Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Lead Fossil]

Itse pitäisin edelleen erilliset henkisen puolen valmentajat (terapeutit ja psykologit) kaukana jääkiekkojoukkueesta.

Ihan sama. Kyllä henkinen valmennus ja sen osaamisen pitää lähteä valmennustiimistä.

Niin - pelikirjoista tai -tavoista. 1980-luvulla meillä D/C -junioreina muutamia pelitapoja, luettelen ne mitä muistan:

ALOITUSVOITTO OMASSA PÄÄDYSSÄ:
- painoton pakki pudottaa maalin edestä päätyyn
- painollinen nappaa kiekkon
- pakki-pakki -syöttö
- avaus joko laitaan tai sentterille riippuen kumpi paremmin sijoittunut (vapaana)
- jos ei mahdollista palautus takaisin pakilta pakille

- joskus ehkä kokeiltiin pitkää avausta maalin kulmalta punaviivalle
"karkuun" lähteneelle ja leikkaavalle laiturille.

ALOITUSVOITTO KESKIALUEELLA
- käytännössä aina pakki-pakki

HYÖKKÄYSSINISEN YLITTÄMINEN
- laidasta aina yli
- sentteri takamieheksi ja painoton laituri maalille

KARVAAMINEN
- kahdella (laiturit) pakkeihin kiinni
- yhdellä (sentteri) ja laiturit ottaa laidat kiinni

Itse olen jo aika vieraantunut kiekosta, mutta jännä huomata että hei, meillähän oli 1980-luvulla jo "pelikirja". No, ehkä nuo nyt ovat perusosaamista, mutta nuhteita tuli jos noita ei noudattanut ja varsinkin tuota karvausta muistan että muutettiin pelin sisällä ja myös vastustajienkin mukaan.

 

[peruspata]

No, ehkä nuo nyt ovat perusosaamista,
mutta varsinkin tuota karvausta muistan että muutettiin pelin sisällä ja myös
vastustajienkin mukaan.

Tätä kaipaisin hieman jopa 2010-luvulla. Nykyään kun tuntuu välillä siltä, että pelin voittaa se, joka tilastollisesti tekee kaiken analyysien mukaan oikein. Ei suinkaan se, joka pystyy sopeuttamaan pelinsä vastustajaan ja tätä kautta luomaan tarvittavan määrän maaleja.

Sillä pitää nähdä yksittäisen tuloksen taakse ja kehittää lajia. Säälittävintä on jollain retroysärillä yrittää voittaa otteluita.

 

[Wäinö#16]

Kun lähemmin tarkastellaan esille ottamiasi tärkeitä aiheita, huomataan, että ollaan niistä samaa mieltä. Enkö minä ole juuri tilastoinut viime aikoina sitä, miten pelaaja yksilönä reagoi pelitilanteeseen?

Se mikä on oikeasti kiinnostavaa ja mikä erottaa hyvät joukkueet huonoista, on viisikkotason reagointi muuttuviin tilanteisiin ja oman kiekollisen pelaajan ratkaisuihin. Se puolestaan ei kunnolla selviä vetelemällä viivoja paperiin tv-lähetyksistä, vaan seuraamalla ottelua paikan päällä.

 

[Lead Fossil]

Tätä kaipaisin hieman jopa 2010-luvulla. Nykyään kun tuntuu välillä siltä, että pelin voittaa se, joka tilastollisesti tekee kaiken analyysien mukaan oikein. Ei suinkaan se, joka pystyy sopeuttamaan pelinsä vastustajaan ja tätä kautta luomaan tarvittavan määrän maaleja.

Sillä pitää nähdä yksittäisen tuloksen taakse ja kehittää lajia. Säälittävintä on jollain retroysärillä yrittää voittaa otteluita.

Tuli joo mieleen vielä kun muistilokeroita penkoo, että jos oli sovittu että karvataan yhdellä ja pelin ollessa tiukka eikä oikein kummallakaan otetta, niin sitten vaihdettiin esim. erän loppuun viideksi minuutiksi karvaus kahdella ja samalla saatettiin "kaikki pelaa hengessä" (vitsi) tiivistää kahteen ketjuun ja annettiin vastustajalle hiukan shokkihoitoa.

 

[Keltainen Jaffa]

Itse pitäisin edelleen erilliset henkisen puolen valmentajat (terapeutit ja psykologit) kaukana jääkiekkojoukkueesta.

Tähän on pakko puuttua. Esimerkiksi joukkueen tärkeimmän pelaajan eli maalivahdin homma on melkoista henkistä peliä, joka vaatii paljon itsekuria. Joskus henkisen kantin ylläpitämiseen ei riitä pelkästään maalivahtivalmentajan tuki.

Esim. Suomen maajoukkue on surullisen kuuluisa tiukoissa paikoissa sulamisistaan. Toinen esimerkki: HIFK jäätyi viime playoffeissa alkumetreillä, vaikka oli "suuri" ennakkosuosikki.

En ehdota, että urheilupsykologin pitäisi olla mukana joukkueessa suuressa roolissa, mutta silloin tällöin hän kävisi harjoituksissa ja jos valmentaja huomaa, että jollakulla on nyt ongelmia, voisi hän salassa muilta määrätä vaikeuksissa olevan pelaajan lanttumaakarille. Ei tämä tietenkään kaikkia hyödytä, mutta mielestäni tarvetta silti on.

Ja yksi psykologihan voi hoidella useamman joukkueen. Mitä haittaa siitä olisi?

Ruotsiin ja Ruotsin maajoukkueeseen käsittääkseni on hommattu jo useampi vuosi sitten "henkisen puolen valmentajia". En osaa sanoa, onko siitä ollut heille hyötyä, mutta he ovat silti edellä tässä(kin) asiassa meitä.

 

[Johannes]

Raimo Summanen: "Meidän päivä, s. 36-37", Jokereissa apuvalmentajani toiminut Jouko Lukkarila oli tutustunut, urheilupsykologi Juri Haninin ajatuksiin. Hanin toimi tutkimuskeskus KIHU:n vanhempana tutkijana. Hanin oli työskennellyt v.1999 Lukkarilan kanssa 18-vuotiaiden MM-kultaa voittaneessa jääkiekkomaajoukkkueessa, kehittäen sen tarpeisiin kysymyssarjan, jolla pyrittiin pelaajien yksilöllisen suoritustunteen kartoitukseen. "
"Haninin ajatukset perustuivat siihen, että tunnetilat kyllä vaikuttavat yksilön tai joukkueen suoritukseen - auttavasti tai tuhoavasti, mutta jokaisella pelaajalla on oma yksilöllisen tunnetilan taso, joka tämän tunnetilan saa aikaan. Tähän IZOF-malliin (Individual Zones of Optimal Functioning) perustuen on mahdollista ennustaa suoritustasoa ja käyttää yksilön vahvuuksia paremmin hyväksi.
Raimo Summanen (s. 39): "Olen aina uskonut vahvasti työpariajatteluun ja sitä olin myös valmentajana toteuttanut. Tarvitsisin mentorin, jonkun, jonka erityisalaa olisi nimenomaan ryhmädynamiikan hallinta. Tapaamisesta Juri Haninin kanssa sulkeutui viiden tunnin istunto, jonka pääaiheet olivat 1. NHL, 2. valmistavat leirit, 3. Roolituksen selkeys 4. Mediasuhteet ja 5. Analyysi ja valmistautuminen.
Raimo Summanen (s. 42): "Päätimme siltä istumalta palkata Jurin johtoryhmän ulkopuoliseksi analyytikoksi ja tueksi, johon minulla (Raimo Summanen) olisi suora yhteys päivittäin. Jurin avulla käsitykseni valmentamisesta monipuolistui."
Tällaisia kertoo Raimo Summanen itse kirjassaan "meidän päivä". kun valmistaa Suomen joukkuetta menestykseen v. 2004 World Cupissa.
Raimo Summanen ei ainakaan pitänyt kaukana itsestään Juri Hanin-nimistä henkisen puolen gurua ja tulos oli loistava, eikä varmaan vähiten Haninin työpanoksen ansiosta Summasen kanssa.

 

[Fordél]

Tällaisia kertoo Raimo Summanen itse kirjassaan "meidän päivä". kun valmistaa Suomen joukkuetta menestykseen v. 2004 World Cupissa.
Raimo Summanen ei ainakaan pitänyt kaukana itsestään Juri Hanin-nimistä henkisen puolen gurua ja tulos oli loistava, eikä varmaan vähiten Haninin työpanoksen ansiosta Summasen kanssa.

Näinhän se oli ja ihmettelen kyllä miksei Haninin tapaista ammattilaista ole Summasen jälkeen hyödynnetty systemaattisesti maajoukkueessa. Juuri se pelin osa-alue, joka Suomella tuntuu vuosi toisensa perään kusevan on yhtä heikossa hapessa vuodesta toiseen. Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä, mutta Jalonen on muistaakseni joskus ottanut asiaan kantaa. Jalosen näkymyksen mukaan valmennusryhmän henkinen valmennus riittää eikä ulkopuolisia apua tarvita.

Ihmettelen suuresti tätä ajattelutapaa, koska kuten Summasen ajattelutapaan kuuluu, koskaan ei voi olla liian valmistautunut tuleviin haasteisiin. Tämän pitäisi koskea niin pelitapaa kuin henkista valmiutta. Siinä missä valmennusryhmäänkin haetaan erilaista osaamista (taktinen osaaminen, motivointi, fysiikka, maalivahtipeli jne.), en ymmärrä miksi tähän kohtaan pitää vetää raja eikä henkisen puolen osaamista haluta hyödyntää maajoukkueessa. Kaikki kunnia Jaloselle, mutta vaikea nähdä häntä erityisesti tämän aiheen erityisosaajana.

 

[Koke72]

Näinhän se oli ja ihmettelen kyllä miksei Haninin tapaista ammattilaista ole Summasen jälkeen hyödynnetty systemaattisesti maajoukkueessa. Juuri se pelin osa-alue, joka Suomella tuntuu vuosi toisensa perään kusevan on yhtä heikossa hapessa vuodesta toiseen. Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä, mutta Jalonen on muistaakseni joskus ottanut asiaan kantaa. Jalosen näkymyksen mukaan valmennusryhmän henkinen valmennus riittää eikä ulkopuolisia apua tarvita.

Löysin tällaisen jutun, jossa Jukka Jalonen kertoo näkemyksiään henkisestä valmennuksesta. Siinä nyt ei suoraan sanota miten maajoukkueessa tällä hetkellä toimitaan.

 

[Fordél]

Löysin tällaisen jutun, jossa Jukka Jalonen kertoo näkemyksiään henkisestä valmennuksesta. Siinä nyt ei suoraan sanota miten maajoukkueessa tällä hetkellä toimitaan.

Ne lausunnot, joita itse muistan, olivat kyllä selkeästi vanhempia eli kyse ei ollut tästä, mutta liekö sitten Jalosenkin näkökanta muuttunut (tai sitten muistini pettää). Joka tapauksessa nyt Jalosen suusta tuli oikein järkeviä lausuntoja ja toivottavasti henkinen valmennus korostuu jatkossa myös maajoukkueessa, koska siitä voidaan todella saada hyötyä, aivan kuten Jalonen toteaa.

 

[Gags]

Jukka Jalosella ja Raimo Summasella, Erkka Westerlundia lukuunottamatta ehkä suomalaisen jääkiekkoilun kovimmalla tekijäkaksikolla, näköjään aika yhtenevät mielipiteet henkisestä valmennuksesta ja ihan yllättynyt en ole siitä, että nämä ajatukset ei käy yksiin klapipinojen sankarin kanssa.

 

[Mack]

Johtava. Muuten varsin mielenkiintoiset videonne Urheilulehden sivuilla ovat tekniseltä laadultaan aivan karmeita, joku voisi jopa puhua oksennuksesta. Eikö Sihvoselle voisi esim. laittaa mikrofonia niihin lähetyksiin? Kai jonkun kansanopiston viestinnän linjan tyypit voisivat käydä jeesaamassa? Keskitytte niin paljon viivelähtöihin ja keskikaistoihin, että unohdatte pitää huolta viestinnänne laadusta.

 

[siffa]

Jukka Jalosella ja Raimo Summasella, Erkka Westerlundia lukuunottamatta ehkä suomalaisen jääkiekkoilun kovimmalla tekijäkaksikolla, näköjään aika yhtenevät mielipiteet henkisestä valmennuksesta ja ihan yllättynyt en ole siitä, että nämä ajatukset ei käy yksiin klapipinojen sankarin kanssa.

Minä en tunne muita kuin Veltto Virtasen, joka on antanut pitempiaikaista henkistä valmennusta jääkiekkojoukkueelle. Raimo Summasen ja Juri Haninin yhteistyö on täällä käsitelty moneen kertaan. Hanin oli Summasen sparraaja. Jukka Jalonen kertoo, että hänellä on myös henkisen puolen sparraaja, lähinnä keskustelija silloin, kun Jalonen on keskustelun tarpeessa. Onko siis Jukka Jalosen maajoukkueella tai yhdelläkään SM-liiga- tai Mestis-joukkueella tietojesi mukaan erillinen henkisen puolen valmentaja? Silloin tällöin toki voidaan pitää muutaman kerran henkisen puolen konsulttitilaisuus myös jääkiekkojoukkueelle, mutta, jos Jukka Jalonen ja Raimo Summanen ovat sitä mieltä, että jääkiekkojoukkue tarvitsee erillisen henkisen puolen valmentajan, niin missä joukkueissa nämä terapeutit vaikuttavat tällä hetkellä?

 

[TosiFani]

Minä en tunne muita kuin Veltto Virtasen, joka on antanut pitempiaikaista henkistä valmennusta jääkiekkojoukkueelle. Raimo Summasen ja Juri Haninin yhteistyö on täällä käsitelty moneen kertaan. Hanin oli Summasen sparraaja. Jukka Jalonen kertoo, että hänellä on myös henkisen puolen sparraaja, lähinnä keskustelija silloin, kun Jalonen on keskustelun tarpeessa...

Tätä työskentelytapaa voidaan kutsua työnohjaukseksi ja voidaan katsoa henkisen puolen valmennukseksi.

 

[Uuhis #97]

Jukka Jalosella ja Raimo Summasella, Erkka Westerlundia lukuunottamatta ehkä suomalaisen jääkiekkoilun kovimmalla tekijäkaksikolla, näköjään aika yhtenevät mielipiteet henkisestä valmennuksesta ja ihan yllättynyt en ole siitä, että nämä ajatukset ei käy yksiin klapipinojen sankarin kanssa.

Jaahas, fanipojat taas unohtavat että kummankin näytöt tuolla maajoukkuepuolella jäivät lopulta aika köykäisiksi, mutta lähinnä pelaajistosta lähtöisin tulleella ryhtiliikkeellä(joka Jalosen kohdalla konkretisoitui olympialaisten viimeisessä erässä ja Summasen kanssa World Cupin pudotuspelivaiheessa), lähtökohtaisesti Westerlund on se ainut tekijä näistä kolmesta.

 

[tant gredulin]

Minä en tunne muita kuin Veltto Virtasen, joka on antanut pitempiaikaista henkistä valmennusta jääkiekkojoukkueelle. Raimo Summasen ja Juri Haninin yhteistyö on täällä käsitelty moneen kertaan. Hanin oli Summasen sparraaja. Jukka Jalonen kertoo, että hänellä on myös henkisen puolen sparraaja, lähinnä keskustelija silloin, kun Jalonen on keskustelun tarpeessa.

Ideaalimaailmassa valmentajalla itsellään on kykyä suhtautua pelaajiinsa ihmisinä ja löytää ne kohdat, joiden avulla he motivoituvat. Ihmiset ovat erilaisia ja pelaajatkin ovat ihmisiä :) Joku motivoituu kritiikistä, joku kannustuksesta. Hyvin harva poikkeus on 'itseohjautuva' psykofyysinen kokonaisuus.

Kaikilla valmentajilla ei tietenkään tuota kykyä - tai edes energiaa siihen valmentamisen ohella - ole ja silloin kuulostaakin järkevältä käyttää ulkopuolista tukea.

 

[Gags]

Jaahas, fanipojat taas unohtavat...

Olen tämän palstan kovin Jukka Jalonen-fani!

 

[siffa]

Ideaalimaailmassa valmentajalla itsellään on kykyä suhtautua pelaajiinsa ihmisinä ja löytää ne kohdat, joiden avulla he motivoituvat. Ihmiset ovat erilaisia ja pelaajatkin ovat ihmisiä :) Joku motivoituu kritiikistä, joku kannustuksesta. Hyvin harva poikkeus on 'itseohjautuva' psykofyysinen kokonaisuus.

Kaikilla valmentajilla ei tietenkään tuota kykyä - tai edes energiaa siihen valmentamisen ohella - ole ja silloin kuulostaakin järkevältä käyttää ulkopuolista tukea.

Hienoja lauseita, joita on kirjoitettu tämän teeman osalta jo vuosikymmeniä. Toinen juttu on se, että nämä ajatukset eivät toteudu käytännössä. Summasen ja Jukka Jalosen kohdalla he ovat itse olleet maajoukkueidensa pelaajien henkiset valmentajat saatuaan sparrausta tukihenklöiltään oman työnsä tekemiseen. Kysyn edelleen, että missä ovat ne terapeutit, jotka on palkattu joukkueen pelaajien henkisen puolen valmentajiksi?

 

[TosiFani]

Hienoja lauseita, joita on kirjoitettu tämän teeman osalta jo vuosikymmeniä. Toinen juttu on se, että nämä ajatukset eivät toteudu käytännössä. Summasen ja Jukka Jalosen kohdalla he ovat itse olleet maajoukkueidensa pelaajien henkiset valmentajat saatuaan sparrausta tukihenklöiltään oman työnsä tekemiseen. Kysyn edelleen, että missä ovat ne terapeutit, jotka on palkattu joukkueen pelaajien henkisen puolen valmentajiksi?

Ilmeisesti sinulla ei ole kokemusta säännöllisestä työnohjauksesta, jossa etsitään työkaluja esim. valmentajalle, koska et tunnu ymmärtävän aiheesta mitään. Puhut sparrauksesta ja terapeuteista, ymmärtämättä termien oikeaa merkitystä. Henkinen valmennus ei ole Veltto Virtasen puhesessioita koko joukkueelle vaan yksilöiden kehittämistä.

 

[siffa]

Ilmeisesti sinulla ei ole kokemusta säännöllisestä työnohjauksesta, jossa etsitään työkaluja esim. valmentajalle, koska et tunnu ymmärtävän aiheesta mitään. Puhut sparrauksesta ja terapeuteista, ymmärtämättä termien oikeaa merkitystä. Henkinen valmennus ei ole Veltto Virtasen puhesessioita koko joukkueelle vaan yksilöiden kehittämistä.

Tarkoitin juuri sitä, että Summanen ja Jukka Jalonen ovat saaneet työnohjausta mentoreiltaan. He ovat toimineet sitten joukkueidensa pelaajien henkisinä valmentajina. Nyt on ollut kyse siitä, että joukkueen pelaajia varten en tiedä palkatun erillisiä henkisiä valmentajia, Veltto Virtasta lukuunottamatta. Onko sinullakaan osoittaa tästä esimerkkejä? Puhetta pelaajien henkisen puolen valmentajien tarpeesta on ollut vuosikymmeniä, mutta teot ovat jääneet vähäisiksi. Mistä tiedät, minkälaista henkistä valmennusta Veltto aikoinaan Ilveksen pelaajille antoi, kun väheksyt hänen työtään?

 

[TosiFani]

Tarkoitin juuri sitä, että Summanen ja Jukka Jalonen ovat saaneet työnohjausta mentoreiltaan. He ovat toimineet sitten joukkueidensa pelaajien henkisinä valmentajina. Nyt on ollut kyse siitä, että joukkueen pelaajia varten en tiedä palkatun erillisiä henkisiä valmentajia, Veltto Virtasta lukuunottamatta. Onko sinullakaan osoittaa tästä esimerkkejä? Puhetta pelaajien henkisen puolen valmentajien tarpeesta on ollut vuosikymmeniä, mutta teot ovat jääneet vähäisiksi. Mistä tiedät, minkälaista henkistä valmennusta Veltto aikoinaan Ilveksen pelaajille antoi, kun väheksyt hänen työtään?

Turha tästä on sinun kanssasi jatkaa, koska et ymmärrä tätä osa valmennuksesta. Ja olen jutellut Ilveksen pelaajien kanssa Veltto Virtasen touhuista.

 

[Jyrla]

Hienoja lauseita, joita on kirjoitettu tämän teeman osalta jo vuosikymmeniä. Toinen juttu on se, että nämä ajatukset eivät toteudu käytännössä. Summasen ja Jukka Jalosen kohdalla he ovat itse olleet maajoukkueidensa pelaajien henkiset valmentajat saatuaan sparrausta tukihenklöiltään oman työnsä tekemiseen. Kysyn edelleen, että missä ovat ne terapeutit, jotka on palkattu joukkueen pelaajien henkisen puolen valmentajiksi?

Ilves on ainakin käyttänyt säännöllisesti syksystä 2010 henkisen valmennuksen ammattilaista pelaajien apuna.

 

[siffa]

Turha tästä on sinun kanssasi jatkaa, koska et ymmärrä tätä osa valmennuksesta. Ja olen jutellut Ilveksen pelaajien kanssa Veltto Virtasen touhuista.

Olet antanut ymmärtää, että olet ollut Ässien toiminnassa pitkään mukana. Voitko kertoa Ässien osalta, minkälaista erillistä henkistä valmennusta pelaajat ovat saaneet? Siellähän on ollut valmentajina mm. Heikkilä, Ketola, Flinck, Tamminen, Toivola, Suhonen ja nyt Rautakallio. Kerro nyt, mitä se henkinen valmennus on Ässien pelaajien kohdalla ollut. Myös muista seuroista haluaisin nähdä, miten siellä nämä henkisen valmennuksen asiat on hoidettu. Mennään nyt hienoista ajatuksista käytännön todellisuuteen.

 

[Fordél]

Jukka Jalonen kertoo, että hänellä on myös henkisen puolen sparraaja, lähinnä keskustelija silloin, kun Jalonen on keskustelun tarpeessa. Onko siis Jukka Jalosen maajoukkueella tai yhdelläkään SM-liiga- tai Mestis-joukkueella tietojesi mukaan erillinen henkisen puolen valmentaja? Silloin tällöin toki voidaan pitää muutaman kerran henkisen puolen konsulttitilaisuus myös jääkiekkojoukkueelle, mutta, jos Jukka Jalonen ja Raimo Summanen ovat sitä mieltä, että jääkiekkojoukkue tarvitsee erillisen henkisen puolen valmentajan, niin missä joukkueissa nämä terapeutit vaikuttavat tällä hetkellä?

Jalonen sanoo, että hän saa apua aktiivisesti, joten kyse ei varmaankaan ole vain keskusteluista silloin tällöin. Jalosen mielestä henkinen valmennus tulee tulevaisuudessa selkeästi lisääntymään, mutta toistaiseksi pelaajilla on asian kanssa sulattelemista. Kuten Jalonen, itsekin uskon että myös Suomessa tullaan panostamaan tulevaisuudessa yhä enemmän henkiseen valmennukseen, aivan kuten esim. Ruotsissa on tehty. Kyse ei ole silloi mistään muutamasta konsultointitilaisuudesta vaan systemaattisemmasta hyödyntämisestä.

Todella hienoa, että Suomen johtavat kiekkopersoonat ovat viime vuosina tehneet hienoja ulosttuloja, joilla on haluttu laajentaa käsitystä pelistä. On tuotu esiin henkinen valmius ja siihen panostaminen, valmentajien johtamistaidot ja johtamiskulttuurin muutos sekä jopa pelaajien yksityisasioiden vaikutus pelaamiseen ym.

 

[tant gredulin]

Puhetta pelaajien henkisen puolen valmentajien tarpeesta on ollut vuosikymmeniä, mutta teot ovat jääneet vähäisiksi.

Voi olla, en kylläkään muista. Minusta tämä aihe on vasta viime aikoina nostettu esiin monen muunkin urheilulajin sivuteemana.

Pelaajamateriaalin osuus valmentajan käyttämään pelikirjaan ja näin eri pelitilanteiden reagoimiseen ei ole niin suuri kuin siitä väitetään. Tätä mieltä olen.

Lähtökohtaisesti olen eri mieltä. Samat perustelut :)

Pelin henkinen puoli on niitä henkimaailman asioita, joista ollaan montaa eri mieltä. Pelaajan henkinen puoli rakentuu minun mielestäni siitä, miten hyvä on hänen fyysinen kuntonsa, mitkä ovat hänen pelitaitonsa ja miten valmentajan pelikirja tukee ja antaa turvallisuuden toteuttaa valmentajan vaatimuksia.

Kun siirryttiin puoliammattilaisuudesta (työssäkäyviä tai opiskelevia pelaajia) ammattilaisuuteen (ei muuta ammattia kuin pelaaminen) voi olla mahdollista ettei muuta tarvittukaan kuin hyvä fyysinen kunto ja 'tottelevaisuus' :) Nyt on ehkä jälleen uusi ja erilainen sukupolvi kehissä?

 

[Fordél]

Ilves on ainakin käyttänyt säännöllisesti syksystä 2010 henkisen valmennuksen ammattilaista pelaajien apuna.

Myös Tapparassa aloitettiin Saarisen aikana kiinnittää huomiota henkiseen valmennukseen. Täällä jo esille tuodun Jalosen lisäksi myös Hannu Aravirta on puhunut henkisen valmennuksen merkityksen kasvusta tulevaisuudessa.

"Aravirran mukaan tulevaisuudessa jääkiekkojoukkueet joutuvat panostamaan entistä enemmän henkisen puolen valmentajiin. Tällä osastolla tulee tapahtumaan paljon tulevien vuosien aikana." Lähde: Urheilun taustapeili, YLE 12.10.2010.

Suomi-kiekon tulevaisuusseminaarin raportissa (Erkka Westerlund) puolestaan mainitaan asiasta seuraavaa:

"Kysymys on ennen kaikkea valmennuksen painopisteen siirtämisestä nykyisestä ”joukkuevalmennuskulttuurista” yksilöä kokonaisvaltaisesti kehittävään valmennukseen. Tämä tarkoittaa koko valmennusprosessin - urheilijan ja valmentajan välisen yhteistyön ja vuorovaikutusprosessin - uudelleen arviointia. Käytännössä tämä tarkoittaa valmennusprosessin perustamista yksilön omiin henkisiin voimavaroihin eli henkisen valmennuksen ottamista tietoisesti valmennusprosessin lähtökohdaksi – ”lihasten valmentamisesta pään ja lihasten valmentamiseen”."

Ruotsissa näissä asioissa ollaan selkeästi Suomea edellä. Elitserienin joukkueista hyvin monet käyttävät henkistä valmennusta kuten Färjestad ja HV71.

Se, että henkisen valmennuksen asioihin ei ole viime vuosikymmeninä puheista huolimatta penostettu ei tarkoita, etteikö nyt oltaisi panostamassa, varsinkin kun esimerkkejä löytyy monista seuroista.