Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

  • 2 799 308
  • 13 052

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Ohessa rytmit keskustelun helpottamiseksi:

1. hautominen
2. nopea hautominen
3. syöttö takaisin hautomaan
4. poikittaissyöttö-avaus
5. poikittaissyöttö-poikittaissyöttö-avaus
6. poikittaissyöttö-poikittaissyöttö-poikittaissyöttö-avaus
7. poikittaissyöttö-poikittaissyöttö-poikittaissyöttö-poikittaissyöttö-avaus
8. avaus-palautus
9. avaus
10. rännikiekko
11. roikku keskialueelle
12. pitkä kiekko
13. kiekko katsomoon
14. kiekon menetys

Elikkä rytmejä on neljätoista suppeassa tarkastelussa, laajemmin varioiden päälle viisikymmentä. Tepsin alkukauden ongelmat johtuivat pitkälti siitä, että joukkue avasi lähinnä rytmeillä 11-14, kun taas kehittyneemmän pelikirjan Jyp rytmeillä 9 ja 4
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Olihan tuo taas hirvittävän paska artikkeli, vaikka sitä lukisi ihan ilman mitään värilaseja. Sihvosella alkaa yksinkertaisesti loppumaan vieteristä veto ja tuntuu, että noita juttuja tulee nyt ihan perinteisellä copy-paste-metodilla. Kuvat vaan vaihdetaan ja vähän otsikoita muutellaan. Ja se pitää muistaa mainita, että Westerlund on mulkku ja käärme sekä takinkääntäjä

Sain sen aamuvarhaisella luettua. Kuten usein, paljon oli kuviteltua levikin edistämisen myyntikuraa. Siitä osuudesta ei enempää kuten ei siitäkään että Jokeripestin aluksi Erkka oli P Sihvosen mukaan kuutamolla, sitten ytimessä ja nyt jo tunkiolla :)

Tällä kertaa P Sihvonen on katsonut NHL-pelejä ja NHL:n parhaimpien joukkueiden pelitapoja tarkkaan. Siltä pohjalta on hyvä ponnistaa koska NHL:ssä peli on muuttunut erittäin paljon ja nopeasti. P Sihvosen näkemys siitä, että hyökkäys tuottaa nykykiekossa puolustuksen on aivan oikea. Tästä on ollut monta kertaa aiemmin puhetta ja ne jotka seuraavat enemmän NHL-pelejä ovat sen varmasti havainneet. Enää jääkiekko ei ole maalinestämispeli oikeastaan yhdelläkään NHL-joukkueella. Osa kuten Calgary hyökkää vielä vanhaan tapaan eli kiekkoa ei pelata keskustan kautta lyhyin syötöin juuri ollenkaan. Osa kuten Washington pyrkii pelaa pystysuunnan kiekkoa eikä hyödynnä hyökkäämisen rytmejä parhaalla tavalla.

Mutta silti NHL:ssä on nähtävissä kuinka jääkiekko on evaloitunut sääntöuudistusten ja sääntötulkintojen myötä. Hyökkääminen korostuu aivan eri tavalla kuin aiemmin. Ja ne joukkueet ovat vahvoilla - kuten Pittsburgh ja Philadelphia, Vancouver ja Detroit - jotka ymmärtävät hyökkäämisen lyhyin syötöin keskustan kautta ja viisikon väliset etäisyydet parhaiten. Jokerien Westerlund uudisti Jokerien pelitapaa kahteen ensimmäiseen peliinsä juuri kuten odotin ja toivoin. Jokerit pelasi lyhyin syötöin keskustan kautta ja viisikkopelaaminen toimi kuin unelma. Murskavoitoista huolimatta Westerlund palasi samanlaiseen puolustavaan jääkiekkoon kuin Jortikka ja tässä pelaamisessa oleellisempaa kuin pelaaminen keskustan kautta nopein syötöin on pelaaminen puolustuksen ehdoilla ilman riskiä keskialueen ylittämisessä. Se tarkoittaa keskialueen ylittämistä pääosin laitojen kautta, paljon purkuja tai norsuja ja aivan erityisesti sitä, että vastustajan maalilla ei ole Jokerien pelaajaa jos sinne kiekko ylipäätään toimitetaan. Samoin 3-2, 2-1 jne hyökkäykset muuttuvat 1vs3 ja 2vs3 hyökkäyksiksi.

Itse kiinnitin tähän Erkan ongelmaan huomion heti hänen kolmannen-viidennen pelin jälkeen. Esitys oli niin erilainen kuin pari ensimmäistä. Ja tästä - näkemättä luultavasti lainkaan niitä Erkan ensimmäisiä pelejä - P Sihvonen kirjoittaa aivan oikean analyysin: "jos joukkue hyökkää erittäin lyhyillä syötöillä, murtaa yhdellä tai kahdella syötöllä keskustan, hyökkääjät etenevät rintamana kera pakkien tuen, niin koko viisikko on murhaavan tehokkaalla tavalla koossa siellä, missä kiekonmenetys tapahtuu." Juuri näin NHL:ssä pelataan ja juuri näin Jokerit pyrki pelaamaan Erkan ensimmäisissä otteluissa.

En ole keksinyt mitään pätevää syytä Erkan tekemään pelimuutokseen erinomaisten esitysten ja voittojen jälkeen. Tätä asiaa on moni ihmetellyt Jokerien keskusteluosiossa. Kaiketi syy löytyy siitä, että puolustaminen on kuitenkin helpompaa kuin hyökkääminen, mutta Jokerien sen jälkeiset esitykset ja pelien tulokset kertovat kyllä ainakin osin toista kieltä.

Minusta kun P Sihvosen jutusta riisuu ylimääräisen, kyllä hän oikeassa on Erkan pelitapavalinnan suhteen. Erkan valinta huolestuttaa myös vähän laajemmassa mielessä. Jyp pelaa kansainvälisesti katsoen aivan perseestä ns. traktoripainiin perustuvaa pystysuunnan kiekkoaan ja Jokerit sitten palaa Jortikan aikaan. Ja tässä pitäisi olla puikoissa kuitenkin kaksi johtavaa liigavalmentajaa?
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Erkan valinta huolestuttaa myös vähän laajemmassa mielessä. Jyp pelaa kansainvälisesti katsoen aivan perseestä ns. traktoripainiin perustuvaa pystysuunnan kiekkoaan ja Jokerit sitten palaa Jortikan aikaan. Ja tässä pitäisi olla puikoissa kuitenkin kaksi johtavaa liigavalmentajaa?

Miten sitte johtava liigavalmentaja määritellään, on makuasia. Esim. Araviralla on vyöllään enemmän menestystä sieltä täältä, kuin näillä kahdella. (Tai no, miten näitä turnauksia sitten arvotetaan....)

Dufva ja Westerlund valmentavat joukkuettaan, kuten parhaaksi näkevät. Heidän tehtävänsä on saada ammattilaisjoukkue menestymään ja siinä katsannossa isot linjat saattavat jäädä taakse.

Jos vaikka puhutaan Pekka Virran pelitavasta, niin Vladimir Kolek totesi jossain aviisissa (taisi olla Jääkiekkolehti), että Virta sai rauhassa harjoituttaa pari kautta joukkuettaan sarjan ollessa suljettu. Jos taas tulee kesken kauden puikkoihin, niin aika usein valmentaja pyrkii maksimoimaan tulosta, ja ehkä Westerlund on nyt sitten ajatellut asian näin päin. Toisaalta Suikkanen onnistui TPS:ssä varsin nopeasti kiekollisella pelitavalla. Kaikkia näitä tapauksia ehkä yhdistää selkärangasta valmentaminen.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
On miettittävä että jos ja kun jääkiekko lähenee salibandyä, niin pitäisikö jääkiekkossakin ottaa joku aikaraja, jonka aikana kiekko pitää saada joko keskiviivan yli tai hyökkäysalueelle?

Es usko että tälläiseen kovin herkästi lähdettäisiin. Nämä rajoituksethan lähtökohtaisesti auttaisivat puolustamista ja tekisivät hyökkäämisestä vaikeampaa, vaikkakin tuottaisi ehkä erinlaista hyökkäämistä, mutta silti se olisi vaikeampaa. Onko kovin monen tahon intresseissä vaikeuttaa hyökkäämistä?

Paljon tietenkin riippuisi mikä aikamäärä olisi ja millaisilla sanktioilla pelattaisiin. Ainakin yksi tapa puolustaa olisi varmasti pyrkiä sumputtamaan tuo alue joka pitää ylittää, ylhäältä karvaamiseen tämä tuskin ainakaan houkuttaisi. Yksi mahdollinen tuotos saattaisi olla se että pelistä tulisi lähinnä vuorotellen kiekon päätyyn hakkaamista, varsinkin jos tuo aikamäärä olisi sellainen että se pakottaisi todella nopeisiin hyökkäyksiin. Silloin esimerkiksi kiekon päätyyn lyöminen ja alueen sumputtaminen joka pitäisi ylittää voisi olla tehokas tapa pakottaa aikarajan rikkomiseen. Tosin todennäköisesti vastustaja löisi pitkän jos aikaraja uhkaisi tulla täyteen, riippuen tietenkin siitä miten tämä olisi sanktioitu suhteessa vaikka pitkään kiekkoon.

No sitä on vaikea tietää millaista pelistä tulisi, mutta en millään jaksa uskon että tälläiseen lähdettäisiin vaikka kuinka kiekkoa haudottaisiin. Olisi vain tajuttoman vaikea määritellä nämä ajat ja santiot niin että ne tarpeeksi suurella todennäköisyydellä tuottaisivat haluttua pelaamista.

Joskus Barry Melrose on ESPN:n lähetyksissä ehdottanut miesvartioinnin pakollistavaa sääntöä, kuten NBA:ssa aikanaan oli. Tosin tämä on silloin kuin Devilsin Lemairelainen trap-kiekko oli voimissaan, nyt tietenkin NHL:ssä nollatoleranssin myötä tuo peli ei yhtä tehokasta ole.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Onko kovin monen tahon intresseissä vaikeuttaa hyökkäämistä?

En tiedä vaikeuttamisesta, mutta johtavan ja opetuslapsiensa haluaman pelikirjaevoluution myötä tapahtuu ainakin määrällistä vähenemistä.
Tämä kaikki on tietenkin pelikirjamielessä äpärälapsen muutosta pelikirjaperheen perhekuvaan mahtumiseen tähtäävää muutosta, mutta nopeutta ja kontakteja pitävä yleisö kyllä kaikkoaa. Toki tilalle tulee sitten ruutupaperin ja kynän kanssa matsia tarkkailevia omatoimianalyytikkoja, mutta niitä ei kai liene Suomessa kovin montaa.
 

kilonkingi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Minusta tämä alaspäin syöttäminen ja pelivälineen leipominen omassa päässä sekä taklauksien vähentämien muuttaa lajin perusluonnetta oleellisesti kohti salibandyä tai jalkapalloa. Itse olen aina pitänyt lajeista, joissa hyökkäyksien määrä on suuri ja peli on nopeaa. Koripallossahan alaspäin syöttäminen ja pallon leipominen omassa päädyssä on aikarajoituksissa estetty. On miettittävä että jos ja kun jääkiekko lähenee salibandyä, niin pitäisikö jääkiekkossakin ottaa joku aikaraja, jonka aikana kiekko pitää saada joko keskiviivan yli tai hyökkäysalueelle?

Niin, itse asiassa sääntökirjastahan löytyy jo nyt sääntöpykälä, joka kieltää tuon kiekon palauttelun. Se onkin sitten täysin toinen asia, miten tätä sääntöä käytännössä noudatetaan. Ainakin itse en ole koskaan nähnyt tuomarin antavan tästä rangaistusta, saati varoitusta, vaikka syytä olisikin.

554a) – KIEKON PITÄMINEN LIIKKEESSÄ

a) Kiekko on pidettävä liikkeessä koko ajan. Omalla puolustusalueellaan kiekkoa hallussa pitävän joukkueen on kuljetettava kiekkoa vastustajan maalia kohti paitsi, jos
1. se kuljettaa kiekon kerran oman maalinsa taitse,
2. vastustavan joukkueen pelaajat tämän estävät,
tai
3. joukkue on vajaalukuinen.

b) Puolustusalueensa ulkopuolella oleva pelaaja ei saa syöttää tai kuljettaa kiekkoa takaisin omalle puolustusalueelleen viivyttääkseen peliä, ellei hänen joukkueensa ole vajaalukuinen.

Tämän säännön ensimmäisestä rikkomisesta erotuomarin on annettava:

• Varoitus rikkoneen joukkueen kapteenille.

Jos saman joukkueen pelaaja tekee toisen samanlaisen virheen saman erän aikana, kyseiselle pelaajalle tuomitaan:

• Pieni rangaistus (2’)
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Niin, itse asiassa sääntökirjastahan löytyy jo nyt sääntöpykälä, joka kieltää tuon kiekon palauttelun. Se onkin sitten täysin toinen asia, miten tätä sääntöä käytännössä noudatetaan. Ainakin itse en ole koskaan nähnyt tuomarin antavan tästä rangaistusta, saati varoitusta, vaikka syytä olisikin.

Siinä säännössähän sanotaan, että takaisin palauttaminen on kielletty, silloin, kun sillä pyritään viivyttämään peliä. Peliähän ei ole tarkoitus viivyttää vaan aloittaa oma kontrolloitu hyökkäys palauttamalla kiekko omalle puolustusalueelle. Tämä hyökkäyksiinlähtö on paljon käytetty kaikissa kansainvälisissä huippusarjoissa ja maajoukkueturnauksissa, NHL kulkee tässäkin hyvänä esimerkkinä. Jäähyjä näistä ei vihelletä koskaan.

Mitä tulee sitten maalin taakse pysähtymiseen ja hyökkäysten aloittaminen näin viiveellä, niin sitäkin esiintyy kaikissa huippusarjoissa ja maajoukkueturnauksissa. Jääkiekossa on ne Defencen ilmoittamat noin 180 hyökkäystä ottelua kohden. Näistä tilastointini perusteella aloitetaan maalin taakse pysähtymällä 5vs5 pelissä 0 - 10 kertaa ottelua kohden. Palauttamisia on saman verran ottelua kohden. Tälläisellä keskim. 5%:n hyökkäyksiinlähtömäärällä on lapsellista väittää jääkiekon lähestyvän salibandya. Jääkiekossa kaikki joukkueet lähtevät hyökkäyksiin eri hyökkäysalueilta ylivoimaisesti eniten nopeasti ja puolinopeasti. Ylivoimapeliä ja 4vs4 peliä rakennetaan sensijaan paljon hitailla, viive- ja palautuslähdöillä eli halutaan kontrolloida kiekkoa.
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
Tämä on ensisijaisesti Siffalle osoitettu kysymys johtuen miehen ansiokkaasta tilastoinnista. Toki muutkin voivat vastata jos (ja kun) tietoa löytyy.

Onko olemassa mitään statistiikkaa siitä, miten tasakentällisin tehdyt maalit muodostuvat ja miten niitä tehdään? Muistelisin Westerlundin ja Summasen perustaneen oman pelifilosiansa aikanaan siihen, että vastahyökkäykset tuovat eniten maaleja, joten niiden tavoittelu pelivälineestä luopumisenkin hinnalla oli sallittua.

Mielestäni olisi oleellista tietää muun muassa se, millaisista olosuhteista päästään useimmiten maalintekotilanteeseen ja voitaisiinko näitä tilanteita lisätä omalla pelitavalla. Oletuksena on kuitenkin se, että maalintekotilanteista tulee käytännössä aina samalla prosentilla maali riippumatta tilanteen luontitavasta. Toki tämä oletus voi olla vääräkin, sen myönnän.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Sain käsiini viimeisen UL:n (27.1.2011) ja siellä on PS:n juttu "W niin kuin wirhe", sivuilla 28-31. Petteri on taas unohtanut tästä jutusta kokonaan "kaappiin" selkokielisen kirjoittamisen kultaisen taidon ja kirjoittaa ilmeisesti Röngän ohjeistamaa teoriaherra-jargonia jääkiekosta, lähinnä moittien tietysti Erkka Westerlundin alkutaivalta Jokerien valmentajana. Kritiikkiä saa tehdä ja hyvä, että joku kirjoittaa jääkiekosta, kuten Petteri Sihvonen.

On siellä jutussa kuitenkin jotain käsittämättömyyksiä. Viikon aikana on löydetty jääkiekkoon viides rytmi eli yksi rytmi lisää. Perinteiset kolme rytmiä ovat tietysti nopea-, puolinopea- ja viivelähtö. Viikko sitten UL keksi Ruotsin jääkiekon perinteisen palauttamisen neljänneksi rytmiksi, ihan ok havainto. Parempi oppia jotain v. 2011, jos ei ole tuntenut ruotsalaista pelitapaa aikaisemmin kuin nyt. Mutta tämä viides rytmi, jonka UL tuo kirjoituksiinsa 27.1.2011 lehdessään on "hidastaminen". Se on UL:n mukaan "esimerkiksi sitä, että tulee pakki-pakki-pakki-syöttöketju ja sen jälkeen puolustajien viimeinen syöttö suuuntautuu lateraaisesti taaksepäin". En ymmärrä tuota jutun loppuosaa, ilmeisesti sivistymättömyyttäni, edes suomenkielellä. Ei kai puolustajat voi syöttää samaan aikaan kiekkoa, vaan toinen puolustaja lopulta syöttää kiekon. Mitä tarkoittaa selkokielellä "lateraalisesti taaksepäin". Missä puolustaja on, kun hän tekee lateraalisen syötön taaksepäin ja mihin suuntaan syöttö silloin suuntautuu, jos puolustajat ovat esim. oman maalin takana. Mitä tarkoittaa sana lateraalinen jääkiekon yhteydessä.

http://ajattelunammattilainen.fi/2010/04/16/3-tapaa-ajatella-lateraalisesti/
a) Hyödyntääkö puolustaja NHL:ssä sattumaa, kun tekee lateraalisen syötön vai b) turvautuuko hän järjettömyyksiin syötöllään tai kenties c) hän esittää haasteen ja ajattelee esim. "mitä jos kiekko olisi kulmikas", ennen kuin syöttää kiekon eteenpäin. Selkeästi PS on ajatellut tämän viidennen rytmin "MacGyverin" veroisella älyllisellä ketteryydellä, joten joku voisi selvittää minulle mitä jääkiekossa tarkoitttaa ja mitä yleensä kaukalossa tapahtuu, kun "NHL-tyyliin puolustajien viimeinen syöttö suuntautuu lateraalisesti takaviistoon" ja kuinka tästä lauseesta saadaan jääkiekon teoriaan ns. viides rytmi.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Aaah pilkku... uuh lateraalinen

Sihvonen vissiin tarkoittaa "hidastamisella" sitä, että kun pitäisi tehdä se avaussyöttö - kun kaikki kuvittelee, että nyt se lähtee - syötetäänkin vielä kerran pakille, mahd. alempana olevalle pakille, ja vasta sitten avataan ylös.

Sitä, miksi lateraalinen yrittää mukaan tähän yhteyteen, ei kukaan tiedä. Ehkä se liittyy siihen, että kiekon siirtäminen vielä kerran pakille on järjettömyyttä tai kaavan rikkomista. Se hämää vastustajia, varmasti ihan v*tun paljon.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Sitä, miksi lateraalinen yrittää mukaan tähän yhteyteen, ei kukaan tiedä. Ehkä se liittyy siihen, että kiekon siirtäminen vielä kerran pakille on järjettömyyttä tai kaavan rikkomista. Se hämää vastustajia, varmasti ihan v*tun paljon.

Se on lateraalinen, koska se on UL:n termi jota Gert Remmel viljelee jalkapalloon liittyvissä robottijutuissaan. Täysin turha sana ja asia tulee paremmin ymmärretyksi kun sanotaan vain, että sivuttain.
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Päivän naurut

Sääli että jääkiekossa(kin) on se peräseinä. Jos vielä kerrankin syöttäisi "lateraalisesti" taaksepäin (!:), olisi jo ulkona paitsi kaukalosta, myös pitkällä hallin viimeisenkin parkkipaikan takana. Sinänsä on toki ymmärrettävää, että kotisohva"analyytikoita" viehättää tällainen loputon paken... eh, peräytyminen, mutta siellä reaalimaailmassa uskottavasti operoivat pyrkivät ja pääsevät ihan toiseen päätyyn. Jopa toimitustyössä.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Tuo Urheilulehden/Sihvosen omalta puolustusalueelta lähtevien hyökkäysrytmien jaottelu on hyvin yksinkertainen asia. Siinä ei ole mitään ihmeellistä tai uutta. Kyse on siitä, miten nuo rytmit jaetaan.

Urheilulehdessä ne on sanallisesti kirjoitettu näin: "Nopeassa peli käännetään ylöspäin niiltä sijoiltaan. Puolinopeassa pelataan ensin yksi levitys ja sitten suunnataan ylös. Hidastaminen on esimerkiksi sitä, että tulee pakki-pakki-pakki -syöttöketju, jossa NHL-tyyliin viimeinen syöttö suuntautuu lateraalisti takaviistoon. Viiveessä viisikko pysähtyy oman maalin taakse ja kerää joukot kasaan. Palauttaminen on alaspäin kiekon syöttämistä ja kiekottelua".

Lateraalinen on turha ilmaisu tässä yhteydessä. Itse olen kirjoittanut tuon hitaan hyökkäyksen aiemmin täällä esim. Kanadan Vancouverin olympiajoukkueen tavaksi lähteä silloin tällöin omalta puolustusalueelta hyökkäyksiin. Pronger syöttää maalin takaa Scott Niedermeyerille, Niedermeyer nostaa jalalla ylöspäin ja syöttää takaviistoon Prongerille, joka on noussut lähelle kentän keskiviivaa. Yleensä hidas lähtö kannattaa määritellä yksinkertaisesti pakki-pakki-pakki tai vieläkin useammaksi syöttelyksi omalla puolustusalueella.

Olen tilastoinut parin kauden aikana kolmen rytmin kiekon viivelähdöt. Määrittelin viivelähdöiksi omalta puolustusalueelta hyökkäyksiinlähdöistä muut kuin nopeat ja puolinopeat (pakki-pakki) lähdöt. Nyt asia tulee omalta osaltani selvemmäksi, kun jaan nuo aiemmat viivelähdöt (pakki-pakki-pakki + maalin taakse seisahtuminen) kahdeksi eri rytmiksi eli hitaiksi (pakki-pakki-pakki) ja viivelähdöiksi (maalin taakse pysähtyminen). Mm. Sport-kannattaja papera arvosteli viime kevään viivelähtölaskelmiani, joten tuokin tulee nyt selkeämmäksi.

Hannu Aravirta määritteli tv-studiossa 14.11.2010 EHT Suomi-Tshekki ottelun viimeisen erän Suomen rytmittämisen nopeaksi, puolinopeaksi, hitaaksi ja erittäin hitaaksi. Aravirta huomioi silloin nuo neljä rytmiä. Itse tilastoin Suomelle 7 viivelähtöä tuossa erässä vanhalla jaottelullani.

Sekolustille vastaus: en ole tilastoinut sitä, moniko hidas tai viivelähtö johtaa maaliin. Tarkoitukseni on ollut seurata jääkiekkovalmentajien pelikirjoja pelin rytmittämisen osalta. Nopeat ja puolinopeat lähdöt olen jättänyt tilastoimatta, niitähän jääkiekkopeleissä on valtaosa eli n. 90% hyökkäyksiinlähdöistä, Tampa Bay:lla ja Tikin Jokipojilla lähes 100%. Kuriositeettina mainitsen, kun 20.1.2011 ilmestyneessä UL:ssä Petteri Sihvonen moitti Petri Matikaisen siirtyneen pelkkään nopeaan, taistelevaan, pystysuunnan jääkiekkoon, niin Blues ratkaisi 3-2 voiton hitaalla pakki-pakki-pakki syötöllä alkaneella hyökkäyksellä, joka johti suorana hyökkäyksenä 3. maaliin ajassa 53.07. Hitaita ja viivelähtöjä Bluesilla oli tuossa pelissä yhteensä 15 kpl, kun Jokereilla niitä oli 16.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Tuo Urheilulehden/Sihvosen omalta puolustusalueelta lähtevien hyökkäysrytmien jaottelu on hyvin yksinkertainen asia. Siinä ei ole mitään ihmeellistä tai uutta. Kyse on siitä, miten nuo rytmit jaetaan.

Ei olekaan. PS:n kirjoitus 27.1.2001 UL:ssä on sekavaa munkkilatinaa, jolla sotketaan selvät asiat mystiseen kaapuun käyttämällä sanaa lateraalinen jääkiekon yhteydessä. Tyypillinen tapa korostaa omaa egoa, jossa taitaa ollakin tilausta pönkittämiselle ja huonoa journalismia, kun ei kykene selkokieliseen asioiden selittämiseen.

Palauttaminen on vieläkin PS:n 27.1.2011 mukana rytmeissä. Se on vaan nyt alaspäin syöttelyä ja kiekottelua, onnitteluni. On se vaan vaikeaa tunnustaa kirjoittaneensa roskaa UL:ssä palauttamisesta rytminä, mutta ei se mitään, kukin tyylillään.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Ei olekaan. PS:n kirjoitus 27.1.2001 UL:ssä on sekavaa munkkilatinaa, jolla sotketaan selvät asiat mystiseen kaapuun käyttämällä sanaa lateraalinen jääkiekon yhteydessä.

Miksi sanaa lateraalinen ei voisi käyttää, tai siis onko jääkiekko sellainen elämänalue johon tietty sanosto ei päde.

Lateraalisyöttö esimerkiksi tarkoittaa sivulle suunnattua syöttöä, kyllä tämä termi on täysin pätevä jääkiekkoonkin.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mitä tarkoittaa selkokielellä "lateraalisesti taaksepäin" kysyi Johannes viestissään.

Tähän on varmasti vastaus, joka ei tarkoita syöttöä a) taakse tai b) sivulle. Kaukaloon pitäisi ehkä maalata lateraalisen taaksepäin -syötön optimialue nimenomaan tätä varten? Ehdotan keltaista väriä ja ehdottomasti mainokset pois siitä kohdasta.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Mitä tarkoittaa selkokielellä "lateraalisesti taaksepäin" kysyi Johannes viestissään.

Tähän on varmasti vastaus, joka ei tarkoita syöttöä a) taakse tai b) sivulle. Kaukaloon pitäisi ehkä maalata lateraalisen taaksepäin -syötön optimialue nimenomaan tätä varten? Ehdotan keltaista väriä ja ehdottomasti mainokset pois siitä kohdasta.

Niinhän se Johannes kysyi. Ainut vaan, että missä niin on joku kirjoittanut? Eli keneltä Johannes tälläistä kysyy? Johannes vastannee tähän itse.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Mitä tarkoittaa selkokielellä "lateraalisesti taaksepäin" kysyi Johannes viestissään.

Tässä yhteydessä ilmeisesti takaviistoon suuntautuvaa syöttöä. Toki tässä yhteydessä on ehkä väärin käyttää termiä lateraalisesti koska kuitenkaan ei ole suoraan sivulle suuntautuvasta syötöstä kyse, mutta jos on tarkoitus osoittaa että syötön kulma taakse on melko pieni niin kyllä tuo ihan ymmärrettävä termi on.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Mitä tarkoittaa selkokielellä "lateraalisesti taaksepäin" kysyi Johannes viestissään.

Tähän on varmasti vastaus, joka ei tarkoita syöttöä a) taakse tai b) sivulle. Kaukaloon pitäisi ehkä maalata lateraalisen taaksepäin -syötön optimialue nimenomaan tätä varten? Ehdotan keltaista väriä ja ehdottomasti mainokset pois siitä kohdasta.

Petteri Sihvonen kirjoitti "lateraalisesti taaksepäin" UL:ssä 27.1.2011. Se termi liittyy rytmiin "hidastaminen". Petterin mukaan "tulee pakki-pakki-pakki-syöttöketju ja sen jälkeen puolustajien viimeinen syöttö suuuntautuu lateraaisesti taaksepäin." Tämä on ns. viides rytmi. Kolme tuttua rytmiä ovat nopea-, puolinopea- ja viivelähtö. Neljäs rytmi eli palauttaminen ikiaikaiseen ruotsalaiseen tapaan on jäänyt "hieman" mysteeriksi, kun se ei oikein vaikuta loppuun asti ajatellulta "rytmiltä", edes "The johtavalta". Tämä on Petterin kirjoittelua vuoden 2011 puolella Urheilulehden painetuissa lehdissä.

http://ajattelunammattilainen.fi/2010/04/16/3-tapaa-ajatella-lateraalisesti/ Tämän linkin mukaan pelaaja saattaa miettiä esim, että onko kiekko kulmikas, eikä jääkiekon muotoinen esine, jos hän ajattelee kaukalossa lateraalisesti.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Petteri Sihvonen kirjoitti "lateraalisesti taaksepäin" UL:ssä 27.1.2011. Se termi liittyy rytmiin "hidastaminen". Petterin mukaan "tulee pakki-pakki-pakki-syöttöketju ja sen jälkeen puolustajien viimeinen syöttö suuuntautuu lateraaisesti taaksepäin." Tämä on ns. viides rytmi.

En enää puuttuisi näihin virheellisiin kirjoituksiisi, mutta, kun näytät olevan joillekin HIFK-kannattajille täällä auktoriteetti, jonka kirjoituksiin uskotaan, niin pakko on korjata väittämäsi.

UL/Sihvonen kirjoittaa 27.1.2011 asiasta näin:"Hidastaminen on esimerkiksi sitä, että tulee pakki-pakki-pakki -syöttöketju, jossa NHL-tyyliin puolustajien viimeinen syöttö suuntautuu lateraalisti takaviistoon. Olen kuvannut tuon hitaan lähdön jo useasti täällä, mutta kertauksena vielä: Chris Pronger (pakki) syöttää (levittää) maalin takana Scott Niedermeyerille (pakki), Niedermyer nostaa jalalla ylöspäin ja syöttää takaviistoon kentän keskiviivan tuntumaan nousseelle Prongerille (pakki). Tapahtuu siis hidas pakki-pakki-pakki syöttöketju, jonka viimeinen syöttö suuntautuu takaviistoon. Tätä NHL-tyylistä hidasta hyökkäyksiinlähtöä kehotan sinua seuraamaan vaikkapa Atlanta Trashersin pakkiparilta Dustin Byfuglien-Johnny Oduya. Byfuglien viime vuoden Stanley Cup-mestarina levittää Oduyalle, joka nostaa jalalla ylös ja palauttaa takaviistoon Byfuglienille. Byfuglien tekee sen jälkeen Atlantan johtavana pelaajana useanlaisia ratkaisuja: syöttää keskustaan sentterille tai napakasti vasempaan laitaan hyökkäyssiniviivalle tai oikeaan laitaan laiturille tai, hyvin usein, lähtee itse kuljettamaan kiekkoa vastustajan päätyyn.

Tuo hidas lähtö on UL:n jutussa kirjoitettu nopean ja puolinopean lähdön jälkeen kolmanneksi rytmiksi, neljäs on viivelähtö ja viides on palauttaminen.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
En enää puuttuisi näihin virheellisiin kirjoituksiisi, mutta, kun näytät olevan joillekin HIFK-kannattajille täällä auktoriteetti, jonka kirjoituksiin uskotaan, niin pakko on korjata väittämäsi.

Et siis jaksa korjailla enää Petteri Sihvosen kehnoja ja epäselviä kirjoituksia Urheilulehteen, joita siteeraan lähes sanatarkasti aikaisemmissa viesteissäni tähän ketjuun ja yritän muuttaa kehnoa Petteri Sihvosen kirjoittelua hieman selkokielisempään muotoon kuin hän kykenee.

Teet itse siffa omia Pronger/Niedermayer-päätelmiä tai Byfulgien/Odya-päätelmiä ilmeisesti PS:n kirjoituksista tai keksit ihan puutaheinää omasta päästäsi, mutta ne ovat siffan tekstiä, eivät Petteri Sihvosen. Minulle ne ovat vain yhden jatkoajan nickin hyvinkin mahdollista väärinkäsittämistä jääkiekosta ja sen nimimerkin nimi on siffa. Olen lähes sanatarkasti siteerannut tähän ketjuun Petteri Sihvosen kirjoituksia Urheilulehteen, toistan sen vielä kerran, toisin kuin sinä siffa. Kehoitan sinua lukemaan Urheilulehdestä Petteri Sihvosen kirjoituksia. En ole tulkinnut mitään. Tosin on huvittavaa, että ruotsalaisen pelitavan paluttaminen laskee joku joksikin "rytmiksi". Äläkä tee muutenkaan siffa omia tulkintojasi pelitavoista, koska ne ovat vain sinun amatöörimäisiä näkemyksiäsi jääkiekosta, eivät sen enempää.

Väitätkö muuten edelleen palauttamista "rytmiksi". Saako jo nauraa. Paluttamisen jälkeen lähdetään eteenpäin jollain rytmillä, muuta palauttaminen ei ole rytmi.

http://ajattelunammattilainen.fi/2010/04/16/3-tapaa-ajatella-lateraalisesti/
Edustat siffa lateraalista ajattelutapaa siinä mielessä, että turvaudut keskustelussa järjettömyyksiin ja esität haasteita itsestäänselvistä asioista, ilmeisesti kaikille muille, poislukien sinut itsesi siffa. En jatka tästä asiasta kanssasi keskustelua tällä kertaa tämän enempää hyvä siffa. Palataan asiaan. : )
 
Viimeksi muokattu:

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Hyökkäysrytmit

Väitätkö muuten edelleen palauttamista "rytmiksi". Saako jo nauraa. Paluttamisen jälkeen lähdetään eteenpäin jollain rytmillä, muuta palauttaminen ei ole rytmi.

Olen analyytikkona halunnut pilkkoa (hyökkäys)peliä ja sen rytmejä osiin sen tähden, että a) niistä tultaisiin tietoisiksi ja b) niitä varten voitaisiin alkaa kehittää harjoitteita.

Tausta on tässä: Erkka Westerlund palautti Vierumäellä hyökkäysrytmikeskustelun vanhaan terminologiaansa, jossa puhutaan "tilan voittamisesta" (eteenpäin pelaaminen) ja "tilan tekemisestä" (kiekkokontrolli). Tämä jaottelu on varsin hyvä ja toimiva. Muun muassa Jukka Jalonen sanoi alkavansa käyttää tätä termistöä sen takia, että saadaan tuotettua yhteistä kieltä ja käsitteistöä kiekkoiluumme.

Oma osuuteni tässä sopassa on se, että haluan pilkkoa etenkin "tilan tekemistä" osiin sen takia, että tämä osa-alue on suomalaisessa jääkiekkoilussa ollut teoreettisesti ja etenkin käytännön kaukalotouhussa pahasti kesannolla. "Tilan tekeminen" eli kiekkokontrolli vaatii omat hyökkäysrytmit ja etenkin syöttösuunnat.

Tilaa voidaan tehdä pelaamalla puolinopeasti (tilanteko tapahtuu erittäin nopeasti tässä tapauksessa yhden poikittaissyötön verran); pelaamalla hidastamalla (pakki-pakki-pakki -NHL-tyyliin); pelaamalla viivelähtöjä (pysähdytään oman maalin taakse ja kerätään oma viisikko kasaan); ja palauttamalla jo lähtenyt hyökkäys takaisin kiekottelemalla peliväline takaisin hyökkääjiltä puolustajille.

Palauttaminen rytminä on "tilan tekemisen" kannalta erittäin tärkeä hyökkäämisen rytmi. Valmentaja voi määritellä sen, milloin palautetaan luomalla asian suhteen erilaisia harjoitteita. Periaate voi olla, että kiekko pitää palauttaa, jos vastassa on viisi vastustajan puolustusasemiin organisoitunutta pelaajaa. Kovempi linjaus on se, ettei tungeta ylöspäin, jos vastassa on neljä pelin alla puolustavaa vastustajaa.

Ja mitä tulee termiin lateraalisyöttö, niin sehän on ollut jo iät ajat jalkapallon puolella käytössä. On yhdentekevää sitten puhutaanko lateraalisyötöstä alaspäin vai alaspäin suuntautuvasta viistosyötöstä.

Kumpaa sinä käyttäisit: Alaspäin suuntautuva viistosyöttö vai lateraalisyöttö alaspäin? Arjen valmennuksessa mukana olevana olen huomannut, että lateraalisyöttö on terävä ja napakka ilmaus.

Sanojen ja termien tehtävä on auttaa valmentajia ja pelaajia, ei siinä sen kummmempaa. Otetaan esimerkiksi termi "rintamahyökkäys". Lanseerasin sen siksi, että tietynlaiselle hyökkäykselle syntyisi Suomessa yhteinen ymmärrys pelkän selkeän sanan muodossa. Nyt kaikki puhuvat rintamahyökkäyksistä ja tietävät mitä sillä tarkoitetaan. Ja seuraava askel oli, että syntyi ymmärrys siitä, että minkälaiset syötöt synnyttävät rintamahyökkäyksiä ja mitkä eivät. Tiedetään, että jos peli tehdään pelinpuolen laidan kautta, on suuri vaara, että tämä laitahyökkääjä putoaa pois rintamasta (ellei sentteri liiku tietyllä lailla alakautta). Ja niin edelleen.

Ja jos olenkin nimennyt monia asioita, ei se tarkoita sitä, että olisin keksinyt niiden taustalla olevat jutut uudestaan. Se vain on fakta, että valmentaminen on puhumista ja termien käyttämistä. Tässä kohtaa olen ottanut tehtäväkseni palvella suomalaista jääkiekkoa omalta osaltani.

Mutta siis kertauksen vuoksi: hyökkäysrytmit ovat nopea, puolinopea, hidastaminen, viiveellä lähteminen ja palauttaminen (plus kiekottelu sen jälkeen).
Johtava
 
Viimeksi muokattu:

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Joudut hyvä P.Sihvonen itsekin selittelemään palauttamista kirjoittamalla sulkuihin sen perään + kiekottelu sen jälkeen. Se todistaa, että palauttaminen ei ole rytmi, vaan tapa pelata, ennen seuravaa rytmiä.

Rintamahyökkäys on hyvä termi, käytin joskus itse sanaa täsmävaihto, joka kuvasi minusta hyvin Doug Sheddenin tapaa sotkea yksittäisillä vaihdoilla vastustajan peliä, kun lähetettiin jäälle esim. nelosketju, jonka tehtävä oli taklata ja taklata, sotkien vastustajan momentum pelistä ottelun sisällä, joka oli lipeämässä HIFK:n käsistä. Ihan selkeä sanonta myös tuo täsmävaihto.

Lateraalinen on sana, jota googlaamatta ei n. 95-99% lukijakunnastasi ymmärrä edes suomenkielen sanana. Miksi siis kirjoitat asiajutun Urheilulehteen ja käytät siinä sanaa lateraalinen.

Palauttamisen ymmärrän ihan hyvin, koska olen seurannut jääkiekkoa yli 40 vuotta melko huolellisesti ja tunnen ruotsalaisen pelitavan palauttaa kiekko taaksepäin, jos edessä on sellainen puolustusmuoto, jonka pelaajat näkevät sellaiseksi, että kiekosta luopuminen on ainoa vaihtoehto sille, että itse palautetaan kiekko taaksepäin ja yritetään uudella rytmillä uudestaan omaa hyökkäystä.

Ymmärrän hyvin, että tarkoitat kirjoituksillasi hyvää jopa itse pelille ja pelin pilkkominen osiin on mielenkiintoista luettavaa. Käytä kuitenkin hyvä mies selkokielisiä sanoja kirjoittaessasi juttujasi Urheilulehteen. Juttusi "W" 27.1.2011 oli epäselvää tekstiä, joka ei varmaan auennut kuin 10-20%:lle lukijoista ja uskoisin, että suuri osa niistä, jotka aloittivat artikkelin lukemisen, ei jaksanut lukea sitä loppuun saakka.

Minä käyttäisin "alaspäin suuntautuva viistosyöttö", kun kirjoittaisin Urheilulehteen. Se olisi lukijan kannalta ymmärrettävä tapa ilmaista asia. Sinä olet pelin asialla, mutta minua kiinnostaa pelin lisäksi selkokielisen tekstin lukeminen esim. Urheilulehdestä, vaikka ymmärtäisinkin mitä kirjoitat, kun käytät esim. sanaa "lateraalinen". Olet oikeassa, että asiasisällön kannalta on ihan yhdentekevää käyttääkö journalisti sanaa "lateraalinen" vai sanoja "alaspäin suuntautuva". Ei se muuta sisältöä, mutta se muuttaa luettavuutta.

Olen oppinut paljon uutta jääkiekosta kirjoitustesi avulla. Ei minulle ole yhtään vaikeaa tunnustaa tällaista asiaa. Tiedän ja tiesin kuitenkin jääkiekosta aika paljon ennen kuin Petteri Sihvonen aloitti journalistin uransa Urheilulehdessä. Tuet oikeastaan kirjoituksillasi paljon sellaista, jonka tiesin jääkiekosta jo ennestään intuitiivisesti.

Yritä ajatella kirjoittaessasi juttujasi Urheilulehteen jääkiekosta sitä millaisia henkilöitä on pääosa lukijakunnastasi, fiksua porukkaa, mutta eivät ehkä ihan oikeita "lätkäjätkiä", ainakaan ammattimaisessa katsannossa. Älä vähennä sen takia sisällöstä pois mitään ns. asiaa, mutta yritä käyttää selkokielisempää kirjoitustapaa kuin nyt osan ajasta teet. Kun keskustelet pukukopissa pelaajien kanssa tai jossain muualla esim. toisten valmentajien kanssa, niin käyttä silloin "lateraaalinen" tyylisiä sanoja, mutta kun kirjoitat Urheilulehteen kirjoita sama asia, että "alaspäin suuntautuva syöttö".

Ystävyydellä, Johannes.
 
Suosikkijoukkue
Timo Rajalan Kultainen Takki
Ja mitä tulee termiin lateraalisyöttö, niin sehän on ollut jo iät ajat jalkapallon puolella käytössä. On yhdentekevää sitten puhutaanko lateraalisyötöstä alaspäin vai alaspäin suuntautuvasta viistosyötöstä.
"Lateraalisyöttö" tuottaa googleen 29 vastausta, joista ensimmäiset 6 vievät tähän viestiketjuun ja urheilulehden sivuille. Tarkentaisitko, missä tuo termi on ollut jalkapallon puolella iät ajat käytössä? Suomen kielessä lateraali ja lateraalinen ovat käytössä lähinnä lääketieteessä.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Olen lähes sanatarkasti siteerannut tähän ketjuun Petteri Sihvosen kirjoituksia Urheilulehteen, toistan sen vielä kerran, toisin kuin sinä siffa. Kehoitan sinua lukemaan Urheilulehdestä Petteri Sihvosen kirjoituksia.

Kysehän on ollut siitä, että et ole siteerannut sanatarkasti Petteri Sihvosen kirjoituksia. Olet siteerannut niitä väärin ja tulkinnut sitten niitä niitä myös väärin. Minä olen kirjoittanut sanatarkasti tänne sen, mitä Petteri Sihvonen on kirjoittanut. Jos et usko, niin tarkista asiat. Nyt sitten ilmoitit, että et keskustele kanssani enää tästä asiasta. Siinä olet yhden muun HIFK-kannattajan kanssa samoilla linjoilla; häivytte keskustelusta, kun huomaatte olleenne väärässä.

Toistan omalta osaltani, että omalta puolustusalueelta lähtevät hyökkäykset on yksinkertaista jaotella nopeisiin, puolinopeisiin, hitaisiin, viiveihin ja palauttamisiin. Ne on hyvin helppo huomata ja tilastoida kaikista jääkiekko-otteluista. Nopeita ja puolinopeita lähtöjä en tilastoi, koska niitä on kaikilta hyökkäyksiinlähtöalueilta lähteneistä hyökkäyksistä kaikilla jääkiekkojoukkueilla valtaosa, keskim. 90%. Keskityn jatkossakin tilastoimaan katsomistani jääkiekko-otteluista omalta puolustusalueelta lähtevistä hyökkäyksistä hitaat, viiveet ja palautukset. Seuraava tilaisuus on tänään Mestis-ottelun SaPKo-KooKoo seuraaminen ja tuo helppo tilastoiminen. On mielenkiintoista nähdä Pekka Tirkkosen ja Ika Lehkosen pelikirjojen sisältö tältä osin.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös