En ole vielä uutta UL:n liigaliitettä ehtinyt lukemaan, mutta näin Sihvonen kirjoitti keväällä Keklusta:
"Tämä kiistatta aivan huikea ja oikeaan osuva liike Harkimolta. Tämä tällainen on nyt sitä, mitä olen odottanut Harkimolta jo vuosia. On sekä Jokereiden että suomalaisen jääkiekkoilun etu, että Kekäläinen ottaa helsinkiläisseuran haltuunsa."
Näin minäkin muistelin, kun juttua nauraen luin. Samoinhan UL on käyttänyt Keklua pitkin vuotta monta kertaa suvereenina asiantuntijana kertomassa nimenomaan Suomen juniorijääkiekkoilun tilasta. Nyt Keklusta tuli yhden lentomatkan aikana osaamaton pelle.
Vähän tuntuu, että kaikki oli niin kauan hyvin, kun Keklu oli ison veden toisella puolella. Nyt kun Jarmo tuli samoille reviireille viemään huomiota, "Johtavan" piti vähän lytätä ainoana argumenttina se, ettei Keklu ole valmentanut jääkiekkoa päivääkään. Voi luoja.
Jutun paras kohta hjumoristisesti oli se, että Kekäläisen kehutut kykyjenetsintätaidot ovat itseasiassa jo täysin vanhan pelikirjan mukaiset ja Keklu skouttaa "hyvät jalat, hyvät kädet" -mentaliteetilla vain parhaat pelaajat mistään muusta välittämättä. Uuden pelikirjan kun on kuulemma kirjoittanut joku
entinen Pelicans-skoutti Tommi Kerttula, jonka mukaan pelaajia on hankittava päävalmentajan jääkiekkoajattelun ja pelikirjan tarpeen mukaan. Huikeaa logiikkaa.
Tietenkin Sihvonen olisi voinut vaivautua tutkimaan esimerkiksi Bluesin Kekäläisen aikaisia varauksia ja löytämään sieltä selvän punaisen langan isoista, pelirohkeista, moderneista ja tervepäisistä pohjoisamerikkalaisista ja ruotsalaisista (mm. Backes, Johnson, Pietrangelo, Oshie, Berglund) pelaajista, jotka sopivat täydellisesti Bluesin ja yleiseen pohjoisamerikkalaiseen nykykiekkoon. Helpompi oli kuitenkin mennä kaverin kanssa Lahden pubiin ja huomata kymmenennen tuopin jälkeen, että hemmetti tuo Kerttula puhuu taas asiaa!
Juttu toki oli ihan viihdyttävä, kun sen otti komediana. Oli silti vähän vaikea lukea, kun piti samalla takoa tasaiseen tahtiin avokämmentä otsaan.