Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Maple Leaf]

Siffa, jos amerikan kieli sujuu niin suosittelen Saul L. Millerin kirjaa Hockey Tough.

Sama mies on kirjoittanut aiheesta myös suhteellisen hyvän (alkeis)teoksen "The Complete Player: The Psychology of Winning Hockey". Arvostavat etenkin Pohjois-Amerikassa aika paljonkin, mutta mitäpä ne siellä jääkiekosta tietävät.

 

[siffa]

Siffa, jos amerikan kieli sujuu niin suosittelen Saul L. Millerin kirjaa Hockey Tough. Kirja on nimenomaan Jääkiekon henki maailman opas.

Kiitos vinkistä, saattaa löytyä läheisen kirjahyllystä. Otan selvää.

 

[siffa]

Jos joukkueessa on henkinen valmentaja, se tarkoittaa yleensä sitä, että päävalmentaja näkee tarpeen sellaiselle. Eiköhän se päävalmentaja osaa sanoa, mihin toivoo apua, kun on sellaista uskaltautunut hankkimaan ulkopuoliselta ammattilaiselta? Joka siis ei ole mikään ulkopuolinen, vaan osa valmennusryhmää.

Kerrotko tarkemmin tästä Ilveksen valmennusryhmään kuuluvasta henkisestä valmentajasta ja miten hän toimii. Kiitos jo edellisestäkin vinkistäsi, huomioin sen kyllä heti, kun viestisi tuli.

 

[siffa]

Otin Jyrla:n viestien innoittamana selvää jääkiekon henkisestä valmennuksesta Suomessa. Sieltä löytyikin arvostamani tuttu jääkiekkovaikuttaja ja psykologi Jukka-Pekka Annala. Jukka-Pekka entisenä jääkiekkoilijana ja valmentajana on pitänyt jääkiekon parissa koulutustilaisuuksia psyykkisestä valmennuksesta. Voisi ajatella, että hän entisenä Ilveksen junioripelaajana ja SM-liigajoukkueen 2-valmentajana on ollut vaikuttamassa myös Ilveksen henkisen valmennuksen kehittämiseen. J-P tuntee jääkiekkomaailman perusteellisesti, joten hän on ilman muuta pätevä antamaan henkistä valmennusta pelaajille. En tiedä, onko hän nykyään missään tekemisissä jääkiekon kanssa. Onhan meillä toinenkin entinen jääkiekkoammattilainen, Osku Grönman, joka on opiskellut psykologiaa ja saattaisi tulla kysymykseen jääkiekon parissa toimivana urheilupsykologina.

Katsoin Ilveksen valmennusryhmän Ilveksen nettisivuilta. Siellä ei ollut erillistä psyykkista valmentajaa, niinkuin Jyrla kirjoitti, vaan normaali, suomalaisen jääkiekon, valmennusryhmä.

 

[Johannes]

Ei Jari Sarasvuotakaan nimitetty Jokerien nettisivuille joukkueen valmennusryhmään, eikä Juru Haninia Suomen maajoukkueen valmennusryhmään liiton nettisivuille, joten tuo väittämäsi, että Ilveksen nettisivuilta Annalan nimen puuttuminen todistaisi mitään, on täysin kestämätön väite siitä, ettei Annala kuitenkin tekisi työtään henkisellä puolella osana Ilveksen valmennusryhmää. Kirjoitat taas unilateraalista eli toispuoleista tekstiä, jossa käsitellään asiaa liian kapeasta näkökulmasta.

 

[siffa]

Sen verran tulen poikkeamaan em. sanomastani, että seuraavasta Tampa Bay:n pelistä tilastoin omalta alueelta lähtevät nopeat ja puolinopeat (pakki-pakki) hyökkäykset. Tampa Bay pelaa juuri nyt menestyksellä nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa, jossa H+V+P lähdöt ovat harvinaisia. Jos Tampa Bay lähtee lähes aina nopeasti liikkeelle omasta päästä, muistuttaa se Tamin 60 minuutin painepeliä, jolla hän vei vihdoin voittamisen kulttuurin Vaasaan.

Juuri päättyi Tampa Bay-St.Louis ottelu. Tampa voitti jatkoajalla 4-3. Molemmat pelasivat nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa. Tampalla oli omalta puolustusalueelta lähteneitä nopeita hyökkäyksiä erittäin 15+23+16, puolinopeita pakki-pakki hyökkäyksiä 4+7+5, hitaita H-hyökkäyksiä 2+1+1, viivelähtöjä (V) 2+0+0 ja palauttamisia (P) 1+0+0. St.Louis pelasi samalla pelitavalla, jossa lähdettiin nopeasti jalalla ylös tai syötettiin nopeasti ylöspäin. Tampan Guy Boucherin ja Tamin pelikirjat ovat minun silmääni identtiset, joten, jos NHL:ssä pärjätään 60 min nopealla pystysuunnan painepelillä, niin varmasti Tamin pelikirja olisi myös käyttökelpoinen SM-liigassa.

 

[Fordél]

Kirjasitko ylös St. Louisin vastaavia tilastoja? Luvut lienevät suht samat, St. Louisilla ehkä vähän enemmän pakki-pakkeja ja viivelähtöjä.

Itse seurasin lähinnä Tampan pelaamista, joka pelasi siis lähes poikkeuksetta vain ja ainoastaan eteenpäin. Tampan pakit pelasivat todella harvoin toisilleen ja tällöinkin yleensä eteenpäin. Harvoin tuli syöttö toiseen laitaan samalle tasolle ja alemmaspäin toiselle pakille ei taidettu pelata kertaakaan. Välillä tämä koko ajan ylöspäin pelaaminen näytti suorastaan typerältä, koska St. Louisin antama paine olisi voitu purkaa helposti pakki-pakilla, mutta tähän ei montaa kertaa sorruttu vaan mielummin pelattiin roiskaisu laidan kautta. Monesti kiekkoa ei saatu alueelta ulos vaan sen sai vastustaja. No pelitapahan se on tämäkin ja voitto tuli.

 

[siffa]

Kirjasitko ylös St. Louisin vastaavia tilastoja? Luvut lienevät suht samat, St. Louisilla ehkä vähän enemmän pakki-pakkeja ja viivelähtöjä.

Itse seurasin lähinnä Tampan pelaamista, joka pelasi siis lähes poikkeuksetta vain ja ainoastaan eteenpäin. Tampan pakit pelasivat todella harvoin toisilleen ja tällöinkin yleensä eteenpäin. Harvoin tuli syöttö toiseen laitaan samalle tasolle ja alemmaspäin toiselle pakille ei taidettu pelata kertaakaan. Välillä tämä koko ajan ylöspäin pelaaminen näytti suorastaan typerältä, koska St. Louisin antama paine olisi voitu purkaa helposti pakki-pakilla, mutta tähän ei montaa kertaa sorruttu vaan mielummin pelattiin roiskaisu laidan kautta. Monesti kiekkoa ei saatu alueelta ulos vaan sen sai vastustaja. No pelitapahan se on tämäkin ja voitto tuli.

Hyvä Fordél! Tämän tasoista jääkiekkopelin analyysia ei löydy suomalaisten sanoma- ja iltapäivälehtien jääkiekkotoimittajien tekemistä otteluselostuksista. Jatkoaika jatkaa mediana, jonka jääkiekkokeskustelu opettaa ja nostaa uusia pelin osaajia esiin.

Kirjasin St.Lousin omalta alueelta lähteneet hitaat, viiveet ja palautukset. Niitä oli yhteensä koko ottelun aikana St.Lousilla 4 lähtöä (0+0+1)+(1+1+0)+(0+0+1). St.Louis lähti vieläkin selvemmin vain nopeasti ja puolinopeasti omalta alueelta hyökkäyksiin kuin Tampa Bay. Peli oli kaaosmaista, koska suurin osa nopeista syötöistä päätyi vastustajalle jo omalla puolustusalueella tai keskialueella. Kiekkoa kontrolloiden joukkueet pystyivät pelaamaan nopeita lähtöjä pakkien nostaessa jalalla kiekon keskialueelle ja sieltä lyömällä päätyyn. Pelin intensiteettihän oli korkea, koska kiekkoa ei rauhoitettu kovinkaan usein edes puolinopeilla pakki-pakki levityksillä silloinkaan, kuten ansiokkaasti huomioit, kun se olisi ollut jopa järkevämpää kuin nopea syöttö keskialueen flipperiin.

Seuraavana on mielenkiinnolla katsottava Tampa Bayn NHL:n kärkiottelu Detroitia, Pittsburghia, Washingtonia, Philadelphiaa tai Vancouveria vastaan. Nuo muut kärkijoukkueet pelaavat hyökkäyksiinlähtöjä omalta puolustusalueelta lähtien viidellä rytmillä.

 

[Ferris]

Seuraavana on mielenkiinnolla katsottava Tampa Bayn NHL:n kärkiottelu Detroitia, Pittsburghia, Washingtonia, Philadelphiaa tai Vancouveria vastaan. Nuo muut kärkijoukkueet pelaavat hyökkäyksiinlähtöjä omalta puolustusalueelta lähtien viidellä rytmillä.

Olisi ollut mielenkiintoista kuulla analyysi perjantain Tampa-Caps-pelistä, jossa Caps harrasti jopa pakki-pakki-pakki-pakki-lähtöjä sekä omalta siniseltä Tampa-päätyyn heitettyjä "pitkiä", johon hyökkääjät sitten painelivat vauhdilla ohi seisovien Tampa-pakkien. Enpä ollut moista nähnyt vähään aikaan.

 

[Jyrla]

Katsoin Ilveksen valmennusryhmän Ilveksen nettisivuilta. Siellä ei ollut erillistä psyykkista valmentajaa, niinkuin Jyrla kirjoitti, vaan normaali, suomalaisen jääkiekon, valmennusryhmä.

IS-Veikkaja 5. numero vuonna 2011, sivu 30. Lainauksia:

"Ilves on myös Sm-liigan ensimmäisiä joukkueita, joka on tajunnut menttaalivalmennuksen merkityksen. Seuralla on käytössään mentaalivalmentaja, jonka palveluja pelaajat ovat käyttäneet syksystä asti. Tämä on ollut tärkeä apu etenkin nuorille, omista kyvyistään epävarmoille pelaajille"

Syytä siihen, ettei ko. valmentajan nimeä ole nettisivuilla, en tiedä.

 

[siffa]

Olisi ollut mielenkiintoista kuulla analyysi perjantain Tampa-Caps-pelistä, jossa Caps harrasti jopa pakki-pakki-pakki-pakki-lähtöjä sekä omalta siniseltä Tampa-päätyyn heitettyjä "pitkiä", johon hyökkääjät sitten painelivat vauhdilla ohi seisovien Tampa-pakkien. Enpä ollut moista nähnyt vähään aikaan.

Minulle soitettiin tuosta pelistä. Oli ollut Washingtonilta ennen näkemättömän runsasta kiekottelua omalla puolustusalueella, mikä oli jatkunut aina oman puolustusalueen siniviivalle asti. Itse en peliä nähnyt, mutta täytyy seurata Washingtonin pelisysteemiä jatkossa.

Washington oli perustanut "toimistonsa" oman puolustusalueen B-pisteiden yläpuolelle, jossa pakit olivat kiekotelleet, kun vastustaja oli trapissa, jossa kärkikarvaaja oli siniviivalla. Ovechkin oli kurvaillut keskialueella ja hakenut itsenä syötettäväksi samalla, kun pakit kiekottelivat pitkiä aikoja toisilleen. Tälläistä puolustajien "kiekottelutoimiston" perustamista B-pisteiden yläpuolelle en ole nähnyt aiemmin kuin HPK:n B-junioreiden pelisysteemissä, joten yllätys on, kun NHL:ssäkin on menty tähän jalkapallosta tyypilliseen oman alueen pallotteluun ja syöttöpaikan rauhalliseen hakuun.

 

[siffa]

IS-Veikkaja 5. numero vuonna 2011, sivu 30. Lainauksia:

"Ilves on myös Sm-liigan ensimmäisiä joukkueita, joka on tajunnut menttaalivalmennuksen merkityksen. Seuralla on käytössään mentaalivalmentaja, jonka palveluja pelaajat ovat käyttäneet syksystä asti. Tämä on ollut tärkeä apu etenkin nuorille, omista kyvyistään epävarmoille pelaajille"

Syytä siihen, ettei ko. valmentajan nimeä ole nettisivuilla, en tiedä.

Kiitos tästä tiedosta. Kuka tuo menttaalivalmentaja on? Kiinnostaisi tietää. J-P Annalan nimen otin esille sen vuoksi, että hän on tietojeni mukaan pitänyt koulutustilaisuuksia jääkiekon psyykkisestä valmennuksesta.

 

[Ferris]

Minulle soitettiin tuosta pelistä. Oli ollut Washingtonilta ennen näkemättömän runsasta kiekottelua omalla puolustusalueella, mikä oli jatkunut aina oman puolustusalueen siniviivalle asti. Itse en peliä nähnyt, mutta täytyy seurata Washingtonin pelisysteemiä jatkossa.

Kyllä kyseessä taisi olla enemmänkin yhdessä pelissä käytetty taktiikka, sillä viime yön pelissä ei nähty ehkä kuin kertaalleen moista kiekottelua/päätykiekon heittoa.

 

[Fordél]

IS-Veikkaja 5. numero vuonna 2011, sivu 30. Lainauksia:

"Ilves on myös Sm-liigan ensimmäisiä joukkueita, joka on tajunnut menttaalivalmennuksen merkityksen. Seuralla on käytössään mentaalivalmentaja, jonka palveluja pelaajat ovat käyttäneet syksystä asti. Tämä on ollut tärkeä apu etenkin nuorille, omista kyvyistään epävarmoille pelaajille"

Syytä siihen, ettei ko. valmentajan nimeä ole nettisivuilla, en tiedä.

Tiedä sitten mikä on ollut tämän mentaalivalmennuksen merkitys, mutta kyllähän Ilves on jo nyt pelannut todella hienon kauden vaikka lähtökohdat olivat kaikkea muuta kuin helpot. Nuori joukkue on joutunut henkisesti kovaan paikkaan, sillä vaikka kukaan ei varmasti odottanut juuri mitään, on paineet varmasti olleet kovat. Pelistä kuitenkin paistaa läpi peli-ilo ja vapautuneisuus ja lähes jokainen pelaaja on pystynyt parhaimpaansa. Suurin kunnia menee tottakai pelaajille itselleen ja Pajuoja-Helminen kaksikolle, mutta mentaalivalmennuksellakin on varmasti ollut oma roolinsa. Toivottavasti jossain vaiheessa joku joukkueen sisältä avaisi tätä roolia.

 

[Silitysrauta-Mike]

Minusta olisi mielenkiintoista tietää, miten tuo henkinen valmennus on Ruotsissa järjestetty.

Google palautti hakusanoilla "henkinen valmennus Elitserien" linkin tällaiseen Jääkiekkolehdessä 2006 olleeseen artikkeliin.

Henkinen valmennus

 

[Johannes]

Kun googlaa "mental coaching nhl". Saa tällaisia esimerkkejä henkisestä valmennuksesta ja sen puolen valmentajista P-Amerikassa. Lisääkin löytyisi, jos joku viitsii etsiä enemmän esimerkkejä.
Hockey Psychology - Improve Your Mental Game of Hockey
Mental Edge | Coaching Staff
Mental Edge | Coaching Staff
Ex-NHL player tunes players' mental game at Missoula rink

 

[vetoo]

Jääkiekon mentaalivalmennuksesta. Pari kautta sitten muistan nähneeni erään JYP:n kotiottelun, jossa studiovieraana oli entinen JYP-hyökkääjä Mika Paananen. Hän on koulutukseltaan psykologi ja erätaukokeskustelussa puitiin hieman henkisen valmennuksen roolia jääkiekossa. Paananen arvioi (jos muistan oikein) sen lisääntyvän tulevaisuudessa, vaikka silloin SM-liigajoukkueet eivät sitä juurikaan käyttäneet. Sitä en muista tarkemmin mistä ottelusta oli kyse, eikä tarkka kausikaan ole kupilissani. Taisi olla aikaa ennen UrpoTV:tä.

EDIT: Pienellä googletuksella törmäsin KSML:n artikkeliin (23.3.2007)*, josta ilmenee Paanasen toimineen valmennushommissa Diskoksessa ja JYP:n A-junioreissa. Sitä en tiedä, mitä Paananen puuhaa nykyisin. Ehkä JYP-fanit osaavat valaista.

* Linkki vie Keskisuomalaisen artikkeliin, jossa kerrotaan Paanasen paluusta valmennushommiin JYP:n A-junioreihin.

JYP:n kapteenilta J-P Hytöseltä kysyttiin MTV3:n artikkelissa (13.3.2009)* seuraavaa:

Julkisuudessa on toitotettu, että JYP on liian kiltti ja kestää huonosti painetta. Onko JYP käyttänyt henkisen puolen ammattiauttajien palveluksia? Pitäisikö JYP:n A-nuorten valmentaja, psykologi ja entinen sarjajyrä Mika Paananen kutsua palvelukseen?

- Meillä ei ole tarvetta käyttää kallonkutistajia, ei edes Mika Paanasta! Pelaajien keskinäinen tuki riittää. Puhumme paljon keskenämme.

* Linkki vie MTV3:n artikkeliin, jossa mm. tiedustellaan mm. JYP-kapteeni J-P Hytöseltä henkisen valmennuksen tarvetta playoffseissa 2009.

 

[LaTe_Show]

Ja kiinnostuneille, niin tässä on pari linkkiä professori Jarmo Liukkosen luentoon aiheesta Mentaalivalmennus.

 

[Museoesine]

EDIT: Pienellä googletuksella törmäsin KSML:n artikkeliin (23.3.2007)*, josta ilmenee Paanasen toimineen valmennushommissa Diskoksessa ja JYP:n A-junioreissa. Sitä en tiedä, mitä Paananen puuhaa nykyisin. Ehkä JYP-fanit osaavat valaista.

Paananen valmensi JYPin A-nuoria vielä viime kaudella, mutta vaihtoi kesällä pestejä ex-joukkuekaverinsa ja D Teamin silloisen kakkosvalmentajan Marko Virtasen kanssa päikseen. Paanasesta tuli näin Jukka Ahvenjärven apuri Deen valmennukseen ja Virtanen luotsaa A-nuoria.

 

[Kiekko-Kolli]

Katselin tuossa äsken nauhalta viimeöisen Detroit-Rangers pelin, jonka Detroit voitti 3-2. Noista oman alueen lähdöistä nyt täällä on paljon puhuttu, joten ajattelin jättää niiden seuraamisen hieman pienempään rooliin ja tarkkailla peliä hieman toisesta näkökulmasta. Seurasin ottelussa hieman molempien joukkueiden keskialueen ylitystä, sekä etenkin sitä miten hyökkäys siniviivan ylittänyt pelaaja toimi kiekon kanssa.

Erot pelitavoissa tulivat varsin selvästi esiin, Detroit toi käytännössä koko ottelun ajan kiekon keskialueen yli vahvasti jalalla tai syöttelemällä ja siniviivan ylitettyään useimmiten hakivat syötöillä maalipaikkoja, tai sitten aloittivat kulmamyllytyksen. Tämähän on tietysti sitä paljon puhuttua kiekkokontrolli pelaamista. Rangers puolestaan pelasi paljon suoraviivaisemmiin, ensimmäisessä erässä he pelasivat todella paljon päätykiekkojen kautta ja toisessa sitten enemmän pitkillä pystyavauksilla tai sitten laitojenkautta roiskimalla alue kerrallaan (eli omista laidankautta roiskaisemalla keskialueelle jossa koitettiin taistella kiekko Detroitin alueelle). Kolmannessa myös Rangers tuli keskialueen yli hieman hallitummin jalalla tai syötöillä. Mutta suurin ero tuli sitten siniviivan ylittäneen pelaajan toiminnassa, sillä jos Detroit piti kiekkoa ja haki enemmän paikkoja syötöillä ja kiekon pitämisellä, niin Rangersin pelaajat siniviivan ylitettyään lähes joka kerta laukoivat kiekon suoraan maalille. Tuli vaan jossain vaiheessa mieleen, että Howardilla oli melko helppoa Detroitin maalilla kun tiesi käytännössä varmasti, että voi valmistautua suoraan laukaukseen heti viivan jälkeen. Tosin eihän mikään ole aivan mustavalkoista, molemmat maalithan Rangers teki nimenomaan syöttämällä hyökkäysalueella vapaalle miehelle takatolpalle, liekö Howard sitten tosiaan varttui laukausta noissakin tilanteissa? Jossain kohtia vain tuli mieleen, että onko tuollainen jääräpäinen laukominenkaan aina fiksua, se kun tosiaan on niin ennalta arvattavaa.

Kaikkineen kuitenkin hyvin mielenkiintoinen ottelu, ehkä noita siniviivan ylityksen jälkeisiä tapahtumia voisi ruveta seuraamaan laajemminkin kuin vain yksittäisessä ottelussa. Hyökkäyksiin lähdöistähän siffa täällä erittäin ansiokkaasti raportoikin, kyllä nekin kiinnostavat ja valoittavat paljon joukkueiden pelitapoja, vaikka ovatkin vain pieni osa pelikirjaa.

Että tälläistä, paljon mielenkiintoista asiaa tässä ketjussa käsitellään.

 

[Fordél]

Tänään KooKoo-LeKi-ottelun toisessa erässä LeKin pakki vetäytyi oman maalin taakse ja toinen pakki laidan viereen. KooKoo karvasi maalin taakse kahdella hyökkääjällä, jolloin maalin takana ollut pakki heitti laitaan pakki-pakki-syötön. Tähän kohtaan iski toinen KooKoon laitureista, sai kiekon riiston ja pelasi maalille. KooKoolle syntyi näin vaarallinen maalintekotilanne.

Tämä kävi muutamaan otteeseen pelin aikana. Kolmannessakin erässä LeKin pakki vetäytyi oman maalin taakse, johon syksyi jopa pari KooKoon karvaajaa (molemmilta puolilta). Tuloksena oli pakin hätäinen ja heikko avausyritys LeKin laiturille, mutta kiekko päätyikin KooKoolle. No suoraa vastaiskua siitä ei luonnollisesti saatu kun KooKoolla oli kaksi hyökkääjää paitsiossa, mutta kiekko saatiin haltuun.

Riippuu siis hyvin paljon tilanteesta ja pelaajasta kuka siellä maalin takana on. Ei KooKookaan läheskään joka kerta karvaa näin agressiivisesti, mutta joissain paikoissa se näyttää toimivan. Eilisessä pelissä toimi muistaakseni niinä muutamana kertana kun sitä kokeiltiin.

 

[Kiekko-Kolli]

Kolmannessakin erässä LeKin pakki vetäytyi oman maalin taakse, johon syksyi jopa pari KooKoon karvaajaa (molemmilta puolilta). Tuloksena oli pakin hätäinen ja heikko avausyritys LeKin laiturille, mutta kiekko päätyikin KooKoolle. No suoraa vastaiskua siitä ei luonnollisesti saatu kun KooKoolla oli kaksi hyökkääjää paitsiossa, mutta kiekko saatiin haltuun.

Riippuu siis hyvin paljon tilanteesta ja pelaajasta kuka siellä maalin takana on. Ei KooKookaan läheskään joka kerta karvaa näin agressiivisesti, mutta joissain paikoissa se näyttää toimivan. Eilisessä pelissä toimi muistaakseni niinä muutamana kertana kun sitä kokeiltiin.

Tätä on kyllä nähty jonkin verran kauden mittaan, useimmiten toisen erän puolenvälin jälkeen ja kolmannessa erässä jos ei olla selvässä johdossa. Ensimmäisessä erässä en muista näitä tilanteita ihan hirveästi nähneeni. Jotenkin olen antanut itseni ymmärtää, että kyseistä paineistusta on käytetty tilanteissa joissa vastustaja on alkanut väsyä, mikä taas kielisi KooKoon melko vakuuttavan hyvästä fyysisestä kunnosta. Tuohan toimii varsinkin toisessa erässä hyvin, kun matka vaihtoon on pitkä, jolloin vaihdot voi vähän venyä ja kentällä näin ollen on hieman väsyneempiä miehiä, jolloin painetta antamalla vastustajan virheiden määrä lisääntyy.

 

[JHag]

Se mikä on oikeasti kiinnostavaa ja mikä erottaa hyvät joukkueet huonoista, on viisikkotason reagointi muuttuviin tilanteisiin ja oman kiekollisen pelaajan ratkaisuihin. Se puolestaan ei kunnolla selviä vetelemällä viivoja paperiin tv-lähetyksistä, vaan seuraamalla ottelua paikan päällä.

Ilmoittaudun myös havumetsäteamiin, kun totean, että pelaajien henkilökohtaiset taidot molemmissa päädyissä vaikuttavat lopulliseen tulokseen eniten. Meillä voi olla tosiaankin liigan häntäpäässä joukkue, joka osaa monenlaiset lähdöt ja rytmitykset, mutta niistäkään ei ole apua, jos jengi on kädetön ja arka. Vedän ihan näkemieni matsien perusteella esimerkiksi Kalpan: Kapasen ja Sahlstedtin aikaan peli toimi ja ratkaisupaikoissa oli mukana paljon henkilökohtaista taitoja. Nytkin joukkue on pelannut ainakin Hgissä erinomaisen liikkuvasti ja kiekkoa kontrolloiden. Mutta käsiä ei ole ja maaleja ei tule.

Sanokaas: Oletetaan, että joukkueen pelikirja on huikean tarkka ja menestystä haetaan ainoastaan opeteltujen kuvioiden kautta - onko tällaiseen joukkueeseen mitään järkeä ottaa hyvösiä, granlundeja, pulkkisia, peltosia...? Pelaajia joilla on jotain mitä ei rahalla eikä treenamisellakaan saa = visioita ja taitoa & rohkeutta tehdä myös kokonaan omia ratkaisuja. Meillähän ihastellaan Granlundissa, Pulkkisessa ja Vatasessa nimenomaan sitä, että he eivät ole puukätisiä robotteja, vaan isoja yksilöitä. Ja he improvisoivat paljon.

edit: Viivevastaus Johannekselle: Juuri näin koin Erkan tilanteen jo -07 ja uskon Virran panoksen olevan kohtuuiso koskien Jokerien pakkipeliä

 

[Toejoen Veikko]

...

Toisaalta voimme ajatella, että viime kauden finalistit eivät olleet liigan taitavampia joukkueita.

 

[ultrar]

Ilmoittaudun myös havumetsäteamiin, kun totean, että pelaajien henkilökohtaiset taidot molemmissa päädyissä vaikuttavat lopulliseen tulokseen eniten.

Tässä aika pitkälle samaa mieltä, lisäten vielä, että henkilökohtaiset virheet ovat usein se maaliin johtanut "virhe", erilaiset pelitaktiikat tietysti osaltaan vaikuttavat näiden epäonnistumisten syntymisiin, mutta usein ne kuitenkin ovat täysin pelikirjasta irrallisia. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen viikonlopulta Järventien moka keskialueella, jonka jälkiseurauksena Pulkkinen teki juuson suosiollisella avustuksella maalin. Olisikin mielenkiintoista nähdä tilasto, jos joku on tilastoinut, kuinka suuri osuus maaleista syntyy näiden selkeiden virheiden kautta? Ymmärrän myös sen, että miten se virhe määritellään on vaikeaa, mutta tapaus Järventie lauantaina oli esimerkkinä selvä, Del Grosso eräässä ottelussa Jokereita vastaan, Kurvinen muistaakseni myös Jokereita vastaan, näitä nyt tulee ainakin heti mieleen muutama. On hienoa, että keskustelu pelikirjasta on avannut minunkin käsitystä pelistä lisää, toisaalta peli on kuitenkin usein yksittäisten sattumien summa, johon pelikirja on vaikuttanut vain pieneltä osaltaan. On maalivahtien länkiä, tuomarivirheitä, näitä De Grosso avauksia ja vastapainoksi Peltosen tai Pulkkisen loistavia yksilösuorituksia.