Toejoen Veikko
Jäsen
Seurausta mahdollisesti siitä, että joukkue oli tappiolla toisen erän alusta lähtien ja näin ollen tuli tarve pelata nopeammin myös pelikelloa vastaan?
KooKoo luopui 5vs5 pelissä noista v+h+p hyökkäyksiinlähdöistä ottelun kuluessa luvuin 8+5+3.
Seurausta mahdollisesti siitä, että joukkue oli tappiolla toisen erän alusta lähtien ja näin ollen tuli tarve pelata nopeammin myös pelikelloa vastaan?
NHL:ssä olen nähnyt häviöllä olleen joukkueen lisäävän kiekkokontrollia häviötilanteessa. On siellä myös siirrytty usein pelkkään nopeaan pystysuunnan painejääkiekkoon takaa-ajotilanteessa.
KalPan kiekottelua kuvataan siinä kirjassa sanoilla "pattern play". NHL:ssä on joskus tehty yleisötutkimus ja kansa halauisikin katsella eniten tätä kiekottelua. Siinä ideana on runsas syöttely, joka tuottaa paljon maalipaikkoja. Sen pelitavan käyttäminen vaatii fiksua syöttelyä ja ennalta suuniteltujen kuvioiden menestyksekästä toteuttamista.
Hyvä kaukosäädin, kirjoitat ihan asiaa, kun kritisoit juttuani. Käytät kuitenkin sanaa "sontaa", joka tekee kirjoituksesi muusta sisällöstä merkityksettömän. Luuletko tosiaan, että sanan "sontaa" käyttäminen lisää kirjoituksen painoarvoa tai jotenkin vähentää minun mielipiteeni painoarvoa. Sana "sontaa" on vain teinix-käytöstä, joka saa sinut itsesi vaikuttamaan keskenkasvuiselta henkilöltä. Pystyt parempaan kuin yöllä kirjoittaessasi juttusi ja pilasit sen sanalla "sontaa".
Kukahan se nyt pilaa ja mitä? Sulla on joku ihme patouma tota "sontaa" sanan käyttöä kohtaan. Kaukosäätimeltä hyvä vastaväite, jota ei pilattu yhdellä sanalla. Tämä siksi, että runsas syöttely ei tuota paljon maalipaikkoja. Se on siis todellakin väärä väittämä ja uskon tämän olevan todistettavissa ihan tilastoinnilla. Sen sijaan oikea väittämä olisi ollut, että runsas syöttely eli toimiva kiekkokontrolli voi parantaa maalitekopaikkojen laatua, mutta samalla vähentää sekä omia että myös vastustajan maalintekopaikkoja.
Ok, olet ihan oikeassa. Muotoilin kirjoitukseni eilen myöhään illalla hieman kömpelösti. Et siis kirjoita sontaa hyvä Fordel. Itse en vaan näe, että esim. kirjoittaisin, että "Fordel, mielipiteesi on vitun tyhmä", olisi järkevä tapa ilmaista itseäni.
Muuten olen ihan sitä mieltä, että kirjoitat ihan paskaa, kun puutut vastaukseeni kaukosäädin-nickille. Happy now ?? : )
Jos en pysty perustelemaan väitettäni kunnolla tai jos se on jopa väärä niin mielipiteeni voi olla "vitun tyhmä". Vaikka kyseinen ilmaus ei ehkä paranna keskustelua, ei siitä kannata loukkaantua vaan kannattaa iskeä sanan säilällä ja hyvillä perusteluilla takaisin.
Sulla on tuohonkin ajatukseesi täysi oikeus. Tällä keskustelupalstalla voi jokainen kuitenkin antaa kommenttia kenen vastaukseen tahansa. En siis siitä loukkaannu, koska perustelusi on sontaa :)
Harjoitusottelut mukaanlukien olen nähnyt tällä kaudella 50 JYPin peliä joko hallissa tai televisiosta. Jokaisessa kotiotteluissa, sekä monissa vierasotteluissa tulee useita tilanteita, kun JYPin kärkikarvaaja ajaa hidasta lähtöä virittelevän puolustajan kimppuun maalin taakse, jolloin toinen laitahyökkääjä luistelee kiekottoman puolustajan kimppuun. Puolustaja on pakotettu purkamaan ränniin tai nostamaan jalalla keskustaan, johon vapaana oleva JYPin sentteri reagoi tilanteen mukaan joko aggressiivisesti (erityisesti, jos kärkikarvaaja antaa hyvää takapainetta), tai passiivisemmin peittämällä syöttölinjat hyökkäävän joukkueen keskushyökkääjälle. Ensimmäisen onnistuessa päästään riistoon ja erinomaiseen maalipaikkaan. Jälkimmäisessä tapahtuu yleensä pitkä lateraalisyöttö ylöspäin laitahyökkääjälle, jotka päätyvät monesti harhasyötöiksi ja/tai pitkiksi kiekoiksi avaavan puolustajan kohdatessa vahvaa takapainetta. Frekvenssistään johtuen tämän täytyy olla pelitapaan kuuluva asia. Siispä jo sarjataulukon ja tehtyjen maalien/päästettyjen maalien määrät omalta osaltaan tukevat ajatusta, että ehkä se ei olekkaan niin "tyhmää ajaa maalin taakse päälle", jos se on oikein toteutettu.
Tämä on hyvä ja arvokas huomio. Myös Ässät, joka muuten matkii pitkälti JYPin pelitapaa, ajaa vastustajan pois maalin takaa, jossa tällä on viivelähtöaikeita.
Otan tällaisen kannan: Se, että maalin taakse päälle ajamalla saadaan vastustaja paniikkiin ja virheisiin on liki absoluuttista vastustajien heikkoutta. Jos näistä tilanteista kiekko hukataan (JYPille tai Ässille) kyse on kahdesta asiasta: vastustajien peli on tässä kohtaa organisoitu erittäin heikosti tai sitten yksilö sössii tilanteen (näitä molempia ilmenee kosolti).
Jos katsotaan NHL:n huippumatseja tai MM-finaalia tai maailmancupia tai vastaavia, niin fakta on, ettei maalin takaa ole mitään järkeä ajaa vastustajaa ulos...
Mielestäni karvaavan pelaajan pitää tiedostaa, kuka siellä maalin takana seisoo ja keitä on ottamassa syöttöä vastaan. NHL:ssä, MM-finaalissa tai maailmancup:ssa maalintakana seisova pakki on järjestään taitotasoltaan niin hyvä, että maalin taakse karvaus on tuomittu epäonnistumaan. Mutta jos palataan SM-liigaan ja liigajoukkueiden pakkeihin, niin tilanne muuttuu huomattavasti.
Jos maalintakana seisoo vaikka Vatanen ja kentällä on JYP:n ykkönen, ei kannata karvata, mutta jos maalintakana seisoo Viitanen ja kentällä on JYP:n nelonen, niin mielestäni asia on harkitsemisen arvoinen. Tällöin kyseessä on valmentajien taktinen ennakoiminen eli tietyille pelaajille annetaan painetta, koska suurella todennäköisyydellä tästä seuraa muutama maalipaikka omille. Toisaalta kyseisen kentän hyökkäyssuunnitelma ei ole niin vaarallinen, että itsensä ulospelaaminen aiheuttaisi jatkuvasti vastustajalle maalipaikkoja.
Onko olemassa mitään statistiikkaa siitä, miten tasakentällisin tehdyt maalit muodostuvat ja miten niitä tehdään? Muistelisin Westerlundin ja Summasen perustaneen oman pelifilosiansa aikanaan siihen, että vastahyökkäykset tuovat eniten maaleja, joten niiden tavoittelu pelivälineestä luopumisenkin hinnalla oli sallittua.
Olen samaa mieltä nimimerkin TosiFani kanssa. Asia on juuri noin. MUTTA.
Satut ottamaan esimerkiksi JYPin, Vatasen ja Viitasen... JYP on joukkue, jota vastaan ei ole järkevää karvata maalin taakse oli siellä sitten vastassa ykkös- tai neljosvitja. Miksi? Siksi, että R. Dufva on organisoinut joukkueen pelin niin erinomaisesti. Kaikissa tapauksissa tällainen karvaustilanne on kuitenkin JYPiä vastaan kahden tai maksimissaan kolmen prässiä viittä vastaan. Alleviivaan: 2(tai 3) vs 5! SM-liigassa ei ole niin huonoja pelaajia ainuttakaan, etteivätkö he selviäsi tällaisesta ylivoimatilanteesta hengissä, jos vain syöttöetäisyydet ja viisikon rakenne ovat kunnossa...
Mielestäni irtokiekoista taisteleminen nykysäännöillä on vanhanaikaista pelaamista, ei niistä enää tule eniten maaleja tasakentällisin. Kiekon hallinta, kiekollinen peli, hyvät syöttölinjat, syöttö mieluummin taaksepäin omille kuin ristikulmaan toivotaan -asenteella. En tiedä, onko Erkalla plania siirtää Jokerien peliä kiekonhallinnan suuntaan nykyään?
Pelissä keskimäärin per joukkue:
*180 hyökkäystä
*2.1 maalia
*45 laukausta
*28 laukausta maalia kohti
110 hyökkäystä puolustusalueelta -> 25% maaleista (Hox! kaikki hyökkäykset 5v5)
37 keskialueelta -> 15%
33 hyökkäysalueelta -> 60%
Hyökkäystapa (tilasto ei erittele rytmejä tämän tarkemmin)
60% maaleista 30 vastahyökkäyksestä (nopea)
40% maaleista 120 organisoidusta hyökkäyksestä (viive/ puolinopea?)
0% maaleista 30 purkukiekosta
Hyökkäystehokkuus
110 hyökkäystä puolustusalueelta -> 4 maalintekotilannetta
37 hyökkäystä KA:lta -> 2 maalintekotilannetta
33 hyökkäystä HA:lta -> 7 maalintekotilannetta
pelianalyysi suomen maajoukkueen peleistä 2005-2007 (48 ottelua, 184 maalia)
lähde: IIHCE International Coaches Conference 2007
Tämä on ensisijaisesti Siffalle osoitettu kysymys johtuen miehen ansiokkaasta tilastoinnista. Toki muutkin voivat vastata jos (ja kun) tietoa löytyy.
Onko olemassa mitään statistiikkaa siitä, miten tasakentällisin tehdyt maalit muodostuvat ja miten niitä tehdään? Muistelisin Westerlundin ja Summasen perustaneen oman pelifilosiansa aikanaan siihen, että vastahyökkäykset tuovat eniten maaleja, joten niiden tavoittelu pelivälineestä luopumisenkin hinnalla oli sallittua.
Mielestäni olisi oleellista tietää muun muassa se, millaisista olosuhteista päästään useimmiten maalintekotilanteeseen ja voitaisiinko näitä tilanteita lisätä omalla pelitavalla. Oletuksena on kuitenkin se, että maalintekotilanteista tulee käytännössä aina samalla prosentilla maali riippumatta tilanteen luontitavasta. Toki tämä oletus voi olla vääräkin, sen myönnän.
Mutta sitten ovat nämä nimimerkit tyyppiluokkaa Maple Leaf ja choose_life. Onkohan siellä aitioa ja oikeaa elämää nimimerkkien takana ollenkaan!?
Mutta jos ei ole kompetenssia niin ei ole kompetenssia.
Nimimerkin Maple Leaf kompetenssi jääkiekon suhteen tällä palastalla riittää tasan siihen negatiiiviseen kitinään, jossa hän marisee ja ilkkuu siitä, mikä on modernia ja mikä ei, mikä on vallankumouksellista ja mikä ei. Kaikki on jo keksitty ajat sitten, ei mitään uutta auringon alla -tyyliin. - Minä voisin ottaa osaa mihin tahansa minkä tahansa alan keskusteluun noilla samoilla argumenteilla. Mutta se olisi oksettavaa nollakeskustelua ja suoranaista tyhmyyttä.Jos kompetenssiksi luetaan halu ja kyky toistella itsestäänselvyyksiä muotoillen ne uuteen terminologiaan (vrt. "pakki syöttää laitaan tai keskelle, ah, mitä modernia ja vallankumouksellista kiekkoa"), olen mielelläni kompetenssirajoitteinen. Siitä kärsiessäni en kuitenkaan lähetä pimeästä kellaristani viestiä, jolla pyrkisin esimerkiksi loukkaamaan pelaajien lapsia. Kaikki nyt vaan eivät kykene olemaan Johtavia.
Mutta siis, näytä kyntesi ja kirjoita pelistä! (Ja sekin käy, että näet vaivan ja hankit haamukirjoittajan, sillä siinä prosessissa saatat itsekin oppia jotain pelistä ja mikä tärkeintä: me muutkin mahdollisesti opimme.)
Toisaalta: jos taas et osaa riviäkään kirjoittaa pelistä, niin ole ystävällinen ja jätä ne muut rauhaan, jotka haluavat asiaa yrittää.
Johtava
Jos nimimerkki siffa jatkaa edelleen ruutuvihkonsa kanssa tilastointia lähdöistä katsellessaan pelejä, niin paljon mielenkiintoisempaa kuin erilaisten lähtöjen lukumäärä olisi se, että siffa tilastoisi kuinka usein joukkueet pääsevät hyökkäämään organisoimatonta puolustusta vastaan ja jos siihen tietoon lisäisi millaiset lähdöt ovat tuottaneet hyökkäyksiä organisoimatonta puolustusta vastaan ja niiden lukumäärät, niin oltaisiin jo päästy eteenpäin siinä katsannossa, että millainen pelitapa tuottaa 5-5 pelissä parhaita maalipaikkoja.
Minustakin P.Sihvonen-nickin vaatimukset Maple Leaf-nickille ovat täysin kohtuuttomia. Vastaa itse hyvä P.Sihvonen, että mitä järkeä on tilastoida lähtöjä numeraalisesti. Miksi et pääse analyyseissäsi eteenpäin. Pilkot hyökkäyspeliä mielenkiintoisesti, mutta et saa pilkkomisesta aikaan muuta kuin uusia palasia tai lateraalinen-tyylistä sanakikkailua, et kokonaisuuta siitä kuinka kannattaisi pelata eri pelitavoilla toisia pelitapoja vastaan ja miten esim. sm-liigajoukkueiden kannattaisi valmistautua tulevaan peliin, kun edessä on esim. HIFK-KalPa ottelu, jos taatusti kohtaa kaksi erilaisen pelitavan joukkuetta. Olet UL:n "The johtavana" U2:n biisi "Stuck in a moment you can`t get out of"-analyyseissäsi, jollain tapaa, mutta kuitenkin.
http://www.youtube.com/watch?v=14N_LEEhFZY
Petri Matikainen kertoi kerran TV1:n Urheiluruudussa, että kiekonriiston jälkeen vastustajan alueella vastustajalta menee n. 3 sekuntia aikaa luoda organisoitu puolustus uudestaan ja sen 3 sekunnin aikan aikana on hyökkäävällä joukkueella mahdollisuus iskeä tätä organisoimatonta puolustusta vastaan, esim. maali.
Tuli vaan mieleen, että onko järkeä tuossa Petri Matikaisen ajatuksessa vai ei. Tämähän kuuluu painepelin tuottamiin mahdollisuuksiin iskeä, kun tulee tilaisuus ja siinä ei maalipaikan luomiseen ole tarvittu muuta kuin ensin sellainen hyökkäys, joka on johtanut jo vastustajan alueella oikeaan pelaajien puolustusryhmitykseen.