Jääkiekko - enemmän kuin peli: helmikuu 2009
Tässä blogissa on Jukka Jalosen mietteitä esim. hyökkäyspelistä. Lainaan sieltä pieniä osia, jotka ovat siis Jukka Jalosen, eivät Johanneksen mietteitä:
"- Voittava jääkiekko perustuu huipputasolla puolustus- ja hyökkäyspelin tasapainoon. Ilman hyvin organisoitua ja tehokasta puolustuspeliä ei voi hyökätä tehokkaasti.
- Joukkueena hyökätään joko nopeasti vastaiskulla (organisoimatonta puolustusta vastaan hyökkääminen) tai kiekkoa pitäen ja kontrolloiden (organisoitua puolustusta vastaan hyökkääminen).
- Huipputasolla joukkue pääsee hyökkäämään organisoimatonta puolustusta vastaan noin 20 kertaa, mutta joutuu hyökkäämään keskimäärin 120 kertaa organisoitua puolustusta vastaan.
- 120 huonosti kontrolloitua hyökkäystä hyvin puolustavaa joukkuetta vastaan on pelillinen itsemurha.
- Organisoitua puolustusta vastaan hyökkääminen puolustus- tai keskialueelta johtaa erittäin usein päädyn käyttöön. Kova ränni, ristikulma tai ”chippi” painolliseen kulmaan ovat parhaimmillaan erinomaisia keinoja luopua kiekosta hetkellisesti ja saada aikaan välitön karvauspaine vastustajaan.
- Osa joukkueista rakentaa kontrolloidun hyökkäyksen ns. rintamana, osa nostaa pakkien taakse ja/tai väliin yhden tai kaksi ”haukea” eli kärkimiestä tekemään tilaa, repimään vastustajan puolustusta ja synnyttämään vauhtieroa vastustajaan.
- Molemmissa pelitavoissa on etunsa, mutta hyökkäyksen jatkuvuuden ja päätykiekkojen jälkeisen paineen luomisen kannalta rintamahyökkäys on tehokkaampi.
- Sudenkuoppa joukkueille ja valmentajille saattaa piillä siinä, että kontrolloidun hyökkäyspelin harjoittelu johtaa pelin hidastumiseen niin, ettei vastaiskuihin ymmärretä tai ehditä enää lähteä lainkaan vaan koko hyökkäyspeli on pelkkää kontrolloitua hyökkäämistä. Huippujoukkue osaa rytmittää hyökkäyspelinsä pelitilanteen ja ottelutilanteen (tilanne tulostaululla) mukaisesti.
- Oleellista on, ettei tehdä yksinkertaisesta asiasta liian vaikeaa ja monimutkaista.
- Puolustajat käynnistävät suurimman osan joukkueen hyökkäyksistä puolustus- ja keskialueelta ja ensimmäisen syötön merkitys hyökkäyksen etenemisen kannalta on aina ratkaiseva."
On siellä muutakin hyvää Jukka Jalosen ajattelua, mutta tuossa oli osa Jalosen kirjoituksesta.
Sudenkuoppa katselijan kannalta on juuri tuo, että kontrolloitu hyökkäyspeli hidastaa pelin seuraamisen erittäin helposti lähes salibandyn tyyliseksi ottelun seuraamiseksi, jos tätä pelitapaa käyttävät molemmat joukkueet. Jos ajatellaan peliä vain sen katselemisen kannalta, niin katsojaluvut kääntyvät voimakkaaseen laskuun, jos suomalaiseksi pelitavaksi valittaisiin kontrolloitu hyökkäyspeli, kaikkine hienouksineen, vaikka se toteutettaisiin suurella taitavuudella.