On sinulla oikeus mielipiteeseesi janbo. Tuo sana "paskapuhe" vie vaan aina uskottavuuden koko kirjoituksen sisällöstä, vaikka siinä olisikin sisällöllistä asiaa mukana, kuten sinulla, vähän, mutta kuitenkin on jotain oikeaa asiaakin.
Pidetään mielipiteemme,en luovu omastani, tuskin sinäkään. Keskustelupalstalla on mukavaa, kun on erilaisia mielipiteitä. Tuskin olet janbo kuitenkaan nähnyt riittävästi HIFK:n pelejä, että tuntisit joukkueen tavan puolustaa keskialueella, enkä minä ole nähnyt riittävästi JYPin pelejä.
Otat yhden Mikko Viitanen casen ja teet siitä päätelmiä. : )
Ensiksi toki pahoittelen, jos yksi sana 266:n sanan joukossa vie tekstin uskottavuuden. Nämä tietysti vaihtelevat yksilön mukaan, toisten mielestä voimasanat ei kuulu tekstin joukkoon, toisten mielestä hymiöt. Toisekseen haluan täsmentää, että hyökkäävätkin tekstini pyrkivät aina kohdentumaan tekstiin, eikä sen tuottajaan. Näin myös tässä tapauksessa.
En itse sisäistä missä vaiheessa olisin puhunut HIFK:n keskialueen puolustamisesta yhtään mitään. Punanuttujen pelejä olen tällä kaudella nähnyt 6 kappaletta, ja kuten totesitkin, niin se ei ole tarpeeksi monta tarkkaa analyysiä varten. Etenkin, kun 4 noista otteluista on ollut JYPiä vastaan. Siispä en sitä missään ole kommentoinutkaan.
Mitä päätelmiä olen tuosta Mikko Viitasen esimerkistä tehnyt? Käsittääkseni käytin sitä vain esimerkkinä argumentissa kahvaukseen ja mailahäirintään liittyen. Olisihan noita voinut lisätä useammankin, esim JYP-Kärpät pelissä Tuppurainen piti samaan tyyliin Mikkolan mailaa kainalossa, vaikka ei lopuksi kaatunutkaan. Tai vaikka Kimmo Kuhta Jyrki Välivaaran mailaa Petteri Wirtasen 1-0(?) maalissa HIFK-JYP pelissä syksyllä. Tosin tuo maila ei tainnut olla edes kainalossa. Joka tapauksessa oletin yhden esimerkin riittävän havainnollistamaan argumenttia, ja otin nimenomaan tuon Viitas-casen sen takia, koska tässä on ollut puhetta tuosta ottelusta ja tilanne näkyi erinomaisesti hidastettuna.
Joka tapauksessa tämä aihe alkaa valumaan jo ihan eri ketjun aihepiiriin.
Katsellessani eräs päivä netistä ensimmäistä kertaa elämässäni rugby-ottelua pystyin heijastamaan, miksi pidän niin paljon nimenomaan jääkiekosta muihin pallopeleihin verrattuna. Se johtuu mm. pelin nopeasta aaltoilusta ja päämäärätietoisuudesta. Rygby on hyvä esimerkki siitä, kun pallokontrolli viedään äärimmilleen kieltämällä syötöt eteenpäin. Aina kun pallo heitettiinkin taakse päin, tuli itselle tavallaan turhautunut ja pettynyt tunne. Samalla lailla kun KalPa lähtee
hitaaseen lähtöön ja aikansa riplailtuaan saavuttaa punaviivan ainoastaan syöttääkseen limpun takaisin maalin taakse. Minulle tuntuukin melko käsittämättömältä vallitseva kiekkokontrolli-ihannointi, koska keskustelua (ja Petteriä) seuratessa tuntuu, että voittamisen sijaan tärkeintä olisikin pitää kiekkoa hallussa. Vaikka esimerkiksi jostain Chicagosta puhutaankin kiekkokontrollijoukkueena, niin peli on silti huomattavan suoraviivaista, eikä lähellekään niin pitkälle vedettyä kuin esimerkiksi KalPalla. Enkä usko NHL:ssä tuon pidemmälle kiekkokontrollipelissä siirryttävänkään. Kotoisassa liigassa edelliseen JYP-KalPa kohtaamiseen Virran kiekkokontrollijoukkue oli suoraviivaistanut peliään merkittävästi, koska heidän tyylillään ei yksinkertaisesti JYPille ja sen pelikirjalle ole pärjätty. Tarkastakaa viime vuosien tilastot, jos ette usko. KalPa pärjästi heti paljon paremmin ja olisi voinut jopa voittaa ottelun, jos hyökkääjät olisivat ajaneet kulmien sijasta maalille.