Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Fordél]

Niinhän ne vanhat konkarit puhuvat tulevaisuudesta. Heidän aikanaanhan ei tietysti tarvita mitään erillistä henkistä valmennuksesta. Tulevaisuudesta se puhui Suomen kuuluisin urheilupsykiatri minulle jo 25 vuotta sitten. Tulevaisuudessa tullaan Suomessakin satsaamaan jääkiekossa erilliseen henkiseen valmennukseen, mutta juuri nyt ei siihen ole tarvetta.

Jukka Jalonen, jonka mielestä "henkinen pelirohkeus on kv. kärkeä jäljessä", ei ole vanha konkari. Joka tapauksessa rohkea ulostulo kun olet siis eri mieltä Jalosen, Westerlundin, Aravirran sekä esimerkiksi hyvin monen ruotsalaisen kiekkovaikuttajan kanssa.

Ongelmat pelaajan henkisissä ominaisuuksissa on muuten toiseksi suurin heikkous suomalaisessa huippukiekkoilussa. Yhtenä suurimmista esteinä pelaajan kehittymiselle huippupelaajaksi nähdään juuri henkisen valmennuksen puuttuminen. Tämä on siis suomalaisten kiekkovaikuttajien näkymys asiasta¨eikä vain konkarien. Kaikki muut siis puhuvat sen puolesta, että henkisen valmennuksen kehittämiselle on juuri nyt tarvetta. Itse uskon mielummin näitä asiantuntijoita ja omia haivaintoja.

Mieluusti kuulisin vielä perustelusi sille, että miksei tähän asiaan tarvitse puuttua nyt vaan vasta tulevaisuudessa?

Mikä logiikka on siinä, että tunnistetaan ja tunnustetaan ongelma, mutta haluat, että siihen puututaan vasta tulevaisuudessa?

 

[Johannes]

En minäkään käsitä ollenkaan miksi juuri nyt ei ole tarvetta henkiselle valmennukselle jääkiekossa. Se oin yhtä paradoksaalinen väittämä kuin kirjoittaisi, että juuri nyt Suomen jääkiekosssa ei ole tarvetta maaalivahti-valmennukselle tai jonkin muun osa-alueen valmennukselle, jos asia olisi kunnossa. Suomi on finaalipeleissä isoisssa kisoissa pelannut muistaakseni 9 kertaa ja saldo niistä peleistä on 1 voitto keväällä 1995 Ruotsin mm-kisoissa ja 8 tappiota. Eikö tällaisen maan jääkiekon edustusjoukkkue ja U20-joukkkue oppiakseen jo nuorempana voittamista muka tarvitse henkistä valmennusta poistaakseen tuon häviämisen kulttuurin finaalipeleissä ja kaivamalla isolla henkisen työn projektilla esiin syitä miksi Suomi häviää isojen kisojen finaalipelit. Päästään, ah niin lähelle, mutta todellisuudessa jäädään niin kauas, ettei ole tosikaan, mestaruuden voittamisesta, poislukien kevät 1995. "Den glider inte in" ja sen selvittämiseen, että miksi, tarvittaisiin henkisen puolen valmennusta suomalaisille huippupelaajille ja tuleville huipuille.

 

[siffa]

Mieluusti kuulisin vielä perustelusi sille, että miksei tähän asiaan tarvitse puuttua nyt vaan vasta tulevaisuudessa?

Mikä logiikka on siinä, että tunnistetaan ja tunnustetaan ongelma, mutta haluat, että siihen puututaan vasta tulevaisuudessa?

Minähän kirjoitin Jukka Jalosen, Erkka Westerlundin ja Hannu Aravirran sanomisista, että tulevaisuudessa henkiseen valmennukseen tullaan kiinnittämään erityishuomiota. Kysyin, niinkuin sinäkin, että miksi ko. päävalmentajat eivät satsaa jo nyt, omana aikanaan, joukkueissaan pelaajien erilliseen henkisen puolen valmennukseen. Eli, onko Suomen maajoukkueen, Jokereiden ja Kärppien pelaajille palkattu jo nyt erilliset henkisen puolen valmentajat? Ellei ole, niin miksei ole, tätä kyselin. Tulevaisuudessa heidän mielestään näin tulee tapahtumaan.

Minä olen täällä kirjoittanut jääkiekkoilijoiden henkisen puolen valmentamisesti erittäin paljon. Pelaajien henkinen puoli rakentuu mm. fysiikasta, henkilökohtaisesta taidosta, joukkueen pelikirjan antamasta turvasta, valmentajan luottamuksesta ja valmentajan motivoimisesta.

Pelaajien henkinen kovuus näkyy itseluottamuksena; oikeina reagointeina pelin aikana; rohkeutena mennä kaikkiin pelin vaatimiin tilanteisiin; valtavana luottamuksena siihen, että pystyy tekemään jäällä oikeat ratkaisut; intohimona peliin; itsenäisyytenä ja omatoimisuutena lisäharjoitusten teossa. Näiden asioiden kehittämisessä ei mielestäni tarvita ulkopuolisia, erillisiä henkisen puolen valmentajia. Joukkueiden valmennusryhmän kokoamisessa kannattaa ottaa huomioon ehdottoman tärkeinä vaatimuksina osata pitää yllä ja kehittää pelaajien henkisiä ominaisuuksia. Valmennusryhmän tulee koostua minusta jääkiekkovalmentamisen ja fysiikan valmentamisen ammattilaisista. Valmentajille annettava johdon mentorointi on aina hyvä asia, sitä kannatan ilman muuta.

 

[Fordél]

Kysyin, niinkuin sinäkin, että miksi ko. päävalmentajat eivät satsaa jo nyt, omana aikanaan, joukkueissaan pelaajien erilliseen henkisen puolen valmennukseen. Eli, onko Suomen maajoukkueen, Jokereiden ja Kärppien pelaajille palkattu jo nyt erilliset henkisen puolen valmentajat? Ellei ole, niin miksei ole, tätä kyselin. Tulevaisuudessa heidän mielestään näin tulee tapahtumaan.

Näihin kysymyksiin osaa vastata syvällisemmiin herrat itse. ITse vain tiedän sen, että jäkiekossa hyvin moni ellei jopa valtaosa Elitserienin joukkueista käyttää henkistä valmennusta, Suomessa taas mm. Ilves ja Tappara. JYP:ssä henkiseen valmennukseen on taas lähdetty ihan erilaisella lähestymistavalla.


Edelleenkään en saanut vastausta siihen, että miksi mielestäsi asiaan ei kannata panostaa nyt vaan vasta tulevaisuudessa? Tämä logiikka jäi sinulta avaamatta. En ymmärrä mitä siinä voitetaan, että ongelma lakaistaan vähäksi aikaa maton alle ja siihen puututaan sitten kun ero esim. Ruotsiin on vieläkin suurempi. Onneksi nämä asiantuntijat ovat asiasta siffan "logiikan" kanssa eri mieltä.

Itse kannatat, että kiekkojoukkueen valmennuksesta vastaavat vain jääkiekon ammattilaiset. Kysynkin vielä toiseksi, että miten henkisen puolen valmentajan palkkaaminen eroaa siitä, että joukkueissa hyödynnetään jo nyt mm. luistelussa ja fysiikassa omia valmentajiaan? Nämä eivät ole välttämättä jääkiekkovalmentajia vaan tulevat toisen lajin piiristä, mutta esim. fysiikkavalmentaja tekee päivittäistä työtä joukkueessa. Itse en ymmäärrä miksi henkinen puoli pitää erottaa näin selkeästi muusta valmennnuksesta kun se on kuitenkin yhtä kiinteä osa pelaajan onnistumista kuin luistelu tai fysiikka.

Loogisesti ajateltuna valmentajan kannattaisi hyödyntää kaikissa pelin osa-alueissa alan parasta osaamista. Näin tehdään siis jo monella muulla osa-alueelle, mutta henkisellä puolella tähän on herätty vasta viime vuosina. Onneksi kehitys kulkee nyt siihen suuntaan, että Suomi aikoo ottaa tässä Ruotsia kiinni.

 

[Johannes]

Raimo Summanen "meidän päivä": "Haninin ajatukset perustuivat siihen, että tunnetilat kyllä vaikuttavat yksilön tai joukkueen suoritukseen - auttavasti tai tuhoavasti, mutta jokaisella pelaajalla on oma yksilöllisen tunnetilan taso, joka tämän tunnetilan saa aikaan. Tähän IZOF-malliin (Individual Zones of Optimal Functioning) perustuen on mahdollista ennustaa suoritustasoa ja käyttää yksilön vahvuuksia paremmin hyväksi."

Jos haluaa maksimaalisen suorituksen joukkueelta, niin tulee käsittää, että kollektiivi, jota kutsutaan jääkiekko-joukkueeksi, muodostuu yksilöistä, jotka ovat kaikki erilaisia ihmisiä. Siksi ei voida puhua "pelaajien henkisestä kovuudesta" tai "oikeista reagoinneista pelin aikana" ym. asioista koko joukkueen tasolla, koska jokainen yksilö joukkueessa omaa oman tasonsa henkistä kovuutta ja reagoi omalla tasollaan pelissä eteen tuleviin asioihin. Tällaisten asioiden havainnointiin jokaisen pelaajan kohdalla erikseen tarvitaan henkistä valmennusta tai valmentaja lähes päivittäistä mentorointia jonkun "juri haninin" kanssa. Muuten joukkueesta jää ottamatta paras suoritus irti. Ei tätä asiaa tarvitse toteutttaa "joskus tulevaisuudesssa", vaan sitä pitää tehdä jo nyt tai viimeistään kaudella 2011-12.

Henkisen valmennuksen väheksyminen jääkiekkoilijan osalta yksilötasolla on yhtä epä-älyllistä kuin pelikirjojen väheksyminen menestystekijänä v. 2011 jääkiekossa koko joukkueen menestymisen kulmakivenä.

 

[siffa]

Edelleenkään en saanut vastausta siihen, että miksi mielestäsi asiaan ei kannata panostaa nyt vaan vasta tulevaisuudessa? Tämä logiikka jäi sinulta avaamatta. En ymmärrä mitä siinä voitetaan, että ongelma lakaistaan vähäksi aikaa maton alle ja siihen puututaan sitten kun ero esim. Ruotsiin on vieläkin suurempi. Onneksi nämä asiantuntijat ovat asiasta siffan "logiikan" kanssa eri mieltä.

Sinulle ei siis vieläkään avautunut tuo minun ironinen viestini, joka koski tulevaisuutta? Lainasin sinun kirjoitustasi, jossa kerroit Jukka Jalosen ja Hannu Aravirran puhuneen siitä, että tulevaisuudessa tullaan satsaamaan erilliseen henkiseen valmennukseen. Kerroin, että jo 80-luvulla ja varsinkin silloin henkisen puolen erillinen valmennus oli voimakkaasti esillä Suomen huippu-urheilussa. Silloinkin hyvä ystäväni, sen ajan kuuluisin urheilupsykiatri, vakuutti minulle, että tulevaisuudessa tullaan satsaamaan yhä enemmän erilliseen henkisen puolen valmennukseen. Nyt tuota tulevaisuus-mantraa ovat käyttäneet Jukka Jalonen, Aravirta ja Westerlund. Minä ihmettelin, että miksei satsata jo nyt tänä päivänä, kun heillä jokaisella on epäilemättä mahdollisuus hankkia joukkueidensa pelaajille erilliset henkiset valmentajat.

 

[Fordél]

Nyt tuota tulevaisuus-mantraa ovat käyttäneet Jukka Jalonen, Aravirta ja Westerlund. Minä ihmettelin, että miksei satsata jo nyt tänä päivänä, kun heillä jokaisella on epäilemättä mahdollisuus hankkia joukkueidensa pelaajille erilliset henkiset valmentajat.

Okei eli kannatat siis henkiseen valmennukseen panostamista nyt eikä vasta tulevaisuudessa.

Saanko vielä vastauksen toiseen kysymykseeni, kiitos.

 

[Fordél]

Henkisen valmennuksen väheksyminen jääkiekkoilijan osalta yksilötasolla on yhtä epä-älyllistä kuin pelikirjojen väheksyminen menestystekijänä v. 2011 jääkiekossa koko joukkueen menestymisen kulmakivenä.

Juuri näin ja tässäkin kohdin palataan siis taas siihen kuinka kaikki lähtee yksilöstä ja palaa aina yksilöön.

 

[siffa]

Okei eli kannatat siis henkiseen valmennukseen panostamista nyt eikä vasta tulevaisuudessa.

Henkiseen valmennukseen on panostettu jääkiekkojoukkueissa jo iät ajat. Tästähän olen kirjoittanut paljon, joten käy lukemassa vaikka tämän aamun toistoni asiasta. En kannata erilliseen henkiseen valmennukseen panostamista tänään enkä tulevaisuudessa. Joukkueiden valmennusryhmät on koottava niin, että jääkiekon ammattilaiset ja fysiikka-valmentajat hoitavat pelaajien henkisten ominaisuuksien kehittämisen. Jukka Jalonen, Erkka Westerlund ja Hannu Aravirta ovat sinun mielestäsi esittäneet, että tulevaisuudessa panostetaan erilliseen henkisen puolen valmennukseen. Tähän kirjoitin ironiseen sävyyn, että mikseivät panosta jo tänään, kun heillä siihen on epäilemättä mahdollisuus, vaan vasta tulevaisuudessa.

 

[siffa]

Itse kannatat, että kiekkojoukkueen valmennuksesta vastaavat vain jääkiekon ammattilaiset. Kysynkin vielä toiseksi, että miten henkisen puolen valmentajan palkkaaminen eroaa siitä, että joukkueissa hyödynnetään jo nyt mm. luistelussa ja fysiikassa omia valmentajiaan? Nämä eivät ole välttämättä jääkiekkovalmentajia vaan tulevat toisen lajin piiristä, mutta esim. fysiikkavalmentaja tekee päivittäistä työtä joukkueessa. Itse en ymmäärrä miksi henkinen puoli pitää erottaa näin selkeästi muusta valmennnuksesta kun se on kuitenkin yhtä kiinteä osa pelaajan onnistumista kuin luistelu tai fysiikka.

Pelaajan fysiikka on minulla aina ensimmäinen asia ja peruste sille, mille pelaajan henkinen kantti pelitilanteeseen rakennetaan. Sen takia fysiikkavalmentajan onnistuminen tehtävässään on parasta mahdollista henkistä valmennusta. Jääkiekkoammattilaiset valmentajina kehittävät pelikirjoihinsa tukeutuen pelaajien henkilökohtaisia taitoja sekä joukkuepelaamista. Fyyysisten tekijöiden jälkeen nuo ominaisuudet luovat henkistä kovuutta ja turvallisuutta pelaajille. Eli henkisen puolen kehittäminen on ollut ja tulee olemaan aina erittäin merkittävässä asemassa valmennusprosessissa, joten ei sitä ole koskaan irroitettu erilleen muusta valmennuksesta, niinkuin virheellisesti kirjoitat.

 

[steepler]

Itse en ymmäärrä miksi henkinen puoli pitää erottaa näin selkeästi muusta valmennnuksesta kun se on kuitenkin yhtä kiinteä osa pelaajan onnistumista kuin luistelu tai fysiikka.

Varmasti on, tai ainakin voi olla yhtä tärkeää, mutta henkinen valmennus on kuitenkin täysin eri asia kuin fyysinen ja jääkiekkovalmentajien asiantuntemus on varmasti enemmän fysiikassa ja pystyvät arvioimaan myös fyysisen valmennuksen tasoa/valitsemaan valmentajat huomattavasti helpommin. No itse en ole mikään henkisen valmennuksen asiantuntija, mutta voisi kuvitella että jos henkinen valmennus esimerkiksi jollain tasolla epäonnistuu niin siitä saattaa tulla ongelmia. Kuka olisi sitten se henkilö joka organisaatiossa palkkaa henkiset valmentajat, arvio ne hyödyt tai seuraa valmennuksen kehitystä? Toisaalta puhutaanko ihan pelaajien terapeutista jonka keskustelut pelaajien kanssa ovat yksityisasioita, vai jostain sellaisesta valmennuksesta joka on ikään kuin julkista? Siis en sano ettäkö se olisi mahdotonta onnistua mutta väitän silti että edelleen epävarmuustekijöitä on merkittävästi suhteessa fyysiseen valmennukseen.

 

[Johannes]

Curt Lindström halusi aikanaan löytää maalintekijät Suomen maajoukkueesta, toimiessaaan päävalmentajana 1993-97 ja hän näytti kerran kesällä yhtenä tehtävänä kaikille pelaajille kuvan, jossa oli isokokoinen maalivahti maalin edessä ja pyysi jokaista pelaajaa erikseen kirjoittamaan, että mitä hän näkee kuvassa. Muistaakseni esim. Mika Nieminen kirjoitti, että hän näkee maalin, jonne hän jollain tapaa sijoittaa kiekon, jota hän kuljettaa kohti maalia tai laukaisee kiekon kohti maalia ja kiekko menee maaliin. Moni muu kirjoitti, että maalin edessä on iso mv, yritän syöttää paremmassa paikassa olevalle pelikaverille tai jotain muuta vastaavaa.

Kesällä voi tehdä tällaista henkisen puolen kartoitusta pelaajien ominaisuuksista, ilman että se on mitään kallonkutistamista.

 

[Fordél]

Jukka Jalonen, Erkka Westerlund ja Hannu Aravirta ovat sinun mielestäsi esittäneet, että tulevaisuudessa panostetaan erilliseen henkisen puolen valmennukseen. Tähän kirjoitin ironiseen sävyyn, että mikseivät panosta jo tänään, kun heillä siihen on epäilemättä mahdollisuus, vaan vasta tulevaisuudessa.

Jukka Jalosen mukaan pelaajat eivät ole olleet vielä ajatukseen täysin valmiita. Toki osa on, koska käyttää jo nyt henkistä valmennusta. Myös Ruotsissa on tähän asiaan panostettu jo nyt enkä näe, että varsinkaan Suomen kannattaa tässä asiassa jättäytyä vielä enemmän jälkeen. Voimme palata tähän keskusteluun vaikka 2015 (jos hengissä ollaan) ja katsotaan sitten mikä on tilanne.

 

[siffa]

Jukka Jalosen mukaan pelaajat eivät ole olleet vielä ajatukseen täysin valmiita. Toki osa on, koska käyttää jo nyt henkistä valmennusta. Myös Ruotsissa on tähän asiaan panostettu jo nyt enkä näe, että varsinkaan Suomen kannattaa tässä asiassa jättäytyä vielä enemmän jälkeen. Voimme palata tähän keskusteluun vaikka 2015 (jos hengissä ollaan) ja katsotaan sitten mikä on tilanne.

Minusta olisi mielenkiintoista tietää, miten tuo henkinen valmennus on Ruotsissa järjestetty. Joukkueissa ovat ne vähintään 25 pelaajaa. Jokainen pelaaja on ainutlaatuinen yksilö, joten henkinen valmennus on ilmeisesti yksilökohtaista valmennusta. Se kiinnostaa, missä tilanteissa ja mitä henkisiä ominaisuuksia siellä käsitellään. Toimiiko henkinen valmentaja päävalmentajan alaisena ja päävalmentajan toiveiden mukaisesti? Usein päävalmentajat kyykyttävät ja penkittävät pelaajia omien ja joukkueen tavoitteiden mukaan. Miten toimii tällöin henkinen valmentaja, tukeeko päävalmentajaa vai tilanteeseen turhautunutta pelaajaa päävalmentajaa vastaan. Minusta henkisen valmentajan tehtäkuva on haastava jääkiekkojoukkueessa, missä on useita eri intressitahoja. Jos jollakin on tarkempaa tietoa Ruotsin jääkiekon henkisen valmennuksen mallista, niin olisi mielenkiintoista saada siitä selvitystä.

Ei kannata odottaa vuoteen 2015 saakka, vaan heti, jos jollekin tulee todellista, tarkempaa tietoa jääkiekkojoukkueen erillisestä henkisestä valmennuksesta, niin mielenkiintoista olisi nähdä selvitystä siitä.

 

[tant gredulin]

Curt Lindström halusi aikanaan löytää maalintekijät Suomen maajoukkueesta, toimiessaaan päävalmentajana 1993-97 ja hän näytti kerran kesällä yhtenä tehtävänä kaikille pelaajille kuvan, jossa oli isokokoinen maalivahti maalin edessä ja pyysi jokaista pelaajaa erikseen kirjoittamaan, että mitä hän näkee kuvassa.

Asiat ovat monesti yksinkertaisia. Onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä? Näkeekö mahdollisuuden vai esteen? Ajatuksiaan voi muuttaa, kun ymmärtää sen mitä pitää muuttaa :)

 

[Johannes]

Ei kannata odottaa vuoteen 2015 saakka, vaan heti, jos jollekin tulee todellista, tarkempaa tietoa jääkiekkojoukkueen erillisestä henkisestä valmennuksesta, niin mielenkiintoista olisi nähdä selvitystä siitä.

Tällaiset selvitykset kuuluvat niille, jotka ammatikseen kirjoittavat jääkiekosta. "The johtava" olisi sopiva henkilö laajentamaan analyysejään tähän henkisen puolen yksilö-ja joukkuetason valmentamiseen. Ei aina tarvitsisi lukea Urheilulehdestä iänikuisia lisäpilkkomisia hyökkäysten lähdöistä tai kaunaista "kummoloiden" panettelua. Ehdotan, että PS selvittää Ruotsin joukkueiden henkisen valmennuksen tason ja tilan ja kirjoittaa niistä artikkelin Urheilulehteen. Tässä jutussa voisi olla vertailua Suomen jääkiekon henkisen valmennuksen nykytilaaan ja parannusehdotuksia suomalaisen jääkiekon henkiseen valmennukseen tulevina kausina.

 

[Jyrla]

Minusta olisi mielenkiintoista tietää, miten tuo henkinen valmennus on Ruotsissa järjestetty.

Minusta henkisen valmentajan tehtäkuva on haastava jääkiekkojoukkueessa, missä on useita eri intressitahoja.

Viimeksi kyselit, kuka käyttää henkistä valmennusta. Esimerkkejä esitettiin, mutta ne ohitit. Nyt kyselet miten ko. toiminta on järjestetty, etkä enää kyseenalaistakkaan sen käyttöä täydellisesti?

Eikös ammattilaisjääkiekkojoukkueella ole vain yksi intressi? Voittaa otteluita mahdollisimman paljon, ja käyttää siihen kaikki lailliset keinot?

Jos joukkueessa on henkinen valmentaja, se tarkoittaa yleensä sitä, että päävalmentaja näkee tarpeen sellaiselle. Eiköhän se päävalmentaja osaa sanoa, mihin toivoo apua, kun on sellaista uskaltautunut hankkimaan ulkopuoliselta ammattilaiselta? Joka siis ei ole mikään ulkopuolinen, vaan osa valmennusryhmää.

 

[DEFENCE]

Minusta olisi mielenkiintoista tietää, miten tuo henkinen valmennus on Ruotsissa järjestetty. Joukkueissa ovat ne vähintään 25 pelaajaa. Jokainen pelaaja on ainutlaatuinen yksilö, joten henkinen valmennus on ilmeisesti yksilökohtaista valmennusta. Se kiinnostaa, missä tilanteissa ja mitä henkisiä ominaisuuksia siellä käsitellään. Toimiiko henkinen valmentaja päävalmentajan alaisena ja päävalmentajan toiveiden mukaisesti? Usein päävalmentajat kyykyttävät ja penkittävät pelaajia omien ja joukkueen tavoitteiden mukaan. Miten toimii tällöin henkinen valmentaja, tukeeko päävalmentajaa vai tilanteeseen turhautunutta pelaajaa päävalmentajaa vastaan. Minusta henkisen valmentajan tehtäkuva on haastava jääkiekkojoukkueessa, missä on useita eri intressitahoja. Jos jollakin on tarkempaa tietoa Ruotsin jääkiekon henkisen valmennuksen mallista, niin olisi mielenkiintoista saada siitä selvitystä.

Siffa, jos amerikan kieli sujuu niin suosittelen Saul L. Millerin kirjaa Hockey Tough. Kirja on nimenomaan Jääkiekon henki maailman opas.
Miller on toiminut mm. Canucksien, Panthersien ja Predatorssien urheilupsykologina. Urheilupsykologia tuntuu muutenkin olevan suuressa roolissa pohjoisamerikkalaisessa urheilussa. Henkinen valmentaja on osana joukkkueen valmennustiimiä. Hänen tehtävä on kehittää pelajaan henkistä valmiutta pelata ja parantaa pelaajan suoritusta(esim. keskittymis harjoituksilla, mielikuva harjoittelulla yms.), toki myös auttaa ongelmatilanteissa.

PS. Kirjaa saa ainakin osoitteesta Humankinetics.com

 

[Maple Leaf]

Siffa, jos amerikan kieli sujuu niin suosittelen Saul L. Millerin kirjaa Hockey Tough.

Sama mies on kirjoittanut aiheesta myös suhteellisen hyvän (alkeis)teoksen "The Complete Player: The Psychology of Winning Hockey". Arvostavat etenkin Pohjois-Amerikassa aika paljonkin, mutta mitäpä ne siellä jääkiekosta tietävät.

 

[siffa]

Siffa, jos amerikan kieli sujuu niin suosittelen Saul L. Millerin kirjaa Hockey Tough. Kirja on nimenomaan Jääkiekon henki maailman opas.

Kiitos vinkistä, saattaa löytyä läheisen kirjahyllystä. Otan selvää.

 

[siffa]

Jos joukkueessa on henkinen valmentaja, se tarkoittaa yleensä sitä, että päävalmentaja näkee tarpeen sellaiselle. Eiköhän se päävalmentaja osaa sanoa, mihin toivoo apua, kun on sellaista uskaltautunut hankkimaan ulkopuoliselta ammattilaiselta? Joka siis ei ole mikään ulkopuolinen, vaan osa valmennusryhmää.

Kerrotko tarkemmin tästä Ilveksen valmennusryhmään kuuluvasta henkisestä valmentajasta ja miten hän toimii. Kiitos jo edellisestäkin vinkistäsi, huomioin sen kyllä heti, kun viestisi tuli.

 

[siffa]

Otin Jyrla:n viestien innoittamana selvää jääkiekon henkisestä valmennuksesta Suomessa. Sieltä löytyikin arvostamani tuttu jääkiekkovaikuttaja ja psykologi Jukka-Pekka Annala. Jukka-Pekka entisenä jääkiekkoilijana ja valmentajana on pitänyt jääkiekon parissa koulutustilaisuuksia psyykkisestä valmennuksesta. Voisi ajatella, että hän entisenä Ilveksen junioripelaajana ja SM-liigajoukkueen 2-valmentajana on ollut vaikuttamassa myös Ilveksen henkisen valmennuksen kehittämiseen. J-P tuntee jääkiekkomaailman perusteellisesti, joten hän on ilman muuta pätevä antamaan henkistä valmennusta pelaajille. En tiedä, onko hän nykyään missään tekemisissä jääkiekon kanssa. Onhan meillä toinenkin entinen jääkiekkoammattilainen, Osku Grönman, joka on opiskellut psykologiaa ja saattaisi tulla kysymykseen jääkiekon parissa toimivana urheilupsykologina.

Katsoin Ilveksen valmennusryhmän Ilveksen nettisivuilta. Siellä ei ollut erillistä psyykkista valmentajaa, niinkuin Jyrla kirjoitti, vaan normaali, suomalaisen jääkiekon, valmennusryhmä.

 

[Johannes]

Ei Jari Sarasvuotakaan nimitetty Jokerien nettisivuille joukkueen valmennusryhmään, eikä Juru Haninia Suomen maajoukkueen valmennusryhmään liiton nettisivuille, joten tuo väittämäsi, että Ilveksen nettisivuilta Annalan nimen puuttuminen todistaisi mitään, on täysin kestämätön väite siitä, ettei Annala kuitenkin tekisi työtään henkisellä puolella osana Ilveksen valmennusryhmää. Kirjoitat taas unilateraalista eli toispuoleista tekstiä, jossa käsitellään asiaa liian kapeasta näkökulmasta.

 

[siffa]

Sen verran tulen poikkeamaan em. sanomastani, että seuraavasta Tampa Bay:n pelistä tilastoin omalta alueelta lähtevät nopeat ja puolinopeat (pakki-pakki) hyökkäykset. Tampa Bay pelaa juuri nyt menestyksellä nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa, jossa H+V+P lähdöt ovat harvinaisia. Jos Tampa Bay lähtee lähes aina nopeasti liikkeelle omasta päästä, muistuttaa se Tamin 60 minuutin painepeliä, jolla hän vei vihdoin voittamisen kulttuurin Vaasaan.

Juuri päättyi Tampa Bay-St.Louis ottelu. Tampa voitti jatkoajalla 4-3. Molemmat pelasivat nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa. Tampalla oli omalta puolustusalueelta lähteneitä nopeita hyökkäyksiä erittäin 15+23+16, puolinopeita pakki-pakki hyökkäyksiä 4+7+5, hitaita H-hyökkäyksiä 2+1+1, viivelähtöjä (V) 2+0+0 ja palauttamisia (P) 1+0+0. St.Louis pelasi samalla pelitavalla, jossa lähdettiin nopeasti jalalla ylös tai syötettiin nopeasti ylöspäin. Tampan Guy Boucherin ja Tamin pelikirjat ovat minun silmääni identtiset, joten, jos NHL:ssä pärjätään 60 min nopealla pystysuunnan painepelillä, niin varmasti Tamin pelikirja olisi myös käyttökelpoinen SM-liigassa.

 

[Fordél]

Kirjasitko ylös St. Louisin vastaavia tilastoja? Luvut lienevät suht samat, St. Louisilla ehkä vähän enemmän pakki-pakkeja ja viivelähtöjä.

Itse seurasin lähinnä Tampan pelaamista, joka pelasi siis lähes poikkeuksetta vain ja ainoastaan eteenpäin. Tampan pakit pelasivat todella harvoin toisilleen ja tällöinkin yleensä eteenpäin. Harvoin tuli syöttö toiseen laitaan samalle tasolle ja alemmaspäin toiselle pakille ei taidettu pelata kertaakaan. Välillä tämä koko ajan ylöspäin pelaaminen näytti suorastaan typerältä, koska St. Louisin antama paine olisi voitu purkaa helposti pakki-pakilla, mutta tähän ei montaa kertaa sorruttu vaan mielummin pelattiin roiskaisu laidan kautta. Monesti kiekkoa ei saatu alueelta ulos vaan sen sai vastustaja. No pelitapahan se on tämäkin ja voitto tuli.