Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[TosiFani]

Jankkaan kun kukaan ei kerro muuta kuin "henkistä valmennusta pitää olla ja se on tärkeää". Olen kovasti kiinnostunut onko se muutakin kuin esim. Summasen henkilökohtaista opastusta mitä kannattaa sanoa ja milloin.

Et sitten lukenut aikaisempaa vastaustani sinulle.

Mielestäni henkinen valmennus jakaantuu kahteen osaan, työnohjaukseen valmennukselle ja pelaajille suunnattuun osaan.

Työnohjauksessa valmennus saa ohjausta joukkueen toimintaa. Työnohjaaja ("henkitohtori") keskustelee valmennuksen kanssa heidän esille tuomista asioista ja tuo oman osaamisensa käyttöön. Näissä keskusteluissa voidaan pohtia joukkueen esim. ryhmädynamiikkaa eli miten joukkueen eri jäsenet toimivat yhdessä. Tai vaikka mitä merkkejä joukkueessa esiintyy kun sen suoritustaso laskee. Näistä keskusteluissa työnohjaaja antaa ehdotuksia toimintamalleista.

Se miten tämä siirtyy pelaajistolle, on kiinni valmentajasta itsestään. Joskus tämä työnohjaaja voi itse tulla puhumaan joukkueelle, koska hänen ammattitaitonsa vastata joukkueen palautteeseen tekee asian esittämisestä vakuuttavampaa. Toisaalta tämän tyylinen toiminta voi aiheuttaa joukkeessa myös vastarintaa, naureskelua, jolloin valmentajan itse on paras toimia viestinviejänä.

Yleisesti väittäisin, että keskustelut ovat jääkiekkoilijoille se paras tapa. Eli yksinkertaisesti pelaajien kanssa käydään läpi erilaisia tapahtumia ja miten he reagoivat niihin. Pyritään valmistamaan pelaajistoa ongelmatilanteisiin eli esim. käydään läpi tilannen jossa tulee voimakas pettymys kesken pelin vaikka ns. epäreilun maalin muodossa. Avataan näitä tilanteita ja haetaan niihin valmiita toimintamalleja, eikä pelkästään "C´mon jätkät, vielä noustaan!" huutoa. Eli pyritään valmistamaan joukkue peliin mahdollisimman hyvin.

Esimerkki:

Toimin erään joukkueen joukkueenjohtajana ja ihmettelimme valmentajan kanssa miksi häviämme kaikki lauantaina puolen päivän aikaan alkavat pelit. Selvitin asiaa joukkueen sisältä ja huomasin, että suurin osa joukkueesta ei elä perjantai-iltaa kuten urheilijoiden pitäisi elää. Kysymys ei ollut mistään ryyppäämisestä vaan kotona tapahtuvasta valvomisesta, muutamasta kaljasta, pitsasta ja pleikkarin pelaamisesta.

No, olisihan yksinkertaista haukkua joukkue ja käskeä heidät nukkumaan ajoissa. Tätä oli koitettu, ei toimi. Pidimme joukkueelle palaveri, jossa asetettiin yksi kysymys:

"Miksi pelaajat viitsivät harjoitella useita kertoja viikossa jäällä ja punttisalilla, mutta eivät viitsi mennä nukkumaan ajoissa?"

Tämän kysymyksen pohdita joukkueen pelaajien keskuudessa aiheutti lopputulemaksi sen, että pelaajat itse huomasivat olevansa varsin tyhmiä. Tämän jälkeen he sitoutuivat joukkueen toimintaa selvästi paremmin. Tämä on minusta henkistä valmennusta, löydetään pelaajille oikeita ratkaisumalleja.

 

[TosiFani]

...Miten Suomi pääsi iskemään World Cupissa muiden maiden heikkouteen, jos kerran meillä oli pelaajat samassa tilanteessa? Ymmärtäisin väitteen jos Suomen joukkue olisi vaikka treenannut koko ajan yhdessä tai Suomessa olisi ollut kausi vielä kesken jne.

Turnauksessa oli kolme hyvin valmistautunutta joukkuetta, Suomi, USA ja Kanada, muut tulivat enemmän tai vähemmän suoraan golfkentältä.

 

[TosiFani]

...Tekemättä tutkimusta olen sillä kannalla, että valtaosa valmentajista osaa motivoida ja reagoida tilanteisiin ilman erikoisauttajaa. He ovat monesti kokeneet vuosikymmenten aikana jokaisen mahdollisen tilanteen lajissaan ja ovat kantapään kautta oppineet reagoimaan siihen.

Tässä on se sudenkuoppa, kuvitellaan että tiedetään kokemuksen kautta kaikki. "Henkitohtorit", kuten sinä heitä nimität, omaavat koulutuksen, jossa he ovat saaneet huomattavasti enemmän tietoa, kun kokeneinkaan valmentaja.

 

[Bast]

Turnauksessa oli kolme hyvin valmistautunutta joukkuetta, Suomi, USA ja Kanada, muut tulivat enemmän tai vähemmän suoraan golfkentältä.

Ihan mielenkiinnosta kysyisin, mihinköhän lähteeseen tällainen väite perustuu?

 

[Fordél]

Turnauksessa oli kolme hyvin valmistautunutta joukkuetta, Suomi, USA ja Kanada, muut tulivat enemmän tai vähemmän suoraan golfkentältä.

Mihinkäs tämän väitteen perustat?

 

[Mänizeri]

Lajia tuntemattomat kasvatustieteilijät on ymmärrettävä pitää kaukana silloin, kun rakennetaan pelaajan itseluottamusta lajitaidon kautta.

1. Mitä lajia tuntematon kasvatustieteilijä voi saada aikaiseksi? Mitä tiedät kasvatustieteistä? Oletko käynyt yliopistotason kursseja kasvatustieteistä? Kerro nyt ihan kaikki, kun kerran heidät on pidettävä kaukana.

Itse en ole käynyt, joten kiinnostaa tietää, koska omat opettajani olivat ihan ok näin aikuisen silmällä katsellessa eivätkä koskaan puuttuneet harrastukseeni vaikka se koulumenestystä söi. Heiltä löytyi kyllä ymmärtämystä, toisin olivat lajia tunteneet valmentajat, joiden mielestä koulu oli vain rasite. Aikamonta työtöntä olisi tässä maassa, jos ei kasvatustieteilijöitä olisi, eikä olisi Röngän lehdillekään toimittajia.

2. Mitä tapahtuisi jos kasvatustieteilijä tuntisi lajia?

 

[Pula-ajan Tretjak]

Et sitten lukenut aikaisempaa vastaustani sinulle.

***

Tämä on minusta henkistä valmennusta, löydetään pelaajille oikeita ratkaisumalleja.

Luinpas, vaikka olikin 2 sek viive.

Mutta noin juuri tuo jälkimmäinen on minustakin. Se ei oikeasti vaadi mitään urheilupsykologiakaan välttämättä, vaan ihan maalaisjärkeä ja käytännössä opittuja asioita. Se saattaa vaatia vaikkapa jossain koulussa opittuja asioita tai muita matkan varrella opittuja taitoja.

Joku voisi oikeasti selvittää jääkiekkojoukkueilta (ei liene SM-liigan osalta edes vaikeaa), että miten he ovat hoitaneet nämä asiat. Luulenpa, että mentoreita on ollut yhdellä jos toisella, esim. Ika Lehkonen saattaisi aivan hyvin nimetä Glen Hanlonin tällaiseksi ja Juhani Tamminen itsensä. Aravirta saattaisi kertoa jostain kaverista, joka opettajakoulussa opetti psykologisia seikkoja ohjaamisesta yms yms. Monikohan valmentaja tulisi esiin kertoen, että hänellä on oma avustaja, joka opastaa häntä kaikenmaailman ongelmissa?

Jos näitä olisi paljon niin miksei näitä henkisiä valmetajia nimettäisi joukkueeseen kuuluviksi kuten vaikkapa hierojia ja fysiikkavalmentajia?

 

[LaTe_Show]

Jos näitä olisi paljon niin miksei näitä henkisiä valmetajia nimettäisi joukkueeseen kuuluviksi kuten vaikkapa hierojia ja fysiikkavalmentajia?

Ehkä sen vuoksi, ettei näitä henkisiä valmentajia tarvita päivittäisellä tasolla. Toisekseen se on hyvin usein parempi, että nämä ihmiset tulevat ja näkevät asiat ja tilanteet joukkueen "ulkopuolelta".

 

[TosiFani]

Mihinkäs tämän väitteen perustat?

mm. Jagr:n lausuntoihin kesäharjoittelusta ja Jursinovin kertomaan.

 

[Fordél]

mm. Jagr:n lausuntoihin kesäharjoittelusta ja Jursinovin kertomaan.

Ja sen perusteella voidaan sanoa koko Tsekin olleen puolikuntoisia? Entäs Ruotsi ja Slovakia?

 

[TosiFani]

Ja sen perusteella voidaan sanoa koko Tsekin olleen puolikuntoisia? Entäs Ruotsi ja Slovakia?

Turha meidän tästä on kinata, niiden tietojen pohjalta mitä minulla on, pidän World Cup 2004:ä kesäturnauksena ja Suomen menestystä siinä MM 95 tasoisena.

 

[Johannes]

Ja sen perusteella voidaan sanoa koko Tsekin olleen puolikuntoisia? Entäs Ruotsi ja Slovakia?

Pidetty valmentaja ja entinen pelaaja Ivan Hlinka kuoli vähän ennen v. 2004 WC-turnausta ja se sotki osaltaan Tshekin valmistautumista turnaukseen ensimmäisiin peleihin. Lopultahan Tshekki hävisi välierän Kanadalle vasta jatkoajalla ja joukkue oli silloin huippuvireessä, mutta eivät kyllä olleet turnauksen avauspelissä Helsingissä.

 

[Fordél]

Turha meidän tästä on kinata, niiden tietojen pohjalta mitä minulla on, pidän World Cup 2004:ä kesäturnauksena ja Suomen menestystä siinä MM 95 tasoisena.

Voisitko kertoa myös meille muille niitä tietoja vai olivatko ne tuossa äsken jo esillä? Tätä ei kutsuta kinaamiseksi vaan keskusteluksi, jossa toivoisin sun esittävän perusteita sun väitteille niin minä ja muut voidaan ne ostaa mahdollisesti.

 

[cottonmouth]

Turnauksessa oli kolme hyvin valmistautunutta joukkuetta, Suomi, USA ja Kanada, muut tulivat enemmän tai vähemmän suoraan golfkentältä.

Noh, jos Suomi kuitenkin voittaa "edes" A-miehistöllä mukanaolevan ja hyvin valmistautuneen USA:n pudotuspelivaiheessa ja häviää (ainoan ottelun turnauksessa) finaalin maalilla, kuten sanottua, A-miehistöllä mukanaolevalle ja hyvin valmistautuneelle Kanadalle, niin kyllä itse ainakin tuon lasken hieman 1995 välikisojen voittoa korkeammalle. Mielipidekysymyksiä tietty, ei siinä mitään, mutta ihailtavan taitava väistö..

Turha meidän tästä on kinata, niiden tietojen pohjalta mitä minulla on, pidän World Cup 2004:ä kesäturnauksena

..silti jatkokysymyksiin. Kudos.

 

[Wristlock]

Tässä on kyllä virhe. World Cup ei ole kovin turnaus, sillä sen ajoitus ennen varsinaista kautta teki siitä harjoitusturnauksen ja tämä näkyi pelaajien otteissa. Mielestäni World Cup saavutus on verrattavissa vuoden 1995 maailmanmestaruuteen eli molemmissa Suomi pääsi iskemään muiden joukkueiden heikkouteen.

Kautta aikojen kovin saavutus on Torinon olympialaisten hopea, jopa Naganon pronssikin on mielestäni kovempi saavutus kuin World Cup hopea.

Tasan samaa mieltä. En ole koskaan ymmärtänyt ko. World Cup saavutuksen ylihehkuttamista. Hieman kärjistetysti voisi puhua treenikaudella vedetystä all-star höntsästä, jossa krapulaiset kiekkoilijat juhlistivat golfkauden loppusuoraa. Summas-uskovaisten on tietysti hehkutettava tätä saavutusta hamaan loppuun asti maailmankaikkeuden kovimpana kiekkosaavutuksena.

 

[Fordél]

Tasan samaa mieltä. En ole koskaan ymmärtänyt ko. World Cup saavutuksen ylihehkuttamista. Hieman kärjistetysti voisi puhua treenikaudella vedetystä all-star höntsästä, jossa krapulaiset kiekkoilijat juhlistivat golfkauden loppusuoraa. Summas-uskovaisten on tietysti hehkutettava tätä saavutusta hamaan loppuun asti maailmankaikkeuden kovimpana kiekkosaavutuksena.

Hieman kärjistettynä? Jos kyse olisi ollut edes jollain tasolla höntsästä, olisi se taatusti näkynyt pelin intensiteetissä, mutta itse en ainakaan tällaista havaintoa tehnyt enkä muista kenenkään kisojen aikana asiasta valittaneen.

 

[Bismarck]

Tasan samaa mieltä. En ole koskaan ymmärtänyt ko. World Cup saavutuksen ylihehkuttamista. Hieman kärjistetysti voisi puhua treenikaudella vedetystä all-star höntsästä, jossa krapulaiset kiekkoilijat juhlistivat golfkauden loppusuoraa.

Tai MM-95 oli lukuisten joukkueiden kevätlomaa Tukholmassa, jonne edes ei saatu kavereita ylikansallisesta ja yliarvostetusta NHL:stä. Suurin osa joukkueista relas ja veti bissee, mutta koulupoika Sakun johdolla team Curre katsoi saumansa koittaneen vuosisadan saavutukselle. Yhtä kärjistettyä tämä, kuin heitot WC saavutuksen yliarvostamisesta. Itse arvostan ehdottomasti eniten WC 2004 2. sijaa.

 

[Bast]

Juttuhan on niin, että suomalaiset eivät yksinkertaisesti voi menestyä ilman, että olosuhteissa on jotain vialla.
Calgaryn hopea 1986 - Neukut hävisi tahallaan
MM-95 - höntsykisat, parhaat NHL-miehet poissa
Naganon pronssi - Kanadaa ei kiinnostanut pronssi
WC2004 hopea - huonokuntoisten kesägolffarien höntsäilyt
Salibandyn MM2009 - opiskelijoiden laji, jota pelataan vakavissaan kahdessa maassa
jne.

edit.
Olisi mielenkiintoista funtsia, millaiset kisat pitäisi järjestää, joissa menestyminen ei aiheuttaisi suomalaisissa oman suorituksensa vähättelyä. Olen varma, että se on yksinkertaisesti mahdotonta.

 

[Wristlock]

World Cupin kakkossija Torinon hopeaa kovempi saavutus? Eräs WC valmentajakin olisi varmasti samaa mieltä unohdetun aamulääkkeen jälkeen ;-)

MM95 nyt oli mitä oli, mutta se on kuitenkin edelleen ainoa voitto minkään tasoisista arvoturnauksista.

 

[siffa]

Jonkinlaisena valmennuksen ammattilaisena haluaisin tästä henkisen valmennuksen merkityksestä todeta, että onhan se nyt päivän selvä juttu, että sillä henkisellä puolella on valtava merkitys. Yksin pelikirja ei tarjoa riittävästi tukea pelaajalle, tietenkään. Ei se Sihvonenkaan oikeasti ole sitä mieltä, että yksin pelikirja vie autuaaseen tilaan.

Siitä kai ollaan kaikki samaa mieltä, että henkisellä puolella on valtava merkitys. Sen merkitys on aivan ratkaisevaa pelaajalle. Ilman raudankovaa itseluottamusta ei jääkiekon tapaista taito- ja kontaktipeliä pysty pelaamaan menestyksellisesti.

Nyt on keskusteltu siitä, että mistä syntyy jääkiekkoilijan itseluottamus. Lisäisin siihen vielä, että mistä syntyy itseluottamuksen lisäksi rohkeus pelata jääkiekkoa. Minun mielestäni tuo henkisen puolen vahvuus on sitä, että pelaaja osaa ja uskaltaa pelata hyvin. Eli, että pelaaja on hankkinut lapsesta lähtien riittävän hyvän pelitaidon. Hyvä pelitaito ja siihen lisättynä valmentajan pelitapa antavat pelaajalle ne itseluottamuksen tukipilarit, joille hyvä pelisuoritus pääosin rakennetaan.

En vähättele jääkiekkovalmentajien osuutta. Päinvastoin, hehän opettavat lapset ja nuoret pelaamaan. Tarvitaan ennen kaikkea lajitaitoja kehittäviä harjoitteita. Lisäksi tarvitaan paljon yleistaitoja, joita lajiharjoitteluissa ei voida oppia, lisääviä harjoitteita. Sitä mukaa, kun lajitaidot kehittyvät, kehittyy myös itseluottamus.

Fordélille. Juri Hanin oli Raimo Summasen sparraaja. Hanin oli loppuun asti Summasen takana ja turvana, joten epäilyni Haninin kelkan käännöstä Summasta kohtaan Westerlundin ja muiden tapaan oli turha. Hanin toi Summasen ryhmädynamiikka-ajatteluun uusia filosofisia näkökulmia. Tärkeimpiä oli se, että lähdetään kehittämään pelaajien vahvuuksia sen sijaan, että lähdettäisiin kehittämään heikkouksia. Hanin tuki Summasta henkilökohtaisesti jo kevään 2004 Prahan MM-kisojen aikana ja jälkeen. Hanin oli näin ollen merkittävä henkinen tuki Summaselle.
Suora vastaukseni suoraan kysymykseesi on, että World Cup-hopeaan Haninin merkitys ei ollut merkittävä. Merkittäviä olivat pelaajien henkilökohtaiset pelitaidot ja Summasen kehittämä pelitapa, jota ehdittiin harjoitella Vierumäen leirillä ja harjoitusotteluissa riittävästi ja jota huippupelaajat toteuttivat nöyrästi vaihto vaihdolta.

 

[Johannes]

Hanin oli loppuun asti Summasen takana ja turvana, joten epäilyni Haninin kelkan käännöstä Summasta kohtaan Westerlundin ja muiden tapaan oli turha.

Ei Westerlund kääntynyt Summasta vastaan, kun Summanen oli päävalmentaja. Sen jälkeen, kun Summanen oli saanut potkut päävalmentajan tehtävästä, niin Westerlund otti päävalmentajan tehtävät vastaan, vaikka miehet olivat sopineet, että jos toinen saa potkut, molemmat lähtevät maajoukkueesta. Saman jutun teki tunnetusti Petteri Sihvonen Pelicansissa. Hänellä oli sopimus Petteri Hirvosen kanssa, etä molemmat lähtevät, jos toinen saa potkut. Hirvonen sai potkut, mutta Sihvonen päättikin ryhtyä päävalmentajaksi vastoin Hirvosen ja Sihvosen sopimusta. Tämän on tunnustanut Sihvonen itsekin urheilulehdessä ja on minusta ihan inhmillistä käytöstä. Olen muuten nähnyt paikanpäällä Lahdessa, kun Sihvosen Pelicans hävisi HIFK:lle, mutta siitä on jo aikaa.

 

[Gags]

Saman jutun teki tunnetusti Petteri Sihvonen Pelicansissa. Hänellä oli sopimus Petteri Hirvosen kanssa, etä molemmat lähtevät, jos toinen saa potkut. Hirvonen sai potkut, mutta Sihvonen päättikin ryhtyä päävalmentajaksi vastoin Hirvosen ja Sihvosen sopimusta.

Tämä olikin mielenkiintoinen tiedonjyvänen, jonka avulla helpompi asettaa tässäkin ketjussa kirjoitettuja asioita perspektiiviin. Itse en oikein tuollaisia tehtyjen sopimusten rikkomisia oikein hyväksy, ehkä sitten kyse on vain kotikasvatuksesta.

 

[msg]

Ei Westerlund kääntynyt Summasta vastaan, kun Summanen oli päävalmentaja. Sen jälkeen, kun Summanen oli saanut potkut päävalmentajan tehtävästä, niin Westerlund otti päävalmentajan tehtävät vastaan, vaikka miehet olivat sopineet, että jos toinen saa potkut, molemmat lähtevät maajoukkueesta.

Odottaisin että Jukka Rönkä laittaisi Petteri Sihvosen ja muut Urheilulehden jääkiekkoasiantuntijat selvittämään niin tämän Summasen ja Westerlundin sopimuksen sisällön ja kaikki ne seikat jotka johtivat Raimo Summasen lähtöön jääkiekkoliiton palveluksesta.

Itselleni on mediasta tullut sellainen kuva, että potkujen syynä ei ollut suinkaan peliesitykset vaan muut asiat. Ja että Westerlundin ja Summasen keskinäinen sopimus oli enemminkin peliesityksistä johtuvista potkuista riippuvaista lojaalisuutta. Toisaalta luulisi Erkan jos kenenkään tuntevan Raimo Summasen ja olleen tietoinen siitä, että Summasen kanssa toimiessa on riski siitä, että myös kaukalon ulkopuoliset asiat saattavat johtaa Summasen poistumiseen liiton töistä.

Saatan olla täysin hakoteillä ja siksi toivoisinkin Röngän laittavan toimituskuntansa selvittämään tämän asian. Petteri ei taida tänne saada kommentoida enään kun se ei nykyään taida olla Urheilulehden markkinointistrategian mukaista.

 

[tant gredulin]

. Hanin toi Summasen ryhmädynamiikka-ajatteluun uusia filosofisia näkökulmia. Tärkeimpiä oli se, että lähdetään kehittämään pelaajien vahvuuksia sen sijaan, että lähdettäisiin kehittämään heikkouksia.

Se on sääli, ettei Summanen pystynyt sitten yksin noudattamaan tätä tapaa. Saattaisi suomalainen jääkiekko olla toisenlaisessa tilassa juuri nyt. Jospa vain Summanen olisi kohdannut mentorinsa aikaisemmnin, ollessaan vielä 'kehitysvaiheessa'...

Mutta kypsän ja itseensä luottavan ihmisen yksi piirre on sekin, ettei loppumattomiin vatvo kohtaamiansa 'vääryyksiä' - joko tosia tai kuvittelemiaan sellaisia.

 

[mjr]

Saatan olla täysin hakoteillä ja siksi toivoisinkin Röngän laittavan toimituskuntansa selvittämään tämän asian. Petteri ei taida tänne saada kommentoida enään kun se ei nykyään taida olla Urheilulehden markkinointistrategian mukaista.

Oli kyllä eräissä keskusteluissa myös niin pahasti ottavana osapuolena, että olen ajatellut, että tämä ripeä strateginen perääntyminen palstalta on johtunut myös, hmm, egon suojelusyistä... Ehkäpä siffa osaa valaista Mestarin mielentiloja tältä osin? Mikä on johtanut Kaikkivaltiaan pois JA:sta, miksi Jääkiekon Aurinko ei enää luo Säteitään tälle kurjalle sivustolle?