Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

  • 2 838 735
  • 13 112

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Niin, itse asiassa sääntökirjastahan löytyy jo nyt sääntöpykälä, joka kieltää tuon kiekon palauttelun. Se onkin sitten täysin toinen asia, miten tätä sääntöä käytännössä noudatetaan. Ainakin itse en ole koskaan nähnyt tuomarin antavan tästä rangaistusta, saati varoitusta, vaikka syytä olisikin.

Siinä säännössähän sanotaan, että takaisin palauttaminen on kielletty, silloin, kun sillä pyritään viivyttämään peliä. Peliähän ei ole tarkoitus viivyttää vaan aloittaa oma kontrolloitu hyökkäys palauttamalla kiekko omalle puolustusalueelle. Tämä hyökkäyksiinlähtö on paljon käytetty kaikissa kansainvälisissä huippusarjoissa ja maajoukkueturnauksissa, NHL kulkee tässäkin hyvänä esimerkkinä. Jäähyjä näistä ei vihelletä koskaan.

Mitä tulee sitten maalin taakse pysähtymiseen ja hyökkäysten aloittaminen näin viiveellä, niin sitäkin esiintyy kaikissa huippusarjoissa ja maajoukkueturnauksissa. Jääkiekossa on ne Defencen ilmoittamat noin 180 hyökkäystä ottelua kohden. Näistä tilastointini perusteella aloitetaan maalin taakse pysähtymällä 5vs5 pelissä 0 - 10 kertaa ottelua kohden. Palauttamisia on saman verran ottelua kohden. Tälläisellä keskim. 5%:n hyökkäyksiinlähtömäärällä on lapsellista väittää jääkiekon lähestyvän salibandya. Jääkiekossa kaikki joukkueet lähtevät hyökkäyksiin eri hyökkäysalueilta ylivoimaisesti eniten nopeasti ja puolinopeasti. Ylivoimapeliä ja 4vs4 peliä rakennetaan sensijaan paljon hitailla, viive- ja palautuslähdöillä eli halutaan kontrolloida kiekkoa.
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
Tämä on ensisijaisesti Siffalle osoitettu kysymys johtuen miehen ansiokkaasta tilastoinnista. Toki muutkin voivat vastata jos (ja kun) tietoa löytyy.

Onko olemassa mitään statistiikkaa siitä, miten tasakentällisin tehdyt maalit muodostuvat ja miten niitä tehdään? Muistelisin Westerlundin ja Summasen perustaneen oman pelifilosiansa aikanaan siihen, että vastahyökkäykset tuovat eniten maaleja, joten niiden tavoittelu pelivälineestä luopumisenkin hinnalla oli sallittua.

Mielestäni olisi oleellista tietää muun muassa se, millaisista olosuhteista päästään useimmiten maalintekotilanteeseen ja voitaisiinko näitä tilanteita lisätä omalla pelitavalla. Oletuksena on kuitenkin se, että maalintekotilanteista tulee käytännössä aina samalla prosentilla maali riippumatta tilanteen luontitavasta. Toki tämä oletus voi olla vääräkin, sen myönnän.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Sain käsiini viimeisen UL:n (27.1.2011) ja siellä on PS:n juttu "W niin kuin wirhe", sivuilla 28-31. Petteri on taas unohtanut tästä jutusta kokonaan "kaappiin" selkokielisen kirjoittamisen kultaisen taidon ja kirjoittaa ilmeisesti Röngän ohjeistamaa teoriaherra-jargonia jääkiekosta, lähinnä moittien tietysti Erkka Westerlundin alkutaivalta Jokerien valmentajana. Kritiikkiä saa tehdä ja hyvä, että joku kirjoittaa jääkiekosta, kuten Petteri Sihvonen.

On siellä jutussa kuitenkin jotain käsittämättömyyksiä. Viikon aikana on löydetty jääkiekkoon viides rytmi eli yksi rytmi lisää. Perinteiset kolme rytmiä ovat tietysti nopea-, puolinopea- ja viivelähtö. Viikko sitten UL keksi Ruotsin jääkiekon perinteisen palauttamisen neljänneksi rytmiksi, ihan ok havainto. Parempi oppia jotain v. 2011, jos ei ole tuntenut ruotsalaista pelitapaa aikaisemmin kuin nyt. Mutta tämä viides rytmi, jonka UL tuo kirjoituksiinsa 27.1.2011 lehdessään on "hidastaminen". Se on UL:n mukaan "esimerkiksi sitä, että tulee pakki-pakki-pakki-syöttöketju ja sen jälkeen puolustajien viimeinen syöttö suuuntautuu lateraaisesti taaksepäin". En ymmärrä tuota jutun loppuosaa, ilmeisesti sivistymättömyyttäni, edes suomenkielellä. Ei kai puolustajat voi syöttää samaan aikaan kiekkoa, vaan toinen puolustaja lopulta syöttää kiekon. Mitä tarkoittaa selkokielellä "lateraalisesti taaksepäin". Missä puolustaja on, kun hän tekee lateraalisen syötön taaksepäin ja mihin suuntaan syöttö silloin suuntautuu, jos puolustajat ovat esim. oman maalin takana. Mitä tarkoittaa sana lateraalinen jääkiekon yhteydessä.

http://ajattelunammattilainen.fi/2010/04/16/3-tapaa-ajatella-lateraalisesti/
a) Hyödyntääkö puolustaja NHL:ssä sattumaa, kun tekee lateraalisen syötön vai b) turvautuuko hän järjettömyyksiin syötöllään tai kenties c) hän esittää haasteen ja ajattelee esim. "mitä jos kiekko olisi kulmikas", ennen kuin syöttää kiekon eteenpäin. Selkeästi PS on ajatellut tämän viidennen rytmin "MacGyverin" veroisella älyllisellä ketteryydellä, joten joku voisi selvittää minulle mitä jääkiekossa tarkoitttaa ja mitä yleensä kaukalossa tapahtuu, kun "NHL-tyyliin puolustajien viimeinen syöttö suuntautuu lateraalisesti takaviistoon" ja kuinka tästä lauseesta saadaan jääkiekon teoriaan ns. viides rytmi.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Aaah pilkku... uuh lateraalinen

Sihvonen vissiin tarkoittaa "hidastamisella" sitä, että kun pitäisi tehdä se avaussyöttö - kun kaikki kuvittelee, että nyt se lähtee - syötetäänkin vielä kerran pakille, mahd. alempana olevalle pakille, ja vasta sitten avataan ylös.

Sitä, miksi lateraalinen yrittää mukaan tähän yhteyteen, ei kukaan tiedä. Ehkä se liittyy siihen, että kiekon siirtäminen vielä kerran pakille on järjettömyyttä tai kaavan rikkomista. Se hämää vastustajia, varmasti ihan v*tun paljon.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Sitä, miksi lateraalinen yrittää mukaan tähän yhteyteen, ei kukaan tiedä. Ehkä se liittyy siihen, että kiekon siirtäminen vielä kerran pakille on järjettömyyttä tai kaavan rikkomista. Se hämää vastustajia, varmasti ihan v*tun paljon.

Se on lateraalinen, koska se on UL:n termi jota Gert Remmel viljelee jalkapalloon liittyvissä robottijutuissaan. Täysin turha sana ja asia tulee paremmin ymmärretyksi kun sanotaan vain, että sivuttain.
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Päivän naurut

Sääli että jääkiekossa(kin) on se peräseinä. Jos vielä kerrankin syöttäisi "lateraalisesti" taaksepäin (!:), olisi jo ulkona paitsi kaukalosta, myös pitkällä hallin viimeisenkin parkkipaikan takana. Sinänsä on toki ymmärrettävää, että kotisohva"analyytikoita" viehättää tällainen loputon paken... eh, peräytyminen, mutta siellä reaalimaailmassa uskottavasti operoivat pyrkivät ja pääsevät ihan toiseen päätyyn. Jopa toimitustyössä.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Tuo Urheilulehden/Sihvosen omalta puolustusalueelta lähtevien hyökkäysrytmien jaottelu on hyvin yksinkertainen asia. Siinä ei ole mitään ihmeellistä tai uutta. Kyse on siitä, miten nuo rytmit jaetaan.

Urheilulehdessä ne on sanallisesti kirjoitettu näin: "Nopeassa peli käännetään ylöspäin niiltä sijoiltaan. Puolinopeassa pelataan ensin yksi levitys ja sitten suunnataan ylös. Hidastaminen on esimerkiksi sitä, että tulee pakki-pakki-pakki -syöttöketju, jossa NHL-tyyliin viimeinen syöttö suuntautuu lateraalisti takaviistoon. Viiveessä viisikko pysähtyy oman maalin taakse ja kerää joukot kasaan. Palauttaminen on alaspäin kiekon syöttämistä ja kiekottelua".

Lateraalinen on turha ilmaisu tässä yhteydessä. Itse olen kirjoittanut tuon hitaan hyökkäyksen aiemmin täällä esim. Kanadan Vancouverin olympiajoukkueen tavaksi lähteä silloin tällöin omalta puolustusalueelta hyökkäyksiin. Pronger syöttää maalin takaa Scott Niedermeyerille, Niedermeyer nostaa jalalla ylöspäin ja syöttää takaviistoon Prongerille, joka on noussut lähelle kentän keskiviivaa. Yleensä hidas lähtö kannattaa määritellä yksinkertaisesti pakki-pakki-pakki tai vieläkin useammaksi syöttelyksi omalla puolustusalueella.

Olen tilastoinut parin kauden aikana kolmen rytmin kiekon viivelähdöt. Määrittelin viivelähdöiksi omalta puolustusalueelta hyökkäyksiinlähdöistä muut kuin nopeat ja puolinopeat (pakki-pakki) lähdöt. Nyt asia tulee omalta osaltani selvemmäksi, kun jaan nuo aiemmat viivelähdöt (pakki-pakki-pakki + maalin taakse seisahtuminen) kahdeksi eri rytmiksi eli hitaiksi (pakki-pakki-pakki) ja viivelähdöiksi (maalin taakse pysähtyminen). Mm. Sport-kannattaja papera arvosteli viime kevään viivelähtölaskelmiani, joten tuokin tulee nyt selkeämmäksi.

Hannu Aravirta määritteli tv-studiossa 14.11.2010 EHT Suomi-Tshekki ottelun viimeisen erän Suomen rytmittämisen nopeaksi, puolinopeaksi, hitaaksi ja erittäin hitaaksi. Aravirta huomioi silloin nuo neljä rytmiä. Itse tilastoin Suomelle 7 viivelähtöä tuossa erässä vanhalla jaottelullani.

Sekolustille vastaus: en ole tilastoinut sitä, moniko hidas tai viivelähtö johtaa maaliin. Tarkoitukseni on ollut seurata jääkiekkovalmentajien pelikirjoja pelin rytmittämisen osalta. Nopeat ja puolinopeat lähdöt olen jättänyt tilastoimatta, niitähän jääkiekkopeleissä on valtaosa eli n. 90% hyökkäyksiinlähdöistä, Tampa Bay:lla ja Tikin Jokipojilla lähes 100%. Kuriositeettina mainitsen, kun 20.1.2011 ilmestyneessä UL:ssä Petteri Sihvonen moitti Petri Matikaisen siirtyneen pelkkään nopeaan, taistelevaan, pystysuunnan jääkiekkoon, niin Blues ratkaisi 3-2 voiton hitaalla pakki-pakki-pakki syötöllä alkaneella hyökkäyksellä, joka johti suorana hyökkäyksenä 3. maaliin ajassa 53.07. Hitaita ja viivelähtöjä Bluesilla oli tuossa pelissä yhteensä 15 kpl, kun Jokereilla niitä oli 16.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Tuo Urheilulehden/Sihvosen omalta puolustusalueelta lähtevien hyökkäysrytmien jaottelu on hyvin yksinkertainen asia. Siinä ei ole mitään ihmeellistä tai uutta. Kyse on siitä, miten nuo rytmit jaetaan.

Ei olekaan. PS:n kirjoitus 27.1.2001 UL:ssä on sekavaa munkkilatinaa, jolla sotketaan selvät asiat mystiseen kaapuun käyttämällä sanaa lateraalinen jääkiekon yhteydessä. Tyypillinen tapa korostaa omaa egoa, jossa taitaa ollakin tilausta pönkittämiselle ja huonoa journalismia, kun ei kykene selkokieliseen asioiden selittämiseen.

Palauttaminen on vieläkin PS:n 27.1.2011 mukana rytmeissä. Se on vaan nyt alaspäin syöttelyä ja kiekottelua, onnitteluni. On se vaan vaikeaa tunnustaa kirjoittaneensa roskaa UL:ssä palauttamisesta rytminä, mutta ei se mitään, kukin tyylillään.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Ei olekaan. PS:n kirjoitus 27.1.2001 UL:ssä on sekavaa munkkilatinaa, jolla sotketaan selvät asiat mystiseen kaapuun käyttämällä sanaa lateraalinen jääkiekon yhteydessä.

Miksi sanaa lateraalinen ei voisi käyttää, tai siis onko jääkiekko sellainen elämänalue johon tietty sanosto ei päde.

Lateraalisyöttö esimerkiksi tarkoittaa sivulle suunnattua syöttöä, kyllä tämä termi on täysin pätevä jääkiekkoonkin.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mitä tarkoittaa selkokielellä "lateraalisesti taaksepäin" kysyi Johannes viestissään.

Tähän on varmasti vastaus, joka ei tarkoita syöttöä a) taakse tai b) sivulle. Kaukaloon pitäisi ehkä maalata lateraalisen taaksepäin -syötön optimialue nimenomaan tätä varten? Ehdotan keltaista väriä ja ehdottomasti mainokset pois siitä kohdasta.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Mitä tarkoittaa selkokielellä "lateraalisesti taaksepäin" kysyi Johannes viestissään.

Tähän on varmasti vastaus, joka ei tarkoita syöttöä a) taakse tai b) sivulle. Kaukaloon pitäisi ehkä maalata lateraalisen taaksepäin -syötön optimialue nimenomaan tätä varten? Ehdotan keltaista väriä ja ehdottomasti mainokset pois siitä kohdasta.

Niinhän se Johannes kysyi. Ainut vaan, että missä niin on joku kirjoittanut? Eli keneltä Johannes tälläistä kysyy? Johannes vastannee tähän itse.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Mitä tarkoittaa selkokielellä "lateraalisesti taaksepäin" kysyi Johannes viestissään.

Tässä yhteydessä ilmeisesti takaviistoon suuntautuvaa syöttöä. Toki tässä yhteydessä on ehkä väärin käyttää termiä lateraalisesti koska kuitenkaan ei ole suoraan sivulle suuntautuvasta syötöstä kyse, mutta jos on tarkoitus osoittaa että syötön kulma taakse on melko pieni niin kyllä tuo ihan ymmärrettävä termi on.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Mitä tarkoittaa selkokielellä "lateraalisesti taaksepäin" kysyi Johannes viestissään.

Tähän on varmasti vastaus, joka ei tarkoita syöttöä a) taakse tai b) sivulle. Kaukaloon pitäisi ehkä maalata lateraalisen taaksepäin -syötön optimialue nimenomaan tätä varten? Ehdotan keltaista väriä ja ehdottomasti mainokset pois siitä kohdasta.

Petteri Sihvonen kirjoitti "lateraalisesti taaksepäin" UL:ssä 27.1.2011. Se termi liittyy rytmiin "hidastaminen". Petterin mukaan "tulee pakki-pakki-pakki-syöttöketju ja sen jälkeen puolustajien viimeinen syöttö suuuntautuu lateraaisesti taaksepäin." Tämä on ns. viides rytmi. Kolme tuttua rytmiä ovat nopea-, puolinopea- ja viivelähtö. Neljäs rytmi eli palauttaminen ikiaikaiseen ruotsalaiseen tapaan on jäänyt "hieman" mysteeriksi, kun se ei oikein vaikuta loppuun asti ajatellulta "rytmiltä", edes "The johtavalta". Tämä on Petterin kirjoittelua vuoden 2011 puolella Urheilulehden painetuissa lehdissä.

http://ajattelunammattilainen.fi/2010/04/16/3-tapaa-ajatella-lateraalisesti/ Tämän linkin mukaan pelaaja saattaa miettiä esim, että onko kiekko kulmikas, eikä jääkiekon muotoinen esine, jos hän ajattelee kaukalossa lateraalisesti.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Petteri Sihvonen kirjoitti "lateraalisesti taaksepäin" UL:ssä 27.1.2011. Se termi liittyy rytmiin "hidastaminen". Petterin mukaan "tulee pakki-pakki-pakki-syöttöketju ja sen jälkeen puolustajien viimeinen syöttö suuuntautuu lateraaisesti taaksepäin." Tämä on ns. viides rytmi.

En enää puuttuisi näihin virheellisiin kirjoituksiisi, mutta, kun näytät olevan joillekin HIFK-kannattajille täällä auktoriteetti, jonka kirjoituksiin uskotaan, niin pakko on korjata väittämäsi.

UL/Sihvonen kirjoittaa 27.1.2011 asiasta näin:"Hidastaminen on esimerkiksi sitä, että tulee pakki-pakki-pakki -syöttöketju, jossa NHL-tyyliin puolustajien viimeinen syöttö suuntautuu lateraalisti takaviistoon. Olen kuvannut tuon hitaan lähdön jo useasti täällä, mutta kertauksena vielä: Chris Pronger (pakki) syöttää (levittää) maalin takana Scott Niedermeyerille (pakki), Niedermyer nostaa jalalla ylöspäin ja syöttää takaviistoon kentän keskiviivan tuntumaan nousseelle Prongerille (pakki). Tapahtuu siis hidas pakki-pakki-pakki syöttöketju, jonka viimeinen syöttö suuntautuu takaviistoon. Tätä NHL-tyylistä hidasta hyökkäyksiinlähtöä kehotan sinua seuraamaan vaikkapa Atlanta Trashersin pakkiparilta Dustin Byfuglien-Johnny Oduya. Byfuglien viime vuoden Stanley Cup-mestarina levittää Oduyalle, joka nostaa jalalla ylös ja palauttaa takaviistoon Byfuglienille. Byfuglien tekee sen jälkeen Atlantan johtavana pelaajana useanlaisia ratkaisuja: syöttää keskustaan sentterille tai napakasti vasempaan laitaan hyökkäyssiniviivalle tai oikeaan laitaan laiturille tai, hyvin usein, lähtee itse kuljettamaan kiekkoa vastustajan päätyyn.

Tuo hidas lähtö on UL:n jutussa kirjoitettu nopean ja puolinopean lähdön jälkeen kolmanneksi rytmiksi, neljäs on viivelähtö ja viides on palauttaminen.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
En enää puuttuisi näihin virheellisiin kirjoituksiisi, mutta, kun näytät olevan joillekin HIFK-kannattajille täällä auktoriteetti, jonka kirjoituksiin uskotaan, niin pakko on korjata väittämäsi.

Et siis jaksa korjailla enää Petteri Sihvosen kehnoja ja epäselviä kirjoituksia Urheilulehteen, joita siteeraan lähes sanatarkasti aikaisemmissa viesteissäni tähän ketjuun ja yritän muuttaa kehnoa Petteri Sihvosen kirjoittelua hieman selkokielisempään muotoon kuin hän kykenee.

Teet itse siffa omia Pronger/Niedermayer-päätelmiä tai Byfulgien/Odya-päätelmiä ilmeisesti PS:n kirjoituksista tai keksit ihan puutaheinää omasta päästäsi, mutta ne ovat siffan tekstiä, eivät Petteri Sihvosen. Minulle ne ovat vain yhden jatkoajan nickin hyvinkin mahdollista väärinkäsittämistä jääkiekosta ja sen nimimerkin nimi on siffa. Olen lähes sanatarkasti siteerannut tähän ketjuun Petteri Sihvosen kirjoituksia Urheilulehteen, toistan sen vielä kerran, toisin kuin sinä siffa. Kehoitan sinua lukemaan Urheilulehdestä Petteri Sihvosen kirjoituksia. En ole tulkinnut mitään. Tosin on huvittavaa, että ruotsalaisen pelitavan paluttaminen laskee joku joksikin "rytmiksi". Äläkä tee muutenkaan siffa omia tulkintojasi pelitavoista, koska ne ovat vain sinun amatöörimäisiä näkemyksiäsi jääkiekosta, eivät sen enempää.

Väitätkö muuten edelleen palauttamista "rytmiksi". Saako jo nauraa. Paluttamisen jälkeen lähdetään eteenpäin jollain rytmillä, muuta palauttaminen ei ole rytmi.

http://ajattelunammattilainen.fi/2010/04/16/3-tapaa-ajatella-lateraalisesti/
Edustat siffa lateraalista ajattelutapaa siinä mielessä, että turvaudut keskustelussa järjettömyyksiin ja esität haasteita itsestäänselvistä asioista, ilmeisesti kaikille muille, poislukien sinut itsesi siffa. En jatka tästä asiasta kanssasi keskustelua tällä kertaa tämän enempää hyvä siffa. Palataan asiaan. : )
 
Viimeksi muokattu:

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Hyökkäysrytmit

Väitätkö muuten edelleen palauttamista "rytmiksi". Saako jo nauraa. Paluttamisen jälkeen lähdetään eteenpäin jollain rytmillä, muuta palauttaminen ei ole rytmi.

Olen analyytikkona halunnut pilkkoa (hyökkäys)peliä ja sen rytmejä osiin sen tähden, että a) niistä tultaisiin tietoisiksi ja b) niitä varten voitaisiin alkaa kehittää harjoitteita.

Tausta on tässä: Erkka Westerlund palautti Vierumäellä hyökkäysrytmikeskustelun vanhaan terminologiaansa, jossa puhutaan "tilan voittamisesta" (eteenpäin pelaaminen) ja "tilan tekemisestä" (kiekkokontrolli). Tämä jaottelu on varsin hyvä ja toimiva. Muun muassa Jukka Jalonen sanoi alkavansa käyttää tätä termistöä sen takia, että saadaan tuotettua yhteistä kieltä ja käsitteistöä kiekkoiluumme.

Oma osuuteni tässä sopassa on se, että haluan pilkkoa etenkin "tilan tekemistä" osiin sen takia, että tämä osa-alue on suomalaisessa jääkiekkoilussa ollut teoreettisesti ja etenkin käytännön kaukalotouhussa pahasti kesannolla. "Tilan tekeminen" eli kiekkokontrolli vaatii omat hyökkäysrytmit ja etenkin syöttösuunnat.

Tilaa voidaan tehdä pelaamalla puolinopeasti (tilanteko tapahtuu erittäin nopeasti tässä tapauksessa yhden poikittaissyötön verran); pelaamalla hidastamalla (pakki-pakki-pakki -NHL-tyyliin); pelaamalla viivelähtöjä (pysähdytään oman maalin taakse ja kerätään oma viisikko kasaan); ja palauttamalla jo lähtenyt hyökkäys takaisin kiekottelemalla peliväline takaisin hyökkääjiltä puolustajille.

Palauttaminen rytminä on "tilan tekemisen" kannalta erittäin tärkeä hyökkäämisen rytmi. Valmentaja voi määritellä sen, milloin palautetaan luomalla asian suhteen erilaisia harjoitteita. Periaate voi olla, että kiekko pitää palauttaa, jos vastassa on viisi vastustajan puolustusasemiin organisoitunutta pelaajaa. Kovempi linjaus on se, ettei tungeta ylöspäin, jos vastassa on neljä pelin alla puolustavaa vastustajaa.

Ja mitä tulee termiin lateraalisyöttö, niin sehän on ollut jo iät ajat jalkapallon puolella käytössä. On yhdentekevää sitten puhutaanko lateraalisyötöstä alaspäin vai alaspäin suuntautuvasta viistosyötöstä.

Kumpaa sinä käyttäisit: Alaspäin suuntautuva viistosyöttö vai lateraalisyöttö alaspäin? Arjen valmennuksessa mukana olevana olen huomannut, että lateraalisyöttö on terävä ja napakka ilmaus.

Sanojen ja termien tehtävä on auttaa valmentajia ja pelaajia, ei siinä sen kummmempaa. Otetaan esimerkiksi termi "rintamahyökkäys". Lanseerasin sen siksi, että tietynlaiselle hyökkäykselle syntyisi Suomessa yhteinen ymmärrys pelkän selkeän sanan muodossa. Nyt kaikki puhuvat rintamahyökkäyksistä ja tietävät mitä sillä tarkoitetaan. Ja seuraava askel oli, että syntyi ymmärrys siitä, että minkälaiset syötöt synnyttävät rintamahyökkäyksiä ja mitkä eivät. Tiedetään, että jos peli tehdään pelinpuolen laidan kautta, on suuri vaara, että tämä laitahyökkääjä putoaa pois rintamasta (ellei sentteri liiku tietyllä lailla alakautta). Ja niin edelleen.

Ja jos olenkin nimennyt monia asioita, ei se tarkoita sitä, että olisin keksinyt niiden taustalla olevat jutut uudestaan. Se vain on fakta, että valmentaminen on puhumista ja termien käyttämistä. Tässä kohtaa olen ottanut tehtäväkseni palvella suomalaista jääkiekkoa omalta osaltani.

Mutta siis kertauksen vuoksi: hyökkäysrytmit ovat nopea, puolinopea, hidastaminen, viiveellä lähteminen ja palauttaminen (plus kiekottelu sen jälkeen).
Johtava
 
Viimeksi muokattu:

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Joudut hyvä P.Sihvonen itsekin selittelemään palauttamista kirjoittamalla sulkuihin sen perään + kiekottelu sen jälkeen. Se todistaa, että palauttaminen ei ole rytmi, vaan tapa pelata, ennen seuravaa rytmiä.

Rintamahyökkäys on hyvä termi, käytin joskus itse sanaa täsmävaihto, joka kuvasi minusta hyvin Doug Sheddenin tapaa sotkea yksittäisillä vaihdoilla vastustajan peliä, kun lähetettiin jäälle esim. nelosketju, jonka tehtävä oli taklata ja taklata, sotkien vastustajan momentum pelistä ottelun sisällä, joka oli lipeämässä HIFK:n käsistä. Ihan selkeä sanonta myös tuo täsmävaihto.

Lateraalinen on sana, jota googlaamatta ei n. 95-99% lukijakunnastasi ymmärrä edes suomenkielen sanana. Miksi siis kirjoitat asiajutun Urheilulehteen ja käytät siinä sanaa lateraalinen.

Palauttamisen ymmärrän ihan hyvin, koska olen seurannut jääkiekkoa yli 40 vuotta melko huolellisesti ja tunnen ruotsalaisen pelitavan palauttaa kiekko taaksepäin, jos edessä on sellainen puolustusmuoto, jonka pelaajat näkevät sellaiseksi, että kiekosta luopuminen on ainoa vaihtoehto sille, että itse palautetaan kiekko taaksepäin ja yritetään uudella rytmillä uudestaan omaa hyökkäystä.

Ymmärrän hyvin, että tarkoitat kirjoituksillasi hyvää jopa itse pelille ja pelin pilkkominen osiin on mielenkiintoista luettavaa. Käytä kuitenkin hyvä mies selkokielisiä sanoja kirjoittaessasi juttujasi Urheilulehteen. Juttusi "W" 27.1.2011 oli epäselvää tekstiä, joka ei varmaan auennut kuin 10-20%:lle lukijoista ja uskoisin, että suuri osa niistä, jotka aloittivat artikkelin lukemisen, ei jaksanut lukea sitä loppuun saakka.

Minä käyttäisin "alaspäin suuntautuva viistosyöttö", kun kirjoittaisin Urheilulehteen. Se olisi lukijan kannalta ymmärrettävä tapa ilmaista asia. Sinä olet pelin asialla, mutta minua kiinnostaa pelin lisäksi selkokielisen tekstin lukeminen esim. Urheilulehdestä, vaikka ymmärtäisinkin mitä kirjoitat, kun käytät esim. sanaa "lateraalinen". Olet oikeassa, että asiasisällön kannalta on ihan yhdentekevää käyttääkö journalisti sanaa "lateraalinen" vai sanoja "alaspäin suuntautuva". Ei se muuta sisältöä, mutta se muuttaa luettavuutta.

Olen oppinut paljon uutta jääkiekosta kirjoitustesi avulla. Ei minulle ole yhtään vaikeaa tunnustaa tällaista asiaa. Tiedän ja tiesin kuitenkin jääkiekosta aika paljon ennen kuin Petteri Sihvonen aloitti journalistin uransa Urheilulehdessä. Tuet oikeastaan kirjoituksillasi paljon sellaista, jonka tiesin jääkiekosta jo ennestään intuitiivisesti.

Yritä ajatella kirjoittaessasi juttujasi Urheilulehteen jääkiekosta sitä millaisia henkilöitä on pääosa lukijakunnastasi, fiksua porukkaa, mutta eivät ehkä ihan oikeita "lätkäjätkiä", ainakaan ammattimaisessa katsannossa. Älä vähennä sen takia sisällöstä pois mitään ns. asiaa, mutta yritä käyttää selkokielisempää kirjoitustapaa kuin nyt osan ajasta teet. Kun keskustelet pukukopissa pelaajien kanssa tai jossain muualla esim. toisten valmentajien kanssa, niin käyttä silloin "lateraaalinen" tyylisiä sanoja, mutta kun kirjoitat Urheilulehteen kirjoita sama asia, että "alaspäin suuntautuva syöttö".

Ystävyydellä, Johannes.
 
Suosikkijoukkue
Timo Rajalan Kultainen Takki
Ja mitä tulee termiin lateraalisyöttö, niin sehän on ollut jo iät ajat jalkapallon puolella käytössä. On yhdentekevää sitten puhutaanko lateraalisyötöstä alaspäin vai alaspäin suuntautuvasta viistosyötöstä.
"Lateraalisyöttö" tuottaa googleen 29 vastausta, joista ensimmäiset 6 vievät tähän viestiketjuun ja urheilulehden sivuille. Tarkentaisitko, missä tuo termi on ollut jalkapallon puolella iät ajat käytössä? Suomen kielessä lateraali ja lateraalinen ovat käytössä lähinnä lääketieteessä.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Olen lähes sanatarkasti siteerannut tähän ketjuun Petteri Sihvosen kirjoituksia Urheilulehteen, toistan sen vielä kerran, toisin kuin sinä siffa. Kehoitan sinua lukemaan Urheilulehdestä Petteri Sihvosen kirjoituksia.

Kysehän on ollut siitä, että et ole siteerannut sanatarkasti Petteri Sihvosen kirjoituksia. Olet siteerannut niitä väärin ja tulkinnut sitten niitä niitä myös väärin. Minä olen kirjoittanut sanatarkasti tänne sen, mitä Petteri Sihvonen on kirjoittanut. Jos et usko, niin tarkista asiat. Nyt sitten ilmoitit, että et keskustele kanssani enää tästä asiasta. Siinä olet yhden muun HIFK-kannattajan kanssa samoilla linjoilla; häivytte keskustelusta, kun huomaatte olleenne väärässä.

Toistan omalta osaltani, että omalta puolustusalueelta lähtevät hyökkäykset on yksinkertaista jaotella nopeisiin, puolinopeisiin, hitaisiin, viiveihin ja palauttamisiin. Ne on hyvin helppo huomata ja tilastoida kaikista jääkiekko-otteluista. Nopeita ja puolinopeita lähtöjä en tilastoi, koska niitä on kaikilta hyökkäyksiinlähtöalueilta lähteneistä hyökkäyksistä kaikilla jääkiekkojoukkueilla valtaosa, keskim. 90%. Keskityn jatkossakin tilastoimaan katsomistani jääkiekko-otteluista omalta puolustusalueelta lähtevistä hyökkäyksistä hitaat, viiveet ja palautukset. Seuraava tilaisuus on tänään Mestis-ottelun SaPKo-KooKoo seuraaminen ja tuo helppo tilastoiminen. On mielenkiintoista nähdä Pekka Tirkkosen ja Ika Lehkosen pelikirjojen sisältö tältä osin.
 
Viimeksi muokattu:

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Jos saan kysyä, niin eikö se kuitenkin ole pelitilannekohtaista, vastustajan sen hetkisestä ryhmityksestä riippuvaa, miten mikäkin joukkue lähtee hyökkäyksiin?
Eikö esim. viivelähtöjen määrä ole ensisijaisesti riippuvainen vastustajan pelaajien sijoittumisesta kentällä?

Vastaan omalta osaltani, vaikka kysyt asiaa Petteri Sihvoselta. Pelkän nopean pystysuunnan jääkiekon joukkueet pelaavat aina nopeasti tai puolinopeasti ylöspäin, riippumatta vastustajan ryhmityksestä. Näistä voisin mainita hyvin NHL:ssä menestyvä Tampa Bay, Kanadan ja USA:n vuoden vaihteen U-20 maajoukkueet, Tamin 60 minuutin paineen joukkueet ja Tikin Jokipojat. SM-liigajoukkueet pelaavat kaikki silloin tällöin pelitilanteesta riippuen nopeiden ja puolinopeiden lähtöjen lisäksi hitaita ja viivelähtöjä, mutta esim. JYP voidaan luokitella pääosin nopeaksi pystysuunnan joukkueeksi. Todennäköisesti kevättä ja pudotuspelejä kohti mentäessä hitaat ja viivelähdöt lisääntyvät kaikilla SM-liigajoukkueilla.

Hyvää keskustelua on syntynyt pelin rytmittämisestä. En ole nähnyt vastaavaa muissa suomalaisissa medioissa.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Siinä olet yhden muun HIFK-kannattajan kanssa samoilla linjoilla; häivytte keskustelusta, kun huomaatte olleenne väärässä.

Hyvä siffa, häivyn välillä keskustelusta kanssasi, koska "Karpolla ei ole asiaa". Olet jankuttaja, et aina asiakirjoittaja.

Etusivu - Lääkärikirja - Haku - Tohtori.fi
Olet minulle lateraalinen analyytikko, jota lääkärikirja kuvaa sanoilla "lateralis" eli "sivunpuoleinen, sivulla sijaitseva, kaukana keskitasosta sijaitseva, ulompi, sivu-, laita". Sijaitset kaukana siitä tasosta, että jankuttaisin kanssasi jääkiekosta loputtomiin.

Mielipiteesi ovat oikeastaan unilateraalisia, unilateralis, joka tarkoittaa
toispuoleista, vain toiseen puoleen liittyvä. Et hahmota asiaa, kuten jääkiekon pelitapoja, eri suunnista. Siksi en jankuta kanssasi hyvä siffa ja tämä kaikella ystävyydellä sinullekin. On sinullakin välillä ihan asiakirjoituksia, mutta yritä ajatella asioita enemmän eri näkökulmista kuin nyt teet. Ajattele välillä esim. mahdotonta ratkaisua johonkin asiaan. Entä, jos kiekon muotoa muutettaisiin kulmikkaaksi, mitä sitten. Descartes kuvasi asiaa sanoin: "ajattelen siis olen, cogito ergo sum". Se on wikipedian mukaan länsimaisen rationalismin kulmakivi. Ajattele välillä siffa peliä, kun katselet otteluita ja unohda ne ruutupaperit, jolla lasket viivelähtöjä. Huomaat pian, että et tarvitse ruutupaperia, oivallat pelitavat ilman niitäkin.
Cogito ergo sum – Wikipedia

Ystävyydellä, Johannes.
 
Viimeksi muokattu:

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Pelitilannekohtaisuus

Jos saan kysyä, niin eikö se kuitenkin ole pelitilannekohtaista, vastustajan sen hetkisestä ryhmityksestä riippuvaa, miten mikäkin joukkue lähtee hyökkäyksiin?
Eikö esim. viivelähtöjen määrä ole ensisijaisesti riippuvainen vastustajan pelaajien sijoittumisesta kentällä?

On ja ei ole!

Vastustaja voidaan myös pakottaa puolustamaan tietyllä lailla - ja siihen tuo hyökkäysrytmi PALAUTTAMINEN on loistava keino. Kyse on siitä, että peliväline on vallanväline. Nollatoleranssiajan jääkiekossa taitavasti hyökkäävä osapuoli määrää pelin tahdin. Joskus 90-luvulla ja 2000-luvun alussa määräävä osapuoli saattoi olla puolustavava osapuoli, kun puolustuspelaamisella oli niin rajuja otteita käytössään.

On huomioitava, että tietynlaiset hyökkäykset tuottavat tietynlaisia puolustuksia vastustajille ja riistoja vastustajalle. Ja samaa pätee irtokiekkoihin ja irtokiekkojen määriin.

Jos molemmat joukkueet pelaavat pääosin nopeaa ja puolinopeaa rytmiä, molemmat joukkueet hyökkäävät ottelussa noin 200 kertaa. Jos toinen pelaa kiekkokontrollia ja toinen nopeaa ja puolinopeaa, niin kumpikin hyökkää pelin aikana 150 kertaa. Kai Suikkasen ja Pekka Virran joukkueiden kohdatessa viime kaudella, kumpikin joukkue saattoi hyökätä vain rahtusen yli 100 hyökkäystä.

Eli on liian yksinkertaista sanoa, että "eikö se kuitenkin ole pelitilannekohtaista, vastustajan sen hetkisestä ryhmityksestä riippuvaa, miten mikäkin joukkue lähtee hyökkäyksiin". - Totta kai se on, mutta nykyaikaisen ajattelun mukaan hyökkäysstrategioilla voidaan erittäin paljon vaikuttaa siihen, miten hyökätään. Tässä katsannossa pelaaminen ei ole pelkkää jatkuvaa "reagoimista pelitilanteisiin".

Esimerkki: Joukkue, joka perustaa kiekkokontrolliin, voi toimia siten, että se lähtee jossain kohtaa pakki-pakki-laita -puolinopeasti, mutta fiksu laituri lukee peliä nopeasti niin, että on järkevämpi palauttaa kiekko takaisin puolustajalle kuin tunkea eteenpäin ja menettää se (koska vastustaja ehtii kuin ehtiikin tällä kertaa ryhmittyä) ja antaa peliväline eli vallanväline vastustajalle. Ja jos strategiana on hyökätä paljon viiveellä, palautuksen saanut pakki voi kiekotella pakkiparinsa kanssa pelivälineen oman maalin taakse. Tällöin alkuperäinen pelitilanne on pakotettu palauttamalla puolinopeasta viiveeksi ja vastustaja joutuu pelaamaan ohjauspeliä. Ja jos vastustaja sitten kuitenkin ajaa maalin takaa puolustajat pois, ollaan onnistuttu siinä, mikä viivelähdön tarkoitus on ei lyödä ensin yksi vastustaja (on tyhmää tulla maalin taakse päälle!) ja sitten toisella syötöllä seuraava vastustaja.

No, kuulen usein, että näinhän on tehty jo iät ja ajat eikä tässä ole mitään uutta. Ei pidä paikkaansa! Ehkä on tehty, mutta palauttamisen sisältö- ja laatutekijät ovat totaalisesti erilaiset, mitä ne mahtoivat olla vaikka 80-luvulla, jolloin Suomessakin palautettiin.

Otan taas esimerkin. Jos vasen laituri päättää palauttaa edellä kuvaamassani tilanteessa, niin minne kiekko kannattaa palauttaa? Oman puolen vasemmalle pakilleko? Ei! Se kannattaa palauttaa niin sanottuna ristipistopalautuksena oikealle pakille (laiturin lateraalipalautus) sen takia, että kyseinen palautus heilauttaa vastustajan puolustavaa viisikkoa ja antaa enemmän aikaa ja tilaa kiekon saavalle puolustajalle ja myös oman viisikon neljälle pelaajalle syntyy enemmän aikaa organisoitu sovitulla tavalla.

Lopuksi. Jos "meidän jääkiekko", se mitä Westerlund ja Rautakorpi ovat olleet linjaamassa tulee sisältämään "tilan tekemistä" (eli kiekkokontrollia), on meillä edessä iso muutos jääharjoittelun sisältöjen suhteen. Ja tätä jääharjoittelua varten minä omalta pieneltä osaltani olen pyrkinyt luomaan analyytikkona terminologiaa ja valmentajan kokeilemaan arjen käytännössä.
Johtava
 

tutzba

Jäsen
Jos mahdollista, käykää joskus tsekkaamassa valmentaja Petteri Sihvosen jengin pelejä. Sieltä saa hyviä elävän elämän esimerkkejä termeistä, joita hän käyttää. Ei tarvitse olla edes mikään kauhean nero, että ne löytää.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Mielipiteesi ovat oikeastaan unilateraalisia, unilateralis, joka tarkoittaa
toispuoleista, vain toiseen puoleen liittyvä.

Mitä tarkoitat näillä unilateraalisilla tai lateraalisilla ilmauksilla? En ole koskaan käyttänyt kirjoituksissani ko. sanoja. Olen kirjoittanut, että pakki-pakki-pakki syöttöketjun toisen levityksen Scott Niedermeyer syöttää takaviistoon keskiviivan tuntumaan nousseelle Chris Prongerille. Näitä hitaita hyökkäyksiinlähtöjä esiintyy NHL-otteluissa erittäin usein niinkuin maalin taakse pysähtymisiä (viivelähtöjä). Ei tässä pitäisi olla edes sinulle mitään ongelmaa ymmärtää peliä tältä osin.

Häivyn nyt maalle (metsätyöt), mutta palaan illalla asiaan, jos antaa vielä aihetta vastata sinun kirjoituksiisi. Minä en väistä keskustelua kanssasi missään tilanteessa.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Scott Niedermayer lopetti pelaamisen kauteen 2009-10 ja Pronger on nyt Flyersissa. Sinun siffa tulisi päivittää tietämyksesi kuinka pelataan NHL:ssä kaudella 2010-11. Lateraalinen ja unilateraalinen termeihin löytyy selitykset esim. näistä linkeistä. 3 tapaa ajatella lateraalisesti | Ajattelun ammattilainen
Etusivu - Lääkärikirja - Haku - Tohtori.fi
Voit opetella mitä lateraalinen ja unilateraalinen ajattelu tarkoittavat linkkien avulla.

En minäkään väistele keskustelua kanssasi siffa. Olet vain välillä aika väsyttävä jankuttaja, ilman eri näkökulmia kuin alkuperäinen omasi, joten silloin on parempi pitää pieni tauko kirjoittelussa kanssasi.

Poistun nyt kalastamaan kuhaa (Hakanimen torilta). Toivottavasti tulee keittoon sopiva saalis kotiin tuotavaksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös