollain Pentti Matikaisen valitsemalla randonvalmentajalla ja ilman Kari Jalosta oltaisiin varmaan tänäkin keväänä kuultu radiosta kuka pani Suskia hävityn puolivälierän jälkeen.

Ja ensi kaudellahan Matikaisen ei tarvitse Jalosta voittaa, kun Kari-setä vuolee ruplia kauemman itärajan takana. Tosin saattaa olla, että hermokontrolli ei välttämättä ole samalla tasolla tosipeleissa kuin Nokan aikana.
 

Finnicus

Jäsen
Jos oletat minun ajattelevan jollain tavalla, niin vastaan samoin. Lisäksi sinulla on vahvoja väittämiä, joihin ei ole todellisia perusteita. Mennään siis näin.

Oletuksesi on, että Selänne ei kykene omaamallaan kokemuksela tunnistamaan joukkueensa (vireys)tilaa, johon liittyy sekä fyysiset että psyykkiset valmiudet pelata play off-kamppailu maailman kovimmassa kiekkosarjassa. Tai vaikka tunnistaisikin, niin ei sitä sanoisi ääneen.

Itse ajattelen, että Selänteen status lätkämaailmassa riittäisi tarvittaesssa sanomaan, että: "Avauspelaamisemme oli tänään huonoa, koska emme kiekotelleet riittävästi omissa lähdöissämme, emmekä siksi päässeet maalintekopaikkoihin". Voin toki olla väärässäkin, mutta miehen viimeaikaiset toimet ja kannanotot pelistä viestivät toisin. Usein pelaajat kuitenkin krtisoivat esim. ylivoimapelinsä heikkoutta.

Uskon myös, että Selänne nykyään kokee peliitapahtuman todellakin enemmän joukkueensa kuin itsensä kautta. Eli siis hiukan enemmän joukkueen etua ajattelevan valmentajan kuin takavuosien itsekkään sniperin näkökulmasta.

Lisäksi väität, että jääkiekkoilijat ovat melko tyhmiä, samalla leimaamalla kohtuullisen suuren joukun ihmisä ympäri maailmaa. Miten heille sitten voi edes yrittää opettaa kolmella-neljällä eri nopeudella hyökkäyksiin käynnistettävä kiekkokontrolliiin pyrkivä pelitapa? Siihen sitten lisätään puolustaminen ja paineen luominen - puhumattakaan tilanteen tunnistamisesta em. tilanteissa. Eihän siitä voi tulla mitään, jos yli 30 vuoden pelaajakokemus huipputasolla ei riitä edes aistimaan oman joukkueensa vajavaista vireystilaa lopputuloksen kannalta ratkaisevaksi asiaksi.

. Kyllä pudotuspeleissä valmentaja tietää, että haastatteluissa annetuilla kommenteilla koitetaan myös psyykata pelaajia.
Miksi heitä pitää psyykata, jos omista lähtöjen nopeus (tai pelikirja) kuitenkin voittaa ja tunnetilat ovat tasan? Ja eivätkö Ducksien pelaajat ennemmin syttyisi suuresti arvostamansa ja kaksi maalia ko. ottelussa iskeneen pelaajan kuin valmentajansa pelin jälkeisistä kommenteista?

Minä en väheksy pelitavan merkitystä, mutta kyllä sen noudattamiseen tarvitaan jonkinlaiset valmiudet. Detroit, Philadelphia, Blues jne, "kiekkokontrollijoukkueet" olisivat varmaan olleet yhä voittavia joukkueita viime aikoina, vaikka olisivat viettäneet rookie-illalliset ennen jokaista peliä, koska tunnetilat ovat tasan ja omista lähtöjen nopeudella olisi loppuun asti ratkaiseva osuus.

Eiköhän se jääkiekon eri osa-alueilla kokonaisvaltaisesti laadukkain joukkue vie mestaruudet joka sarjassa tänäkin keväänä.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Petri Matikainen antoi itse erätauolla kommentin, jossa sanoi, ettei ero syntyi valmistautumisesta peliin. Että kyseessä on joukkue, jossa on paljon nuoria pelaajia, jotka eivät tiedä vielä mitä tämä vaatii.

Tulkitsin sen itse niin, että osa joukkueesta säästeli oman mukavuusalueen yli menemistä, koska ei vielä ymmärretty miten paljon voittamisen eteen pitää tehdä - koko ajan, vaihdosta toiseen, syötöstä toiseen, laukauksesta toiseen. Hyvää yritystä oli pelin loppupuolella, jossa tosin juuri kokeneempi kaarti pani itsensä likoon.

msg - meitä hulluja on vieläkin :) Olisin antanut vapaat kädet mättää Lostedia takaisin. Luojan kiitos en ole valmentaja :)
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Minä en väheksy pelitavan merkitystä, mutta kyllä sen noudattamiseen tarvitaan jonkinlaiset valmiudet.

Totta kai. Ei kai tuosta voi olla minkäänlaista epäilystä.

ajattelen, että Selänteen status lätkämaailmassa riittäisi tarvittaesssa sanomaan, että: "Avauspelaamisemme oli tänään huonoa, koska emme kiekotelleet riittävästi omissa lähdöissämme, emmekä siksi päässeet maalintekopaikkoihin".

Itse pelasin aikanaan mm. divarissa joukkueessa, joka nousi liigaan seuraavalla kaudella. Valtaosa meistä oli todellisia puukäsiä ja vaikka valmentaja oli erittäin hyvä, aina me nähtiin tappiot yksittäisen tilanteen kautta: "jos Masa sä olisit vittu painanut lopppun asti ja pistänyt pallon maaliin, peli ois kääntyny meille. Vittu jätkät, ens kerralla painetaan, PAINETAAN..." Näin pelaajat näkevät asian, aina oman tekemisen kautta ja usein jonkun yksittäistilanteen kautta, joka olisi voinut ratkaista jos se olisi päättynyt toisin.

Ja totta. Onhan se niinkin, että helvetin kovalla tahtotilalla pesee paremman joukkueen jopa huonommalla pelitavalla. Kovin yleistä se ei ole eikä varmasti tavoiteltaavaa koska se ei kehitä pelaamista.

Oleellista on myös ymmärtää se, että oikeassa elämässä pelaajat eivät juuri koskaan lähde arvioimaan pelitapaa ja sen toteuttamista. Tämä kuuluu valmennukselle ja jos joku pelaaja asiasta jotain laukoo julkisesti, palaute tulee aivan varmasti. Jopa katsomokomennuksena ääritapauksissa.
 

Finnicus

Jäsen
Oleellista on myös ymmärtää se, että oikeassa elämässä pelaajat eivät juuri koskaan lähde arvioimaan pelitapaa ja sen toteuttamista. Tämä kuuluu valmennukselle ja jos joku pelaaja asiasta jotain laukoo julkisesti, palaute tulee aivan varmasti. Jopa katsomokomennuksena ääritapauksissa.

Kuuluuko yv- ja av-pelaaminen oikeassa elämässä pelitapaan?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kuuluuko yv- ja av-pelaaminen oikeassa elämässä pelitapaan?

Kuuluu. Jos vetää 10 ylivoimaa ilman maalia voi sanoa: vittu me oltiin paskoja yv:llä, ei edes kunnon yritystä. Ei voi sanoa: vitun valmentaja peluuttaa yv:ssä aivan vääriä pakkeja ja kuviokin on niin yksinkertainen että se näkee jokainen.

Näin siis omalla kokemuksellani joka kuitenkin on vähäinen ja alemmista sarjoista.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Petri Matikainen antoi itse erätauolla kommentin, jossa sanoi, ettei ero syntyi valmistautumisesta peliin. Että kyseessä on joukkue, jossa on paljon nuoria pelaajia, jotka eivät tiedä vielä mitä tämä vaatii.

Tulkitsin sen itse niin, että osa joukkueesta säästeli oman mukavuusalueen yli menemistä, koska ei vielä ymmärretty miten paljon voittamisen eteen pitää tehdä - koko ajan, vaihdosta toiseen, syötöstä toiseen, laukauksesta toiseen. Hyvää yritystä oli pelin loppupuolella, jossa tosin juuri kokeneempi kaarti pani itsensä likoon.

Tätä tilaisuutta olen odottanut. Pääsen kuittaamaan sen Rise Pitkänen korjauksesi Pakariseksi:) Petri Matikainen kertoi tuon kommentin ottelun ja finaalisarjan loputtua. Matikainen piti hopeaa pettymyksenä, koska he uskoivat kultaan loppuun saakka. Matikaisen mukaan he kaatuivat heidän kykyynsä valmistaa nuoret pelaajat henkisesti riittävän kovaan iskuun, jotta oltaisiin joka hetki valmiina tekemään parhaansa (tai jotenkin noin). Se, että minä en pystynyt havainnoimaan puutteita Bluesin henkisen tila suhteen, on tietysti minun ongelmani. Minä näin loppuun saakka täysillä taistelevan Bluesin, joka toteutti valmentajansa pelitapaa aivan viime minuuteille saakka. Osku Grönman intoutui 3. erän aikana useaan kertaan kehumaan pelin sykettä, intohimoa ja kunnon taistelua. Kuriositeettinä pelitavan nöyrästä noudattamisesta poimin Bluesilta pakki-pakki-pakki-pakki-pakki kiekottelun omalla puolustusalueella noin 3 minuuttia ennen ottelun loppua, kun Blues pyrki kaikin keinoin tasoittamaan tilanteessa 2-3 ottelun.

Hyppäsin IFK:n bandwagoniin täällä JA:ssa 29.3.2011. Kun oma suosikkijoukkueeni putoaa pois, niin se on aina IFK, jota kannatan mestariksi. Tänä vuonna siihen oli erikoisen suuri syy, olivathan Pohjoisen pojat Kari Jalonen ja Kai Rautio tulleet auttamaan Etelän IFK:tä, kun se ei ollut yltänyt mestaruuteen kuin viimeksi minulle ikimuistoisena keväänä 1998. Esko Seppäsen kirjoituksen Kari Jalosen metodeista ja vaatimuksista pelaajien suhteen sekä tarkasta seurannasta allekirjoitan täysin. Siinä on mestarivalmentaja vailla vertaa.
 

Finnicus

Jäsen
Kuuluu. Jos vetää 10 ylivoimaa ilman maalia voi sanoa: vittu me oltiin paskoja yv:llä, ei edes kunnon yritystä. Ei voi sanoa: vitun valmentaja peluuttaa yv:ssä aivan vääriä pakkeja ja kuviokin on niin yksinkertainen että se näkee jokainen.

Voiko saman sanoa, jos sössii vaikka yhden viis-kolmosen? Näin olen kuullut.

Ja edelleen. Tilanteen tunnistaessa siis voisi sanoa ketään suuremmin loukkaamatta, että: Ei meidän kiekottelumme omissa lähdöissä oikein sujunut, vaikka kuinka yritimme (tai ei ollut edes kunnon yritystä) syöttää lapaan ja haimme paikkaa.

Samanlainen osa-alue sekin on kuin yli- tai alivoima. Kaiken lisäksi erikoistilanteita korostetaan paljon. Miksi niitä saa krtisoida, mutta ei omista lähtöjä?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Voiko saman sanoa, jos sössii vaikka yhden viis-kolmosen?

Viis-kolmosesta voi sanoa mut neljä-kolmonen on kokonaan tabu. Siitä ei saa puhua edes unissaan. Jos kuitenkin puhuu, on joustava hallin ympäri ulkona viisi kertaa. Luistimet jalassa.

J.Grönvall määritteli hyvin sen mistä voittaminen koostuu:

1. pelaajat (yksilötaito, suoritustaso, roolitukset, maalivahti)
2. pelitapa (miten pelataan ja ketä vastaan)
3. pelitavan toteutus (miten oma peli onnistui)
4. henkiset asiat (uskallus, rohkeus, rentous, voitontahto...)
5. onni ja pyllyn kautta kimpoavat jatkoaikamaalit

Olen samaa mieltä. Hyvistä pelaajista hyvällä pelitavalla ja sen toteutuksella tehdään niin kova nippu, että sillä voitetaan isoja otteluita. Vastaavasti hyvistä pelaajista ei saada juuri mitään irti huonolla pelitavalla ja sen vielä huonommalla toteutuksella. Yleensä tässä jälkimmäisessä vaihtoehdossa valmentaja huutaa kun pelaajat eivät edes yritä ja pelaajat syyttävät itseään myös julkisesti: "on tehtävä työtä enemmän."

Keskinkertaisilla pelaajilla voi hyvällä pelitavalla ja sen toteutuksella mennä vaikka finaaliin.
 

Finnicus

Jäsen
Tätä tilaisuutta olen odottanut. Pääsen kuittaamaan sen Rise Pitkänen korjauksesi Pakariseksi:) Petri Matikainen kertoi tuon kommentin ottelun ja finaalisarjan loputtua. Matikainen piti hopeaa pettymyksenä, koska he uskoivat kultaan loppuun saakka. Matikaisen mukaan he kaatuivat heidän kykyynsä valmistaa nuoret pelaajat henkisesti riittävän kovaan iskuun, jotta oltaisiin joka hetki valmiina tekemään parhaansa (tai jotenkin noin). Se, että minä en pystynyt havainnoimaan puutteita Bluesin henkisen tila suhteen, on tietysti minun ongelmani. Minä näin loppuun saakka täysillä taistelevan Bluesin, joka toteutti valmentajansa pelitapaa aivan viime minuuteille saakka. Osku Grönman intoutui 3. erän aikana useaan kertaan kehumaan pelin sykettä, intohimoa ja kunnon taistelua. Kuriositeettinä pelitavan nöyrästä noudattamisesta poimin Bluesilta pakki-pakki-pakki-pakki-pakki kiekottelun omalla puolustusalueella noin 3 minuuttia ennen ottelun loppua, kun Blues pyrki kaikin keinoin tasoittamaan tilanteessa 2-3 ottelun.

Juuri tässä kiteytyy noiden kiekottelutilastoiden vajavaisuus puhuttaessa mestaruuteen johtavista tekijöistä. Yksipuolinen tilastointi tv:n välityksellä kertoo niin kovin vähän. On aivan eri asia ottaa huomioon 10 kuukauden aikana työskentely SM-liiga -yhteisössä, jossa vaikuttaa kiinteästi organisaatiosta riippuen vähintään 25-30 ihmistä omana yksilönään. Tästä yhteisöstä tiivein eli joukkue kokoontuu 10 kuukuden aikana yhteisin tapahtumiin, olisko hatusta vedettynä 250-300 kertaa. Siinä on mukana olevilla valmentajalla ja pelaajilla on aika paljon paremmat eväät arvioida valmiutta pelaamiseen, kuin laskea vain omista lähtöjen nopeus korreloiden pakki-pakki syöttöjä.

En edelleenkään väheksy pelitapaa, mutta pelaajamateriaalin ohella yhteisön toiminnan ilmapiirin luominen päivittäisellä työskentelytavoilla luoden on ihan ensimmäinen asia, jolla menestystä rakennetaan.

Luottamus, välittäminen, yhteisöllisyys ja moni muu arvo valmennuksen ja pelaajien välillä luo pohjan ohi pelitavan, jota ei todellakaan pelaajien taholta "osteta" valmentajalta, jota ei arvosteta myös ihmisenä.

Molempien finalistien valmentajat liputtavat valmennusfilosofiassaan ihmisjohtamisen tärkeyttä pelitavan edelle - eikä turhaan, menestyksestä päätellen.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tätä tilaisuutta olen odottanut. Pääsen kuittaamaan sen Rise Pitkänen korjauksesi Pakariseksi:) Petri Matikainen kertoi tuon kommentin ottelun ja finaalisarjan loputtua.

Mä jo pelästyin, että kirjoitin 'Pentti' :)

Onneksi olkoon sitten sinullekin! Tätä mestaruutta on hartaudella odotettu. Minulle (enemmän kuin kukaan muu) sen toi Ville Peltonen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös