Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Stigu]

Meikäläistäkin on tässä viivelähtökeskustelussa hämännyt se, että tavallaan pyritään (ilmeisesti) osoittamaan että omasta päästä tehtyjen hyökkäyksiinlähtöjen ja ottelun voiton välillä on joku korrelaatio.

Oheisessa linkissä ( Jokerifanit.net - Kolumnit - Moderni jkiekko) on analysoitu Summasen ajan maajoukkueen tasakentällisin saamia maalipaikkoja se suhteen, miltä sektorilta (oma alue, keskialue, hyökkäysalue) hyökkäys on alkanut. Sen perusteella puolustusalueelta lähtevät hyökkäykset edustavat vain yhtä kolmasosaa joukkueen maalipaikoista tasakentällisin. Keskialueelta ja hyökkäysalueelta lähtevistä hyökkäyksistä aiheutuu kaksi kertaa enemmän maalipaikkoja tasakentällisin.

Linkin tilasto on vanha , ja perustuu Suomen maajoukkueen peleihin, mutta en oikein usko, että nuo prosentit olisivat Summasen ajoista radikaalisti muuttuneet, tai eroasivat esim. liigatason tilastoista. Eli pointti- tai oikeastaan kysymys siffalle- on : Miksi lähteä kehittämään teoriaa voittavan pelin elementeistä ainoastaan rajoittumalla pieneen osa-alueeseen (hyökkäyksiin lähdöt omassa päässä). Ja jatkokysymys: Jos oman pään hyökkäyksiinlähtöjä haluaa analysoida, eikö silloin pitäisi erotella tasakentällisin tehdyt hyökkäyksiinlähdöt ali- ja ylivoimalla tehdyistä hyökkäyksiinlähdöistä (ehkä siffa on jo tehnyt näin, en vaan jaksa kelata koko ketjua läpi)?

Ja jos jollain on pistää linkkiä uudempaa tilastoa kehiin, niin pliis tehkää niin.

 

[siffa]

Eli pointti- tai oikeastaan kysymys siffalle- on : Miksi lähteä kehittämään teoriaa voittavan pelin elementeistä ainoastaan rajoittumalla pieneen osa-alueeseen (hyökkäyksiin lähdöt omassa päässä). Ja jatkokysymys: Jos oman pään hyökkäyksiinlähtöjä haluaa analysoida, eikö silloin pitäisi erotella tasakentällisin tehdyt hyökkäyksiinlähdöt ali- ja ylivoimalla tehdyistä hyökkäyksiinlähdöistä (ehkä siffa on jo tehnyt näin, en vaan jaksa kelata koko ketjua läpi)?

En ole lähtenyt kehittämään yhtään mitään teoriaa. Olen vain tilastoinut maajoukkueiden, NHL-joukkueiden, SM-liigajoukkueiden, Mestis-joukkueiden ja viimeksi yhdestä KHL-pelistä H+V+P-hyökkäyksiinlähdöt. Peliä kehittävät valmentajat ja kiistatta esim. NHL:ssä kiekkokontrollipeli on noussut viime vuosina. Teen aina H+V+P tilastoinnin 5vs5 pelistä, joten yv/av-peli sekä 4vs4-peli jäävät tilastoinnin ulkopuolelle. Sitä olen miettinyt, että miksi yv:llä ja 4vs4 pelissä lähdetään lähes pelkästään kiekkokontrollilla omasta päästä hyökkäyksiin, mutta niitä en tilastoi.

 

[Cobol]

Sitä olen miettinyt, että miksi yv:llä ja 4vs4 pelissä lähdetään lähes pelkästään kiekkokontrollilla omasta päästä hyökkäyksiin, mutta niitä en tilastoi.

Ehkä keskeisin syy on kiekottoman eli puolustavan joukkueen pelin organisointi. Kun pelataan alivoimaa 4vs5, alivoimanelikko organisoidaan välittömästi. Kun pelataan 4vs4, kiekon menettänyt joukkue organisoituu välittömästi puolustusmoodiin. Tämähän näkyy hyvin myös jatkoajalla. Lyhyesti: organisoitua puolustusta vastaan kun kiekko saadaan omalle joukkueelle puolustuspäässä, kannattaa lähteä kiekkokontrollilla. Se ehkäisee parhaiten vastaiskut ja tuo oikein pelattuna 5vs4 tilanteessa selvän edun.

 

[eagle]

Lyhyesti: organisoitua puolustusta vastaan kun kiekko saadaan omalle joukkueelle puolustuspäässä, kannattaa lähteä kiekkokontrollilla. Se ehkäisee parhaiten vastaiskut ja tuo oikein pelattuna 5vs4 tilanteessa selvän edun.

Ja tähän vielä lisäksi tilankäyttö. Kun pelataan ylivoimalla, niin kiekon ollessa kontrollissa sitä tyhjää tilaa/lisätilaa on helpompi hyödyntää. Tuo toki varmaan jossain määrin sisältyy tuohon "oikein pelattuna", mutta vielä laajemmassa mittakaavassa. Kun kiekko on kontrolloidusti hallussa ja koko kenttä nähdään selvästi alhaalta lähdettäessä, niin voidaan käyttää se tila maksimaalisesti(oikein pelattuna) hyödykseen. Näin voidaan luoda sitten esim. 2vs1 tilanteita keskialueelle tai jopa täysin tyhjään tilaan pelaajalle, jolloin saadaan kiekko helpommin vietyä yli kontrolloidustikkin. Tämän jälkeen sitten voidaankin aloittaa suoraan yv, eikä aikaa mene ns. hukkaan. Tämän takia se ehkä aavistuksen verran hitaampi lähtö ei vie yv-aikaakaan niin paljon pois että sillä olisi merkittävää vaikutusta.

 

[Keltainen Jaffa]

Niin siffa on tehnyt hienoa työtä yhden osan kohdalla, mutta se, että siihen on juututtu on meidän muiden syy. Jos haluamme viedä analyysejä eteenpäin niin ei muuta kuin annetaan palaa muidenkin osa-alueiden kohdalla!

Olin tulossa kirjoittamaan juurikin tästä, mutta ehdit ensiksi. Siffa on valinnut hyökkäyksiin lähdöt, eikä yleensä analysoi sen enempää. Selvä juttu. Turha kaikkien on valittaa, että täällä ei puhuta pelin muista asioista, jos täällä KUKAAN EI PUHU muista asioista.

Itse ottaisin enemmän osaa näihin keskusteluihin, mutta sattuneesta syystä nykyään en näe pelejä juuri mistään. Huono mokkula, liian pihi ostamaan maksukorttia ja muutenkin kiire jne. Ehkä sitten myöhemmin joskus.

 

[Wäinö#16]

Olin tulossa kirjoittamaan juurikin tästä, mutta ehdit ensiksi. Siffa on valinnut hyökkäyksiin lähdöt, eikä yleensä analysoi sen enempää. Selvä juttu. Turha kaikkien on valittaa, että täällä ei puhuta pelin muista asioista, jos täällä KUKAAN EI PUHU muista asioista.

Oma pointtini asiassa olikin, että jos kerran näkee noin paljon vaivaa, että jaksaa ruutuvihon kanssa seurailla otteluita, niin eikö tämän ajan voisi käyttää samalla johonkin sellaiseen, joka kertoo pelistä enemmän ja josta voisi tehdä jo vähän pidemmälle vedettyjä johtopäätöksiä niin pelitavasta kuin sen onnistuneesta harjoittelusta? Sen voin hyvin myöntää, että itse en jaksa tähän ryhtyä, sillä elämässä on niin paljon mielekkäämpääkin tekemistä ja aika on rajallinen. Toki jos olisin ammattianalyytikko tämä voisi ollakin kiintoisa analysointikohde.

Paljon mielenkiintoisempaa on yrittää selvittää reaaliaikaisesti mitä sinne valmentajan pelitapaan on oikeasti raapustettu. Se, että pelaajat silloin tällöin pysähtelevät maalintaakse ei ole minusta kiinnostavaa, vaan se kuinka viisikko tämän jälkeen lähtee tekemään hyökkäystä, kuinka hyvin liikeradat on synkronissa, mikä on hyökkäyksen tavoite jne. Sama sitten riiston jälkeen, pakki-pakki-pakki -syötössä tai missä tahansa. Joskus viime SC-cupin aikoihin, kun siffa kovasti laski ja hehkutti Flyersin hitaita lähtöjä, yritin tiedustella kuinka Flyersilla pelaajien reagointi erosi pakki-pakki-hyökkäykseenlähdössä tai pakki-pakki-pakki- syöttelyn jälkeen tai miksi pakki päätyi vielä kerran syöttämään, niin eihän sieltä mitään järkevää vastausta tullut. Silloin sentään jotain, kun nykyäänhän siffa tuntuu olevan kovin nirso kenen kirjoituksia hän alentuu kommentoimaan. Itse ajattelin silloin, että tämä pakki-pakki-pakki-syöttely ei ole mikään varsinainen harjoiteltu lähtö, kuten viivelähdöt yleensä vaan se on pakin reagointi vastustajaan, jolloin sitten yritetään vain saada kiekko pelattua toista kautta. Sama pätee aika pitkälle palautuksiin. Hyökkääjien tehtäväksi jää näissä aina yrittää pitää itsensä mahdollisimman hyvin pelattavissa mieluiten hyvällä kenttätasapainolla ja siten, että kiekon saa vauhtiin.

Mitä tulee Bluesiin, niin jos joukkue ei ole moneen kuukauteen pelannut kiekkokontrollin kautta, niin eihän tällainen pelitapa voi kovin hyvin olla pelaajien selkärangassa, vaan sen hyvä toteuttaminen vaatii toistoja niin harjoituksissa kuin kovatempoisissa otteluissa. Tai voihan tämänkin taas sitten selittää sihvoslaisella paradoksilla, että SM-liigan taso on sittenkin niin heikko, että uusia pelitapoja voi tuosta vaan lanseerata. Paradoksi siinä mielessä, että jossain toisessa yhteydessä jaksetaan sitten muistuttaa, että Suomi on maailman johtava pelikirjamaa.

 

[siffa]

Jos on kompetenssi nähdä pelistä H+V+P-hyökkäyksiinlähdöt omalta puolustusalueelta, ei niiden tilastointi vie yhtään aikaa. Pelin pystyy seuraamaan samalla lailla kuin ilman tuota tilastointia. Kyse on siitä, että tuntee lajin ja sen yksityiskohtien näkeminen tapahtuu automaationa. On täysin asiantuntematonta vaatia pelistä yhdellä seuraamiskerralla jotain syvempää analyysia. Kuten kerroin jo aiemmin, niin sitä työtä varten on joukkueilla ammattivalmentajat, jotka käyttävät tuntikausia tulevan vastustajajoukkueen pelitavan analysoinnissa. Minä vain merkkaan hyvin yksinkertaisesti molempien joukkueiden H+V+P lukumäärät samalla, kun seuraan peliä. Minulle nuo luvut kertovat sen, miten joukkueet rytmittävät omalta hyökkäysalueelta lähteviä hyökkäyksiä nopeiden, puolinopeiden ja H+V+P-lähtöjen suhteen. Mitä enemmän joukkue pelaa H+V+P lähtöjä omalta puolustusalueelta, sitä enemmän joukkue lähtee kiekkokontrollilla omasta päästä liikkeelle. Kun H+V+P=0, niin se kertoo siitä, että joukkue pelaa jatkuvasti nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa. Esim. SM-liigassa joukkueet ovat muuttaneet kaudesta toiseen siirryttäessä toiseen pelitapaan (esim. Lukko tälle kaudelle) tai muuttaneet pelitapansa kesken kauden (esim. viime kauden HPK ja tämän kauden Blues). Toki yhden merkittävän havainnon H+V+P tilastoinnin perusteella voi tehdä siitä, miten maailman parhaat joukkueet pelaavat. Korostan vielä sitä, että tilastointini ei vie periaatteessa ollenkaan aikaa, koska se tapahtuu saman tien, kun katson peliä.

Bluesin kohdalla siirtyminen kiekkokontrollin lisäämiseen on tapahtunut ilmeisen kivuttomasti, koska sillä on ainakin kolme puolustajaa, jotka ovat pelanneet organisoituja lähtöjä jo aiemmissa joukkueissaan (Jere Karalahti, Ville Varakas ja Santeri Heiskanen) ja heiltä homma toimii niinkuin on nähty.

Ensi yönä on NHL:n huippuottelu Detroit-Chicago. Saa nähdä, minkätasoista kiekkokontrollia pelissä nähdään omasta päästä hyökättäessä. Kyseessä on maailman ehdottomaan huippukärkeen kuuluvat joukkueet, joiden peli näyttää sen kehityksen, missä jääkiekko pelinä tältä osin tällä hetkellä on. Mikäli kiinnostusta ja kompetenssia riittää joltakin JA:n nimimerkiltä, niin joukkueiden pelistä voisi seurata esim puolustajien lyhyet syötöt keskustaan senttereille ja hyökkäysten eteneminen rintamana kenttä leveänä ja sitä, miten hyökkäys päätetään (mennäänkö suoraan maalille vai ajaudutaanko kulmiin). Itse olen seurannut avojääpommien tekemistä NHL-peleissä, mutta erittäin harvinaisiksi ne ovat käyneet. Detroitin Niklas Kronwall oli vielä viime kaudella ahkera avojäätaklaaja, mutta tämän kauden peleistä en ole niitä havainnut vielä yhtäkään.

 

[Alvajärven Urho]

Yritän korostaa tässä vielä yhtä asiaa, joka näillä numeroilla analysoijilla (ja ko. ketjun aiheella) aina unohtuu: yksittäinen peli ei kerro oikeasti kaikkea.

JYPin matseja yli kolmekymmentä tänä vuonna nähneenä ihmettelin joskus marras-joulukuussa Sihvosen kirjoittamaa analyysia, joka oli tehty (tietenkin) yhden pelin perusteella. JYP on ollut noissa n. 35 ottelussa johdossa lähes kaikissa, osassa vähän aikaa ja osassa suurimman osan peliä. Jokaisessa pelissä alun nopean pystysuunnan pelaamisen jälkeen JYPin peliin tulee selkeä vaihe, jossa puolustajat kiekottelevat, viivyttelevät ja peruuttavat. Sihvonen kirjoitti jonkun JYPin syksyisen tv-pelin nähneenä (olisiko ollut kotitappio IFK:lle joulukuussa?) että JYPillä ei ole kuin puolinopea ja nopea vaihde pelissään. No ei ollut ei, koska JYP ajoi takaa ja yritti antaa painetta pakeille. Tästä kuitenkin tuntui tulevan totuus, joka on Sihvosen mielessä eikä se tunnu muuttuvan, vaikka hän katsoisi useamman pelin jossa viivyttelyä/peruuttelua esiintyy. Tappiotilanteessa peruuttelu ei kuulu JYPin pelitapaan; päinvastoin RD piiskaa porukan nopeammin ylös ja sotkee ketjut saadakseen tuoreempaa liikettä hyökkäyspäähän. Siinä mielessä JYPin peli muistuttaa tappiotilanteessa surullisesti maajoukkuettamme vuosien takaa, jossa tuntuu että yritystä on, mutta ei kovin fiksun näköistä. Puuttuu vaan Jutin kommentit "pitää saada kiekkoa enemmän maalille ja ukkoja perään". Ei silti, sekin on toiminut tänä vuonna.

Toinen syy, miksi tuo yksittäinen peli EI voi kertoa kaikkea, on vastustaja. Ei joukkueet huvin vuoksi maksa jollekin videovalmentajalle tai tutki tuntikausia vastustajan pelitapaa. Kyllä sitä tehdään myös siksi, että omaa peliä voidaan suunnitellusti muuttaa vastustajan mukaan. Mikäli joukkue hallitsee kolme tai neljä hyökkäyksiinlähtörytmiä, yksinkertainen variointi voisi olla painottaa nopeita tai hitaita hyökkäyksiinlähtöjä riippuen vastustajan tyypillisimmistä karvaustavoista. Silloin numerot näyttävät hyvin erilaisilta, eivätkä yhden pelin (tai ottelusarjan) perusteella kerro totuutta siitä, miten joukkue pelaisi "tuntematonta" vastustajaa vastaan.

 

[Daespoo]

Onko HIFK:n kotihallissa todellakin paljon Jaffalaa pienempi kaukalo?

P. Sihvonen väittää näin tuoreimmassa Ruoskassaan, ihmettelee miksi HIFK ei käytä hyväkseen DDR:n pienempää kaukaloa pelityylissään.

Käsittääkseni molemmat kaukalot ovat 28x60m.

Kumpi on väärässä?

 

[steepler]

Itse ajattelin silloin, että tämä pakki-pakki-pakki-syöttely ei ole mikään varsinainen harjoiteltu lähtö, kuten viivelähdöt yleensä vaan se on pakin reagointi vastustajaan, jolloin sitten yritetään vain saada kiekko pelattua toista kautta. Sama pätee aika pitkälle palautuksiin. Hyökkääjien tehtäväksi jää näissä aina yrittää pitää itsensä mahdollisimman hyvin pelattavissa mieluiten hyvällä kenttätasapainolla ja siten, että kiekon saa vauhtiin.

Itse sanoisin että kyllä aika pomminvarmasti nuo pakki-pakki syöttelyt ovat harjoiteltuja tai ainakin ohjeistettuja valmentajan toimesta. En usko että ovat puhtaasti reagointia, tai no voivat toki olla, mutta silloin valmentajan pelikirja on ollut tavallaan avoin.

Kuitenkin on siis joukkueita joissa näitä pakki-pakki syöttöjä esiintyy harvoin, puhumattakaan pakki-pakki-pakki ketjuista. Esimerkiksi Kanadan nuorten MM-joukkuetta seurasin tässä mielessä jonkun verran viime kisoissa ja syöttivät todella harvoin pakki-pakki syöttöjä. Tuntui että olisi tuollainen syöttely jopa kielletty koska sellaisissakin tilanteissa joissa vastustaja paineisti kiekollista pakkia ja painottomalla puolella olisi ollut vapaa pakki niin kuitenkin lähes järjestäen ratkaisu oli se että kiekko lyötiin laidan kautta keskialueelle. Tampa Bay ei taida myöskään juuri pakki-pakki syöttelyä harrastaa, joitain heidän pelejään olen nähnyt ja paljon juuri pakit lyövät laidan kautta kiekkoa.

 

[Johannes]

Yritän korostaa tässä vielä yhtä asiaa, joka näillä numeroilla analysoijilla (ja ko. ketjun aiheella) aina unohtuu: yksittäinen peli ei kerro oikeasti kaikkea.

Yksi peli kertoo joukkueesta pikkuisen enemmän kuin se, ettei katsoisi sitäkään ollenkaan, vaan tyytyisi analysoimaan valitsemaansa joukkuetta laukaisukartan ja tilastoraportin perusteella, josta näkee jääajat ym., mutta vain vähän enemmän, vaikka analytikko olisi itse "The".
Tilastot - SM-liiga

 

[siffa]

Itse sanoisin että kyllä aika pomminvarmasti nuo pakki-pakki syöttelyt ovat harjoiteltuja tai ainakin ohjeistettuja valmentajan toimesta. En usko että ovat puhtaasti reagointia, tai no voivat toki olla, mutta silloin valmentajan pelikirja on ollut tavallaan avoin.

Kaikki on vuoren varmasti harjoiteltua. Valmentajat käskyttävät sitten erätauolla tai pelin kuluessa pelaajia kulloinkin käyttöön otettavasta pelitavasta. Täällä vähätellään valmentajia vähättelemällä maalin taakse seisahtumisia, jotka tilastoin V-sarakkeeseen (viivelähtö). Joukkue joko saa pelata viivelähtöjä tai ei.

Kuitenkin on siis joukkueita joissa näitä pakki-pakki syöttöjä esiintyy harvoin, puhumattakaan pakki-pakki-pakki ketjuista. Esimerkiksi Kanadan nuorten MM-joukkuetta seurasin tässä mielessä jonkun verran viime kisoissa ja syöttivät todella harvoin pakki-pakki syöttöjä. Tuntui että olisi tuollainen syöttely jopa kielletty koska sellaisissakin tilanteissa joissa vastustaja paineisti kiekollista pakkia ja painottomalla puolella olisi ollut vapaa pakki niin kuitenkin lähes järjestäen ratkaisu oli se että kiekko lyötiin laidan kautta keskialueelle. Tampa Bay ei taida myöskään juuri pakki-pakki syöttelyä harrastaa, joitain heidän pelejään olen nähnyt ja paljon juuri pakit lyövät laidan kautta kiekkoa.

Hyviä huomioita U20-kisoista. Tilastoin kaikista peleistä H+V+P hyökkäyksiinlähdöt. Maailmanmestari Venäjä pelasi niitä eniten. Hopeaa voittanut Kanada ja pronssimitalisti USA pelasivat nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa koko kisojen ajan. Neljänneksi tullut Ruotsi pelasi perinteistä kiekkokontrollijääkiekkoaan. Lauri Märjamäki peluutti hyvin rytmitettyä kiekkontrollipeliä Suomella, lieneekö Bluesin pudotuspelien kiekkokontrollipeli Marjamäen käsialaa?

 

[Fordél]

Lauri Märjamäki peluutti hyvin rytmitettyä kiekkontrollipeliä Suomella, lieneekö Bluesin pudotuspelien kiekkokontrollipeli Marjamäen käsialaa?

Voidaan siis todeta, että joukkue pelaa kiekkokontrollia jos sen hyökkäyksiinlähdöissä on tietty määrä hitaita, palautuksia jne.? Onko mitään merkitystä sillä mitä tapahtuu hyökkäyksiinlähdön jälkeen? Kärjistettynä: pelaako joukkue kiekkokontrollia jos se lähtee joka kerta hyökkäyksiin viivelähdöllä maalin takaa, mutta vetää joka kerta punasen jälkeen kiekon päätyyn ja luopuu kiekosta?

 

[siffa]

Voidaan siis todeta, että joukkue pelaa kiekkokontrollia jos sen hyökkäyksiinlähdöissä on tietty määrä hitaita, palautuksia jne.? Onko mitään merkitystä sillä mitä tapahtuu hyökkäyksiinlähdön jälkeen? Kärjistettynä: pelaako joukkue kiekkokontrollia jos se lähtee joka kerta hyökkäyksiin viivelähdöllä maalin takaa, mutta vetää joka kerta punasen jälkeen kiekon päätyyn ja luopuu kiekosta?

Mikäli H+V+P-tilastointi osoittaa joukkueen pelaavan 5vs5 pelissä erää kohti esim. kolme kiekkokontrollilähtöä, joukkueen pelikirjaan kuuluvat H+V+P lähdöt. Pystysuunnan jääkiekosta ei löydy H+V+P lähtöjä kuin parisen ottelua kohden, koska ne ovat kiellettyjä. Esim. Jarno Pikkarainen kertoi tv:ssä, että yhden kerran saa pistää "sivuun" (pakki-pakki) ja sitten mennään ylöspäin. Siitä on muistutettava jälleen, että kiekkokontrollijoukkueet lähtevät omalta puolustusalueelta lukumääräisesti eniten nopeilla ja puolinopeilla (pakki-pakki) hyökkäyksillä. Kyse on pelin rytmittämisestä kiekkokontrollilla ja usein myös viisikon yhteen kasaamisesta, mikä (tiivis viisikko) tuo hyviä juttuja joukkueelle, vaikka kiekko menetettäisiinkin.

Joukkue lähtee omasta päästä hyökkäyksiinlähtöihin kiekkokontrollilla aina silloin, kun se lähtee jollakin H, V tai P lähdöllä. Se, mitä tapahtuu kiekkokontrollilähdön jälkeen on toinen juttu. Mikäli joukkue lähtee esimerkkisi mukaan viivelähdöllä (V=maalin taakse seisahtumalla) omasta päästä hyökkäykseen, on kiekkokontrollilähtö, vaikka jatkossa pelaajista joku lyö kiekon punaisen jälkeen päätyyn luopuen kiekosta. Olennaista on se, miten joukkue lähtee hyökkäykseen omalta puolustusalueelta. Se on niitä ammattivalmentajien tehtäviä tutkia, miten vastustaja pelaa kiekkokontrollilähdön jälkeen. Niinkuin olen jo usein kirjoittanut, niin suoran televisioinnin katsomalla ei pysty tilastoimaan kuin vain muutamia asioita pelistä.

 

[Fordél]

Joukkue lähtee omasta päästä hyökkäyksiinlähtöihin kiekkokontrollilla aina silloin, kun se lähtee jollakin H, V tai P lähdöllä. Se, mitä tapahtuu kiekkokontrollilähdön jälkeen on toinen juttu. Mikäli joukkue lähtee esimerkkisi mukaan viivelähdöllä (V=maalin taakse seisahtumalla) omasta päästä hyökkäykseen, on kiekkokontrollilähtö, vaikka jatkossa pelaajista joku lyö kiekon punaisen jälkeen päätyyn luopuen kiekosta. Olennaista on se, miten joukkue lähtee hyökkäykseen omalta puolustusalueelta. Se on niitä ammattivalmentajien tehtäviä tutkia, miten vastustaja pelaa kiekkokontrollilähdön jälkeen. Niinkuin olen jo usein kirjoittanut, niin suoran televisioinnin katsomalla ei pysty tilastoimaan kuin vain muutamia asioita pelistä.

Ok. Onko tämä siis nyt vain sinun näkemyksesi asiasta vai kenties yleisemmin hyväksytty näkemys, että kiekkokontrollijoukkueeksi ristimiseen riittää nuo tietyt hyökkäyksiinlähdöt ja mitä sen jälkeen tapahtuu on toissijaista?

Eikö kiekkokontrolliin kuulu myös organisoitu hyökkäyspeli esimerkiksi kolmea kaistaa käyttäen?

 

[siffa]

Ok. Onko tämä siis nyt vain sinun näkemyksesi asiasta vai kenties yleisemmin hyväksytty näkemys, että kiekkokontrollijoukkueeksi ristimiseen riittää nuo tietyt hyökkäyksiinlähdöt ja mitä sen jälkeen tapahtuu on toissijaista?

Kirjoitin, että on toinen juttu. En kirjoittanut, että on toissijaista. Tuota toista juttua ammattivalmentajat tutkivat vastustajistaan hyvin perusteellisesti. En tiedä, mitä on yleisimmin hyväksytty, mutta noin olen ymmärtänyt, että omalta hyökkäysalueelta lähtevät hyökkäykset määrittävä joukkueet ns. nopean pystysuunnan ja kiekkokontrollijoukkueiksi. Tämä on yksinkertainen jako, mikä on todettavissa nopean pystysuunnan joukkueiden ja kiekkontrollijoukkueiden välille. Toki sama joukkue voi pelata jonkun ottelun pelkkää nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa tai rytmittää peliä kiekkokontrollilla omasta päästä lähteville hyökkäyksille.

 

[Fordél]

Kirjoitin, että on toinen juttu. En kirjoittanut, että on toissijaista. Tuota toista juttua ammattivalmentajat tutkivat vastustajistaan hyvin perusteellisesti. En tiedä, mitä on yleisimmin hyväksytty, mutta noin olen ymmärtänyt, että omalta hyökkäysalueelta lähtevät hyökkäykset määrittävä joukkueet ns. nopean pystysuunnan ja kiekkokontrollijoukkueiksi. Tämä on yksinkertainen jako, mikä on todettavissa nopean pystysuunnan joukkueiden ja kiekkontrollijoukkueiden välille. Toki sama joukkue voi pelata jonkun ottelun pelkkää nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa tai rytmittää peliä kiekkokontrollilla omasta päästä lähteville hyökkäyksille.

Ok, eli tämän myötä ei voidakaan yksioikoisesti todeta, että esim. Blues on siirtynyt kiekkokontrollijoukkueeksi, koska tiedetään vain mitä se pelaa hyökkäyksiinlähdöt, mutta 2/3 analysoitavasta materiaalista jää tarkastelematta.

Sinun hienon aineiston perusteella voidaan siis vain todeta, että Blues on lisännyt hyökkäyksiinlähdöissä kiekkokontrollia. Tämäkin on tosin jo tärkeä analyysi. Isommat analyysit vaatisivat myös sen analysoitia mitä tapahtuu hyökkäyksiinlähdön jälkeen.

 

[Johannes]

Petri Matikaisen Blues pyrkii karvaamaan kiekon takaisin jo vastustajan sinisen sisällä ja kääntämään sieltä saatuaan kiekonriiston, kiekon suoraan maalipaikkaan. Petri Matikainen kertoi tämän pari vuotta sitten TV:ssä. Matikainen oli lisäksi tutkinut, että kiekonriiston jälkeen menee 3 sekuntia ennen kuin vastustaja saa uudelleen organisoitua puolustuksensa kuntoon ja sen 3 sekunnin aikana Blues yrittää tehdä maalin, vielä organisoimatonta puolustusta vastaan. Nyt lienee Matikainen lisännyt kiekkokontrollia sapluunaansa, jos maalinteko ei onnistu kiekonriiston jälkeen heti 3 sekunnin aikana, näin oletan tai arvailen vai ymmärränkö asian väärin. Korjatkaa, jos väärinkäsitän asian. Vai onko tämä ketju edelleen vain maalintakaa hitaasti, puolinopeasti- tai nopeasti lähdettyjen hyökkäysten marttakerhon kirjoittelua.

 

[Fordél]

Hyökkäyksistä ilmeisesti noin 60 % lähtee omalta alueelta ja 40 % joko keskialueelta tai hyökkäyspäästä. Matikaisen pelaamisen vahvuus on ollut juuri tuossa 40 %, joka synnyttää 2/3 maaleista. Nyt on siis keskusteltu miten Matikainen on organisoinut tuota 60 %, jossa hän on siffan laskelmien mukaan lisännyt kiekkokontrollia.

 

[siffa]

Ok, eli tämän myötä ei voidakaan yksioikoisesti todeta, että esim. Blues on siirtynyt kiekkokontrollijoukkueeksi, koska tiedetään vain mitä se pelaa hyökkäyksiinlähdöt, mutta 2/3 analysoitavasta materiaalista jää tarkastelematta.

Blues ja Lukko ovat muuttaneet pelitapaansa kiekkokontrollin suuntaa, joten ne ovat lisänneet kiekkokontrollia peliinsä. Luulen tämän johtuvan siitä, että menestyvät joukkueet pelaavat nopeiden ja puolinopeiden lisäksi kiekkokontrollilähtöjä omalta puolustusalueelta lähtevissä hyökkäyksissä. Hyökkäyspelin analyysia on tarkastelematta paljon enemmän kuin tuo sinun 2/3.

Sinun hienon aineiston perusteella voidaan siis vain todeta, että Blues on lisännyt hyökkäyksiinlähdöissä kiekkokontrollia. Tämäkin on tosin jo tärkeä analyysi. Isommat analyysit vaatisivat myös sen analysoitia mitä tapahtuu hyökkäyksiinlähdön jälkeen.

Juuri näin. Toki on lämmittänyt mieltä, että muutama Bluesin peliä tarkemmin seuraava nimimerkki on todistanut omien havaintojensa perusteella, että tilastointini osoittama johtopäätös on ollut oikea. JA:n nimimerkeille riittää kyllä peleistä tilastoitavaa, jos siihen on kompetenssia ja ennen kaikkea halua. Itsekin siirryn toisiin pelin yksityiskohtien tilastointeihin, kun olen oppinut pelistä seuraamaan oman pään hyökkäyksiinlähdöt.

 

[Wäinö#16]

Itse sanoisin että kyllä aika pomminvarmasti nuo pakki-pakki syöttelyt ovat harjoiteltuja tai ainakin ohjeistettuja valmentajan toimesta. En usko että ovat puhtaasti reagointia, tai no voivat toki olla, mutta silloin valmentajan pelikirja on ollut tavallaan avoin.

Oma pointtini koskien pakkien syöttelyä oli, että en laske sitä samaan kategoriaan perinteisen viivelähdön kanssa, koska perinteinen viivelähtö voidaan harjoitella hyvin pitkälle etukäteen parilla variaatiolla vastustajan mukaan. Pakki-pakki -syöttely vaatii taas huomattavasti enemmän reagointia hyökkääjiltä tilanteen mukaan, sillä ei voi tietää etukäteen kuinka monta kertaa pakit siellä keskenään kiekottelevat ellei sitten vaihtopenkillä istu joku pelinjohtaja viuhkan kanssa, josta luetaan millä kuviolla mennään.

Sitä en toki kiistä millään lailla, etteikö kiekkokontrolli olisi loistava tapa pelata suurinta osaa pallopelejä. Sen pelaaminen vaatii sekä alykkäät pelaajat, että valmentajat. Kiekkokontrollin tilastointi vaan on hyvin hankalaa ja monimutkaista eikä yksinkertaisista tilastoista saa oikein mitään irti.

 

[Fordél]

Hyökkäyspelin analyysia on tarkastelematta paljon enemmän kuin tuo sinun 2/3.

Ehdottomasti, kuten yllä olevat prosentit kertovat. 2/3 lukeman toin vain esille havainnollistaakseni siitä minkä osan kentästä olet jättänyt analysoimatta, koska toki siihen ei aika riitä. Tämän takia voidaan siis tehdä johtopäätös vain yhdestä pelin osa-alueesta.

 

[Johannes]

Ehdottomasti, kuten yllä olevat prosentit kertovat. 2/3 lukeman toin vain esille havainnollistaakseni siitä minkä osan kentästä olet jättänyt analysoimatta, koska toki siihen ei aika riitä. Tämän takia voidaan siis tehdä johtopäätös vain yhdestä pelin osa-alueesta.

Minua kiinnostaa tietysti tuo Matikaisen kiekonriisto-kääntö maalille pelitapa hyökkäysalueella, koska uskon sen tervöittävän HIFK:n hyökkäyspeliä entisestään alkaen kaudesta 11-12 tai tuovan ainakin lisäarvoa hyökkäyspeliin verrattuna nykyiseen KJ:n aikaan.

 

[Juhaht]

Minua kiinnostaa tietysti tuo Matikaisen kiekonriisto-kääntö maalille pelitapa hyökkäysalueella, koska uskon sen tervöittävän HIFK:n hyökkäyspeliä entisestään alkaen kaudesta 11-12 tai tuovan ainakin lisäarvoa hyökkäyspeliin verrattuna nykyiseen KJ:n aikaan.

Mulla ei ole tästä nyt mitään faktaa, vaan mielikuvien varassa mennään, mutta mielestäni jo viime kaudella Bluesin karvaus oli hyvin erilaista kuin tuo parin vuoden takainen. Kovin usein tälläkin kaudella jos on saatu kiekonriisto, mutta selkeää väylää maalille ei ole avautunut, on hyökkääjä pelannut kiekon päätyyn jääden odottamaan muuta viisikkoa apuun. En ole tosiaan tilastoinut tätä millään tavalla enkä edes kiinnittänyt huomiota siihen, ollaanko tilateessa oltu johdossa, tasoissa vai tappiolla, mutta muistikuvieni mukaan pari vuotta sitten kiekonriistosta seurasi lähes aina vähintään laukaus maalille.

Voi toki olla, että olen nähnyt omiani.

 

[Johannes]

En ole tosiaan tilastoinut tätä millään tavalla enkä edes kiinnittänyt huomiota siihen, ollaanko tilateessa oltu johdossa, tasoissa vai tappiolla, mutta muistikuvieni

Voi toki olla, että olen nähnyt omiani.

Et ole nähnyt omiasi, mutta kun joukkueesta puuttu Keller, Eaves ja moni muu taituri parin kauden takaisesta Bluesista, niin hyökkäyspään kiekonriistot saattvat vähentyä pelaajamateriaalin heikentymisen takia, vaikka pelaattekin nyt välieriä, kuten HIFK, eikä ainoastaan pelitapa-muutosten syystä.

Ei mekään HIFK:ssa hyökättäisi yhtä nokkelasti kuin esim. 7. puolivälierässä ilman Peltosta ja esim. Granlundia, laskematta pois Petrellin ja esim. Kuhdan huippukuntoa, keväällä 2011.