Siis jos nyt oikein ymmärsin tuosta ylläolevasta, niin sinun mukaasi voittavan jääkiekon ydin riippuu siitä, miten paljon noita oman pään avauksia joukkue tekee. Itselläni on vaikeuksia hyväksyä tuota, koskaKiekkoprofessori Erkka Westerlund peluutti vahvaan viisikkopuolustukseen ja vastaiskuihin perustuvaa peliään niin kauan, kunnes hän huomasi, että pelitapaan on tehtävä muutos. HIFK:n mennessä 1. erässä johtoon, nosti Westerlund Jokerien kiekkokontrollipelaamisen kansainväliselle tasolle. Kahden viimeisen erän H+V+P-tilastointini osoittaa, että Westerlund on perillä siitä, mihin on tulevaan jääkiekkokauteen lähdettäessä Jokereissa panostettava. Peluuttamalla omasta päästä lähteviä hyökkäyksiä vahvalla kiekkokontrollilla 2. erässä 6+1+5=12 ja 3. erässä 3+6+4=13 määrillä, Erkka todisti sen, että hän on voittavan jääkiekon ytimessä. Vielä ei kiekkontrollihyökkäyspelaamista oltu Jokereiden leirissä ehditty harjoitella riittävästi, joten tulosta ei tullut, koska ongelmaksi tuli sama kuin Ikan KooKoolla, että keskialueen ylitys ei vielä onnistunut vastustajan tiiviin ohjauspelin vuoksi.
1) suurin osa jääkiekon maaleista tehdään edelleen keskialueelta ja hyökkäysalueelta lähtevistä avauksista
2) Tuossa yo esimerkissä et ota huomioon vastustajan peliä. Esim. viimeisessä erässä IFK roiski kiekkoa päätyyn, karvasi yhdellä pelaajalla, ja ryhmittyi keskialueelle blokkaamaan nuo avaukset. Eli IFK tavallaan pakotti Jokerit avaamaan peliä omasta päästään. Jokerien oman pään avaukset kasvoivat mutta he pelasivat häviävää lätkää
3) faktisesti: oman pään avauksilla ei ollut mitään korrelaatiota (tai hyvin vähäinen) ottelun lopputulokseen tai erien lopputulokseen.
Itse näen tuon avauspelin merkityksen enemmänkin puolustuksen kannalta: Kun joukkue ryhmittyy omassa päässä organisoidusti ja ennalta sovitusti hyökkäykseen, on se valmiimpi myös puolustukseen kiekon menetyksen jälkeen.