Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Lead Fossil]

Valistunut arvaukseni on, että jatkossa tilastointi tulee etenemään sillä tavalla analyysiksi, että tutkitaan ne keskimääräiset seuraukset, minkä laatuisia hyökkäyksiä seuraa viiveestä, palauttamisesta, hidastamisesta, kiekottelusta, puolinopeasta ja nopeasta hyökkäämisestä. Yksinkertainen välivaihe tässä on se, että tilastoidaan, syntyykö eri lähtötavoista keskimäärin ali- vai tasa- vai ylivoimaisia hyökkäyksiä vastustajan siniviivan kohdalla. Tähän tarvitaan tosin erilaista kuvaa kuin normaali televisioitu ottelukuva on, jossa kameramiehet zoomaavat usein liian lähelle.

Tuo on asiaa.

Jääkiekko on peli jossa tekemisen laadulla on merkitys, ei yksinään määrällä. Siksi hirvittää lukea että pelkkiä numeroketjuja 3+4+5 käytetään pelin analyysin välineenä - yksinään.

Pelkkä kvantitatiivinen (määrällinen) tutkimusaineisto ei yksin riitä vaan tarvitsee vierelleen vankan kvalitatiivisen (laadullisen) raportoinnin. Älkää robotisoiko jääkiekkoa ja siten halveeraatte pelaajien kykyä ajatella ja varioida.

"Pekka pysähtyi maalin taakse, hyvä - rasti ruutuun, loistavaa kiekkokontrollia. Mutta samaan aikaan Janne olikin jäänyt odottamaan loistavasti läpisyöttöä kun oivalsi että vastustajan pakit menivät samaan aikaan vaihtoon. Pekka kiekkokontrolloi oman maalin takana ja joukkue pelaa "loistavaa", joidenkin mielestä, kiekkonkontrollia."

Minä pidän itse tilastoinnista ja siksi arvostan osaltaan että joku muukin (siffa) tekee tilastoja löytääkseen irrallisia asioita, tässä tapauksessa jääkiekosta, mutta siffan tapauksessa ne ovat vain irrallisia asioita eivätkä kerro siis koko kuvaa ilman että tutkitaan myös tekemiseen laatua.

 

[Wäinö#16]

Minä pidän itse tilastoinnista ja siksi arvostan osaltaan että joku muukin (siffa) tekee tilastoja löytääkseen irrallisia asioita, tässä tapauksessa jääkiekosta, mutta siffan tapauksessa ne ovat vain irrallisia asioita eivätkä kerro siis koko kuvaa ilman että tutkitaan myös tekemiseen laatua.

Nimenomaan näin ja tähän samaan ansaan kapsahti myös Petteri esim. viime vuoden MM-kisojen Suomi-Tanska -ottelussa. Petterihän piti tätä ottelua Suomelta erinomaisena. Varmasti siellä olikin optimimäärät viivelähtöjä jne., mutta nimenomaan tuossa ottelussa Suomi jätti käyttämättä hyvät mahdollisuudet paineistaa Tanskaa ja hyökätä nopeasti silloin kun Tanska oli epäorganisoitu. Tultiin sitten viiveellä ja hyvin organisoitua Tanskaa vastaan vaihdosta toiseen ja hävittiin.

Siffan tilastot tosiaan kertovat sen millä lailla joukkueet omalta alueelta lähtevät, mitään muuta ne eivät sitten ottelusta kerrokaan. Kuten PS:kin toi esiin ja itsekin olen jo aiemmin peräänkuuluttanut, niin huomattavasti enemmän pelin laadusta kertoisivat joukkueiden hyökkäyssinisen ylitykset; tullaanko ylivoimalla, rintamassa, alimiehitettynä vai nopealla pystysyötöllä.

 

[P.Sihvonen]

Rautalanka vai vahva rautalanka

Tuo on asiaa.

Jääkiekko on peli jossa tekemisen laadulla on merkitys, ei yksinään määrällä. Siksi hirvittää lukea että pelkkiä numeroketjuja 3+4+5 käytetään pelin analyysin välineenä - yksinään.

Pelkkä kvantitatiivinen (määrällinen) tutkimusaineisto ei yksin riitä vaan tarvitsee vierelleen vankan kvalitatiivisen (laadullisen) raportoinnin. Älkää robotisoiko jääkiekkoa ja siten halveeraatte pelaajien kykyä ajatella ja varioida.

"Pekka pysähtyi maalin taakse, hyvä - rasti ruutuun, loistavaa kiekkokontrollia. Mutta samaan aikaan Janne olikin jäänyt odottamaan loistavasti läpisyöttöä kun oivalsi että vastustajan pakit menivät samaan aikaan vaihtoon. Pekka kiekkokontrolloi oman maalin takana ja joukkue pelaa "loistavaa", joidenkin mielestä, kiekkonkontrollia."

Minä pidän itse tilastoinnista ja siksi arvostan osaltaan että joku muukin (siffa) tekee tilastoja löytääkseen irrallisia asioita, tässä tapauksessa jääkiekosta, mutta siffan tapauksessa ne ovat vain irrallisia asioita eivätkä kerro siis koko kuvaa ilman että tutkitaan myös tekemiseen laatua.

Kuinka vahvasta rautalangasta asia täytyy vääntää!? Kyllä minä ammattianalyytikkona saan arvokasta tietoa, jos minulla on edessä yhdestä erästä lukemat 2+3+3 tai jos ne ovatkin 6+7+5. Ja jos saan lukea, että vaikkapa Lukko pelasi syksyllä keskimäärin 0+1+2 -tyyppisesti eriä; ja nyt se pelaa 6+4+5 -tyyppisesti, tieto on mitä arvokkain! Se kertoo minulle, että Rauli Urama on radikaalisti muuttanut pelitapaansa. En ole vaikkapa Veikkaajasta lukenut kertaakaan edes pientä raporttia siitä, että Lukko on kesken kauden muuttanut pelitapaansa. Jos siellä toimituksessa otettaisiin kynä käteen ja sinikantinen ruutuvihko ja alettaisiin ynnäämään, että 4+5+6...tms., voisi kellot alkaa soittaa, että hetkinen, tämän ja tämän joukkueen pelaamisessa on tullut jonkinlainen muutos... tai vastaavasti johtopäätös voisi olla, että kaikki on ennallaan.

Eli Siffan analyysi ei ole todellakaan pelistä irrallinen asia, kuten vaikkapa sinä "Lead Fossil" tohdit väittää. Se on aivan elimellinen pelistä kertova asia. Ja jokainenhan voi omasta puolestaan kertoa, mihin kukin kiinnittää pelissä huomiota. Mihin sinä kiinität, "Lead Fossil"? Siffa seuraa ja tilastoi oman pään ja keskialueen avauspelaamista. Antaa hänen tehdä sitä rauhassa.

Täällä, niin kuin yleensä elämässä, on kovin helppoa aukoa päätään sillä, mitä pitäisi tehdä ja arvostella muiden tekemisiä. Ei muuta kuin omia tilastoja ja analyysejä pöytään! Tai sitten voi myöntää senkin, että on mukava katsella, kun isot miehet törmäilevät (taklaus) toisiinsa jäällä ja on vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Jääkiekosta on moneksi. Joillekin on mukava pelin aikana vilkaista niitä vappuhuiskatyttöjä viivelähtöjen sijaan. Mutta sekin kuuluu asiaan.

Minä kirjoitin Urheilulehteen Lukosta kokonaisen artikkelin erään Jatkoajan nimimerkin x+x+x-tilastoinin innoittamana ja valpastuttamana. Tutkin neljä peliä syksyltä ja otin yhteyttä pariin Lukon vastustajan valmentajaan. Sitten olen katsonut tarkasti näitä Lukon otteita keväällä. Johtopäätös on kiistaton: Lukko on muuttanut pelaamistaan.

Pidän eräänalaisena maailmanennätyksenä, että keskustelupalstan nimimerkki saattaa ammattianalyytikon kyseessä olevan asian äärelle ja siitä syntyy peräti artikkeli viikkolehteen. Sitä en tiedä, että ovatko Siffaa täällä arvostelevat nimimerkit minkä verran omalta osaltaan vaikuttaneet suomalaiseen jääkiekkoiluun suoranaisesti tai välillisesti vaikkapa ohjaamalla mediaa ja ammattianalyytikkoa.

Totuutta me kukaan emme omista tästä pelistä nimeltä jääkiekkoa. Siitä totuudesta voidaan toki kilvoitella. Jokainen lyö omansa pöytään - ja sitten mitataan. Ja virheitä sattuu kaikille. En olisi mennyt itse miinaan viime kauden alussa Lukon suhteen, jos minulla olisi ollut hallussa Siffan metodi x+x+x. Siffan metodi olisi paljastunut jo Forssan harjoituspelissä, ettei Lukko enää pelannutkaan paikanvaihtopeliään vaan kategorista pystysuunnanjääkiekkoa.

Lopuksi tiivistys eli hieman paksumpi rautalanka: Siffan x+x+x -tilastometodi on mielenkiintoisella tavalla sekä määrällinen että laadullinen tutkimustapa jääkiekon yhden fundamentaaleimman osan suhteen. Piste.
Johtava

Post Scriptum. Ja entä tämä: Me Urheilulehdessä meuhkasimme kisälli Esko Seppäsen kanssa siitä, miten Blues pelaa ajokoirajääkiekkoa. Mutta miten kävikään. Jatkoajan nimimerkki Siffa näpäytti meitä poikia ja ilmoitti x+x+x -tilastometodiinsa nojaten, että sot, sot veljet, ei ole syytä enää puhua ajokoirajäääkiekosta. Siffa teki ensimmäisten joukossa Suomessa tämän kovan luokan sisältöhavainnon jo Kärpät-sarjan aikana, jolloin Bluesin kiekkontrollipelaaminen oli vasta aivan oraalla. Kyse on siitä, että määrälliset muutokset ilmeisesti kielivät Siffalle heikkona singnaalina siitä, että jotain on tapahtumassa. Ja niinhän siinä sitten kävikin. Blues loi ajokoiranahkansa ja porskuttaa nyt siellä, missä porskuttaa.

 

[Wäinö#16]

Eli Siffan analyysi ei ole todellakaan pelistä irrallinen asia, kuten vaikkapa sinä "Lead Fossil" tohdit väittää. Se on aivan elimellinen pelistä kertova asia. Ja jokainenhan voi omasta puolestaan kertoa, mihin kukin kiinnittää pelissä huomiota. Mihin sinä kiinität, "Lead Fossil"? Siffa seuraa ja tilastoi oman pään ja keskialueen avauspelaamista. Antaa hänen tehdä sitä rauhassa.

Ennenkuin asiat sotkeutuvat yhtään enempää, niin tässä vaiheessa olisi hyvä selvittää puhutko Petteri Sihvonen Jatkoajan nimimerkki siffasta vai isästäsi, joka on ilmeisesti lempinimeltään Siffa isolla S:llä, kuten vaikkapa alla olevassa jutussa kirjoitat:

Sihvonen: Tunteeni ovat pinnassa | Jääkiekko | Urheilulehti.fi

Miten muuten PS selität tämän Bluesin yhtäkkisen kiekkokontrollipelaamisen? Eikö se vaadikaan sitä vähintään 50 harjoitusta ensimmäisistä kesätreeneistä lähtien ja toistoa sitten kauden mittaan otteluissa, jotta se saadaan kunnolla toimimaan? Vai onko Bluesin kiekkokontrolli vasta ns. harjoitusvaiheessa?

 

[siffa]

Tänään en näe kumpaakaan SM-liigan välieräottelua. Voisiko joku noheva JA:n nimimerkki tilastoida katsomansa pelin joukkueiden H+V+P luvut ja ilmoittaa ne tänne. Mauri Pekkarinen meni tekemään niin kiinnostavan risupaketin, että tänään on rengin oltava paikan päällä maa- ja metsätaloustöissä. Keskiviikon toisesta ottelusta tulevat H+V+P lukemat täältä sitten normaaliin tapaan.

 

[Taze]

Pidän eräänalaisena maailmanennätyksenä, että keskustelupalstan nimimerkki saattaa ammattianalyytikon kyseessä olevan asian äärelle ja siitä syntyy peräti artikkeli viikkolehteen.

Jos itse olisin "ammattianalyytikko", pitäisin lähinnä huolestuttavana, että keskustelupalstan nimimerkki on paremmin kartalla omasta pienestä erittäin spesifisestä alastani. Onko "johtava" vaihtunut?

Sinällään olen tosin edelleenkin sitä mieltä, että ko. seurannan pohjalta tehty "analyysi" on lähinnä täyttä paskaa, tämä perustuen näkemääni HIFK-Lukko otteluun. "Analyysi" ei huomioi kenttätilannetta tai vastustajan tekemisiä millään tasolla, eihän se herranen aika sentään edes käsittele kiekkokontrollin laatua mitenkään, joten sinällään tuo on lähinnä tuollaista kahvipöydän nollatutkimusta. Toki harrastuksensa kaikilla, mäkin keräilin pienenä autojen rekisterinumeroita ruutuvihkoon, voisikohan niiden rekkarinumeroiden perusteella alkaa tekemään laadullista analyysiä 70-80 luvun vaihteen autoista?

 

[Keltainen Jaffa]

Tänään en näe kumpaakaan SM-liigan välieräottelua. Voisiko joku noheva JA:n nimimerkki tilastoida katsomansa pelin joukkueiden H+V+P luvut ja ilmoittaa ne tänne. Mauri Pekkarinen meni tekemään niin kiinnostavan risupaketin, että tänään on rengin oltava paikan päällä maa- ja metsätaloustöissä. Keskiviikon toisesta ottelusta tulevat H+V+P lukemat täältä sitten normaaliin tapaan.

Eikö näillä luvuilla tosiaankaan ole parempaa julkaisupaikkaa kuin PS:n ketju? Tämä kiivas keskustelu koko homman tarpeellisuudesta hautaa nopeassa tahdissa kaikki yli päivän vanhat luvut. Kukaan tuskin lähtee täällä niitä mitenkään asiantuntevasti käyttämään, jos ei ole mahdollista vertailla pelejä ja lukuja keskenään.

Vai pitäisikö halukkaan analyytikon ruveta tilastoimaan Siffan tilastoja?

 

[P.Sihvonen]

Taze - ja Väärän Kuninkaan Päivä

Jos itse olisin "ammattianalyytikko", pitäisin lähinnä huolestuttavana, että keskustelupalstan nimimerkki on paremmin kartalla omasta pienestä erittäin spesifisestä alastani. Onko "johtava" vaihtunut?

Sinällään olen tosin edelleenkin sitä mieltä, että ko. seurannan pohjalta tehty "analyysi" on lähinnä täyttä paskaa, tämä perustuen näkemääni HIFK-Lukko otteluun. "Analyysi" ei huomioi kenttätilannetta tai vastustajan tekemisiä millään tasolla, eihän se herranen aika sentään edes käsittele kiekkokontrollin laatua mitenkään, joten sinällään tuo on lähinnä tuollaista kahvipöydän nollatutkimusta. Toki harrastuksensa kaikilla, mäkin keräilin pienenä autojen rekisterinumeroita ruutuvihkoon, voisikohan niiden rekkarinumeroiden perusteella alkaa tekemään laadullista analyysiä 70-80 luvun vaihteen autoista?

Olkoon sitten niin, että Johtava on vaihtunut.

Vastaan vielä tähän viestiin, sitten vetäydyn takaisin kammiooni. Minua surettaa, että tämän keskustelun taso täällä vaihtelee niin kovasti. No, jokainen pistää varmasti parastaan pöytään, en sitä epäile.

"Taze". Sinä siis väität, ettei esimerkiksi Lukon pelaaminen ole muuttunut kauden mittaan tai että näkemäsi ottelu kertoi jostain muusta, mitä Siffan, korjaan siffan, tilastot ovat osoittaneet. Sinun on sitten aivan pakko olla se Uusi Johtava. Näet asian eri tavalla kuin minä näen. Näet sen eri tavalla kuin eräs parhaista SM-liigan apuvalmentajista, joka tekee päävalmentajalleen ja joukkueelleen videonauhaa vastustajista. Muun muassa Lukosta. - Ei, en puhu nyt veljestäni Toni Sihvosesta. Tarkoitan erästä huomattavasti kokeneempaa valmentajaa.

En provosoidu vailla jääkiekkotuntemusta olevista lauseistasi. Kuten sanoin, olen vain murheellinen siitä, että kaltaisesi nimimerkit heikentävät tämän ketjun keskustelun tasoa. Höpötät autonrekkareista jääkiekkoaiheisella keskustelupalstalla, olkoonkin, että teet se tietoisen ivallisesti. Miten sinulla on elämässäsi aikaa moiseen ajan haaskuuseen? Sen sijaan perustelisit juurta jaksain, mitkä seikat siinä HIFK-Lukko ottelussa saivat sinut tuolle käsittämättömälle kannalle.

Ihan vai vielä pieneksi rautalangaksi tähän loppuun tämä tällainen selvitys tähän, missä ei tosin ole ollenkaan autojen rekkarinumeroita: Jos Lukko pyrkisi pelaamaan kategorista pystysuunnanjääkiekkoa kuten viime kaudella, se ei missään tilanteessa, ei edes HIFK:n vetäytyessä keskialueen ohjauspeliasetelmaan pysähtyisi oman maalin taakse viivelähtöön. Tämä kertoo ammattilaisille sen, että Lukko on muuttanut pelaamistaan. Etenkin, kun tämä seikka on toistunut useissa otteluissa. Siffa, tai siis siffa, on tilastoillaan myös vahvistanut tämän tai itse asiassa ollut tilastojensa pohjalta ensimmäisten joukossa näkemässä sen. - Jos tahdot olla lätkäjätkä (tai lätkämimmi), niin ota Taze ja vastaa täsmällisesti tähän kohtaan: Miksi Lukko pelasi verrattain hurjan määrän kiekkokontrollia kyseisessä pelissä (10 viivelähtöä, 12 hidastusta ja kuusi palauttamisia eli yhteensä 28 kiekkontrollitekoa)? Ole ystävällinen ja kerro, miten sinä näit tuon pelin? Ja lue lisäksi huolella tämän ketjun viimeiset kirjoittamani viestit, ettet muljauta suustasi sitä, että no miksi sitten HIFK voitti kyseisen pelin - tai jotain muuta älyttömyyttä. Näillä Siffan, korjaan siffan, tilastoilla ollaan osallistumassa laajempaan jääkiekkokeskusteluun, joka liittyy Suomen Jääkiekkoliiton linjaamaan uuteen peli-identiteettiin työnimellä "Meidän peli". Mikä muuten "Taze" sinun kantasi on näihin Rautakorven ja kumppaneiden ajatuksiiin jääkiekosta tilantekemis- ja tilanvoittamispelinä?

Taze. Salli minullekin pieni leikillisyys, kun sinäkin olet niin leikkisä rekkareiden bongaaja 70- ja 80-luvuilta, tullainen veli- tai siskokulta. Jos elettäisiin keskiaikaa, niin sinut todella laitettaisiin päivän ajaksi Uudeksi Johtavaksi. Sinulle annetaisiin palstatilaa Urheilulehdessä, ehkä jopa Veikkaajassa! Saisit valita: Kirjoitatko puolitieteellisen pelitapatekstin vai haluasitko tehdä jonkun ilmiöjutun, tai ehkä haastattelisit itse itseäsi nettiin. Lisäksi saisit istua Tamin vierelle studioon tänään illalla analysoimaan JYP-Lukko -ottelun. Keskustelisitte ja jopa väittelisitte Tamin kanssa pelin nyansseista. Yleisö hurraisi sinulle ja ylivertaisuudellesi. Muistathan historiasta: Väärän Kuninkaan Päivä. No, onneksi eletään 2000-lukua, sinua ei sentään tuon ihanan päivän päätteeksi päästettäis päiviltäsi, kuten keskiajalla väärälle kuninkallee tehtiin. Sinä voisit palata ehjin nahoin nimerkeinesi tänne Jatkoaikaan teutaroimaan. Vaikka autojen rekkareita kirjaamaan.

No, hitaasti mutta varmasti tämä suomalainen jääkiekkokeskustelu menee eteenpäin. Jäällä peli pelikirjaistuu ja samoin käyn täällä katsomojen ja nettipalstojen puolella. Kukin sitten hyppää kehityksen kelkkaan sitä mukaa mukaan, kun on halua ja kykyä.

Petteri Sihvonen, korjaan, P.Sihvonen, palastaveli

 

[Lead Fossil]

Täällä, niin kuin yleensä elämässä, on kovin helppoa aukoa päätään sillä, mitä pitäisi tehdä ja arvostella muiden tekemisiä. Ei muuta kuin omia tilastoja ja analyysejä pöytään!

...[clip]...

Sitä en tiedä, että ovatko Siffaa täällä arvostelevat nimimerkit minkä verran omalta osaltaan vaikuttaneet suomalaiseen jääkiekkoiluun suoranaisesti tai välillisesti vaikkapa ohjaamalla mediaa ja ammattianalyytikkoa.

Ohos - jos oikein saivarrellen lukee "johtavan" kirjoituksen, niin voi tulkita siinä häivähdyksen Tami-ismia (="monta matsia olet pelannu, et yhtään").

P. Sihvonen, minä olen nimimerkkinä kritisoinut nimimerkkiä "siffa" ja tuonut vain julki oman mielipiteeni siitä, että nimimerkki siffan 3+4+5 (ansiokkaat) tilastoinnit eivät kerro pelistä koko totuutta vaan ne kertovat joitakin irrallisia asioita.. En auo päätäni, kuten sinä, tosin yleistäen, tohdit väittää.

Olen edelleen ja jatkossakin sitä mieltä että tilastointi 3+4+5 ei kerro läheskään niin paljoa kuin jos siihen lisättäisiin laadullinen arvio. Ymmärrän täysin, nimimerkki P. Sihvonen kantasi siitä, että numeroyhdistelmä 3+4+5 on erilainen kuin 3+4+0 ja se kertoo varmasti muutoksesta, mutta SE EI KERRO KUINKA LAADULLISESTA MUUTOKSESTA on kyse. Esim. väännän sinun muotoilemastasi rautalangasta uuden kuvion: "Oliko kannattavaa pysähtyä maalin taakse kiekkokontrolloimaan, kun samaan aikaan olisi voinut laittaa nopean avauksen käyntiin ja saavuttaa ylivoimahyökkäys tai jopa 1+0?"

Jos ilman laadullista arviota tulkitaan tilastoja ja ajatellaan että mitä suurempi on luku x tilastossa 2+4+x niin sitä parempi, niin minä väitän, että on suuri mahdollisuus tulkita hankittua tilastoa väärin.

Olen erittäin pettynyt, että P. Sihvonen tulkitsee asiat päänaukomiseksi. Moni tosin suhtautuu kritiikkiin juuri noin (esimerkkinä MIELESTÄNI J. Tamminen erään "game sevenin" jälkeen). Jääkiekko ei ole pelkästään numeroleikkiä jossa voittaa sen valmentajan joukkue joka saa aikaan 2+4+6, vaan jääkiekkoa voidaan mitata myös tekemisen laadulla josta jo aiemmin yhden pienen ja vaatimattoman esimerkin laitoin - voidaanko siis orjallisesti kiekkokontrolloimalla menettää maalipaikkoja.

 

[Taze]

"Taze". Sinä siis väität, ettei esimerkiksi Lukon pelaaminen ole muuttunut kauden mittaan tai että näkemäsi ottelu kertoi jostain muusta, mitä Siffan, korjaan siffan, tilastot ovat osoittaneet.

Sen lisäksi, että asemasi "johtavana" meni, et myöskään osaa lukea? HIFK-Lukko pelin näkemykseni löytyvät melko vaivattomasti tästä ketjusta (vinkki: kannattaa aloittaa selaaminen lopusta päin). En myöskään missään vaiheessa ole väittänyt etteikö Lukko olisi muuttanut pelisysteemiään kauden aikana. Minulla ei ole tuohon kompetenssia ottaa kantaa puolesta tai vastaan, kun tuo edellinen taisi olla ensimmäinen näkemäni Lukon peli tällä kaudella.

Miksi Lukko pelasi verrattain hurjan määrän kiekkokontrollia kyseisessä pelissä (10 viivelähtöä, 12 hidastusta ja kuusi palauttamisia eli yhteensä 28 kiekkontrollitekoa)?

Lukko oli pelissä hyvin raskailla jaloilla ja hävisi liikkeessä (vaikka tiedän että vihaatkin tätä pelaajienkin toitottamaa asiaa) selvästi HIFK:lle. Tästä johtuen HIFK sai ajoittain hyvinkin pitkiä painostusjaksoja (sitä kulmapeliä nääs) Lukon päätyyn. Usein esim. maalin taakse pysähtyminen tehtiin, kun Lukko (vihdoin) sai kiekon ja pääsi vaihtamaan. Ei siksi, että kerättäisiin viisikko kasaan, vaan siksi että saadaan "tuoreet" miehet jäälle. Toisaalta nopeat ja puolinopeat hyökkäykset eivät Lukolta käynnistyneet juuri lainkaan, koska a) hyökkääjät eivät ehtineet ryhmittyä (ne jalat) ja b) HIFK tukki syöttösuunnat. Jäljelle jäi pakki-pakki syöttö tai norsu, joista Lukko toki poikkeuksetta valitsi ensimmäisen, tämä kai lasketaan sinällään kiekkokontrolliksi, vaikka se onkin "vastustajan pakottamaa".

HIFK ei muuten voittanut peliä, tässä oli kyse ottelusarjan ensimmäisestä pelistä jonka voitti Lukko kolmannessa jatkoerässä.

Höpötät autonrekkareista jääkiekkoaiheisella keskustelupalstalla, olkoonkin, että teet se tietoisen ivallisesti. Miten sinulla on elämässäsi aikaa moiseen ajan haaskuuseen?

Lopetin Urheilulehden tilaamisen (ja lukemisen) ja käytän säästyneen ajan tänne kirjoitteluun. Paljon kehittävämpää, suosittelen varauksetta.

Mielestäni on harmillista, että väärän kuninkaan päivä -pelleily saa edelleen jatkua, siellä Urheilulehdessähän tästä on joku tehnyt ihan ammatin ja kestokin on ylittänyt päivän jo reilusti. Se vitsi on tosin nähty jo liian usein, olisiko jo aika alkaa tekemään oikeasti sitä analyysiä?

 

[Alvajärven Urho]

Post Scriptum. Ja entä tämä: Me Urheilulehdessä meuhkasimme kisälli Esko Seppäsen kanssa siitä, miten Blues pelaa ajokoirajääkiekkoa. Mutta miten kävikään. Jatkoajan nimimerkki Siffa näpäytti meitä poikia ja ilmoitti x+x+x -tilastometodiinsa nojaten, että sot, sot veljet, ei ole syytä enää puhua ajokoirajäääkiekosta. Siffa teki ensimmäisten joukossa Suomessa tämän kovan luokan sisältöhavainnon jo Kärpät-sarjan aikana, jolloin Bluesin kiekkontrollipelaaminen oli vasta aivan oraalla. Kyse on siitä, että määrälliset muutokset ilmeisesti kielivät Siffalle heikkona singnaalina siitä, että jotain on tapahtumassa. Ja niinhän siinä sitten kävikin. Blues loi ajokoiranahkansa ja porskuttaa nyt siellä, missä porskuttaa.

Olette myös lehdessä jauhaneet koko vuoden siitä, että JYP pelaa vain nopeasti tai puolinopeasti ylös. Ensimmäinen näistä analyyseistä syntyi sellaisen pelin jälkeen, jossa JYP oli tappiolla jo ensimmäisessä erässä. En katsomossa istuessani pidä ruutuvihkoa mukana, mutta kun JYP johtaa peliä (ja niitä on ollut tänä vuonna paljon), JYP kiekottelee/pakittelee todella paljon ja hyökkää syvälle pelkästään tiiviillä viisikolla. Olen samaa mieltä kanssanne, että tällä pelityylillä kiekonmenetyksen jälkeen vastustaja ei käytännössä koskaan saa vaarallista (ylivoima)vastahyökkäystä. Yritän jankuttaa sinulle, johtava: JYP pelaa myös kiekkokontrollia ja pakittelee ja pelaa hitaita lähtöjä. Riippuen tilanteesta. Tätä tapahtui jo viime kaudella, mutta silloin vähemmän, koska JYP johti otteluita vähemmän.

En ole ikinä tavannut oikeaa valmentajaa, joka ei tappiolla ollessa yrittäisi muuttaa joukkueen pelitapaa/-ilmettä. Jos vastustaja vie ja itse vikisee, tyhmyyttä olisi hakata päätä seinään 60 minuuttia. Ymmärrän hyvin sen, että ei hyvin järjestäytynyttä puolustuslinjaa vastaan kannata puskea laput silmillä puolinopeasti, vaan palauttaa kiekko, kiekotella ja käyttää sitä kautta avautuvat uudet mahdollisuudet. Mutta lähes kaikki, kuten Dufva, muuttavat tappioasemassa pelitapaa nopeampaan suuntaan. Pyrkimys on luonnollisesti se, että vastustaja ei ehdi organisoida puolustustaan, päästään ensimmäisinä irtokiekkoihin jne. Lisäksi takaa-ajoasemasta ja pelikellosta riippuen ei ole välttämättä aikaa hukattavaksi asti. Molemmissa välieräpeleissä Blues on johtanut, JYP ei ole johtanut vielä sekuntiakaan. Blues on karvannut johtoasemassa todella passiivisesti (ja tässä tapauksessa fiksusti), eikä ole avannut ryhmitystään yhtään jos JYP on jäänyt kiekottelemaan. Jotenkin tuo pelitilanne on määrittänyt pelitapaa normaaliakin enemmän. Saadakseen Blues avautumaan, JYPin pitäisi päästä johtoon tai pystyä niin nopeisiin hyökkäyksiin, ettei Blues ehdi organisoida puolustusta. Jälkimmäistä vaikeuttaa Sami Vatasen poissaolo. Ensimmäistä vaikeuttaa hyvin pelaava Blues.

Täytyy sanoa, että on hienoa jos sinulle Siffan tilastot avaavat pelin kulusta noin paljon kuin kerrot. Muidenkin lajien tilastointia auttavasti tuntevana täytyy sanoa, että alkeellista. Todella alkeellista. Tuo tilasto tosiaan vaatisi sen jatkokertomuksen, että mitä sillä hyökkäyksellä saadaan aikaan. Nykyisellään tilasto kertoo saman verran kuin pelkkä laukaustilasto. Laukausten määrä ei sinänsä kerro siitä, onko joukkue laukonut kertaakaan kohti maalia, vaarallisesta paikasta vai kenties siksi, että on vaan lämätty kiekko punaisen jälkeen vastustajan päätyyn. Auttava x + x + x -tilasto olisi jo sellainen, jossa jokaisen x:n perään liitettäisiin esim. hyökkäysrytmin synnyttämä laukausmäärä tai ylivoimahyökkäysten määrä.

 

[TosiFani]

...Post Scriptum. Ja entä tämä: Me Urheilulehdessä meuhkasimme kisälli Esko Seppäsen kanssa siitä, miten Blues pelaa ajokoirajääkiekkoa. Mutta miten kävikään. Jatkoajan nimimerkki Siffa näpäytti meitä poikia ja ilmoitti x+x+x -tilastometodiinsa nojaten, että sot, sot veljet, ei ole syytä enää puhua ajokoirajäääkiekosta. Siffa teki ensimmäisten joukossa Suomessa tämän kovan luokan sisältöhavainnon jo Kärpät-sarjan aikana, jolloin Bluesin kiekkontrollipelaaminen oli vasta aivan oraalla. Kyse on siitä, että määrälliset muutokset ilmeisesti kielivät Siffalle heikkona singnaalina siitä, että jotain on tapahtumassa. Ja niinhän siinä sitten kävikin. Blues loi ajokoiranahkansa ja porskuttaa nyt siellä, missä porskuttaa.

Tämähän kertoo vain heikosta ammattitaidosta tai laiskuudesta. Jos jompi kumpi teistä olisi tehnyt kunnolla työnsä, olisitte varmasti huomanneet saman minkä Jatkoajan virallinen metsurikin. Mutta tämänhän kaikki jo tiesivätkin, kun kerroit täällä aikaisemmin tehneesi kahden play off -pelin analyysin puolessa tunnissa katsellessasi molempia samaan aikaan televisiosta, siinä ei paljon ehdi ruutuvihkoa käyttää.

 

[JJLehto]

Mielestäni täällä paljon keskustelua aiheuttaneet tilastointitavat (hidas-, nopea, puolinopea jne) eivät ole aivan oikea mittari määrittelemään onko joukkue kiekkokontrollijoukkue vai ei.

Useimmiten hyökkäyksiinlähdöt ovat heijastuksia pelin tapahtumista, ja se tapa jolla hyökkäykseen lähdetään muodostuu sitä kautta. Esimerkiksi usein kolmansissa erissä johdolla oleva joukkue heittää vain kiekkoa päätyyn ja jää passiiivisesti odottelemaan että toinen joukkue tulee oman sinisenäs yli tai enintään hieman ohjaa peliä. Tällöin miltein kaikki joukkueet tilanteen pakottamina lähtevät viiveellä eli päätös ei ole yksinomaan heidän.

Edelleen, joissain tilanteissa nopea avaaminen on paljon järkevämpää kuin kiekon hautominen maalin takana. Aiemmin mainittiinkin tapaus jossa esimerkiksi nopealla syötöllä saataisiin aikaan läpiajo, mutta kiekon hautomisella saatiin tilastoihin "viivelähtö"

Se, mikä taas kertoisi enemmän kiekkoKONTROLLISTA voisi olla vaikkapa syöttekertojen/syöttöketjujen määrä ennen maalia kohti saatua laukausta. Tällöin kiekkokontrolliin pyrkivä joukkue selvästi erottuisi muista useammilla syöttekerroillaan. Samalla saataisiin tilastointiin myös pelin laatua ja tarkoitusta mittaava asia eli maalintekoyritys. Useiden syöttöjen ketju todennäköisesti kielisi myös siitä että oman pään paine pyritään purkamaan mieluimmin syötellen kuin rännikiekoilla, ja samaten pitkät syötteketjut kertovat samaa keskialueen ylityksistä.

Pahoittelen, jos on vanhan kertaamista (kun ei miljoonaa sivua jaksanut taaksepäin mennä).

Edit. Siis näköjään lähes sama idea kuin Alvajärven Urholla yllä (lähdöt versus syöttäjen määrä)!

Edit2. Hitaalla viivelähdöllä aikaan saatu pitkäkiekko on varmaan aika mielenkiintoinen ajatusleikki. Keksitte varmaan mitä tarkoitan.

 

[Stigu]

Pelin virtauksen voi saada haltuun leimallisesti kiekkokontrolliin perustuvalla pelitavalla tai leimallisesti pystysuunnan jääkiekolla edellyttäen, että nämä ovat organisoitu oikein. Suomen Jääkiekkoliitto on linjaamassa suomalaisen pelin identiteettiä eli ”Meidän peliä”. Siinä annetaan teoreettisesti sija sekä tilan tekemiselle (eli kiekkokontrolli) että tilan voittamiselle (pystysuunnan pelaaminen). Eli tavoite on pelata kumpaakin yhtä aikaa eri pelitilanteisiin reagoimalla. Ensimmäinen prioriteetti on voittaa tilaa ja jos ei voida voittaa tilaa, tehdään tilaa....


Valistunut arvaukseni on, että jatkossa tilastointi tulee etenemään sillä tavalla analyysiksi, että tutkitaan ne keskimääräiset seuraukset, minkä laatuisia hyökkäyksiä seuraa viiveestä, palauttamisesta, hidastamisesta, kiekottelusta, puolinopeasta ja nopeasta hyökkäämisestä. Yksinkertainen välivaihe tässä on se, että tilastoidaan, syntyykö eri lähtötavoista keskimäärin ali- vai tasa- vai ylivoimaisia hyökkäyksiä vastustajan siniviivan kohdalla. Tähän tarvitaan tosin erilaista kuvaa kuin normaali televisioitu ottelukuva on, jossa kameramiehet zoomaavat usein liian lähelle.

Myös sitä kannattaa tutkia, että seuraako lähdöistä suoria hyökkäyksiä maalipaikkoineen vai kulmapelejä (pitkiä tai lyhyitä). Sekin tulee tilastoida jatkossa, että minkälaisista lähdöistä kiekko useimmiten menetetään vastustajalle ja ennen muuta se, että minkälaisia hyökkäyksiä vastustaja saa minkäkin oman joukkueen lähtötavan seurauksena.

Ja kun tilastoihin pohjaava analyysi viedään oikein huippuunsa, päästään siihen ymmärrykseen, että mikä oma lähtötapa johtaa vastustajan tiettyyn hyökkäystapaan ja se taas sitten omaan seuraavaan hyökkäykseen. Eli kaava: OMA HYÖKKÄYS 1 – vastustajan hyökkäys 2 – OMA HYÖKKÄYS 3.

Omat alustavat analyysini ovat kertomassa seuraavaa: oma kiekkokontrollilähtö (1) johtaa vastustajan nopeaan tai puolinopeaan hyökkäykseen (2) ja siitä taas seuraa itselle nopean hyökkäyksen (3) sauma, koska oman kontrolloidun lähdön jäljiltä ollaan viisikko tiiviinä hyvillä etäisyyksillä puolustamassa vastustajan hieman organisoitumatonta hyökkäystä vastaan.

Sori pitkä lainaus, mutta tässä on nyt asiaa ja perusteluita, miksi kiekkokontrollilähtöjä kannattaa tilastoida, tai miksi siffa tekee niitä, ja Sihvonen arvostaa niitä:

1. Ne ovat ensimmäinen ja helpoin tapa tilastoida jotain pelistä
2. Seuraava askel on, että joku ryhtyy tilastoimaan, mitä tapahtuu kiekkokontrollilähtöjen jälkeen
3. Kiekkokontrollilähtöjä käytetään, jotta oma joukkue olisi organisoidumpi puolustukseen (ja Petterin mukaan myös siitä seuraavaan vastahyökkäykseen) kiekonmenetyksen jälkeen

Noista ylläolevista seuraa, että kiekkokontrollilähtöjen määrä ei sinällään kerro mitään yksittäisen pelin voittajasta (oma päätelmäni). Seuraava helppo askel (siffalle kun on tyhjentänyt sen halkopinon uumenissa olevan pullon ja relaxoitunut hieman) olisi ryhtyä tilastoimaan kiekkokontrollilähtöjä ja vertaamaan niiden määrää ottelun lopputulokseen. Löytyykö minkäänlaista korrelaatiota?

 

[steepler]

Noista ylläolevista seuraa, että kiekkokontrollilähtöjen määrä ei sinällään kerro mitään yksittäisen pelin voittajasta (oma päätelmäni).

Ei kai kukaan tälläistä ole väittänytkään, yksittäisen pelinhän voi voittaa vaikka bunkkeripuolustamalla, kiekkoa roiskimalla ja jonkun pomppumaalin tekemällä, mutta pidemmässä otannassa ei välttämättä ole järkevää pelata näin. Käytännöstä mistään muusta tilastosta kuin maaleista ei voi yksittäisen pelin voittajaa päätellä, vaikka kehittäisi mitä tilastointeja.

Kyllähän tässä on kyse ollut vähän laajemmasta asiasta. Siffan päätelmä on mielestäni, ja tuskin ihan väärä, ollut se että isoja mestaruuksia viime vuosina voittaneet joukkueet ovat käyttäneet kiekkokontrollia, tai ainakaan eivät ole pelanneet pääsääntöisesti pystysuuntaa.

 

[siffa]

Sori pitkä lainaus, mutta tässä on nyt asiaa ja perusteluita, miksi kiekkokontrollilähtöjä kannattaa tilastoida, tai miksi siffa tekee niitä, ja Sihvonen arvostaa niitä:
1. Ne ovat ensimmäinen ja helpoin tapa tilastoida jotain pelistä
2. Seuraava askel on, että joku ryhtyy tilastoimaan, mitä tapahtuu kiekkokontrollilähtöjen jälkeen
3. Kiekkokontrollilähtöjä käytetään, jotta oma joukkue olisi organisoidumpi puolustukseen (ja Petterin mukaan myös siitä seuraavaan vastahyökkäykseen) kiekonmenetyksen jälkeen

Kohta 1. Niille monille, jotka ovat tulleet ikään kuin kesken tähän keskusteluun mukaan, on syytä kerrata se, mitä olen viime aikoina tilastoinut. Valmentajien pelikirjoissa hyökkäyspelaaminen jaetaan kolmeen osaan: a) Puolustusalueen hyökkäyspeli, b) Keskialueen hyökkäyspeli ja c) Hyökkäysalueen hyökkäyspeli. Olen tilastoinut puolustusalueelta lähtevät hitaat ja kontrolloidut hyökkäykset. Hyökkäyksiinlähtöjen jaottelun olen ottanut Urheilulehdessä Petteri Sihvosen toimesta tehdyn jaottelun mukaisesti. Omalta puolustusalueelta lähdetään hyökkäyksiin nopeasti, puolinopeasti (pakki-pakki levitys), H=hidastamisella (pakki-pakki-pakki tai vielä useampi perättäinen pakki-pakki levitys), V=viiveellä (maalin taakse pysähtyminen) ja P=palauttamalla kiekko taaksepäin. Eniten hyökkäyksiä omasta päästä lähdetään kaikkien joukkueiden toimesta nopeasti ja puolinopeasti, nämä hyökkäyksiinlähdöt olen jättänyt tilastoimatta. Tilastointini, jonka teen vain 5vs5 pelistä, osoittaa ne joukkueet, jotka lähtevät aina tai lähes aina vain nopeasti ja puolinopeasti ylöspäin sekä ne joukkueet, joilla on pelikirjassaan käytössään myös H+V+P-hyökkäyksiinlähdöt. Tilastointini osoittaa myös sen, onko ns. kiekkontrollilla omasta päästä hyökkäävillä joukkueilla käytössään kaikki H+V+P-lähdöt. Kaikki joukkueet eivät esim. palauttele kiekkoja taaksepäin, mutta H+V lähdöt ovat käytössä. Niinkuin Stigu kirjoitat, tämä tilastointi on helppo tehdä, kunhan vain tunnistaa automaationa pelistä eri hyökkäyksiinlähtötavat.

Esimerkkeinä siitä, mitä tilastointini kertoo, olkoot kaksi eri peliä. Mestisfinaalin ratkaisseessa 5. ottelussa 16.3.2011 Jukurit-Sport tilastoin koko ottelun ajalta Jukurien H+V+P määriksi 0+0+0=0, Sportille 1+2+2=5 myös koko ottelun määrät. Luvut kertovat, että niin Sport kuin varsinkin Jukurit pelasivat nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa, mikä toi Mestiksessä kaksi parasta sijoitusta. Mestiksessä kiekkokontrollilähtöjä omalta puolustusalueelta pelannut KooKoo jäi sarjan neljänneksi.
SM-liigan 7. puolivälieräottelussa 28.3.2011 HIFK-Jokerit olivat H+V+P määrät koko ottelun osalta HIFK:llä 3+7+2=12 ja Jokereilla 11+9+11=31. HIFK meni jatkoon ja Westerlundin Jokerit putosi tässä vaiheessa jatko-otteluista ulos. Westerlund jätti minun mielestäni viestiksi ensi kautta ajatellen sen, että Jokerit tulee laittamaan hyökkäyspelinsä kuntoon ja tulee pelaamaan vahvaa kiekkokontrollipeliä omalta puolustusalueelta lähtien.

Kohta 2. Olen tehnyt aiemmin tilastointia monesta pelin osa-alueesta. Esim. 4.5.2007 pelatusta NHL-ottelusta Anaheim-Vancouver tilastoin syöttöketjut 5vs5 pelistä. Anaheim syötti harhaan 10 kertaa (syöttöketju 0), yhden onnistuneen syötön ketjuja oli 19, kahden 16, kolmen 20, neljän 5, viiden 7, kuuden 1, seitsemän 1, kahdeksan 0 ja yli 8 syötön ketjuja oli 2. Tein samoihin aikoihin myös kattavia tilastointeja omalta puolustusalueelta, keskialueelta ja hyökkäysalueelta lähteneistä syöttöketjujen lukumääristä ja syöttöketjujen pituuksista (syöttöjen määristä 0-8).
Tällä haavaa jätän Petteri Sihvosen, Stigun ja monen muun esittämän laajemman tilastoinnin nuorempien harteille.

Kohta 3. Omalta puolustusalueelta lähteviä kiekkokontrollihyökkäyksiä maailman parhaat valmentajat käyttävät varmasti myös muuhun tarkoitukseen kuin tuohon tärkeään viisikkojen tiiveyden luomiseen ja kentän joka alueella puolustus- ja hyökkäysvalmiuden aikaansaamiseen. Jatkuva pelin paineistaminen nopealla pystysuunnan jääkiekolla on raskasta pelaajille, joten varmaankin yksi syy hyökkäysten lukumäärän vähentämisellä kiekkokontrollilähdöillä on pelaajien fyysisen kuormituksen tasaaminen. Toki aina tärkein tehtävä kaikilla pelitavoilla on tehdä maaleja enemmän kuin vastustaja, joten se on myös kiekkokontrollipelin tärkein tavoite.

Noista ylläolevista seuraa, että kiekkokontrollilähtöjen määrä ei sinällään kerro mitään yksittäisen pelin voittajasta (oma päätelmäni). Seuraava helppo askel (siffalle kun on tyhjentänyt sen halkopinon uumenissa olevan pullon ja relaxoitunut hieman) olisi ryhtyä tilastoimaan kiekkokontrollilähtöjä ja vertaamaan niiden määrää ottelun lopputulokseen. Löytyykö minkäänlaista korrelaatiota?

Eihän kiekkokontrollilähtöjen lukumäärä kerro yksittäisestä pelistä tietenkään sitä, että enemmän kiekkokontrollia pelannut voittaisi. Se olisi liian helppoa. Pitkissä runkosarjoissa ja varsinkin pudotuspelisarjoissa sen osuus lopputulokseen näyttäytyy siten, miten parhaat joukkueet pelaavat kiekkokontrollin suhteen silloin, kun mitaleja jaetaan. Siinä suhteessa tämä kevät on vielä auki kaikkien tärkeiden kansallisten sarjojen ja MM-kisojen kannalta. Korrelaatio löytyy kevään aikana, kunhan teen tilastointini loppuun saakka. Siihen voit luottaa, että siellä halkopinojen uumenissa ei ole ollut eikä tule olemaan noita tunne-elämän täysin toiseksi muuttavia aineita sisältäviä pulloja, vaan selvistä päin ollaan koko ajan hommassa mukana.

 

[Lead Fossil]

Eihän kiekkokontrollilähtöjen lukumäärä kerro yksittäisestä pelistä tietenkään sitä, että enemmän kiekkokontrollia pelannut voittaisi.

Erittäin hyvä kirjoitus, siffa.

Kuten olen kirjoittanutkin, niin nuo kertovat pelistä yhden irrallisen osan, eli vaikkapa viivelähtöjen määrät. Viivelähtöjen laatuun/syyhyn ne eivät siis ota kantaa - vain määrään ja siihen että eri valmentajat painottavat eri asioita.

Keskustelu on varmastikin, puolin ja toisin, ehkä myös allekirjoittaneen puutteelliisesta kirjallisesta artikulaatiosta johtuen, ajautunut hiukan sivuraiteelle.

Itse, ehkä kärkkäästikin (mutta en päätä aukoen) arvostelin sitä, että noista 2+3+4 -lukusarjoista ei voi vetää liian suuria johtopäätöksiä.

Ne herättävät ehkä mielenkiinnon tutkia ilmiöitä ja asioita numeroiden takaa, mutta edelleen, löytääkseen koko totuuden tarvitaan määrällisen mittauksen rinnalle laadullinen tutkimus/seuranta/analyysi. Vaikkapa esim. "Mikä syy johti siihen että viivelähtöä käytettiin (nyt tai yleensä x kertaa), oliko se oikea ratkaisu siihen pelitilanteeseen ja mihin lopputulokseen tämä johti."

Ehkä se on omaa puusilmäisyyttäni (en häpeä sitä tunnustaa), mutta tuo on minun tapani ajatella asioita. Numerot eivät kerro aina totuutta ja sen mielipiteeni takana kyllä seison.

 

[siffa]

Ne herättävät ehkä mielenkiinnon tutkia ilmiöitä ja asioita numeroiden takaa, mutta edelleen, löytääkseen koko totuuden tarvitaan määrällisen mittauksen rinnalle laadullinen tutkimus/seuranta/analyysi. Vaikkapa esim. "Mikä syy johti siihen että viivelähtöä käytettiin (nyt tai yleensä x kertaa), oliko se oikea ratkaisu siihen pelitilanteeseen ja mihin lopputulokseen tämä johti."

Nämä allekirjoitan täysin. Minusta tämän tyylisiä tarkempia pelianalyysitutkimuksia pitäisikin tehdä jatkuvasti. Tutkimusten tekeminen on kokopäiväistä tutkijan työtä. Siihen ei riitä alkuunkaan yhdenkään JA:n nimimerkin aika eikä edes johtavien analyytikoiden aika vaan se vaatii todellakin riittävää panostusta joko Jyväskylän yliopistolta tai Vierumäen valmennuskeskukselta. Siitä olen tietoinen, että esim. SM-liigajoukkueiden valmentajat käyttävät nykyään paljon aikaansa, kun he tutkivat tulevan vastustajansa pelejä. Materiaalia on käytettävissä, mutta ongelmana on esim. Urhotv:n kuvauksen "kapeus", jolloin koko kentän tapahtumat ja pelitilanteet eivät ole taltioituneet riittävän laajalti tv-ruudulle. Tutkimustyötä varten olisi oltava omat siihen tarkoitukseen sopivat kuvaamislaitteet. Voihan olla niinkin, että tutkimustyötä tehdään parhaillaan, mutta itselläni ei ole siitä täällä maaseutukeskuksen rauhassa tietoa. Tavallaan olen ajautunut tänne Seinäjoen sivuraiteelle, mutta onneksi jääkiekkopelejä näkee täälläkin tv:stä ja netistä ihan riittävästi, että pysyy pelin kehityksen kartalla.

 

[steepler]

Jenkkifutiksessa, tai ainakin NFL:ssä ja todennäköisesti yliopistosarjoissa, valmentajat käyttävät kuvaa joka on kuvattu suoraan ylhäältä, eli siinä näkyy koko kentän tapahtumat. Toki pelikin on erinlainen kun pelaajia saattaa olla hyvinkin laajalla aluelle mutta olisihan tuollainen kuva hyvä jääkiekossakin, en tiedä kuvataanko pelejä katosta, mutta epäilen.

En tiedä kuka NFL:ssä tuota kuvaa tuottaa mutta mielestäni valmentajille tulee automaattisesti kuva kaikista peleistä ylhäältä. SM-liiga voisi vaikka seuraavaan tv-sopimukseen kirjata että tälläinen kuva pitäisi tuottaa. No en tiedä kuinka tärkeäksi tälläinen nähdään. Tietenkin NFL:än resurssit ovat myös aika eri luokkaa.

 

[Vuokralainen]

Onko kukaan tehnyt vielä tilastointia siitä, että mikä näistä 2+3+5-hyökkäyksistä johtaa parhaiten ottelun lopputuloksen kannalta tärkeimpään asiaan eli tehtyyn maaliin? Onko kukaan tehnyt tilastointia siitä, että miksi sitä kiekkoa hierotaan omassa eikä vastustajan päädyssä? Kummassa päädyssä on fiksumpaa tehdä kiekon kanssa virhe?
Onko kukaan tehnyt tilastointia siitä, että mikä näistä 2+3+5 hyökkäyksistä johtaa useimmin vastustajan tekemään maaliin?
Mitä tälläisellä 2+3+5-tilastoinnilla saavutetaan ihan kongreettisesti?

 

[Pappa1]

Kummassa päädyssä on fiksumpaa tehdä kiekon kanssa virhe?

Muuhun en ota kantaa, mutta eikö maalaisjärjellä ajateltuna virhe on fiksuinta tehdä mahdollisimman kaukana omasta maalista? Nimittäin virheen jälkeen on paljon enemmän muuttujia matkalla virhe-vastustajan tekemä maali, kuin että kiekko menetettäisiin (ts. tehtäisiin se virhe) omalla puolustusalueella/oman maalin läheisyydessä, jolloin vastustajalla vähemmän "tehtäviä".

Puhdasta tod.näk. matematiikkaa. Tilanteesta riippumatta todennäköisyys (vastustajan) ylittää kiekon kanssa oma siniviiva (%) - punainen (%) - hyökkäysiniviiva (%) jolloin väistämättä 0,xxA < A (A=hyökkääsalueelle pääsy, maali). Omalla alueella virheen tapahtuessa lähdetään (vastustaja) tilanteesta A, joka on siis aid.suurempi kuin virhe siellä hyökkäyspäässä. Tämän jälkeen muuttujia ovat veto,pakin ohitus yms. lopullinen tod.näk. on jotain 0,xxA X 0,xx (virhe hyökkäyspäässä) tai A X 0,xx (virhe omalla alueella). Tämä siis omaa järkeilyä. Onhan tässäkin muuttuja, että ymmärsinkö kysymyksen oikein.

Eikös joku lanseerannu prosenttikiekon?

 

[Kuubextra]

Muuhun en ota kantaa, mutta eikö maalaisjärjellä ajateltuna virhe on fiksuinta tehdä mahdollisimman kaukana omasta maalista? Nimittäin virheen jälkeen on paljon enemmän muuttujia matkalla virhe-vastustajan tekemä maali, kuin että kiekko menetettäisiin (ts. tehtäisiin se virhe) omalla puolustusalueella/oman maalin läheisyydessä, jolloin vastustajalla vähemmän "tehtäviä".

Mikä on virheen todennäköisyys kun pakit syöttelevät ilman vastustajan todellista painetta omassa päädyssä? Sen verran lähellä nollaa, että turha lähteä kiirehtimään keskialueelle aina todennäköisempää kiekon menetystä kun tehtyä maalia.

 

[Leki-Fani]

Muuhun en ota kantaa, mutta eikö maalaisjärjellä ajateltuna virhe on fiksuinta tehdä mahdollisimman kaukana omasta maalista? Nimittäin virheen jälkeen on paljon enemmän muuttujia matkalla virhe-vastustajan tekemä maali, kuin että kiekko menetettäisiin (ts. tehtäisiin se virhe) omalla puolustusalueella/oman maalin läheisyydessä, jolloin vastustajalla vähemmän "tehtäviä".

Puhdasta tod.näk. matematiikkaa. Tilanteesta riippumatta todennäköisyys (vastustajan) ylittää kiekon kanssa oma siniviiva (%) - punainen (%) - hyökkäysiniviiva (%) jolloin väistämättä 0,xxA < A (A=hyökkääsalueelle pääsy, maali). Omalla alueella virheen tapahtuessa lähdetään (vastustaja) tilanteesta A, joka on siis aid.suurempi kuin virhe siellä hyökkäyspäässä. Tämän jälkeen muuttujia ovat veto,pakin ohitus yms. lopullinen tod.näk. on jotain 0,xxA X 0,xx (virhe hyökkäyspäässä) tai A X 0,xx (virhe omalla alueella). Tämä siis omaa järkeilyä. Onhan tässäkin muuttuja, että ymmärsinkö kysymyksen oikein.

Eikös joku lanseerannu prosenttikiekon?

Tämä on vaikea kysymys ja sehän on periaatteessa noin, mutta jokainen tilanne on omansa ja keskialueella menettäminen on usein(varsinkin pakin toimesta) vaarallisempaa kuin omalla alueella. Eli omalla alueella menetykset tapahtuvat useimmiten kulmissa ja maalin takana, joista maalintekopaikan luominen vaati yleensä ainakin yhden syötön, mutta keskialueella hyvin tehdyn karvauksen tuloksena saadaan useimmiten ylivoimahyökkäys, jota ainakin itse pitäisin vaarallisempana.

 

[Leki-Fani]

Kun täällä on puhuttu nyt näistä h+v+p tilastoista, niin ajattelin myös itse ottaa osaa keskusteluun.

Tavallaan ymmärrään teitä siffa ja P.Sihvonen, sillä nämä numerot antavat todella hyvää osviittaa siitä millä tavalla joukkueet ovat organisoineet oman pään lähtönsä ja näin sen pelaavatko he kiekkokontrollia vai pystysuunnan jääkiekkoa. Ainakin kun otoksia on useamman ottelun varrelta, tämän voi todeta.

Mutta mielipiteeni on kuitenkin se, että näitä lukuja toitottamalla ei saada hirveästikkään lisäarvoa pelikirjakeskustelulle, jota täällä käydään. Eli toki ne voidaan esittää todisteeksi siitä, että joku joukkue todella pelaa kiekkokontrollia tai ei, mutta silti mielestäni olisi paljon oleellisempaa rakentaa tämän todetun asin ympärille hieman kokonaisvaltaisempi analyysi, jos siis sen haluaa tuoda julki näillä sivuilla. Muuten pidän tilastointia hyvänä asiana ja aion sitä itsekkin ruveta harrastamaan tulevaisuudessa. Tarkoitan siis sitä, että olisi paljon mielenkiintoisempaa lukea teidän juttuja, jos siinä olisi jotain myös ympärillä.

 

[siffa]

Tämän päivän välieräottelu Blues-JYP oli mielenkiintoinen H+V+P-hyökkäyksiinlähtöjen kannalta. Lyhyesti voisi todeta, että Blues pelasi 1. erässä tähän mennessä voimakkainta kiekkokontrollipeliään omalta puolustusalueelta lähdöissään, sillä lukemat olivat erittäin suuret, kun huomioidaan se, että erässä pelattiin lähes 8 min yv/av-peliä. Jere Karalahti näytti Bluesin pelitavan jo noin minuutin kuluttua pelin alusta. Jere kiekotteli pakkikaverin kanssa, sai kiekon takaisin ja kaarsi taaksepäin ja jatkoi kiekottelua. Kaiken kaikkiaan Bluesin H+V+P-luvut 1. erässä olivat 5vs5 pelissä 5+4+5=14. JYP lähti peliin alusta alkaen nopealla pystysuunnan jääkiekolla ja sen lukemat olivat 1. erässä 1+1+0=2. Blues hallitsi 1. erää, mutta maaleja se ei saanut aikaiseksi.
Toiseen erään JYP tuli samalla pelisysteemilla omalta puolustusalueelta lähtevien hyökkäysten suhteen eli nopeasti ja puolinopeasti ylöspäin, H+V+P luvut olivat 0+1+2=3. Blues vähensi selvästi kiekkokontrollilähtöjään ja luvut olivat 2+2+3=7. Erä oli minusta JYP:n hienoista hallintaa, mutta Blues teki 1-0 maalin Varakkaan omalla alueella taaksepäin luistelun jälkeisestä pitkästä syötöstä Miettiselle. Miettinen teki maalinsa hieman onnekkaastikin pelaten kolmea vastustajaa vastaan. Ensimmäisen erän veroista Bluesin kiekkokontrollipeliä ei 2. erässä nähty.
Kolmannessa erässä joukkueiden pelitavat kääntyivät 1. erään nähden päinvastaisiksi. Dufva oli käskyttänyt JYP:n pelaamaan kiekkokontrollilla omasta päästä hyökkäyksiä. Se näkyi heti ottelun alusta alkaen, kun JYP:n pakit kiekottelivat kuin malliksi pitkän pakki-pakki-pakki-pakki-pakki hyökkäyksiinlähdön. JYP:n lukemat olivat sille suuret 4+4+4=12, kun yv/av-peliä pelattiin lähes 6 minuuttia. Blues siirtyi ja osin oli myös pakotettu pelaamaan nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa omista ylöspäin ja usein se tyytyi vain roiskimaan kiekon keskialueelle. Bluesin luvut 3. erässä olivat 0+1+2=3. Kähkönen iski tyhjiin Bluesin 2-0 maalin ja peli päättyi noihin lukemiin.
Peli osoitti minulle sen, että molemmilla joukkueilla on pelikirjoissaan valmius pelata sekä kiekkontrollilähtöjä ja nopeita hyökkäyksiä omista lähtien. Nyt onkin erittäin mielenkiintoista nähdä, millä pelisysteemillä JYP lähtee pakkovoittamaan seuraavaa Jyväskylässä pelattavaa välieräottelua. Toisaalta, jatkaako Blues Kärpät-sarjasta lähtien tuttua kiekkokontrollipelaamistaan vai siirtyykö nopeaan pystysuunnan jääkiekkoon. Olen 4PRO1:n erinomaisen kommentaattori Osku Grönmanin kanssa samaa mieltä, että kiekkokontrollista luopuminen olisi Bluesin tuho JYP:ia vastaan. Grönman havaitsi jälleen tommikerttulamaisesti Bluesin kiekkokontrollipelin ja kommentoi sitä asiantuntevasti koko pelin ajan.