Omalta osaltani jatkan Seppäsen tuomitsemaa pelikirjajeesustelua. Osoitin jo aiemmin tilastointini pohjalta sem, että Blues on nostanut kiekkokontrollipelaamisensa aivan uudelle tasolle. Luvut löytyvät tästä viestiketjusta. Tämän illan ottelun 1. erätauolla (tilanne Ässille 1-0) päävalmentaja Matikainen puhui varsin selvästi, mistä oli kysymys:"Pelirohkeus oli ensimmäiset 10 minuuttia kadoksissa, 2. erään on saatava omaan päähän apua ja pelirohkeutta hyökkäyksiinlähtöihin". Jere Karalahtea haastateltiin 2. erätauolla (tilanne 2-0) ja hänen viestinsä oli, että ongelmia on hyökkäyksiinlähdöissä ja 3.erässä Bluesin on pelattava enemmän kiekon kanssa. Karalahden ja Matikaisen puheet kiekkokontrollin lisäämisestä toteutuivat 3. erässä. Bluesin H+V+P-hyökkäyksiinlähdöt 3. erässä olivat Bluesille ennätyksellisen suuret 4+3+6=13. Lisäksi Blues pelasi pelitavan mukaisia puolinopeita hyökkäyksiä pakki-pakki lähdöillä ja siitä lyhyellä syötöllä keskustaan sentterille. Yhtään maalia Blues ei saanut tarkkaa ohjauspeliä ja maalin edustaa hyvin puolustanutta Ässiä vastaan, mutta valittu pelitapa oli pelata kiekkokontrollilla.
Mikä on oma analyysisi siitä miksi Bluesin hyökkäyksiinlähdöt olivat takkuisia? Matikainen puhui sen vuoksi oman pään avusta, että Ässät pääsi helposti pakkeihin kiinni jolloin Bluesin avauspeli tukehtui täysin. Viisikon muiden pelaajien olisi siis pitänyt olla paljon lähempänä kiekollista pelaajaa, jolloin paineen alta olisi päästy pois. Itse en näe, että tuo olisi niin suoraviivaisesti pelkästään rytmiasia, tai siis sellainen, että tukkoisuus lähdöistä johtui vain ja ainoastaan Bluesin pelirohkeudesta.
Joukkue kyllä pyrki pelaamaan keskustan kautta ja varsinkin Öhman oli tässä hyvä, mutta toinen ongelma oli sitten ajoitusten heikkous ja Öhmankin joutui jossain vaiheessa ottamaan takaisin hyökkäyksiä tai vaihtoehtoisesti rintamahyökkäys kuivui vain päätyyn heittämiseksi. Siinä mielessä Blues pelasi kyllä kiekkokontrollia, että Öhman nimenomaan otti takaisin ja lähti uudelleen hyökkäykseen. Myös noita käyttöjä sentterillä nähtiin (palautuksia siis) mutta nekin tyrehtyivät tuohon samaan ajoitusongelmaan. Bluesilla oli selviä pelikirjaongelmia.
Omasta mielestäni Ässät pelasi erinomaisen ottelun ja ehkä on jopa niin, että Ässät olikin nyt se ajokoirajoukkue. Mielenkiintoista onkin juuri pohtia, onko Bluesin kasvaneiden hitaiden lähtöjen takana oma valinta vai tuo Ässien jatkuva "60 minuutin paine". Avauserässä etenkin näkyivät Bluesin ongelmat hyökkäyksiinlähdöissä ja mikäli peliä on muutettu enemmän kiekkokontrollin suuntaan, niin se on osoittautumassa jopa virheeksi jos ajoituksia ei saada kuntoon ja kiekkoa oikeassa rytmissä hallitusti omista pois. Nythän siellä tuli vielä päälle huonoja syöttöjä ja pakitkin olivat huonoissa asennoissa jatkamaan peliä oikealla rytmillä, näin ollen jopa puolinopeat lähdöt jäivät välillä aivan telineisiin.
Tämä on kyllä kaiken kaikkiaan loistava sarja katsella ja kyse on koko ajan todella pienistä marginaaleista. Kumpikin joukkue nojaa vahvasti tunteeseen joka kantaa joukkuetta, Ässät on kahdessa viime ottelussa päässyt hurmostilaan ja myös Blues on joukkue, joka on parhaimmillaan "flow"-tilassa jossa sen taistelukiekko toimii parhaiten. Mikäli Blues on todella tietoisesti muuttanut peliään enemmän kiekkokontrollin suuntaan, on todella mielenkiintoista katsoa saako se sen riittävän ajoissa toimimaan. Ainakin eilen se satoi vielä täysin Ässien laariin. Kävi niin kuin JYP teki aikanaan KalPalle, eli se sai KalPan pelkäämään ja pelaamaan liian hitaasti ja jopa pitkiksi ajoiksi omaan päähän "kiekottelemaan".
Minusta tuntuu, että Bluesille sopisi paremmin se prosenttilätkä, olkoonkin, että silloin sattuman osuus kasvaa selkeästi. Toisaalta se on kuitenkin osa tätä hommaa ja playoff-kiekkoa, asia on vain hyväksyttävä ja luotettava siihen omaan peliin ja omaan joukkueeseen. Kahden viime ottelun trendillä Ässät voi jopa tehdä historiaa.