Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[siffa]

Tämän peräseinän paikkaahan voi kartoittaa esim. seuraavilla kysymyksillä:
1. Mikä oli Urheilulehden levikki Röngän palkatessa Sihvosen?
2. Mikä on Urheilulehden levikki nykyään?

Vuonna 2003 oli Urheilulehden levikki 23309. Vuonna 2009 levikki oli 32822. Tietojeni mukaan tänä vuonna levikki on edelleen nousussa. Joka tapauksessa nousu on ollut yli 40%, mikä on saman verran korkeampi kuin tänne ilmoitettu 0%:n nousu. Ne faktat olisi syytä tosiaan tarkistaa ennenkuin antaa tänne virheellistä tietoa.

 

[siffa]

Nyt Radio Suomen Kiekkoillassa kritisoitiin pelikirjan korostamista niin lujasti, että kosto tulee varmasti ensi tai seuraavalla viikolla. Kukaan ei Suomessa arvostele pelikirjakeskustelua ilman rangaistusta.

Päinvastoin Sakari Pietilä puhui hyvinkin tarkkaan pelikirjojen sisältämien pelitapojen eri harjoitteista. Pietilä korosti omalta osaltaan puolustuspelitapojen jatkuvaa harjoittelua. Pietilä mainitsi myös, että erityisesti Kalpan Pekka Virta on kehittänyt hyökkäyspelitapoja, jotka perustuvat kiekkokontrolliin. Niiden harjoittelu vie joukkueilta suuren ajan. Pietilä oli kaivanut esille JYP:n vuoden 1985 pelikirjan, jonka Erkka ja Sakke olivat laatineet. Sakke antoi ymmärtää, että pelikirja oli melkoinen opus silloin. Itselläni on myös 1980-luvun pelikirjoja joitakin hyllyssä. Olen niitä täällä avannut pelikirjakeskusteluissa. Pitääpä kuunnella tuo pelikirjaosuus vielä uudelleen, kun päädyimme peruspadan kanssa täysin toisistaan poikkeaviin havaintoihin.

 

[steepler]

Toki keskustelu olisi voinut tilaisuudessa sivistyneempääkin olla.

No varmaan olisi, mutta edelleen Kummolallakin oli tuohon osuutensa.

Tavallaan tuon lehdistötilaisuuden mielenkiintoisin anti on arvioitaessa näin jälkikäteen kun nyt tiedetään mitä taustaa vasten siellä vastailtiin, että Kummola tehnyt päätöksen itse, mutta mitä ei silloin ulkopuoliset tienneet. En tiedä miksei Kurrilta ole ikinä esimerkiksi kysytty hänen näkemystään Kummolan toimminnasta ja mielipidettä siitä että hänet pistettiin Kummolan päätöksistä vastailemaan lehdistötilaisuudessa, siis tuohan asettaa Kuurin aika hankalaan asemaan. Plus tietenkin sekin olisi mielenkiintoinen kysymys Kurrille että miten hän näkee oman toimenkuvansa, mitä mieltä on siitä että julkisesti Kummola puhuu hänen toimenkuvastaan yhtä ja omilla toimillaan kuitenkin tekee toista.

No jossain YLE:llä tyydytään kyselemään täysin lässytystason kysymyksiä.

 

[choose_life]

Vuonna 2003 oli Urheilulehden levikki 23309.

Enää pitäisi tietää, mitä tekemistä Urheilulehden vuoden 2003 levikillä ja Petteri Sihvosella on keskenään (jos moinen nyt kiinnostaa esim. henkilökohtaisista syistä, tai on muuten vaan päässyt "unohtumaan").

Onhan niillä sen verran, että se vuoden 2003 levikki on Urheilulehden viimeisin levikki ilman Petteri Sihvosta.

Lisätiedot aiheesta levikki: ylempää tai KMT:n tuorein julkaisu (lukijamäärät syksy 09/kevät 10). KMT julkaisee tutkimusta puolivuosittain (vrt. esim. kevät/syksy 04), joka sekin on etenkin nyrkkipajaluvuilla aika lyhyt periodi minkään tason kestäviin vertailuihin.
OT: UL:n ei toki tarvitse kannattaa samalla tavoin kuin monen muun lehden, mm. sen hyvin pienen rahallisen merkityksen takia, joka sillä A-lehdille on.

Toimittajan ammattitaidolla kun ei välttämättä kuuhun mennä.

Ei. Sen sijaan ilman sitä voi hyvin hankkia jopa maan suosituimman aikakauslehden aseman (7-päivää, levikki 220 000). Jos siis luottaa likasankojournalismin tarpeellisuuteen ja riittävyyteen.

Toki tuli niihin aikoihin brenkuteltuakin aika paljon, kun olin vielä nuori poika. Ehkä muistamattomuuteni johtuu siitä.

Tämä selittää kieltämättä paljon.

Ne faktat olisi syytä tosiaan tarkistaa ennenkuin antaa tänne virheellistä tietoa.

Eihän nyt toki: ne, kuten taustatyökin, olisi syytä kieltää journalismissa, saati sitten netin keskustelupalstoilla. Todellisuus kun on aivan liian kestämätön tila - joillekin.

 

[siffa]

Tämän peräseinän paikkaahan voi kartoittaa esim. seuraavilla kysymyksillä:
1. Mikä oli Urheilulehden levikki Röngän palkatessa Sihvosen?
2. Mikä on Urheilulehden levikki nykyään?

Petteri Sihvonen kirjoitti ensimmäisen juttunsa vuonna 2004 Urheilulehden numeroon 16 , mikä ilmestyi 16.4.2004. Kirjoituksen otsikko oli "Heikoimman lenkin metsästys jääkiekkomediassa". Lienee oikea tapa käyttää vertailuna vuoden 2003 levikkiä, joka oli siis 23309.

Seuraavana ilmestyi UL:n 96 sivuinen MM-lätkä extra nro17 23.4.2004. Kanteen päätoimittaja Rönkä oli laittanut tekstin:"Leijonat lähtee MM-kisoihin taktiikalla, joka voi johtaa täydelliseen katastrofiin. Tai summaslaisuuden läpimurtoon." Sihvosella oli MM-extrassa toinen UL:n juttunsa. Kuvien ja taktiikkapiirrosten kanssa se täytti lehdestä 8 sivua. Raimo Summasella oli menossa Torino 2006-projekti, joka oli Sihvosen mukaan pakottanut päävalmentaja Raimo Summasen raastavaan filosofiseen pohdiskeluun, jonka tuloksena syntyi uusvanha- ja hullunrohkea- pelitapa. Modernin huippukiekon uusin trendi oli kaksivaiheinen reagointipeli. Sihvonen avaa jutussaan seikkaperäisesti Summasen uuden pelitavan. Sihvonen tulee siihen tulokseen, että Summasen ja Westerlundin yritys on ennakkoluuloton ja ansaitsee kaiken kunniotuksen, mutta hänen mielestään uusvanha taktinen kuvio ei ratkaisisi suomalaisen huippukiekkoilun ikuisuusongelmaa.

Vuoden 2004 UL:n MM-lätkä extran muut jääkiekkokirjoittajat olivat Susanna Luikku kuudella, Kimmo Siira neljällä ja Olli-Matti Matinhalti 14:llä jutulla.

Vuonna 2009 UL:n levikki oli 32822 eli se oli noussut vuodesta 2003 n. 40%. Nousu jatkuu tämän vuoden aikana.

 

[Vakio]

Vuonna 2009 UL:n levikki oli 32822 eli se oli noussut vuodesta 2003 n. 40%. Nousu jatkuu tämän vuoden aikana.

Kuudessa vuodessa 40 % on aika heikosti ottaen huomioon myynnin nykyisen agressiivisuuden. Koskaan ennen ei kukaan ottanut mitään yhteyttä Urheilulehdestä ja lehteä oli jopa vaikea löytää irtonumerona mistään. Kuvaavaa oli joskus 90-luvulla R-kioskin myyjän vastaus kysymykseeni, löytyykö Urheilulehteä: "En ole koskaan kuullutkaan".

Toisin on nyt. Joskus v. 2005 aloittamani tilauksen lopetin pari kolme vuotta sitten Sihvosen juttujen lähdettyä lopullisesti lapasesta. Varmaan kaksikymmentä kertaa minua on sen jälkeen lähestytty puhelimitse mitä edullisimmin tarjouksin. Olen ilmoittanut, että en tilaa lehteä edes ilmaiseksi ennen kuin Sihvonen on ulkona lehden jutuista. Kerran eräs myyjä vastasi, että on kuullut tuon ennenkin ;-).

 

[Kirjoittelija]

Kuudessa vuodessa 40 % on aika heikosti ottaen huomioon myynnin nykyisen agressiivisuuden. Koskaan ennen ei kukaan ottanut mitään yhteyttä Urheilulehdestä ja lehteä oli jopa vaikea löytää irtonumerona mistään. Kuvaavaa oli joskus 90-luvulla R-kioskin myyjän vastaus kysymykseeni, löytyykö Urheilulehteä: "En ole koskaan kuullutkaan".

Toisin on nyt. Joskus v. 2005 aloittamani tilauksen lopetin pari kolme vuotta sitten Sihvosen juttujen lähdettyä lopullisesti lapasesta. Varmaan kaksikymmentä kertaa minua on sen jälkeen lähestytty puhelimitse mitä edullisimmin tarjouksin. Olen ilmoittanut, että en tilaa lehteä edes ilmaiseksi ennen kuin Sihvonen on ulkona lehden jutuista. Kerran eräs myyjä vastasi, että on kuullut tuon ennenkin ;-).

Tää herättää nyt tiettyjä kysymyksiä. Olitko tilannut Urheilulehteä ennen vuotta 2005? Mikäli et, niin voisiko olla, että se puhelutulva sieltä suunnalta johtuisi jostain muustakin kuin markkinoinnin aggressiivisuuden valtavasta kovenemisesta? Itse olen ainakin pannut merkille, että kun jonkin lehden tai maksukanavan tilauksen lopettaa, sieltä kyllä muistetaan soittaa perään. Veikkaajasta soitellaan kaupittelumielellä jo ihan sen perusteella, että on osallistunut liigapörssiin. En minä kuitenkaan lähde olettamaan esim. Veikkaajan, Rumban tai Canal+:n markkinointiponnisteluja päällekäyvemmäksi kuin vaikkapa Me Naisten, SinäMinän tai Reginan pelkästään sillä perusteella, että ensinmainituista olen saanut puheluja toisin kuin noista akkainlehdistä.

Mitä taas tulee Urheilulehden saatavuuteen marketeissa ja kioskeilla, niin ainakin Tampereella se on surkea. Prismasta olen löytänyt Valioliiga- ja SM-liiga-ennakot, mutta normaalinumeroita siellä ei näy. Käsittääkseni tämä on ihan tietoinen strategia, jolla pyritään kasvattamaan tilausmääriä.

Puhelinmyyntiin saa muuten käsittääkseni eston, itse en ole vielä viitsinyt hommata.

 

[Blackie]

Mitä taas tulee Urheilulehden saatavuuteen marketeissa ja kioskeilla, niin ainakin Tampereella se on surkea. Prismasta olen löytänyt Valioliiga- ja SM-liiga-ennakot, mutta normaalinumeroita siellä ei näy. Käsittääkseni tämä on ihan tietoinen strategia, jolla pyritään kasvattamaan tilausmääriä.

Ainoastaan mainitsemiasi erikoisnumeroita myydään enää irtonumeroina. Normaalinumeroiden irtomyynnin ovat lopettaneet kokonaan.

 

[Kirjoittelija]

Enää pitäisi tietää, mitä tekemistä Urheilulehden vuoden 2003 levikillä ja Petteri Sihvosella on keskenään

Onhan niillä sen verran, että se vuoden 2003 levikki on Urheilulehden viimeisin levikki ilman Petteri Sihvosta. Silloinhan ko. aviisissa on hyvinkin saattanut olla jääkiekosta kirjoittamassa paljon Sihvosta sivistyneempi ihminen. Kyseinen skribentti on saattanut omata myös Sihvoselta puuttuvan toimittajan ammattitaidon ja hallita journalismin etiketin. Ehkä kirjahyllystä on löytynyt jopa Käytöksen kultainen kirja. Jos näin on, niin luulisi, että lehden menekki on tuolloin laadukkaan jääkiekkojournalismin aikoina ollut pikemminkin nykyistä suurempi, onhan lätkä kuitenkin maamme suvereeni ykköslaji.

Eri asia kuitenkin on, onko ko. toimittajalla ollut itse lajista nimeltä jääkiekko yhtään mitään sanottavaa. Pelkällä rautaisella toimittajan ammattitaidolla kun ei välttämättä kuuhun mennä, jos ei ole kartalla käsittelemänsä aihealueen suhteen. Itse en edes muista, kuka Urheilulehteen kiekosta kirjoitti ennen Sihvosta. Toki tuli niihin aikoihin brenkuteltuakin aika paljon, kun olin vielä nuori poika. Ehkä muistamattomuuteni johtuu siitä.

 

[LaTe_Show]

Vuonna 2009 UL:n levikki oli 32822 eli se oli noussut vuodesta 2003 n. 40%. Nousu jatkuu tämän vuoden aikana.

Nousu ja nousu.

Vuonna 2009 UL levikki oli 32822 - se on totta. Sen minkä "unohdit" sanoa oli se, että tilaajamäärä tippui 1317:lla eli 3,9% prosenttia vuodentakaisesta.

Huomattavaa on myös sekin, että Urheilulehti ei ole TOP-10:ssa harrastelehti-kategoriassa...

 

[Fordél]

Aika tumpeloa väittää, etteikö Sihvosella olisi merkitystä UL:n levikkiin. Asioista vähän hajulla olevalle UL:stä ei nouse esiin kuin kaksi nimeä eli Rönkä ja Sihvonen, joihin UL henkilöityy, joten heidän toimillaan on taatusti vaikutusta lehden levikkiin. Toisaalta Hymyn levikki on päälle 90 000 ja 7-päivää yli 220 000, joten eipä tuo levikki kerro lehden tasosta sen ihmeellisempiä. Oma veikkaukseni on, että jos Sihvonen jatkaa nykyisellä heikentyneellä linjallaa niin hänen toimintasa ei ainakaan lisää lehden levikkiä.

 

[Wäinö#16]

Suurin muutos Urheilulehden levikkiin tuli Röngän myötä, kun koko lehti pistettiin uusiksi. Potentiaalia lehdellä olisi ja itse näkisin mielelläni lehden linjan muuttuvan asiapitoisempaan suuntaan. Muutamia hyviä toimittajia lehdessä toki on ja itse pidän erityisesti Eerikäisestä ja Kupilasta, joilla on useimmiten jutuissaan hyvä journalistinen ote. Jääkiekko-osio on sitten huomattavasti heikompi vaikka lehti siihen yrittääkin sivumääräisesti panostaa. Sihvonen on selkeästi lehden huonoimpia toimittajia eikä valitettavasti muutkaan jääkiekkomiehet paljoa korkeammalle yllä. Sihvonen yrittää briljeerata termeillään ja luoda kohua, kun paljon mieluummin lukisin itse asiasta, jääkiekosta syvällisesti. Kovista puheista huolimatta Sihvonen on tehnyt itse analysoinnin lähes täysin vasemmalla kädellä parin pelin perusteella, NHL:stä puhumattakaan. "Johtava analyytikko" on tällä hetkellä tittelinä täysi vitsi ja Sihvonen on tehnyt itsestään Röngän marionetin.

 

[Dennis]

Suurin muutos Urheilulehden levikkiin tuli Röngän myötä, kun koko lehti pistettiin uusiksi.

Suurin muutos tuli kylläkin silloin, kun A-lehdet osti konkurssikypsän Suomen Urheilulehden vuonna 2002, jolloin levikki oli 10.000 luokkaa ja valjasti ison lehtitalon resurssit levikin kasvatukseen.

Suurimmat tekijät levikin kasvussa on se, että kyseessä on kustantaja Lyytikäis(t)en lempilapsi ja panoksia ei säästelty, kun levikkiä lähdettiin kasvattamaan. Siihen nähden viime vuosien kasvu on ollut varsin vaatimatonta, eli parissa vuodessa levikki nostettiin 25.000 luokkaan, ennen kuin Sihvosesta oli kukaan kuullut yhtään mitään.

Lisäksi - samaan aikaan, kun A-lehdet osti Urheilulehden, ajettiin sen kustantama F1 Racing-lehti alas ja sen lukijoita "ostettiin" agressiivisella ja halvalla kampanjalla Urheilulehden lukijoiksi.

Aikakauslehtibisneksessä työskennelleet tietävät vallan hyvin, että yksittäis(t)en toimittajien työllä on hyvin marginaalinen merkitys kokonaislevikkiin sitten, kun levikki on vakiintunut tietylle tasolle.

 

[msg]

Vuonna 2009 UL:n levikki oli 32822 eli se oli noussut vuodesta 2003 n. 40%. Nousu jatkuu tämän vuoden aikana.

Jos tarkastellaan tuota levikin 40 % nousua, niin kuinka suuri osuus levikin noususta on mielestäsi sen ansiota, että Petteri Sihvonen on jutuissaan avannut jääkiekon pelitapoja? Tämä pelikirjojen avaaminenhan on kuitenkin sinulle se juttu etkä jostain kumman syystä kovin innokkaasti ota kantaa UL:n kaameisiin asiavirheisiin ja henkilöön meneviin ajojahteihin.

 

[Gags]

Eiköhän se ole täysin selvää että UL levikin kasvu johtuu pääasiassa 7 Päivää-lehden kaltaisesta likasankojournalismista, joka myös on johtanut useampiin langettaviin JSN päätöksiin, käräjäoikeuksien tuomioihin ja korvallisvelvollisuuksiin kuin aiemmin Urheilulehden satavuotisen historian aikana. Asiasisällöllä en näe mitään yhteyttä levikin kasvuun. Mutta toisaalta, tämä on Röngan yritykselle pelkkää bisnestä ja hän ottaa rahat niillä keinoin, joilla se on helpointa. Bisneksen tekoa ja journalismia on vain kovin vaikea verrata ja arvostella toisiinsa nähden, koska päämäärä ja tavoitteet niin kovin erilaiset.

 

[scholl]

Suurin muutos tuli kylläkin silloin, kun A-lehdet osti konkurssikypsän Suomen Urheilulehden vuonna 2002, jolloin levikki oli 10.000 luokkaa ja valjasti ison lehtitalon resurssit levikin kasvatukseen.

Aikakauslehtibisneksessä työskennelleet

Se muuttui myös silloin nimenomaan aikakauslehdeksi. 80-luvulla esim. kun itse Urheilulehteä muutaman vuoden tilailin, se oli kerran viikossa ilmestyvä sanomalehti. Silloin ei ollut nettiä niin tulokset ja tilastot oli hyvä tarkastaa sieltä sekä Hesarista.

 

[Kirjoittelija]

Eiköhän se ole täysin selvää että UL levikin kasvu johtuu pääasiassa 7 Päivää-lehden kaltaisesta likasankojournalismista.

Mitäs aiheita tämä mainitsemasi Päivää-lehti oikein käsittelee? En ole koskaan kuullutkaan. Kuulostaa vähän joltain himouskovaisten julkaisulta. 7 Päivää -nimisen lehden kyllä tiedän, ja sehän näyttää täällä olevan hyvinkin suosittu vertailukohde Urheilulehdelle. Itse en pysty oikein vertailemaan kyseisiä lehtiä päittäin, sillä vaikka Urheilulehteä olenkin viime vuosina lukenut aika paljon, niin 7 Päivää on minulle lehtenä vieras. Luen sieltä jonkin yksittäisen jutun noin kerran parissa vuodessa, jos sattuu olemaan jokin oikein mehukas kohu meneillään. Viimeksi taisin Seiskan avata silloin, kun Susan Ruususen avautuminen oli ykkösuutinen.

Näin mitättömän otannan perusteella en oikein pysty ottamaan kantaa Seiskan ja Urheilulehden yhteneväisyyksiin. Onneksi täältä löytyy kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ovat jaksaneet lukea ahkerasti myös Seiskaa ja pystyvät näin tekemään vertailua lehtien toimituksellisten linjojen suhteen.

 

[choose_life]

Nuff said II

Itse en ole törmännyt yhteenkään suomalaiseen mediaan, joka kirjoittaisi kiekosta sen paremmin kuin Urheilulehti.

Urheilulehteä olenkin viime vuosina lukenut aika paljon.
Viimeksi taisin Seiskan avata silloin, kun Susan Ruususen avautuminen oli ykkösuutinen. En oikein pysty ottamaan kantaa Seiskan ja Urheilulehden yhteneväisyyksiin.

Minä kannatan varauksetta viihdyttävää likasankojournalismia. Oikeusasteiden tehtävä on sitten rankaista, jos lakia rikotaan.

On kieltämättä ollut viihdyttävää saada kerrankin konkreettisia esimerkkejä siitä, kenelle, miksi ja millaisilla reunaehdoilla Sihverön tekstit uppoavat. Yhteys jääkiekkoon ja etenkin journalismiin on tosin ajat sitten ollut lähinnä viitteellinen, mutta so not - kyllä tämä sosiologisesta tutkimusretkestäkin käy.
edit: Jos on joskus edes käynyt siellä kaukalossa, esimerkiksi pakki-pakki/laituri/sentterisyöttöä on edelleen hieman vaikeaa pitää vallankumouksellisena. Tosin sekään ei ole yhtä vaikeaa kuin ymmärtää likasankojournalismin viehätystä ja riittävyyttä... mutta jälkimmäinen asiaintila korreloi kyllä suht tyhjentävästi ketjun kanssa, otsikkoa myöten. Valistuksen hengessä: aina sitä oppii uutta, kun vain haluaa.

Sitähän sanotaan, että ne, jotka eivät ole saaneet mitään aikaiseksi eivät myöskään saa julkisuudessa mitään keskustelua aikaan. Mitähän siis kertoo Sihvosesta tämäkin ketju? Niinpä.

No mutta, nyt jo muiltakin on likasankojournalismin ydin hukassa: sehän on paljon porua, vähän villoja (BB-, Kohu-, Diili-, Molopää-... niin kuka? ja saanut aikaan/TEHNYT mitä?:)
Asiaa sivuten: on varmaan sietämättömän ylimielistä elitismiä, että pääministerin joutuminen lahjusten otosta perustuslakivaliokunnan eteen saattaa joistain olla kiinnostavampaa ja merkittävämpää kuin tämän "naimapuuhat". Edellisestä ei varmaan saisi kirjoittaa, kun se ei ole viihdyttävää ja faktapohjankin pitäisi olla suunnilleen kunnossa.

Luen jutut, pistänyt itsekin merkille, että viime aikoina analyyttinen ote on Sihvoselta kadonnut, suodatan provot / naureskelen niille ja se siitä.
Sen sijaan oli nyt pakko kirjoittaa kun ihmettelen selkeästi fiksun kirjoittajan choose_lifen erittäin aggressiivista otetta Sihvoseen. Tai oikeastaan nyt tässä tapauksessa Kirjoittelijaan, joka on Sihvosta ymmärtänyt / puolustellut.

edit2: Knowerille vielä: uskon, että itse fiksuna kirjoittajana osaat erottaa sarkasmin & tietyn kypsymisen isompaan asiaan (eli likasankojournalismiin, sen lieveilmiöihin ja seurauksiin, jotka ovat lätkässä korkeintaan lievästi rasittavia, mutta toisissa yhteyksissä jotain ihan muuta) sinänsä tosiaan yhdentekevistä henkilötouhuista.
Samaan periaatepakettiin kuuluu useiden muidenkin, viimeksi kai IceWalkerin (?) toteamus sellaisesta meilläpäin itsestään selvästä asiasta, että miehen ja/tai lehden on syytä kyetä vastaamaan huutelemisistaan face-to-face ilman päätoimittajan/pellenroolin/joulupukin/täytä tyhjä kohta selän taakse menoa ja muita vitinöitä. Mutta anyway: peace & love, man:).

 

[Kirjoittelija]

On kieltämättä ollut viihdyttävää saada kerrankin konkreettisia esimerkkejä siitä, kenelle, miksi ja millaisilla reunaehdoilla Sihverön tekstit uppoavat. Yhteys jääkiekkoon ja journalismiin on tosin ajat sitten ollut lähinnä viitteellinen, mutta so not - kyllä tämä sosiologisesta tutkimusretkestäkin käy.

Niin, mistä mahtaa ihminen löytää sen elävän yhteyden jääkiekkoon, joka esim. choose-lifella mitä ilmeisimmin on, toisin kuin Petterillä? Oppiiko ihminen jääkiekosta enemmän vaikkapa istumalla tiedotusopin luennoilla kuin osallistumalla pelaajan ja valmentajan rooleissa satoihin kilpatason jääkiekko-otteluihin? Sitä voi itse kukin miettiä tykönään.

Edelleen kaipaisin choose-lifelta kannanottoja myös sen suhteen, missä niitä Urheilulehden skribenttejä pätevämpiä kiekkotoimittajia oikein on? Löytyisikö esim. noista A-lehtien muista julkaisuista, kuten Soundi, Demi, Avotakka, Eeva, Image tai Apu, Sihvosta paremmin jääkiekkoon perehtyneitä kirjoittajia? Olisiko noissa lehdissä jääkiekko otettu voimakkaammaksi painopistealueeksi ja satsattu täten myös journalistiikan laatuun? Itse kun en ole esim. Demin jääkiekkotoimitukseen perehtynyt, niin tästä voisi olla ihan valaisevaa saada lisätietoja.

 

[FourForty]

Niin, mistä mahtaa ihminen löytää sen elävän yhteyden jääkiekkoon, joka esim. choose-lifella mitä ilmeisimmin on, toisin kuin Petterillä? Oppiiko ihminen jääkiekosta enemmän vaikkapa istumalla tiedotusopin luennoilla kuin osallistumalla pelaajan ja valmentajan rooleissa satoihin kilpatason jääkiekko-otteluihin? Sitä voi itse kukin miettiä tykönään.

Ei kai koulutusta ja urheilutaustaa tarvitse laittaa tällä tavalla vastakkain, koska Suomessa on henkilöitä, joilta löytyy sekä journalistinen koulutus että pitkä kilpaurheilutausta. Erikoistoimittajuudessa varmaan paras yhdistelmä syntyy siitä, että on mahdollisimman paljon koulutusta tai tietoa sekä toimittajan työstä että siitä alasta johon on toimittajana erikoistunut, oli kyse sitten muoti-, musiikki-, ruoka- tai urheilutoimittajasta.

 

[Kirjoittelija]

Jos FourForty viitsii listata tähän kaikki Suomessa tiedotusopista gradun tehneet jääkiekkotoimittajat, joilla on pelaaja- ja valmentajakokemusta liiga- ja ykkösdivaritasolta, niin olen kiitollinen. Maisteri on käsittääkseni Sihvonenkin, mutta tässä tuntuu nyt hiertävän se, että ko. oppiarvo on väärältä alalta.

Toki jos Sihvonen olisi hankkinut oppinsa Tampereen tiedotusopin laitokselta, niin hän tuskin käyttäisi nimitystä "Stalin" moittivassa hengessä, pikemminkin päinvastoin.

 

[Knower]

En ole tähän ketjuun pitkään aikaan kirjoitellutkaan, kun PS ei minulle sellainen sydämenasia kuitenkaan ole. Luen jutut, pistänyt itsekin merkille, että viime aikoina ehkä ihan terävin analyyttinen ote on Sihvoselta kadonnut, suodatan provot / naureskelen niille ja se siitä.

Sen sijaan oli nyt pakko kirjoittaa kun ihmettelen selkeästi fiksun kirjoittajan choose_lifen erittäin, erittäin aggressiivista otetta Sihvoseen. Tai oikeastaan myös nyt tässä tapauksessa Kirjoittelijaan, joka on Sihvosta ymmärtänyt / puolustellut. Ehkä olisi paremminkin ihmettelyketjukamaa, mutta menköön.

Mikä on se pointti mistä näin voimakas reaktio tulee? Jos itse pitäisin Sihvosta nollatason tekijänä ja lähinnä vituttavana hahmona, minua ei kiinnostaisi hänen tekemisensä. Ei tarvitse vastata, lähinnä nyt vaan piti kirjoittaa kun ihmetyttää. Enkä edes syytä mistään. Kunhan kirjoitin.

Mutta, 7 päivää -lehden ja Urheilulehden vertailu nyt on kuitenkin vähän huono vertaus, sillä Urheilulehdessä on puutteistaan huolimatta erittäin hyviä juttuja oikeastaan säännöllisesti. Joskus kirjoittajana Sihvonen, joskus Kupila, joskus joku muu. Veikkaajassakin niitä löytyy, mm. juuri tämä johtajuus -artikkeli, mutta ehkä kuitenkin harvemmin. Sen huomaa siitä, että Veikkaaja on keskimäärin nopeammin kahlattu läpi.

Näin urheilun ammattilaisen silmin. Sitten on Valmentaja -lehti erikseen, mutta se onkin eri juttu se.

 

[IceWalker]

Tavallaan tuon lehdistötilaisuuden mielenkiintoisin anti on arvioitaessa näin jälkikäteen kun nyt tiedetään mitä taustaa vasten siellä vastailtiin, että Kummola tehnyt päätöksen itse, mutta mitä ei silloin ulkopuoliset tienneet. ---
No jossain YLE:llä tyydytään kyselemään täysin lässytystason kysymyksiä.

Sihvonen oli tuolloin oikealla asialla. Tutkiva journalismi on juuri sitä, mitä näissä pienissä piireissä kaivattaisiin. Kummolalla on paljon tekoja, sanoja ja mielipiteitä, joita voisi tarkastella kriittisesti. Erityisen ärsyttävää on ollut YLE:n hampaattomuus JKL:n suuntaan, mutta syy lienee kaikille selvä. Jos Kale vetää herneen nokkaansa, eipä tipu lähetysoikeuksiakaan. Siksi ei Sihvosellekaan heru kommentaattorin roolia. Meidän kaikkien pitää nimittäin elää edelleen vuoden 1995 tapahtumien huumassa ja uskoa, että suomalaisessa jääkiekkoilussa on kaikki hyvin. Ei virheellisiä pelaajavalintoja, ei huonoa valmentamista ja varsinkaan, Kale ei ole koskaan tehnyt eikä koskaan tule tekemään virheitä.

 

[Kirjoittelija]

Mutta, 7 päivää -lehden ja Urheilulehden vertailu nyt on kuitenkin vähän huono vertaus, sillä Urheilulehdessä on puutteistaan huolimatta erittäin hyviä juttuja oikeastaan säännöllisesti.

Mistä tiedät, ettei Seiskassa ole erittäin hyviä juttuja? Oletko lukenut sitä enemmänkin? Minä en ainakaan pysty väittämään, etteikö siellä olisi, koska luen kyseistä lehteä äärimmäisen harvoin. Siellähän saattaa olla vallan mainioita artikkeleja ja pakinoita, ei vain ole tullut tarkemmin tutustuttua, eivätkä lehden otsikot siihen kyllä varsinaisesti rohkaisekaan.

 

[siffa]

Jos tarkastellaan tuota levikin 40 % nousua, niin kuinka suuri osuus levikin noususta on mielestäsi sen ansiota, että Petteri Sihvonen on jutuissaan avannut jääkiekon pelitapoja? Tämä pelikirjojen avaaminenhan on kuitenkin sinulle se juttu etkä jostain kumman syystä kovin innokkaasti ota kantaa UL:n kaameisiin asiavirheisiin ja henkilöön meneviin ajojahteihin.

Sinulle ja LaTe_Show-lle muistutan, että minä olen vastannut Kirjoittajan kahteen kysymykseen. Eli, mikä oli UL:n levikki silloin, kun Rönkä palkkasi Petteri Sihvosen UL:n toimittajaksi ja mikä on UL:n levikki nyt. Katsoin nuo luvut LT-levikin tilastoista, joista ne voi jokainen tarkistaa. Täällä yksi nimimerkki ilmoitti, että Kirjoittajan kysymät levikit ovat käytännössä samat.

Minä en ole sanallakaan analysoinut noita lukuja. Ilmoittanut tänne vaan Kirjoittajan kysymät oikeat luvut. En pysty esim. sanomaan, mistä tuo UL:n 40%:n kasvu vuodesta 2003 vuoteen 2009 johtuu.

Pelikirjoihin pääsin syventymään Petteri Sihvosen UL:een kirjoittamien pelikirja-analyysien jälkeen vuoden 2004 huhtikuusta alkaen. Totesin, että minullahan oli laatikoissa pelikirjoja 1980-luvun puolestavälistä lähtien, mutta en ollut perehtynyt niihin tarkemmin. Käynnistin keskustelun täällä JA:ssa WC 2004 hopean jälkeen Raimo Summasesta. Silloin käytiin kiivas pelikirjakeskustelu, kun täällä JA:ssa pelikirjoja ei tunnettu lähes ollenkaan. Käänne JA:ssa tapahtui pelikirjakeskustelussa parempaan suuntaan, kun iso nimimerkki cobol kääri hihat ylös ja tutustui jääkiekon pelikirjoihin. Cobolin käänne hiljensi muutaman häneen tukeutuneen kiivaan pelikirjavastustajan. Pelikirjakeskustelut ovat parantuneet koko ajan, mutta niiden merkitystä ei tunneta vielä kuin marginaalisesti, joten itse aion jatkaa pelikirjakeskustelua alkavallakin kaudella. Kuulee ja näkee sanottavan, että pelikirjat ovat saaneet liian suuren roolin suomalaisessa jääkiekkokeskustelussa. Kun vertaan sitä vaikkapa jalkapallon pelikirjakeskusteluun, niin olen sitä mieltä, että pelikirjoista puhutaan ja keskustellaan liian vähän jääkiekkoväen piirissä.

Toinen UL:n/Petteri Sihvosen jo kuusi vuotta sitten esiin ottama iso teema on Nuori Suomen lamaannuttava vaikutus jääkiekon huippujuniorituotantoon. Kauan on kestänyt tunnustaa tosiasiat, mutta nyt yksikään merkittävä jääkiekkotekijä ei puhu enää Nuori Suomi järjestelmän puolesta. Tosin merkittäviä parannuksiakaan ei olla saatu aikaiseksi. Näyttää siltä, että juniojärjestelmä uudistetaan vasta sitten, kun Kalervo Kummola jättää tehtävänsä jääkiekkojohtajana.