Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Toejoen Veikko]

Jos peli pysäytetään maalin taakse, Ässät karvaa normaalissa pelitilanteessa erittäin harvoin maalin taakse, jos koskaan.

Muistini mukaan tässä on tapahtunut muutos kauden kuluessa. Alkukaudella Ässäpelaajat iskivät ärhäkämmin kiinni vastustajan maalin takana.

 

[Johannes]

Kommenttini: Paras tapa saada valtava paine vastustajan päätyyn on vyöryä sinne rintamahyökkäyksellä kera pakin tuen keskialueelta, heittää päätykiekko - eli tavallaan luopua kiekosta, riistää se takaisin ja saada SITTEN se kolmen sekunnin momentum.

No, mites se parhaiten saadaan se rintamahyökkäys? Se saadaan viivelähdöllä tai hidastamalla.

- Eli taas: analyyttisen katseen on kohdistuttava toiseksi viimeisen oman hyökkäyksen laatutekijöihin...
Johtava

Tätä minäkin oikeastaan tarkoitin kirjoituksellani, mutta ilmaisin kai itseäni taas epäselvästi aikaisemmassa kirjoituksessani, kun toistit asian pienillä tarkennuksilla.

Minusta tuo määrällinen analyysi kaipaa ilman mutta kyllä mukaan laadullisen analyysin ja hyökkäyspeli tulisi pilkkoa myös pelin virtausten osalta osiin ja saada aikaan joku synteesi, jonka avulla laadukkaiden maalipaikkojen luomisen analyysi kehittyisi eteenpäin ja tämä ilman mitään tietokone-ohjelmia.

 

[TosiFani]

Muistini mukaan tässä on tapahtunut muutos kauden kuluessa. Alkukaudella Ässäpelaajat iskivät ärhäkämmin kiinni vastustajan maalin takana.

Tämä on sitä pelitavan kehittymistä, pelaajista on tullut kärsivällisempiä, koska he ovat oppineet luottamaan pelitapaan. Näitä asioita on varmasti käyty monesti läpi kopissa dvd:ltä ja opetettu mikä kannattaa, mikä ei.

 

[Major Julli]

Fakta on, että tyyppiluokkaa sekä KalPa että JYP saavat saman määrän hyökkäyksiä organisoimatonta puolustusta vastaan - vaikka joukkueet pelaavat totaalisesti eri tavalla.

Mielenkiintoinen väite, jonka esität faktaksi. Kaipaisin todisteita sille, että tämä on totta. Loogisesti ajatellen, se joukkue joka pyrkii aktiivisten kiekonriistoon saa enemmän tilanteita, jossa peli kääntyy nopeasti - kun taas passiivisempi joukkue vähemmän. Ja ainakin laadussa on suuri ero, koska aktiivinen saa kiekon ylempänä ts. lähempänä vastustajan maalia.

 

[Toejoen Veikko]

Tämä on sitä pelitavan kehittymistä, pelaajista on tullut kärsivällisempiä, koska he ovat oppineet luottamaan pelitapaan. Näitä asioita on varmasti käyty monesti läpi kopissa dvd:ltä ja opetettu mikä kannattaa, mikä ei.

Olisiko kenties siten, että alkukaudesta iskettiin ärhäkämmin, koska vastustajien pelituntuma oli heikompaa ja siksi todennäköisyys kovemman karvauksen tuottamalle hyödylle oli suurempi?

 

[JHag]

..mutta edelleenkin on parempi vaihtoehto kiekonmenetyksen jälkeen hakea sitä heti aktiiivisesti takasin kuin pudottaa viisikko vastaanotto asemiin keskialueelle.

Tarkoitat takakarvausta? Ehdottomasti hyökkäysalueelle jo päästyä on syytä hakea kiekkokontrollia näin. Mutta jokaisesta irtokiekosta keskialueella ei kannata enää hakea pikahyökkäystä. Saa syöttää taaksepäinkin, pääasia että kiekko pysyy omilla. Suunnilleen näin sen tiivistäisin. Näin yhden matsin Tikin Jokipojilta - mieletöntä 90-luvun hulabaloota ja jokainen irtokiekko heitettiin samantien ylös. Tuli nostalginen fiilis.

 

[Jyrla]

Mielenkiintoinen väite, jonka esität faktaksi. Kaipaisin todisteita sille, että tämä on totta. Loogisesti ajatellen, se joukkue joka pyrkii aktiivisten kiekonriistoon saa enemmän tilanteita, jossa peli kääntyy nopeasti - kun taas passiivisempi joukkue vähemmän. Ja ainakin laadussa on suuri ero, koska aktiivinen saa kiekon ylempänä ts. lähempänä vastustajan maalia.

Väite on kiistämättä erittäin mielenkiintoinen. Olisi hauska nähdä se aineisto, jonka perusteella tuohon päätelmään on tultu.

Major Jullin logiikka toimii, mutta ei mielestäni ota riittävästi huomioon millaisessa tilanteessa vastustaja on, ennenkuin menettää kiekon tälle aktiivisiin kiekonriistoihin panostavalle vastustajalle.

Kiekkokontrolliin pyrkivä joukkue on todennäköisemmin puolustusvalmiimpi kiekon menettäessään (kenttätasapaino ja viisikon etäisyydet sekä ylimmän miehen etäisyys kiekkoon), kuin vain nopeita ja puolinopeita hyökkäyksiä suosiva joukkue (viisikko laajemmalla alueella ei mahdollista koko viisikon välitöntä aktiivista puolustamista).

Tällä logiikalla kiekkokontrollijoukkuetta vastaan tulee vähemmän tilaisuuksia hyökätä organisoitumatonta puolustusta vastaan.

Vastaavasti joukkue, joka hyökkää vain nopeasti ja puolinopeasti, antaa hyvän puolustusvalmiuden omaavalle joukkueelle useampia mahdollisuuksia hyökätä organisoitumatonta puolustusta vastaan.

Sihvosen esimerkissä oli varmasti tarkoitushakuisesti valittu Kalpan vertailupariksi juuri Jyp, jonka puolustuspelivalmius on selvästi paras nopeasti ylöspäin pelaavista joukkueista.

Olisi mielenkiintoista nähdä millaisia eroja samalla tyylillä (vain nopeasti ja puolinopeasti) pelaavien joukkueiden osalta on siinä, kuinka monta hyökkäystä ne saavat organisoitumatonta puolustusta vastaan ja montako ne antavat.

Tämän jälkeen voisi perata ulos syitä, mikä ne erot aiheuttaa.

Sekava kommentti mielenkiintoiseen väittämään, toivottavasti edes joku ymmärsi.

 

[Keltainen Jaffa]

http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/sihvonen-jokereiden-peli-edistyy-rajuin-askelin

Sihvonen on sitten taas sitä mieltä, että Jokereilla menee hyvin.

Ihan hyvin kirjoitettu juttu ja asiaa on, mutta eikai kukaan kaipaa analyysejä peli-ilmeestä viikon välein. Ääripäästä toiseen, neroudesta virkavirheeseen, on nyt menty kolme kertaa muutaman tai yhden pelin otannalla.

Seuraavan viikon Jokerianalyysin voisi korvata vaikka noiden hyökkäyksiin lähtöjen nimien ja toteutustapojen avaamisella, sekä yhdistää muutamalla esimerkillä SM-liigajoukkue ja lähtötapa. Tästä ketjusta vain copy-pastena hiljattain julkaistut mainiot pohdinnat, mielestäni todella hyvä ja yleishyödyllinen artikkelin aihe.

 

[siffa]

Seuraavan viikon Jokerianalyysin voisi korvata vaikka noiden hyökkäyksiin lähtöjen nimien ja toteutustapojen avaamisella, sekä yhdistää muutamalla esimerkillä SM-liigajoukkue ja lähtötapa. Tästä ketjusta vain copy-pastena hiljattain julkaistut mainiot pohdinnat, mielestäni todella hyvä ja yleishyödyllinen artikkelin aihe.

Tänään Jokerit-Pelicans pelistä oli helppo todeta Westerlundin alkaneen kehittää jokereiden hyökkäyspeliä. Tilastoin omalta puolustusalueelta 5vs5 pelissä lähteneistä nopeista, puolinopeista, hidastamis-, viive- ja palautuslahdöistä hidastamiset+viiveet+palautukset. Hidastamiset=pakki-pakki-pakki syöttely, viiveet=maalin taakse pysähtyminen, palauttaminen=kiekon palauttaminen keskialueelta puolustusalueelle. Jokereilla nluvut olivat erittäin (6+1+1)+(1+2+1)+(2+2+1). Vastustaja Pelicans pelasi tarkoituksella peliä hidastaakseen paljon viiveellä ja sen luvut olivat (3+8+1)+(2+2+1)+(3+6+1). Kaiken kaikkiaan peli oli yksi eniten H+V+P lähtöjä omalta puolustusalueelta sisältäneitä SM-liigapelejä, mitä olen tällä kaudella nähnyt.

Jokereiden ja Erkan kohdalta on todettava, että hyökkäyspelin kehittäminen on hyvässä mallissa ajatellen pudotuspelejä. Erittäin suuri ongelma Jokereilla on, että hyvistäkään hyökkäyksistä tulleista varmoista maalipaikoista ei saada maaleja tehtyä. Jokerit voitti pelin 3-1 ja kasi maaleistaan Jokerit teki yv:llä sekä 3. maalin Pelicans puolustaja Hurrin karkeasta virhesyötöstä omalla puolustusalueella. Kysymys siihen, että montako maalia syntyy noista omalta puolustusalueelta organisoiduista hyökkäyksiinlähdöistä, niin tänään ei niistä päättynyt maalintekoon yksikään. Pelicansin organisoidut H+V+P hyökkäykset tukehtuivat pääosin Jokereiden hyvin toimivaan keskialueen ohjauspeliin.

 

[Johannes]

Oli minustakin Jokerit-Pelicans teoreettisesti mielenkiintoinen peli, juuri siffan ruutupaperi-analyyseillä mittareina käyttäen. En tietenkään itse vaivaudu laskemaan mitään lähtöjen lukumääriä kappaleina. Olen jo ohittanut sen vaiheen, että en erottaisi ilman kappalemäärien laskemisia joukkueiden pelitapoja pelin avaamisen osalta ja muutenkin. Tottakai EW:n työ tuo vähitellen tulosta, josta Jokerit hyötyy jo keväällä 2011. Hän on Suomen "The johtava päävalmentaja".

Toisaalta peli oli suurimman osan aikaa kuin olisi katsellut hidastettua filmiä oikesta jääkiekko-pelistä. Viihteellisesti Jokerit-Pelicans oli todella huono ottelu yleisölle paikanpäällä ja TV:n välityksellä, sm-liigapeliksi. Jos Jokerit-Pelicans peli oli näyte tulevasta suomalaisesta jääkiekosta, niin "quo vadis" Suomen jääkiekko. Oletko matkalla ristiinnaulittavaksi kansainvälisellä tasolla vai koetko pelitavallisen kuoleman ihan itseksesi.

 

[siffa]

Juuri loppui Ottawa-Detroit peli 5-7 lukemin. Ottawa oli luopunut vielä pari viikkoa sitten pelaamastaan kiekkokontrollipelitavasta ja pelasi vain nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa. Detroit pelasi tuttua peliään: 8 hidastamista, 12 viivettä ja 5 palautusta ottelun aikana. Erityisesti nuo viiveet (maalin taakse pysähtyminen) kannattaa huomioida. Suomalaiset asiantuntijat SM-liigapelien studioissa ovat monet sitä mieltä, että kiekon "hautominen" maalin takana ei ole modernia jääkiekkoa. NHL:ssä parhaat joukkueet, Tampa Bay:ta lukuunottamatta, pelaavat myös viivelähtöjä. KHL:ssä ja Elitserienissä viivelähtöjä on vielä enemmän kuin NHL:ssä, joten mitä se kuuluisa moderni jääkiekko mahtaa tältä osin olla?

 

[Johannes]

Babcockin Detroitin modernia jääkiekkoa kritisoidaan Kanadan mediassa usein juuri siiitä, että vaikka joukkue pelaa ns. parasta jääkiekkkoa NHL:ssä ja Babcock on erittäin arvostettu päävalmentaja, niin joukkueen pelien seuraaminen on tylsää. Detroit hidastaa pelin niiin taidokkaasti, että katsoja melkein nukahtaa katsomoon tai TV:n ääreen Detroitin pelatesssa viivelähtöjään, hidastamisiaan ja hitaaan oloista, mutta äärimmäisen taidokasta kiekkokontrolli-peliä vastustajan alueella, saatuaan aikaan hyökkäyksen, jolla se pääsee kierrättämään kiekkoa pelaajalta toiselle sen alueella. Itse arvostan Babcockin valmennustaitoja erittäin korkealle ja pelaahan siellä HIFK:n yksi kaikkien aikojen parhaista ulkolaisvahvistuksista, Brian Rafalski, joka on yksi edelleeen yksi suosikkipelaajani, vaikka ulkoisesti muistuttaa "tommi kovasta", niin hänet valittiin Vancouverin olympiakisojen parhaaksi puolustajaksi.

Toivon, että jääkiekon pelaamisen osaamisen edistyessä pelin viihdearvo ei kärsi pelin hidastumisesta ja pelin virtauksen vähenemisestä esim. molempien joukkueiden hyökätesssä pelin aikana vain 120 kertaa, kun suoraviivaisemmin pelatessa hyökkäyksiä saattaa olla 180 kpl/joukkue yhden pelin aikana ja jos ajatellaan kokonaisuutta, niin pelin hidastuminen saattaa kääntää suuren yleisön mielenkiinnon peliin laskusuuntaaan ja pitkässä juoksussa se on pelille huono asia, vaikka pelin evoluuutio veisikin itse peliä eteenpäin totetuksen osalta. Jalkapallossa on tapana sanoa, että ottelu saattaa olla erittäin laadukas, vaikka se päättyisi loppunumeroihin 0-0. Tämä on totta, mutta en toivo jääkiekon evoluution vähentävän maalimääriä niin, että ne putoavat esim. vielä yhdellä lisää seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tämä on vaarana, kun kaikki joukkueet oppivat pelaamaan oikeaa modernia lätkää ja pystysuunnan kiekon pelaaminen jää vähitellen harvojen ja osaamattomien joukkueiden pelitavaksi, jolla ei menesty.

 

[Fordél]

Jokereiden ja Erkan kohdalta on todettava, että hyökkäyspelin kehittäminen on hyvässä mallissa ajatellen pudotuspelejä.

Mitkä ovat perustelut tälle väittämälle? Löytyvätkö ne muistiinpanoistasi eli eri hyökkäyksiinlähtöjen määrästä vai mistä?

 

[siffa]

Mitkä ovat perustelut tälle väittämälle? Löytyvätkö ne muistiinpanoistasi eli eri hyökkäyksiinlähtöjen määrästä vai mistä?

Kyllä perustelut löytyvät tilastoinnistani. Erkka panosti alkuun puolustuksen tiiveyden varmentamiseen ja, kun se on kunnossa, niin Jokerit on alkanut hyökätä omalta puolustusalueelta kaikilla viidellä rytmillä. Minusta Erkka on edennyt aivan normaalia tietä valmentamisessaan Jokereissa. Aravirta on edennyt Kärpissä saman sapluunan mukaan.

Olet aina silloin tällöin vaatinut minulta, että etenisin tilastoinnissani pidemmälle kuin vain omalta puolustusalueelta hyökkäyksiinlähtöjen lukumäärän seuraamisella. En aio lisätä tilastointia, koska se veisi pelin seuraamiselta liikaa huomiota. Tiedän, että SM-liiga- ja joidenkin Mestis-seurojen valmentajat tekevät erittäin tarkkaa ja laajaa videotilastointia seuraavasta vastustajasta. Itse en jälkikäteen videoita katsele, vaan tyydyn tällä hetkellä tuohon erittäin helppoon H+V+P-tilastointiin. Se kertoo kunkin päävalmentajan pelikirjan sisällön siltä osin.

Sen verran tulen poikkeamaan em. sanomastani, että seuraavasta Tampa Bay:n pelistä tilastoin omalta alueelta lähtevät nopeat ja puolinopeat (pakki-pakki) hyökkäykset. Tampa Bay pelaa juuri nyt menestyksellä nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa, jossa H+V+P lähdöt ovat harvinaisia. Jos Tampa Bay lähtee lähes aina nopeasti liikkeelle omasta päästä, muistuttaa se Tamin 60 minuutin painepeliä, jolla hän vei vihdoin voittamisen kulttuurin Vaasaan.

 

[Fordél]

Kyllä perustelut löytyvät tilastoinnistani. Erkka panosti alkuun puolustuksen tiiveyden varmentamiseen ja, kun se on kunnossa, niin Jokerit on alkanut hyökätä omalta puolustusalueelta kaikilla viidellä rytmillä. Minusta Erkka on edennyt aivan normaalia tietä valmentamisessaan Jokereissa. Aravirta on edennyt Kärpissä saman sapluunan mukaan.

Eli Jokereiden hyökkäyspeli on hyvää, koska sillä on mielestäsi riittävässä määrin erilaisia hyökkäyksiinlähtöjä?

 

[JHag]

Mun tietääkseni EW ei vastaa yksin Jokereiden hyökkäyspelikuvioista. Hantta Virran sisääntulon jälkeen on tapahtunut selvästi kehitystä hyökkäyksiinlähdöissä. Onko Erkka laittanut puolustuspelin kuntoon, halunnut Virran ylläpitämään sitä ja sitten keskittynyt hyökkäykseen? Vai onko Hantta tuonut uusia kuvioita hyökkäyksiin kehittämällä pakiston kykyä rakentaa niiitä? Veikkaan itse tätä jälkimmäistä vaihtoehtoa.

 

[Johannes]

JHag 14.5.2007 Moskovan mm-kisojen finaalitappion jälkeen:
Westerlund tuhoaa suomalaisen jääkiekon - pohdintaa P.Sihvosen väittämästä - Sivu 4 - Jatkoajan keskustelupalsta
"Westerlundiin liittyen minulla on aina ollut sellainen näkemys, että pakkien peluuttaminen ei ole hänen vahvimpia alueitaan. Siinä missä Ara ja Summanen olivat pakkien suhteen todella tarkkoja roolituksen ja kätisyyden suhteen, Erkka harrastaa alakerrassa yleismiesjantusia. Aran ja Summasen aikaan pakit tekivät paljon maaleja ja varsinkin yv:ssä pelattiin runsaasti heidän kauttaan. Nyt oli pikkuisen paha pelata ensinnäkin siksi, että ei ollut kuin leftin pakkeja joukkueessa. Tällaista pakistoa ei olisi Ara ainakaan koonnut. Nyt Kukkonen ja Saravo (!) saivat luvan tukea hyökkäyksiä ja kummallakaan ei ole riittävästi käsiä siihen hommaan. Kukkosella on loistava pelisilmä ja siksi hän sai paljon tekopaikkoja varsinkin alkusarjassa ollen varmasti itsekin ihmeissään tilanteesta. Hienot kisat Kukkoselta kaikkiaan, mutta ei hän mikään kiekollinen nero ole, miksi peluuttaa häntä niin?

Ketjujen kokoajana Erkka on liki ilmiömäinen veitsenterävän analysointikykynsä vuoksi. Summanen täydensi häntä koko kentällistä koskevassa ajattelussa. Erkkahan uskaltaa tehdä ketjumuutoksiakin, mikä on harvinainen piirre suomalaisessa valmentajassa. Väitän, että Viuhkolasta ja Pyörälästä saatiin molemmista enemmän irti kierrättämällä, jopa filtittämällä."

 

[COLHC1980]

viivelähtöjä on vielä enemmän kuin NHL:ssä, joten mitä se kuuluisa moderni jääkiekko mahtaa tältä osin olla?

IFK:kin pelaa välillä tuolla viivelähdöllä. Yleensä, mitä pidempään pakki kiekkoa oman maalin takana hautoo, niin sitä paskempi on syöttö tai hyökkäys yleensä. Tämä siis koskien vain IFK:n harjoittamaa viivelähtöä.

 

[siffa]

Eli Jokereiden hyökkäyspeli on hyvää, koska sillä on mielestäsi riittävässä määrin erilaisia hyökkäyksiinlähtöjä?

Kirjoitin, että Jokereiden hyökkäyspelin kehittäminen on hyvässä mallissa ajatellen pudotuspelejä. Ei se hyvää ole vielä, koska se vaatii riittävästi harjoituksia tullakseen paremmaksi. Se, että se nyt jo sisältää kaikki viisi omalta puolustusalueelta lähtevää hyökkäyksiinlähtötapaa, ei tarkoita, että se olisi vielä hyvässä iskussa. Laadukkaiden hyökkäysten päättäminen maaliin on Jokereiden iso ongelma tällä hetkellä ainakin Pelicans-pelin perusteella. Uskon Jokereiden hyökkäyspelin paranevan tuosta pikkuhiljaa.

 

[eh]

IFK:kin pelaa välillä tuolla viivelähdöllä. Yleensä, mitä pidempään pakki kiekkoa oman maalin takana hautoo, niin sitä paskempi on syöttö tai hyökkäys yleensä. Tämä siis koskien vain IFK:n harjoittamaa viivelähtöä.

Ehkäpä kyse on siitä, että tuota viivelähtemistä ei ole harjoiteltu tarpeeksi. Kannattaa käydä esimerkiksi siellä Nordiksen alakerrassa katsomassa, miten IFK:n A-junnut lähtevät viivellä ja palauttaen. Itse olin yhden ainoan ottelun otannalla erittäin vakuuttunut.

 

[Fordél]

Kirjoitin, että Jokereiden hyökkäyspelin kehittäminen on hyvässä mallissa ajatellen pudotuspelejä. Ei se hyvää ole vielä, koska se vaatii riittävästi harjoituksia tullakseen paremmaksi. Se, että se nyt jo sisältää kaikki viisi omalta puolustusalueelta lähtevää hyökkäyksiinlähtötapaa, ei tarkoita, että se olisi vielä hyvässä iskussa. Laadukkaiden hyökkäysten päättäminen maaliin on Jokereiden iso ongelma tällä hetkellä ainakin Pelicans-pelin perusteella. Uskon Jokereiden hyökkäyspelin paranevan tuosta pikkuhiljaa.

Eli kehittäminen on hyvää, koska Jokerit käyttää monipuolisesti eri hyökkäyksiinlähtöjä. Tästä voidaan siis vetää se johtopäätös, että mielestäsi paras pelitapa on se, jossa käytetään näitä eri lähtöjä? Eikö tällöin voida suoraan tilastoista katsoa, että millä joukkueella homman pitäisi toimia ja millä ei?

 

[Johannes]

Minustakin, jos lähtöjä tilastoimalla numeraalisesti voi päätellä mikä joukkue pelaa parasta lätkää, niin silloin eri joukkueiden lähtöjen keskiarvoista pitäisi tästä näkökulmasta voida päätellä kumpi joukkue tulee voittamaan pelin jo ennen pelin pelaamista (ns. pleikkari-analyysi) tai ainakin se, että oikeammin pelaavan joukkueen voittoprosentti nousee tämän numeraalisen vertailun tuottaman aineiston ansiosta.

Ruutupaperi-tiastointi on turhaa kuin "paavin pallit" tai "nunnan nännit", jos sillä ei pääse pelianalyysissä syvemmällle kuin pelkkään numeroiden kirjaamiseen ylös ja sen perusteella päättelemiseen mikä joukkue pelaa modernia lätkää ja mikä ei. Siihen analyysiin kyllä riitttää omat silmätkin, jos on nähnyt paikanpäällä yli 1000 sm-liigapeliä ja paljon muita otteluita mm-kisoissa, U20-kisoissa, WC-turnauksessa, Ahearne Cupissa ja joitakin ystävyysotteluita, kuten HIFK- Winnipeg Jets, Johanneksen tavoin, paikanpäällä ja TV:stä ainakin 500 NHL- ym. muuta peliä lisää. Olen nähnyt paikanpäällä jopa pari mestis-peliä ja nuorten sm-liigaa, joten pelitavat ovat tuttuja sieltäkin. :)

Pitää tehdä numeraaalista tarkkailua, kuten siffa tekee, mutta sitten pitää miettiä mitä hyötyä niistä numeroista on ja mitä muuta pitää ajatella ja analysoida, kenties tilastoida, että pääsee pidemmälle kuin eri lähtöjen lukumäärien tilastoimiseen.

 

[siffa]

Eli kehittäminen on hyvää, koska Jokerit käyttää monipuolisesti eri hyökkäyksiinlähtöjä. Tästä voidaan siis vetää se johtopäätös, että mielestäsi paras pelitapa on se, jossa käytetään näitä eri lähtöjä? Eikö tällöin voida suoraan tilastoista katsoa, että millä joukkueella homman pitäisi toimia ja millä ei?

Olet väärillä jäljillä näillä jatkuvilla vihjailuillasi. Tampa Bay pelaa pelkkää nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa ja menestyy loistavasti tällä hetkellä NHL:ssä. Tamin sama pelisysteemi kuin mikä on Tampa Bay:lla tuotti Vaasassa sen Mestis-historian parhaan tuloksen. Kanadan ja USA:n tämän vuoden U20-joukkueet pelasivat myös pelkkää nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa. Kehittäminen on sitä, mihin seuran valmennusjohto kulloinkin panostaa. Jokereiden kohdalla Westerlund/Virta kaksikko on valinnut hyökkäyspelin kehittämiseksi tilastointini perusteella mm. omalta puolustusalueelta lähtevien hyökkäysten viiden rytmin paketin. Homman toimiminen näkyy sitten ottelujen lopputuloksissa ja joukkueen lopullisessa sijoituksessa sarjassa. Viime vuonna SM-liigassa homma toimi TPS:n ja HPK:n kiekkokontrolliin perustuvilla pelikirjoilla. Silloin nopeaan pystysuunnan jääkiekkoon perustaneet, runkosarjassa hyvin menestyneet, joukkueet hyytyivät ennen SM-liigafinaaleita. Tänä vuonna ei vielä tiedetä, millä pelitavoilla tulevat finaalijoukkueet pelaavat pudotuspeleissä.

Minä teen tilastoja ja huomioita siitä, miten eri maiden huippuseura- ja maajoukkueet pelaavat. Tilastointi on minulle paras tapa saada selville kulloinkin tilastointini kohteena olevat seikat ko. joukkueiden pelikirjoista.

 

[Johannes]

Eikö JYPin pelitapa perustu paljon nopeaan pystysuunnan hyökkäykseen, jota seuraa voimakas prässipeli, jolla riistetään kiekko takaisin JYPille. Sen jälkeen voimakkaalla kiekkokontrolli-pelaamisella eli syöttelemellä, pakotetaan vastustaja jäähyyn, saadaan hyvä maalipaikka tai parhaimmillaan tehdään maali. Tässä pelitavassa laadukasta nopeaa hyökkäystä seuraa sellainen puolustusmuoto automaattisesti koko viisikolle, että kiekonriisto onnistuu ja päästään kuvailemaani tilanteeseen vastustajan alueella.

Ei tällaista JYP-pelitapaa tarvitse kirjata ruutuvihkoon, omat silmät riittävät havainnoimisen välineeksi.

 

[Fordél]

Olet väärillä jäljillä näillä jatkuvilla vihjailuillasi.

En ole vaan kysyin perusteluitasi sille miksi Jokereiden pelin kehittyminen on hyvällä mallilla ja muita perusteluita en ole saanut kuin nämä tilastointisi hyökkäyksiinlähdöistä. Ongelmaksi olet taas maininnut maalinteon. Muita perusteluja ei ole tullut, joten eihän tässä voi vetää muuta johtopäätöstä kuin, että siffan mielestä kehitys on hyvää, koska Jokereilla on monipuolisesti erilaisia hyökkäyksiinlähtöjä vai oletko tästä eri mieltä?

Tässä on kyse samasta hommasta kuin silloin kun totesit, että pudotuspeleissä pärjättiin kiekkokontrollilla. Ehkä näin on, mutta mikä sen suhde on menestyksen yhtälössä onkin sitten toinen juttu. Pitäisi varmasti analysoida vähän laajempaa kokonaisuutta, että voisi esittää tuollaisia väitteitä uskottavasti. Nyt keskityt vain yhteen pelin osa-alueeseen, josta teet joskus aika suuriakin väitteitä. Ei sillä etteikö noitakin analysointeja olisi mielenkiintoista lukea, mutta niistä voidaan vain päätellä se miten kukin joukkue lähtee hyökkäyksiin.

Tästä tulee vähän mieleen ketjun päähenkilö, jonka analyysit ovat myös aika suppeita. Ehkä juuri sen takia hän toisena päivänä suorastaan rakastaa Erkkaa ja toisena vihaa. Laajempi analyysi, joka kattaisi muutakin kuin vain muutamaan pelitapaan liittyvän asian, olisi uskottavampaa ja vähentäisi analyysien välisiä eroja.