Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Fordél]

Fordèl sitten tivasi minulta useaan otteeseen sitä, mitä ajattelen Alpo Suhosen käsityksistä ihmisjohtamisesta. En halunnut vastata sen takia, että en pidä Suhosen käytännön ihmisjohtamiskykyjä juuri missään arvossa. Vastasin kuitenkin, kun Fordèl tivasi tapansa mukaan sitkeästi minulta käsityksiäni Suhosen johtamistavoista.

Tarkoitus oli keskustella Suhosen johtamisfilosofiasta, joka olisi vaatinut, että olisit tutustunut hänen teksteihin. Käytännön toteutus on aina eri asia ja niistä sinulla on todella vahvat mielipiteet (vaikkakaan et käsittele juurikaan Suhosen onnistumisia). Käytännön sijaan olisi ollut mukava kuulla ajatuksia Suhosen filosofioista. Tamikin on Apen valmennusfilosofiaa kehunut, mutta sinä et siis anna sille juurikaan arvoa?

 

[siffa]

Näin se menee ja sikäli mielestäni Köllin ajatus siitä, että tämä nykyinen U20 joukkue on tulevaisuudessa mj:n runko on jollain tavalla toisaalta absurdi, vaikkakin oletettavasti tosta(kin) joukkueesta muutama kantaa tulevaisuudessa useamman kerran Leijona-paitaa päällään.

Lainaan HMenthalia jatkaakseni keskustelua U20 Slovakia-Suomi studio-osuudesta. Ensin kysyn tant gredulilta, että saitko riittävän hyvän vastauksen siitä, mistä tulevat tulevaisuuden miesten maajoukkuepelaajat? Häivyit täältä, vaikka toistit oman kysymyksesi useaan kertaan ja sait niihin minusta hyvät vastaukset.

Kölli oli todellakin pelin Slovakiaa vastaan kulkiessa ja Suomen jo pistettyä USA:n hienolla pelillään tiukoille tuota mieltä, mistä HMenthal kirjoittaa. Petteri Sihvonen tarttui Köllin lausuntoon ja oli eri mieltä siitä, että tämän kauden U20 joukkueen pelaajat takaisivat sen, että Suomen miesten maajoukkueen tulevaisuus on turvattu, kun meillä on tämän tasoisia junioreita nousemassa jatkossa miesten maajoukkueeseen. Aika tietysti näyttää, ovatko meneillään olevien kisojen juniorit vahvistamassa miesten maajoukkuetta.

Toinen Köllin ja Petterin välinen keskustelu kohdistui siihen, kun Kölli kysyi, että millä perusteella Petteri piti nykyistä kiekkokontrollijääkiekkoa modernina jääkiekkona. Minusta tämä aihe ei tullut ajan puutteen vuoksi riittävän hyvin puitua, mutta ehkäpä tähän kysymykseen saadaan jatkossa vastaus.

Vielä kerran Fordèlille; kerroin oman mielipiteeni Alpo Suhosen ihmisjohtamiskyvyistä eikä se siitä miksikään muutu. Kun ihmisjohtaja ei halua johtaa joukkojaan tai, jos hänellä ei ole henkisiä voimavaroja johtaa joukkojaan, niin minusta hän on huono ihmisjohtaja, olipa hän kertonut ihmisten johtamisesta miten hienoja teorioita tahansa. Tamminen ja Wahlsten saavat tietysti olla minun kanssani Alpo Suhosen ihmisjohtamistaidoista eri mieltä.

 

[Fordél]

Vielä kerran Fordèlille; kerroin oman mielipiteeni Alpo Suhosen ihmisjohtamiskyvyistä eikä se siitä miksikään muutu. Kun ihmisjohtaja ei halua johtaa joukkojaan tai, jos hänellä ei ole henkisiä voimavaroja johtaa joukkojaan, niin minusta hän on huono ihmisjohtaja, olipa hän kertonut ihmisten johtamisesta miten hienoja teorioita tahansa. Tamminen ja Wahlsten saavat tietysti olla minun kanssani Alpo Suhosen ihmisjohtamistaidoista eri mieltä.

Hienoa, että osaan kysymyksestä tuli vastaus eli olet tosiaan Tammisen kanssa tässä kohdin eri mieltä. Keskustelu olisi muuten paljon helpompaa jos vain yksiselitteisesti vastaisit yksinkertaisiin kysymyksiin ilman, että menee ainaiseksi jankkaamiseksi.

Itse aiheeseen niin olen tutustunut aika paljonkin erilaisiin johtamisteorioihin ja pidän Apen ajatuksia hyvin moderneina, ei pelkästään jääkiekon vinkkelistä katsottuna. Myös moni muu on antanut niille arvoa ja jopa ne, jotka ovat toimineet hänen alaisuudessaan sekä kollegat kuten Tamminen.

Olen myös siinä kohdin eri mieltä kanssasi, että en näe johtajaa huonona jos hänelle tulee joskus epäonnistumisia. Itse en edes tiedä sellaista johtajaa, joka olisi olisi koko ajan porskuttanut onnistumisesta toiseen tai jonka voimavarat olisivat olleet koetuksella. Esimerkiksi Tamillakin tuli seinä vastaan ja voimat loppui. Ja missään vaiheessahan Ape ei väistänyt vastuutaan vaan johti joukkonssa voittoon.

Epäonnistumisten lisäksi Ape on taas toisaalta onnistunut lukuisia kertoja, mutta niistä sinä et tunnu välittävän. No siihenkin sinulla on tietysti täysi oikeus, mutta valitettavasti minun silmissäni uskottavuutta syö jos tekee analyysinsä vajanaisin perustein.

Valitettavasti emme päässeet keskustelemaan Suhosen johtamisfilosofioista, mutta ehkä sen aika on joskus tulevaisuudessa vaikkakin kovasti epäilen.

 

[steepler]

Hän kertoi miksi nykyinen joukkue pärjää paremmin (tämä ei toteutunut) kuin viime vuoden Jortikan joukkue ja otti esille viivelähdöt viime kisojen ja näiden kisojen Suomi - USA peleissä. Tämän vuoden USA pelissä oli ollut huomattavasti enemmän viivelähtöjä, Sihvonen totesi tähän, että Suomella on huomattavasti parempi valmentaja. Hän veti suoran syy-seuraus viittauksen viivelähtöihin, kun hän arvotti Marjamäkeä.

Onhan tuo ihan looginen ajatusprosessi, toki siitä lähtökohdasta vain että viivelähtöjen pelaaminen on parempaa pelaamista, mutta jos ja kun Sihvonen ajattelee että näin on niin jos Marjamäki niitä pelaa ja Jortikka ei niin on ihan perusteltua väittää että Marjamäkin on parempi valmentaja. Toki sitten voidaan siitä kiistellä onko viivelähdöt parempaa pelaamista vai ei, mutta ei Kortaleinenkaan ilmeisesti tähän puuttunut?

Tässä kohtaa Kortelainen kritisoi tätä ja korosti valmentajan tärkeintä ominaisuutta, ihmisjohtamista, joukkueen sitouttamisen kautta.

No tämä on aika yksinkertaistettua ajattelua, siis tärkeintä kai on kuitenkin tuottaa tietyn tasoista ja tuloksellista pelaamista. Siis onhan silläkin kai merkitystä mihin pelaajia sitouttaa eikä vain sillä miten hyvä sitouttaja on. Jos on todella hyvä sitouttamaan pelaajat, mutta sitouttaa heidät johonkin sellaiseen toimintaan joka on pelillisen sisällön kannalta destruktiivista, tai että valmentajan tulkinta tuloksellisesta pelaamisesta on väärä, niin ei tästäkään välttämättä hirvittävästi hyötyä ole.

Eli ei mielestäni voida mitenkään heittää vaan jotain jargonia sitouttamisesta ja ihmisjohtamisesta jos ei samalla oteta kantaa pelilliseeen sisältöön koska se pelillinen sisältä on kuitenkin loppukädessä se mitä tuotetaan eikä sitouttamiskyky sinänsä ole mikään itseisarvo.

 

[TosiFani]

...Eli ei mielestäni voida mitenkään heittää vaan jotain jargonia sitouttamisesta ja ihmisjohtamisesta jos ei samalla oteta kantaa pelilliseeen sisältöön koska se pelillinen sisältä on kuitenkin loppukädessä se mitä tuotetaan eikä sitouttamiskyky sinänsä ole mikään itseisarvo.

Nyt sinä käännät asian täysin päälaelleen, jos puhutaan tuosta keskustelusta. Nimenomaan Kortelainen toi esiin joukkueen sitouttamisen, kun Sihvonen heitti vain ja ainoastaan oman jargoninsa viivelähdöistä. Tuskin kukaan kiistää hyvän taktiikan merkitystä menestyvässä pelaamisessa, mutta Sihvonen kiisti tässä tapauksessa hyvän ihmisjohtamisen merkityksen. Hän puhui ainoastaan viivelähdöistä vertaillessaan Jortikkaa ja Marjamäkeä, vaikka jokainen jääkiekkoa seurannut voi pohtia myös Jortikan ja Marjamäen ihmisjohtamistapojen välistä eroa.

 

[Maple Leaf]

...kerroin oman mielipiteeni Alpo Suhosen ihmisjohtamiskyvyistä eikä se siitä miksikään muutu. Kun ihmisjohtaja ei halua johtaa joukkojaan tai, jos hänellä ei ole henkisiä voimavaroja johtaa joukkojaan, niin minusta hän on huono ihmisjohtaja, olipa hän kertonut ihmisten johtamisesta miten hienoja teorioita tahansa.

Lue nyt alkuun vaikkapa Suhosen kahdesti Sveitsin mestariksi valmentaneen Klotenin pelaaja Manuele Celion teksti kirjasta "Valmentaja ja filosofi". Se päättyy sanoihin "Suomalaisen valmentajamme ajatukset ja taito eivät ole antaneet paljon ainoastaan pelilleni vaan koko elämälleni."

 

[Johannes]

Carl Brewer kertoi elämänkerrassaan ainoaksi suomalaiseksi todelliseksi suureksi jääkiekon ajattelijaksi ja valmentajaksi Alpo Suhosen, joka oli Brewerin ystävä ja samanlainen vaikuttaja kirjan mukaan Brewerin ajattelusta jääkiekosta kuin mm. Anatoli Tarasov, jonka Brewer tapasi Helsingissä 60-luvun lopussa. Tarasov on tietysti suuri Neuvostoliiton jääkiekon päävalmentaja 1960-70-luvulla ja suuri esikuva valmentajana ja nuorten pelaajien kouluttajana tähtipelaajiksi vieläkin, jonka oppien mukaan osittain kasvatetaan uusia ja uusia venäläisiä tähtipelaajia.

 

[siffa]

Carl Brewer kertoi elämänkerrassaan ainoaksi suomalaiseksi todelliseksi suureksi jääkiekon ajattelijaksi ja valmentajaksi Alpo Suhosen, joka oli Brewerin ystävä ja samanlainen vaikuttaja kirjan mukaan Brewerin ajattelusta jääkiekosta kuin mm. Anatoli Tarasov, jonka Brewer tapasi Helsingissä 60-luvun lopussa. Tarasov on tietysti suuri Neuvostoliiton jääkiekon päävalmentaja 1960-70-luvulla ja suuri esikuva valmentajana ja nuorten pelaajien kouluttajana tähtipelaajiksi vieläkin, jonka oppien mukaan osittain kasvatetaan uusia ja uusia venäläisiä tähtipelaajia.

Sinähän seurasit Suhosen valmentamista HIFK:ssä läheltä. Miten hän onnistui siinä tehtävässä? Ässät-kannattajat voinevat kertoa, miten Suhosen edistyksellinen valmennusote onnistui Porissa. Senhän sinä jo kirjoititkin, että Ape luopui Suomen maajoukkueen valmentamisesta 80-luvulla ennen MM-kisoja. Mikähän hieno ja aikaansa edellä ollut ihmisjohtaminen oli tuossa tilanteessa kysymyksessä, kun hän ei halunnutkaan johtaa pelaajiaan loppuun saakka?

 

[Johannes]

Ehkä nykyisen mittapuun mukaan aivan liian nuorena 1982-85 maajoukkueen päävalmentajana työskennellyt Suomen maajoukkueen päävalmentaja Suhonen myös helpommin luopui tehtävästä kuin jatkoi silloin työtään, kun tuli ongelmia työn teon jatkamisen tuen suhteen jääkiekkoliitosta. Näin on kirjoitettu, mutta kuka tietää asian oikeasti, tuskin ainakaan jatkoajan nickit.

Kysy itse Pentti Matikaiselta, jos hänet tapaat, miksi lopulta Suhonen sai v. 2003 lopettaa työnsä HIFK:ssa. Ehkä syy oli muualla kuin Suhosen ihmisjohtamistaidoissa, uskoisin, mutta vain Pentti Matikainen tietää oikean syyn Suhosen vaihtamiseen Aravirtaan silloin. HIFK:n kannattajille Pena/Ape-pari seuran johtotehtävissä ennen Alpon potkuja v. 2003 oli omalla tavallaan erittäin hauskaa aikaa, jos sen näki niin.

 

[Fordél]

Sinähän seurasit Suhosen valmentamista HIFK:ssä läheltä. Miten hän onnistui siinä tehtävässä? Ässät-kannattajat voinevat kertoa, miten Suhosen edistyksellinen valmennusote onnistui Porissa. Senhän sinä jo kirjoititkin, että Ape luopui Suomen maajoukkueen valmentamisesta 80-luvulla ennen MM-kisoja. Mikähän hieno ja aikaansa edellä ollut ihmisjohtaminen oli tuossa tilanteessa kysymyksessä, kun hän ei halunnutkaan johtaa pelaajiaan loppuun saakka?

Miksi et käsittele ollenkaan Apen onnistumisia ja vai jätätkö jälleen kerran kokonaisuuden hahmottamatta, jottei mielikuvasi särkyisi? Odotan sinulta suoraselkäisenä pohjanmaalaisena, että käsittelet seuraavassa viestissäsi myös hänen onnistuneita valmennuspestejä tai muuten viestisi voi jättää puolittaisiksi totuuksiksi ja sitä kautta omaan arvoonsa.

 

[Maple Leaf]

Miksi et käsittele ollenkaan Apen onnistumisia ja vai jätätkö jälleen kerran kokonaisuuden hahmottamatta, jottei mielikuvasi särkyisi? Odotan sinulta suoraselkäisenä pohjanmaalaisena, että käsittelet seuraavassa viestissäsi myös hänen onnistuneita valmennuspestejä tai muuten viestisi voi jättää puolittaisiksi totuuksiksi ja sitä kautta omaan arvoonsa.

Nimimerkki siffan maailmassa esimerkiksi Tammisella on urallaan vain onnistumisia, ja Suhosella vain epäonnistumisia. Ajatus siitä, että jokaisen valmentajan uralta löytyy molempia on tällaisella maailmankuvalla varustetulle ihmiselle mahdoton, koska sen myöntäessään joutuisi itse ottamaan asioista selvää ja kenties jopa miettimään syitä ja seurauksia hieman syvällisemmin. Mustavalkoinen reagointi ei ole älyllisesti kovin haastavaa, mistä syystä se varmaan sopiikin hyvin joillekin ihmisille.

 

[tant gredulin]

Lainaan HMenthalia jatkaakseni keskustelua U20 Slovakia-Suomi studio-osuudesta. Ensin kysyn tant gredulilta, että saitko riittävän hyvän vastauksen siitä, mistä tulevat tulevaisuuden miesten maajoukkuepelaajat? Häivyit täältä, vaikka toistit oman kysymyksesi useaan kertaan ja sait niihin minusta hyvät vastaukset.

Jesh, en suoranaisesti päivystä täällä 24/7.
Joskus sitä vaan käy hitaalla :) Saatuani hyvät vastaukset en nähnyt syytä enää jatkaa samasta aiheesta. Kiitos vastanneille!

 

[siffa]

Jesh, en suoranaisesti päivystä täällä 24/7.
Joskus sitä vaan käy hitaalla :) Saatuani hyvät vastaukset en nähnyt syytä enää jatkaa samasta aiheesta. Kiitos vastanneille!

Hieno homma, kun sait hyviä vastauksia sitkeästi esittämääsi kysymykseen.

Samalla Fordèlille muistutus Tammisen fanittamisesta. Olet nyt unohtanut sen, että sinä ja kaikki Sport-kannattajat olitte viime kauden Vaasan Sportin tärkeimmästä ja monin tavoin isoimmasta asiasta Tamin kanssa samaa mieltä. Vain minä kerroin jo hyvissä ajoin ennen kauden 2009-2010 alkua, että olin tuosssa isossa kysymyksessä eri linjoilla Aurinkokuninkaan kanssa. Mutta ei siitä aiheesta täällä sen enempää, koska olemme keskustelleet sen Vaasan Sportin viestiketjuissa perusteellisesti läpi ja se on löydettävissä sille kuuluvaan JA:n osioon.

Apeen vielä sen verran, että todellakin mittaan hänen ihmisjohtamistaitojaan niillä kokemuksilla, mitä minä olen hänestä saanut. Kirjat ovat lukematta ja näillä näkymin jäävät lukemattakin. En siis voi palata Suhosen filosofisiin ajatuksiin ihmisjohtamisesta, koska en niihin teorioihin ole tutustunut.

 

[El Lude]

Kirjat ovat lukematta ja näillä näkymin jäävät lukemattakin. En siis voi palata Suhosen filosofisiin ajatuksiin ihmisjohtamisesta, koska en niihin teorioihin ole tutustunut.

Miksi et aio lukea Johanneksen ja Maple Leafin suosittelemia kirjoja? Uskon, että olet kuitenkin aika hyvin perillä jääkiekosta. Tiedätkö jo omasta mielestäsi tarpeeksi? Pelkäätkö, että nämä kirjat luettuasi joutuisit muuttamaan/uudellen arvioimaan näkökantaasi Alpo Suhoseen ja hänen johtamisfilosofiaan? Uskoisin, että maailmassa on muitakin värejä kuin musta ja valkoinen... Vai etkö ehdi näitä aviiseja lukemaan, kun niitä halkojakin pitää välillä sahata ja hakata? XD

 

[TosiFani]

... En siis voi palata Suhosen filosofisiin ajatuksiin ihmisjohtamisesta, koska en niihin teorioihin ole tutustunut.

Mutta voit silti pitää Tammista häntä parempana valmentajana? Eli voit suhtautua negatiivisesti Suhoseen, mutta et voi keskustella Suhosen ajatuksista, kun et tiedä niistä? Nyt ei kaikki mene kohdalleen.

Suosittelen Suhosen kirjan lukemista, lyö Tammisen tuotannon mennen tullen. Itse en arvosta Suhosta haalarihommia tekevänä valmentajana, hän on liian idealisti siihen. Mutta jääkiekon unilukkarina hän on mielestäni loistava, hänen tyyppistä keskustelun herättäjää tarvitaan aina.

 

[Maple Leaf]

Kirjat ovat lukematta ja näillä näkymin jäävät lukemattakin.

"...and Carl regarded him (Suhonen) as hockey genius. Alpo is a unique and fascinating man who brought much more to hockey than most. (...) Alpo always paid attention to a player's emotional state to determine what impediments were preventing the player from achieving his full potential. (...) Alpo's intellect was impressive and his attitudes about hockey refreshing." — The Power of Two - Carl Brewer's Battle With Hockey's Power Brokers (Fenn Publishing, Canada 2006).

Mutta mitäpä se Carl Brewer mistään mitään ymmärsi?

 

[Johannes]

Eri jääkiekkovalmentajien kirjojen lukemisessa on se pointti, että niissä kuvataan tapahtumia vähän eri suunnista ja itse voi sitten mietiskellä minkä "gurun" jutut ovat lähempänä sitä mitä on itse todistanut kaukalossa ja sen ulkopuolella tapahtuneen. Mitään oikeaa totuutta ei tietenkään löydy mistään kirjasta, on sen kirjoittaja Tamminen, Suhonen, Summanen, Aravirta tai joku muu tunnustettu valmentaja, eikä myöskään muista kirjallisesta dokumenteista.

Jopa omat omin silmin nähdyt todisteet jostain peleistä tai ottelusarjoista saattavat olla sen hetken näkemyksen mukaisia osittaisia väärinkäsityksiä, joista puuttuu linkki isompaan kokonaisuuteen. Kuitenkin väitän, että ilman lukematta muutamia kymmeniä suomenkielisiä jääkiekosta kirjoitettuja vakavasti otettavia teoksia ja/tai kielitaidon riittäessä myös esim. englannikielistä jääkiekkokirjallisuutta, ei voi avartaa omaa tietämystään jääkiekosta edes sen verran, että osaa liittää yksittäisiä tapahtumaketjuja, kuten joku playoff-ottelusarja, laajempiin kokonaisuuksiin miksi ja miten jotain tapahtuu tai tapahtui. Tietysti jos haluaa pysytellä omissa vahvoissa uskomuksissaan, joiden sisältöä mikään vanha tai uusi faktatieto ei järkytä, niin ei kannata lukea esim. jääkiekosta kirjoitettuja sen lajin osaajien kirjoja tai muutenkaan ajatella asioita yhtään enempää kuin ennenkään on tottunut tekemään.

PS. Maple Leaf, kirjoituksesi on asiaa, mutta vaatii kielitaitoa, jolla kaikkia jatkoajan nickeistä ei liene "siunattu".

 

[Fordél]

Samalla Fordèlille muistutus Tammisen fanittamisesta. Olet nyt unohtanut sen, että sinä ja kaikki Sport-kannattajat olitte viime kauden Vaasan Sportin tärkeimmästä ja monin tavoin isoimmasta asiasta Tamin kanssa samaa mieltä. Vain minä kerroin jo hyvissä ajoin ennen kauden 2009-2010 alkua, että olin tuosssa isossa kysymyksessä eri linjoilla Aurinkokuninkaan kanssa. Mutta ei siitä aiheesta täällä sen enempää, koska olemme keskustelleet sen Vaasan Sportin viestiketjuissa perusteellisesti läpi ja se on löydettävissä sille kuuluvaan JA:n osioon.

Ei, kyllä minä muistan oikein hyvin, että olet ollut jossain kysymyksissä Tamin kanssa eri mieltä ja olet ne tuonut tällä palstalla myös esiin. Myös itse olen monessa kohdin ollut Tamin kanssa samoilla linjoilla ja osassa taas en. Näinhän se menee eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Tami tuli vain tässä keskustelussa esiin, koska hän on kehunut Apen ajatuksia.

Apeen vielä sen verran, että todellakin mittaan hänen ihmisjohtamistaitojaan niillä kokemuksilla, mitä minä olen hänestä saanut. Kirjat ovat lukematta ja näillä näkymin jäävät lukemattakin. En siis voi palata Suhosen filosofisiin ajatuksiin ihmisjohtamisesta, koska en niihin teorioihin ole tutustunut.

Edelleen, alun perin oli tarkoitus puhua niistä uusista valmentamisfilosofioista, joista sinä avasit täällä keskustelun. Siinä keskustelussa Apella on oma merkityksensä ja mutta valitettavasti emme pysty koskaan käymään sitä keskustelua, koska et suostu lukemaan kirjallisuutta, joka sotii omia ajatuksiasi vastaan. Se on tässä mun mielestä kaikkein surullisin asia, mutta se on sinun valintasi. Tämän puutteen takia en anna mitään painoarvoa analyyseillesi Apen filosofioista jos sellaisia tekisit.

Käytännön johtamista koskevista lausunnoistakin lähtee jo kättelyssä puolet painoarvosta pois, koska et käsittele ollenkaan hänen onnistumisiaan. Lisäksi Apen käytännön johtamisen analysointi vaatisi myös tutustumista hänen valmennettavinaan olevien lausuntoihin, koska oletan että sinulla ei ole asiasta omakohtaista kokemusta. Näitäkään lausuntoja et ole täällä tuonut esille etkä ole ilmeisesti niihinkään tutustunut, joten analyysesi painoarvo senkuin vain tippuu entisestään. Itse olen niihin tutustuna ja niistä on tullut paljon hyvääkin vaikka toki kaikki eivät ole myöskään tykännetkään.

Jäljelle jää siis sinun lähes täysin subjektiivinen näkemys Apesta ihmisjohtajana, joka perustuu ulkoa käsin tehdyistä arvioista ja lähinnä vielä suhteutettuna siihen mikä on kulloinkin ollut urheilullinen menestys. No kukin taplaa tietysti tavallaan ja eikä siinä mitään.

 

[siffa]

Miksi et aio lukea Johanneksen ja Maple Leafin suosittelemia kirjoja? Uskon, että olet kuitenkin aika hyvin perillä jääkiekosta. Tiedätkö jo omasta mielestäsi tarpeeksi? Pelkäätkö, että nämä kirjat luettuasi joutuisit muuttamaan/uudellen arvioimaan näkökantaasi Alpo Suhoseen ja hänen johtamisfilosofiaan? Uskoisin, että maailmassa on muitakin värejä kuin musta ja valkoinen... Vai etkö ehdi näitä aviiseja lukemaan, kun niitä halkojakin pitää välillä sahata ja hakata? XD

Tiedän Alpo Suhosen johtamistavoista suomalaisissa SM-liigajoukkueissa sekä miesten maajoukkueessa itselleni riittävästi. En olisi halunnut lähteä tähän Fordèlin sitkeästi tivaamaan keskusteluun mukaan, koska tiesin, että tästä tulee loputon suo. Sanon nyt ihan omana käsityksenäni Suhosesta, että hän valmentaja, joka on jättänyt Suomessa pelaajat vaille valmentajan tuomaa turvaa, kun on sälyttänyt vastuuta pelaajilleen. Sanon senkin suoraan, että tämä on ollut Suhoselta suoranaista laiskuutta tai ehkäpä omien henkisten voimien vähyyttä. Ihmisläheinen, keskusteleva ja innostava johtaminen vaatii johtajalta paljon energiaa ja sitä ei Suhosella ole Suomen pesteissä ollut. Apuvalmentajat ovat joutuneet paikkaamaan näitä Suhosen puutteita.

Kerron nyt sinulle, että minua, jos ketä JA:n nimimerkkiä on koulutettu johtamisen saloihin ehkä enemmän kuin ketään muuta. Vedän linjan punaisen Tampereen yliopiston jatkokoulutuskeskuksen 8 viikkoa kestäneestä johtamiskoulutuksesta Otso Appelqvistin ja Esa Saarisen seminaareihin ja kymmeniin eri konsulttien vetämiin tilaisuuksiin ja menetelmiin siltä välin. Luulen, että Suhosen ajatuksissa ei voi olla minulle mitään uutta.

Metsä- ja maataloustyöt ovat terapiaa pumpulle kaiken tuon sekamelskaisen johtamisinformaation jälkeen. Silti, haen Seinäjoen kirjastosta tuon Fordèlin mainostaman kirjan, kunhan ehdin. Kerron sitten, löysinkö sieltä mitään uutta itselleni.

 

[steepler]

Nimenomaan Kortelainen toi esiin joukkueen sitouttamisen, kun Sihvonen heitti vain ja ainoastaan oman jargoninsa viivelähdöistä.

Niin siis itse olen sitä mieltä että Sihvonen oli tässä kuitenkin pidemmällä, hänellä oli jotain konkreettista näyttää pelisisällön suhteen vertailtaessa valmentajia kun taas Kortelainen puhui paljon abstraktimmasta asiasta josta ei välttämättä ollut mitään konkreettista näyttöä.

Tuskin kukaan kiistää hyvän taktiikan merkitystä menestyvässä pelaamisessa, mutta Sihvonen kiisti tässä tapauksessa hyvän ihmisjohtamisen merkityksen. Hän puhui ainoastaan viivelähdöistä vertaillessaan Jortikkaa ja Marjamäkeä, vaikka jokainen jääkiekkoa seurannut voi pohtia myös Jortikan ja Marjamäen ihmisjohtamistapojen välistä eroa.

Tietenkin voi pohtia, mutta eikö kuitenkin se konkreettinen tulos myös tästä ihmisjohtamisesta toteudu siinä pelillisessä sisällössä, vai onko sillä joku muukin arvo? Ok nyt kun oli junnukisoista kyse niin voi jopa ajatella että pelaajien tietyllä johtamisella, tai kasvattamisella, on muutakin arvoa kun se että saadaan tuotettua tiettyä pelaamista. Ammattilaisurheilussa en näe että kovin suurta arvoa on muilla jutuilla kuin pelisisällöllä, junnuissa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa yliopistourheilussa voidaan ajatella että kasvatusarvoilla on merkitystä.

Kortelainen ilmeisesti väitti, minulla ei tuota ole tallenteena joten en voi tarkistaa, että tärkeintä olisi sitouttaminen ja johtamistaidot. Itse olen tästä kyllä eri mieltä ja väitän että jääkiekossa, tai muissakin lajeissa, on silti tärkeintä se millaiseen pelilliseen sisältään johdetaan ja sitoutetaan kun vain se että sitoutetaan ja johdetaan hyvin. Siis valtavan hyvästä sitouttamisesta ei välttämättä ole hyötyä jos sitoutetaan ja johdetaan johonkin taktillisesti toimimattomaan peliin.

Tavallaan tämä on sellainen kumpi tule ensin kana vai muna kysymys koska kumpaakin tarvitaan ja kumpikaan ei varsinaisesti toimi ilman toista.

 

[El Lude]

Kiitän saamastani vastauksesta arvon siffa. Nyt ei jäänyt mitään epäselväksi.

Silti, haen Seinäjoen kirjastosta tuon Fordèlin mainostaman kirjan, kunhan ehdin. Kerron sitten, löysinkö sieltä mitään uutta itselleni.

Ok. Palataan asiaan, jos aihetta on.

 

[Fordél]

Tiedän Alpo Suhosen johtamistavoista suomalaisissa SM-liigajoukkueissa sekä miesten maajoukkueessa itselleni riittävästi. En olisi halunnut lähteä tähän Fordèlin sitkeästi tivaamaan keskusteluun mukaan, koska tiesin, että tästä tulee loputon suo.

Emme ole vielä missään vaiheessa edes päässeet keskusteluun asti, jossa vaihdettaisiin omia näkymyksiä ja käytäisiin aitoa dialogia. Sen sijaan käymme viesti toisensä jälkeen läpi mitä kukin on sanonut mistäkin Apeen, Sporttiin tai vaikka halon hakkuuseen liittyen. Täysin hedelmätöntä kirjoittelua, jota ei voi siis kutsua keskusteluksi. Sanonkin suoraan, että vaikea uskoa, että sinun kanssasi pystyisi käymään aitoa keskustelua Apen ajatuksista. Tästä ennakkoluulostani huolimatta toivon, että kuitenkin yllätät minut ja muutkin perehtymällä Apen kirjallisuuteen (ei vain siihen yhteen) ja jos aikaa on niin tosiaan muihinkin teoksiin, joissa niitä käydään läpi.

 

[Maple Leaf]

Kerron nyt sinulle, että minua, jos ketä JA:n nimimerkkiä on koulutettu johtamisen saloihin ehkä enemmän kuin ketään muuta.

Niinhän sinä luulet.

 

[steepler]

Jos unohdetaan hetkeksi nuo pelitapa-asiat, niin mitä mieltä ollaan Petteri Sihvosen mielipiteestä siitä, että autoratiivisten valmentajien aika jääkiekossa alkaa olla ohi?

Otanpa tähän esiin viestin jonka kirjoitin lokakuussa, silloin oli myös keskustelua auktoriteettikysymyksistä.

No ei varmaankaan ja Carlyle missään nimessä ei näin ajattele, mutta esimerkiksi Westerlund ja Suikkanen ovat kyllä melkein tälläisellä kädestä pitämis/terapeoimis linjalla. Veikkaajan kausiennakossa Westerlund juurikin puhuu kuinka valmennuksessa on otettava huomioon pelaajan elämäntaidot johon kuuluu siviiliasiat parisuhteesta ja ystävistä lähtien, kuinka valmentaminen on parhaimmillaan luottamukseen perustuvaa vuorovaikutusta ja välittämistä. Suikkanen puhuu kuinka valmentajien ja pelaajien välinen luottamussuhde vaatii juurikin keskustelua, että pelaajia on lähestyttävä kasvotusten ja että on esimerkiksi voitava jutella baari-illastakin eikä vain pelistä. Siinä jutussa on nyt paljon muutakin mutta nämä muutamat kohdat liittyvät juurikin tähän asiaan.

Onhan tämä aika erinlainen ajatusmaailma kuin Carlylelainen maailma jossa pelaajien kanssa ei puhuta. Tuossa ennakossa oli myös Jonathan Hedstömistä juttu jossa hieman avautuu Carlylelainen ajattelu enemmän. Carlyle pitää, tai ainakin piti, punnituksen joka maanantai ja kun Hedstöm oli ollut kilon ylipainoinen niin oli luisteluttanut tätä yksinään muiden istuessa penkillä. Hedstömiin tämä oli vaikuttanut niin että sairastui anoreksiaan ja menetti 12 kiloa painoa. Eli tavallaan Carlyle kaiketi pelon kautta haluaa hallita pelaajiaan ja jollain tavalla jopa epäinhimillistää heidät, aika kaukana Westerlundilaisesta ajattelusta.

Carlyle on kuitenkin voittanut Stanley Cupin ja saanut pelikirjansa toimimaan, eli eivät nämä jutut niinkään yksinkertaisia ole jollaiseksi Westerlund ja Suikkanen ne leipovat.

Mikä sitten on oikea tapa? Siihen on vaikea ottaa kantaa. Kuitenkin itse pidän tuota Westerlundilaista juttua hieman ongelmallisena, tai se on niin yksilöstä riippuvaa. Esimerkiksi itse en nyt välttämättä hirveän innostunut olisi juttelemaan kaikista yksityisasioista työpaikalla esimiehen kanssa, no jos olisin jääkiekkoilija niin olisiko tilanne toinen sitä on vaikea sanoa.

Itse en osaa oikein hyvin edes kategorioida tätä Carlylaista punnitsemista ja luisteluttamista, vaikea löytää kestäviä perusteluja mielestäni tuohon toimintaan. Toisaalta en välttämättä, kuten tuossa yllä totesin, ole hirveän suuri kannattaja Westerludlaiselle siviiliasioidan penkomisellekaan. Joka tapauksessa aika vaikea mielestäni kategorisoida tarkasti millaisen toiminnan aika ohi ja millaisen ei.

 

[Maple Leaf]

...minua, jos ketä JA:n nimimerkkiä on koulutettu johtamisen saloihin ehkä enemmän kuin ketään muuta. Vedän linjan punaisen Tampereen yliopiston jatkokoulutuskeskuksen 8 viikkoa kestäneestä johtamiskoulutuksesta Otso Appelqvistin ja Esa Saarisen seminaareihin ja kymmeniin eri konsulttien vetämiin tilaisuuksiin ja menetelmiin siltä välin. Luulen, että Suhosen ajatuksissa ei voi olla minulle mitään uutta.

Käymäsi "johtamisen saloihin" opastaneet kurssit eivät todennäköisesti ole olleet kovinkaan hyviä, sillä minun on vaikea kuvitella pätevää alan kurssia, jonka tuloksena "johtamisen saloihin" perehtynyt ihminen lähestulkoon ylpeilee sillä, ettei halua tutustua itselleen uusiin asioihin.

Kaikilla asianmukaisilla "johtamisen saloihin" kouluttavilla kursseilla painotetaan nimenomaan ennakkoluulotonta tutustumista uudenlaisiin, itselle kenties vieraisiinkin asioihin ja ajatuksiin. Sinuna vaatisin "kymmeniltä eri konsulteilta" kurssimaksut takaisin, koska johtajaksi/johtajana kasvava ihminen ei voi onnistua työssään tunkemalla päätään piiloon halkopinoon aina, kun maailmalta kuuluu jotain outoa ja/tai pelottavaa.