Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

  • 2 877 174
  • 13 138

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Olen samoilla linjoilla siffan kanssa tässä asiassa. Vastuu kasvattamisesta tulee olla kodilla ja sitä roolia on nykyään vieritty aivan liikaa kodin ulkopuolelle ja varsinkin koulut kärsivät nyt tästä. Vapaa-ajantoiminta on toinen joka kärsii myös "heikoista kodeista". Vanhempien täytyy vetää ne rajat lapsille ja opettaa peruskäyttäytymissäännöt ettei niitä tarvitse enää esimerkiksi koulussa opettaa, saatika sitten vaikka lätkäkaukalossa kesken treenien...

Nyt taas mystifisoidaan kasvatusta. Vanha sanonta sanoo, että yhden lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Tämä sanonta on peräisin ajalta, jolloin elimme agraaritaloudessa ja valtaosa ihmisistä eli maalla. Tällöin työikäiset ihmiset eli pääsääntöisesti vanhemmat kävivät päivät töissä ja lapset jäivät isovanhempien ja muiden "vähemmän" työtelijäiden ihmisten huomaan.

Nyt elämme kaupunkiyhteiskunnassa, jossa vanhemmilla on aikaa lapsille paljon enemmän kuin tuolloin. Kasvatus vastuu on tietysti aina vanhemmilla, mutta yksikään lasten kanssa toimiva aikuinen ei voi välttää omaa vastuutaan lapsen kasvatuksesta, jokaisesta jää jälki. Ei jääkiekkojoukkueen valmentaja voi ajatella, että hänen pelaajilla on käännettynä kasvatus mode pois päältä harjoitusten ajan.

Ja mitä se jääkiekkojoukkueen kasvatus on. Se on mm. sosiaalisten taitojen kehittämistä, rajojen asettamista ja hyvän esimerkin antamista. Nämä tulevat automaattisesti joukkuepelien mukana, nuori joutuu toimimaan ryhmässä, hän joutuu noudattamaan joukkueen sääntöjä ja valmentaja joutuu hankkimaan joukkueen kunnioituksen nuorten silmissä. Mielestäni on turha asettaa kasvatus ja jääkiekkoilijana kehittyminen vastakkain, ne molemmat tukevat toinen toistaan.
 

Fordél

Jäsen
Nyt taas mystifisoidaan kasvatusta.

Ja perustelet tätä millä? En ymmärrä mikä ero sun kannalla oli mun kirjoitukseen? Olen seurannut läheltä molempia; sekä nuorten harrastustoimintaa sekä koulupuolta. Varsinkin jälkimmäisestä tulee opettajilta solkenaan valitusta siitä kuinka koululta vaaditaan koko ajan enemmän kasvatuksellista otetta kun kodeissa ei enää samalla tavalla aseteta rajoja lapsille eikä opteteta perusasioita. Samaa ongelmaa, ei tosin samassa mittakaavassa, on havaittavissa myös harrastusten parissa.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Sihvonen kirjoittaa tänään ilmestyneessä UL:ssä, että kevään 2009 mm-kisoissa joukkueen peliä sotki se. että Jukka Jalosella ja Dufvalla on hieman erilainen näkemys pelitavasta. Dufvalta puutuvat ne kuuluisat hitaat lähdöt ja tämän lievän valmentajien pelitapojen erilaisuuden takia olisi Sihvosen mielestä parempi, että Dufva jäisi pois maajoukkueen valmennuksesta kaudeksi 09-10. Muutenkin Sihvonen kaipaili Jukka Jaloselta vähän jämäkämpää otetta joukkueesta kuin nyt nähtiin. Tästähän voi päätellä, että parivaljakko fiasko-Shedden ja Jukka Jalonen toimi paremmin kuin Jalonen/Dufva, koska havumetsien Sheddenillä tunnetusti ei ole hajuakaan jääkiekon nykyajan pelitavoista ja mentiin Jukka Jalosen pelitavalla keväällä 2008. Ei siis ollut erimielisyyksiä pelitavasta ja tuloksena olikin pronssi, kun nyt Jalonen/Dufva floppasi puolivälierään häviten melko kehnolle USA:n joukkueelle.

Tottahan se on, että ainakin Vancouverin olympiakisoista on turha odotella menestystä, jos joukkueen pelitapa ei ole kristallinkirkas ja yksimielinen koko valmennustiimissä ja joukkueen sisällä sisäistetään se, että on vain Jalosen pelitapa ja sen variaatiot eri vastustajia vastaan. Onko Jalosessa vaan sellaista johtajuutta, että hän muokkaisi valmennustiimiä ensi kaudeksi, vaan jatkaako hän omana kivana Jukka Jalosenaan, joka on valmis kompromisseihin näkemyksissään kuinka tulee pelata ja tyytyy annettuna tekijänä ympärillään toimiviin tekijöihin. Tämä Jukka Jalonen kaipaisi kyllä nyt ripauksen "summasta" tekoihinsa, jos hänen päävalmentakauttansa joskus muistellaan muutenkin kuin parina menestymättömyyden kautena, jolloin kaikkilla oli kivaa ja koko kansa mukava-Jukan tukimiehinä, menestyksestä viis. Tällainen "peli kehittyy, ei menestystä" sopii tietysti hyvin v. 2009 pullamössö Suomeen, "kaikki pelaa" ja jokainen osallistuja on voittaja. Ihme vaan, ettei pelin kaukalossa pidä näyttää voittavalta. Se riittäää, että pelinopeus, -rohkeus ja rintamahyökkäykset sujuvat jne. Ihan sama sen jälkeen, vaikka hävitään ottelu. Pääasia, että pelataan fundamentaalisesti oikeaoppista jääkiekkoa. On tämä huippu-urheilu muuttunut kummalliseksi, kun menestys ei ole enää se tärkein juttu.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Varsinkin jälkimmäisestä tulee opettajilta solkenaan valitusta siitä kuinka koululta vaaditaan koko ajan enemmän kasvatuksellista otetta kun kodeissa ei enää samalla tavalla aseteta rajoja lapsille eikä opteteta perusasioita. Samaa ongelmaa, ei tosin samassa mittakaavassa, on havaittavissa myös harrastusten parissa.

OT: Mikä on kasvatuksen perusasia? Kun lapsi tulee 7-vuotiaana kouluun, hän ottaa vastaan helposti nämä mahdolliset perusasiat jos opettaja on ammattitaitoinen.
 

Mace

Jäsen
Ihme vaan, ettei pelin kaukalossa pidä näyttää voittavalta. Se riittäää, että pelinopeus, -rohkeus ja rintamahyökkäykset sujuvat jne. Ihan sama sen jälkeen, vaikka hävitään ottelu. Pääasia, että pelataan fundamentaalisesti oikeaoppista jääkiekkoa. On tämä huippu-urheilu muuttunut kummalliseksi, kun menestys ei ole enää se tärkein juttu.

Itse näkisin asian niin, että jos pelataan "fundamentaalisesti oikeaoppista jääkiekkoa" (eli jos homma toimii pelillisesti), edellytykset menestymiselle ovat paremmat kuin silloin, jos pelataan "väärin". Mikään, siis mikään, ei kuitenkaan koskaan takaa sitä, että se kaikkein oikeaoppisinkaan jääkiekko toisi menestystä juuri jossain yksittäisessä ottelussa tai sitä kautta yksittäisessä turnauksessakaan. Ja mikään ei takaa myöskään sitä, etteikö sellainen ei-niin-oikeaoppinen ja ei-niin-toimiva jääkiekko voisi tuoda jostain yksittäisestä ottelusta ja sitä kautta myös yksittäisestä turnauksesta ainakin jonkinlaista menestystä. Kyse onkin siitä, miten saisi pitkäjänteisesti luotua parhaat edellytykset huippumenestykselle. Ja ilmeisestikin nyt suomalaisessa kiekkoskenessä on ainakin jonkinlainen yhteisymmärrys siitä, että Jalosen maajoukkueeseen ajama jääkiekko tarjoaa Suomelle erinomaiset/parhaat edellytykset saada huippumenestystä. Niin paljon kuin tuo yhteisymmärrys tuntuu sinua vituttavankin.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vapaa-ajantoiminta on toinen joka kärsii myös "heikoista kodeista". Vanhempien täytyy vetää ne rajat lapsille ja opettaa peruskäyttäytymissäännöt ettei niitä tarvitse enää esimerkiksi koulussa opettaa, saatika sitten vaikka lätkäkaukalossa kesken treenien.

Täytyy, täytyy, mutta mitä jos niin ei tapahdu? Yhä enemmän on aikuisia, jotka eivät keskustele lasten kanssa, jaa omaa arvomaailmaansa (edes kapinoitavaksi), kasvata tekemällä yhdessä jotain. Keskustelu autossa siitä, miten treenit meni, ei ole kasvatusta. Tai toinen vanhemmista voi olla korkeassa asemassa ja paljon pois kotoa, jolloin kasvatus jää yhden ihmisen varaan.

Ehkäpä laji takaa myös sen, että 'köyhiä' ei harrastuksen pariin tule - toisin sanoen niitä, joiden motiivina harjoittelulle on raha ja ammatti. Jenkkisysteemi on erilainen - kaikki eivät välttämättä tunne kuin toisen vanhempansa, ja moni sanoo high schoolin tai collegen valmentajan tai opettajan olevan se 'ainoa' aikuinen elämässään. Motivaatio harjoitteluun voi olla se, että haluaa siitä ammatin. En ota tätä esiin siksi, että ihailisin sitä, keskustelun vuoksi vain.

Mikä on elämän tarkoitus? Joku fiksu on vastannut 'kasvattaa seuraava sukupolvi'.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Itse näkisin asian niin, että jos pelataan "fundamentaalisesti oikeaoppista jääkiekkoa" (eli jos homma toimii pelillisesti), edellytykset menestymiselle ovat paremmat kuin silloin, jos pelataan "väärin". Mikään, siis mikään, ei kuitenkaan koskaan takaa sitä, että se kaikkein oikeaoppisinkaan jääkiekko toisi menestystä juuri jossain yksittäisessä ottelussa tai sitä kautta yksittäisessä turnauksessakaan. Ja mikään ei takaa myöskään sitä, etteikö sellainen ei-niin-oikeaoppinen ja ei-niin-toimiva jääkiekko voisi tuoda jostain yksittäisestä ottelusta ja sitä kautta myös yksittäisestä turnauksesta ainakin jonkinlaista menestystä. Kyse onkin siitä, miten saisi pitkäjänteisesti luotua parhaat edellytykset huippumenestykselle. Ja ilmeisestikin nyt suomalaisessa kiekkoskenessä on ainakin jonkinlainen yhteisymmärrys siitä, että Jalosen maajoukkueeseen ajama jääkiekko tarjoaa Suomelle erinomaiset/parhaat edellytykset saada huippumenestystä. Niin paljon kuin tuo yhteisymmärrys tuntuu sinua vituttavankin.

Ei tässä mikään ketuta. Tämä on keskustelupalsta ja kerroin perustellun mielipiteeni. Se, että menetit malttisi on koomista, oikeastaan naurettavaa.

Pöh, pöh. Pari Jalonen/Dufva oli ihan oppipoikia isoissa kisoissa viime mm-kisoissa verrattuna parhaiden joukkueiden vastustajien valmentajiin, esim. reagoinnissa pelin aikana. Jos ei tunnusteta, että kehnosti meni mm-kisoissa ja mietitä mitä kaikkea tulee parantaa ensi kaudeksi, niin sama taaperrus jatkuu, vaikka ei kai se haittaa Jalosen adoptio-fani ryhmää, jolle riittää, että päävalmentaja on mukava-Jukka. Pelitavasta oli valmentajien kesken erimielisyyttä ja toteutus ontui tärkeimmässä pelissä ja valmentajat eivät kyenneet reagoimaan tilanteeseen. Kaikki hyvin vai....

Mistä ihmeestä lähtee oletus, että Jalonen on keksinyt Suomelle parhaan pelitavan menestyä, jos hänellä ei ole edes munaa pitää pelitavastaan kiinni Dufvaa vastaan. Eihän meillä silloin ole edes vielä pelitapaa, jos siitä on erimielisyys Jalosen ja Dufvan välillä.
 

Mace

Jäsen
Ei tässä mikään ketuta. Tämä on keskustelupalsta ja kerroin perustellun mielipiteeni. Se, että menetit malttisi on koomista, oikeastaan naurettavaa.

Menetin malttini? Siis mietitkö sinä oikeasti yhtään, millaisen vaikutelman sinä tuolla jatkuvalla saman asian yksisilmäisellä jauhannallasi olet antanut, ja yhä annat, tämän ketjun lukijoille? Kun katsoo tekstejäsi, ei voi mitenkään välttyä siltä ajatukselta, että joku on tosiaankin menettänyt malttinsa. Eniten hämmästyttää ehkä se, että olet tuon tuosta kritisoinut Sihvosta hänen kirjoitustyylistään, mutta oma tapasi ei kyllä yksisilmäisyydessään poikkea käytännössä lainkaan Petterin tyylistä.

Pöh, pöh. Pari Jalonen/Dufva oli ihan oppipoikia isoissa kisoissa viime mm-kisoissa verrattuna parhaiden joukkueiden vastustajien valmentajiin, esim. reagoinnissa pelin aikana. Jos ei tunnusteta, että kehnosti meni mm-kisoissa ja mietitä mitä kaikkea tulee parantaa ensi kaudeksi, niin sama taaperrus jatkuu, vaikka ei kai se haittaa Jalosen adoptio-fani ryhmää, jolle riittää, että päävalmentaja on mukava-Jukka. Pelitavasta oli valmentajien kesken erimielisyyttä ja toteutus ontui tärkeimmässä pelissä ja valmentajat eivät kyenneet reagoimaan tilanteeseen. Kaikki hyvin vai....

Jatkat siis taas tutulla linjallasi: provosoit tunkemalla sanoja toisten suuhun ja oikomalla mutkia suoraksi härskisti. Tuollainen toisten mielipiteiden vähättely, tökerö kärjistäminen ja sanojen toisten suuhun tunkeminenko on nyt mielestäsi sitä hyvää keskustelua ja perusteltujen mielipiteiden esittämistä, jota toiset eivät kuitenkaan saisi kritisoida ilman, että tulkitset sen naurettavaksi maltin menettämiseksi?

Sinä rummutat jatkuvasti samaa juttuasi piittaamatta lainkaan siitä, mitä muut ovat aiemmin sanoneet. Jalonenhan itse totesi heti putoamisen jälkeen, että eihän turnaus vahvasti mennyt, kun nyt jo tuli seinä vastaan ja silti sinä annat ymmärtää, ettei myönnettäisi kisojen sijoituksen olleen kehno. Tai että väitettäisiin kaiken menneen putkeen ja mitään korjattavaa ei muka olisi. Se, että näkee itse pelissä paljon positiivisia asioita, ei tarkoita suinkaan sitä, etteikö siinä näkisi mitään parannettavaa tai että pitäisi kisojen sijoitusta hyvänä. Mutta asioita kannattaa ihan oikeasti katsoa pidemmälläkin tähtäimellä kuin yksien kisojen perusteella.

Oletko sinä oikeasti sitä mieltä, että menneissä MM-kisoissa Suomen pelissä ei ollut koviakin maita vastaan paikoitellen (jopa yllättävänkin usein) sellaista dominanssia, johon se ei käytännössä koskaan yltänyt Sheddenin aikana? Sellaista, jollaista on viimeksi nähty silloin, kun joukkue oli Summasen/Westerlundin komennossa parhaimmillaan? Tokihan Suomen pelissä oli myös selkeästi haavoittuvia osia, kuten USA-matsissa näimme, mutta potentiaalia minä ainakin näin todella paljon. Varsinkin, kun otetaan huomioon se pelaajamateriaali, jolla Suomi oli liikkeellä. Em. syistä johtuen en halua tuomita, vaikka itse tulos laihaksi näissä kisoissa jäikin.

En suoraan sanottuna ymmärrä, miksi yleistät kaikki MM-kisoissa näkemästään pitäneet johonkin Jalos-lahkoon. Ei esimerkiksi minulla ole minkäänlaista syytä sympatiseerata Jalosta, hän on vain yksi koutsi muiden joukossa. Satuin kuitenkin melko paljon tykkäämään siitä tavasta, jolla Suomi peliään pyrki pelaamaan, vaikkei se tällä kertaa puolivälieriä kauemmas kantanutkaan. En ymmärrä, miksi se on sinulle syy vähätellä minun mielipidettäni ja tunkea sanoja suuhuni. En ainakaan itse näe tuota tapaasi keskustelua rakentavana.

Mistä ihmeestä lähtee oletus, että Jalonen on keksinyt Suomelle parhaan pelitavan menestyä, jos hänellä ei ole edes munaa pitää pelitavastaan kiinni Dufvaa vastaan.

Ilmeisestikin nykyinen pelitapa on ainakin suhteellisen monen mieleen, koska huonokaan sijoitus ei ole poikinut isompaa paskaryöppyä. Kyllä minä etsisin ennen kaikkea syitä sieltä itse pelistä enkä siitä, että nyt on salaliitto Jukka Jalosen puolesta...

Ja todettakoon vielä sellainen asia, että itsehän olen jääkiekkokatsojana lähestulkoon amatööritasoa (tai en ainakaan lainkaan pro) eli minun voisi varmasti ajatella painottavan arviossani sijoitusta melko paljon. Ja siltikään saatu jämäsija ei minua erityisemmin harmita, koska potentiaalia näin paljon. Jos tuo potentiaali ei koskaan realisoidu, niin sitten harmittaa paljon enemmän.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Pelitavasta oli valmentajien kesken erimielisyyttä ja toteutus ontui tärkeimmässä pelissä ja valmentajat eivät kyenneet reagoimaan tilanteeseen. Kaikki hyvin vai....

Ihan mielenkiinnosta kysyn (enkä vain Johannekselta), onko tästä valmentajien erimielisyydestä pelitavan suhteen mitään muuta "näyttöä" kuin Sihvosen "analyysi"?
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
En vähättele mielipidettäsi, enkä laita sanoja suuhusi. Voitko kirjoittaa esiin missä kohtaa laitan sanoja suuhusi. Ihmettelen vain yleisesti hymistelyä Jukka Jalosen osalta, en sinun mielipiteitäsi. Pidetään mielipiteemme, sehän on vain rikkautta keskustelupalstalla, että on erilaisia mielipiteitä. Miksi minun muuten tulisi välittää siitä mitä muut kirjoittavat, ei täällä haeta konsensusta, vaan keskustellaan.

En voi mitään. Minusta Jukka Jalosen on äkkiä löydettävä sisältään sellainen johtaja, jonka Suomi voittaa mitaleita, ei ainoastaan pelaa ajoittain hienoa lätkää. Minusta Jukka Jalosella on johtajuusongelma, joka ilmeni mm-kisoissa esim. siinä, että välillä mentiin Dufvan pelitavalla. Jos Jalosen Suomi jatkaa samaa meininkiä tästä eteenpäin, niin menestystoiveet voi unohtaa jo nyt kauden 09-10 osalta. Ei päävalmentajan tehtävä ole ainoastaan luoda uutta ja hienoa pelitapaa, jokainen iso turnaus olympia-, WC- ja mm-tasolla on ihan oikea huippu-urheiluun kuuluva tarkistuspiste, jossa on tultava menestystä, muuten valittu linja on mahdollisesti väärä. Luotan ja hyväksyn Jukka Jalosen vasta sitten Suomen päävalmentajana, kun Jalosen Suomi voittaa mitalin isoista kisoista. Muu menestys ei vaan ole hyväksyttävää Suomen maajoukkueelle.

Saa olla ihan vapaasti eri mieltä edelleen.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ihan mielenkiinnosta kysyn (enkä vain Johannekselta), onko tästä valmentajien erimielisyydestä pelitavan suhteen mitään muuta "näyttöä" kuin Sihvosen "analyysi"?

Nyt palstan analyytikot tekevät aika pitkälle meneviä päätelmiä Sihvosen tavoin muutaman televisoissa näytetyn pätkän perusteella, joissa Jalonen ja Dufva keskustelivat.

Suomi pelasi hyvää kiekkoa Kanada ja USA pelit, hallitsi peliä mielin määrin. Jos mukana olisi ollut kentällinen ns. normaaleja maajoukkuepelaajia Vahalahden ja kumppaneiden tilalla, olisi nämä pelit ratkenneet nopeasti Suomelle. Nyt kokemattomat ja vähemmän taitavat pelaajat eivät pystyneet ratkaisemaan peliä ja muutama henkilökohtainen virhe käänsivät pelin vastustajalle. Jos joku väittää, ettei Suomi pelannut hyvää peliä, katseli eri peliä.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Ihan mielenkiinnosta kysyn (enkä vain Johannekselta), onko tästä valmentajien erimielisyydestä pelitavan suhteen mitään muuta "näyttöä" kuin Sihvosen "analyysi"?

En tiedä onko muuta "näyttöä", mutta...

Tämähän on "Sihvonen-ketju" ja jos Petteristä Dufvan tulee jäädä syrjään kauden 09-10 maajoukkueen kakkosvalmentajan tehtävistä sen takia, että Jalosen "hpk-pelitapaan" kuuluvat hitaat lähdöt ja Dufvan "jyp-pelitapaan" ainoastaan puolinopeat ja nopeat, niin kommentoin ainoastaan 14.5.2009 Urheilulehdessä ilmestynyttä Sihvosen mielipidettä. Onhan se aika vahva toive, että Suomi pärjää kaudella 09-10 paremmin ilman Risto Dufvaa. Samassa jutussa Sihvonen kyseenalaistaa Jalosen pelitapaan liittyvän vaatimustason. Minusta se tarkoittaa johtajuusongelmaa tärkeimmässä pelissä, juuri silloin kun pitäisi kyetä katkaisemaan pelin kääntyminen vastustajan voitoksi.

TosiFani: Kanada-peli oli nautittava ottelu, siitä ei puolta sanaa. USA-ottelu ei kyllä ollut sen jälkeen, kun USA tasoitti 1-1. Suomen peli mureni myös pelitavan osalta aika käsittämättömästi loppupelin ajaksi, joka oli sentään suunnilleen puolet kauden tärkeimmästä pelistä.
 

Mace

Jäsen
Johannes: Tarkoitin sanojen suuhun laittamisella sitä, kun sanoit, ettei muka "Jalos-lahkolaisilla" ole tuloksella mitään väliä, kunhan on mukava-Jukka, jne. Annoit sellaisen vaikutelman, että ne, jotka ovat kertoneet tykänneensä näkemästään, olisivat jotenkin henkilökulttiin hurahtaneita eivätkä ymmärrä, miten peliä tulisi katsoa. Tai siis tuollaisen vaikutelman jotenkin sain. Mutta ehkäpä se oli virheellinen. No hard feelings, keskustelu jatkukoon.
 

taunohnd

Jäsen
On tämä ihmeellinen peli tämä jääkiekko. Petteripoika kertoo koko Suomelle kuinka tätä peliä pelataan "oikein" ja petterilahko määkii samaa perässä. Onneksi Venäjän ja Kanadan valmennus eivät ole kuulleet tästä evoluution huipputuotteesta eli petterilätkästä.
Esimerkiksi Bykov tekee lähes kaiken "väärin"..Peluuttaa liian pitkiä syöttöjä(viisikko ei kasassa),hyökkääjä pelaa ylivoimalla siniviivalla,ei peluuta tasaisesti kaikkia yhtä paljon,antaa vallanvälineen vastustajalle(finaali 2009),peluuttaa liikaa parasta pelaajaa,muuttaa taktiikkaa tilanteen ja vastustajan mukaan( trap 2008,kiekosta luopuminen ja vastaiskupeli 2009 finaali,kiekosta luopuminen johtoasemassa ,ei viivelähtöjä viisikkona jne.)
Nämä naurettavat jargonit jostain pelin "rytmeistä" ja jollain rytmillä pelaamisesta ovat sitä itseään eli petterisontaa.
Miltä kuulostaisi tilanteen mukainen pelaaminen eli pelaaja tunnistaa pelitilanteen ja toimii tilanteen vaatimalla tavalla. Kanadalaiset valmentajat jotka ovat oikeasti huippuja varmasti nauraisivat paskaista naurua petteriparan rytmityksille jos vaivautuisivat perehtymään jonkun Hämeeenlinnalaisen B-junnukoutsin ajatuksenjuoksuun.
Ei kai Petteri vaan ole sekoittanut Jukankin aivoituksia, siksi onnetonta oli valmennuksen reagointi pelin sisällä MM-kisoissa.
Ei se että Petteri on urpo mutta se että joku vielä apinoi tätä niin se on vasta jotain.......toki äänestihän joku Toni Halmettakin,..
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...TosiFani: Kanada-peli oli nautittava ottelu, siitä ei puolta sanaa. USA-ottelu ei kyllä ollut sen jälkeen, kun USA tasoitti 1-1. Suomen peli mureni myös pelitavan osalta aika käsittämättömästi loppupelin ajaksi, joka oli sentään suunnilleen puolet kauden tärkeimmästä pelistä.

Mielestäni tässä ei tapahtunut pelitavan murentumista vaan psykologinen murentuminen, Suomen joukkueessa oli liikaa pelaajia väärissä rooleissa. Tämän kevään joukkueessa oli periaatteessa vain kaksi kentällistä hyviä kansainvälisiä pelaajia, Kapasen kenttä olisi normaalisti ollut hyvä kakkonen tai kolmonen ja Santalan kenttä olisi voinut toimia nelosena. Nyt kansainvälisesti kokemattomat pelaajat joutuivat liian kovan paineen alle, eivätkä pystyneet jatkamaan liikettään ja pelitavan toteuttamista. Eli paineet tekivät pelitavan toteuttamisen mahdottomaksi.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Mielestäni tässä ei tapahtunut pelitavan murentumista vaan psykologinen murentuminen, Suomen joukkueessa oli liikaa pelaajia väärissä rooleissa. Tämän kevään joukkueessa oli periaatteessa vain kaksi kentällistä hyviä kansainvälisiä pelaajia, Kapasen kenttä olisi normaalisti ollut hyvä kakkonen tai kolmonen ja Santalan kenttä olisi voinut toimia nelosena. Nyt kansainvälisesti kokemattomat pelaajat joutuivat liian kovan paineen alle, eivätkä pystyneet jatkamaan liikettään ja pelitavan toteuttamista. Eli paineet tekivät pelitavan toteuttamisen mahdottomaksi.
Olen osittain samaa mieltä kanssasi, että ongelma oli myös psykologinen ja pelajamateriaalissa. Oli siellä kuitenkin myös puolustajien ylihyökkäämistä ja osa hyökkääjistä alkoi odottelemaan pitkiä avauksia vastustajan sinisellä, myös ykkösketjun laidat. Kuten Sihvonen tämän päivän jutussaan komppaan hänen sanojaan, että "Jalosen on luotava sellainen pelaamisen malli, joka toimii tiukimman mahdollisen paikan hetkellä."
 

Viljuri

Jäsen
Petterin ajatukset kyllä tuon Johanneksen referaatin perusteella vaikuttavat jotenkin tutuilta, ettei vain olisi tullut käytettyä inspiraationa Jaloselle potkut -ketjua?

Ilmainen näytekappale Röngän lehdestä on näköjään ollut kierroksessa vielä tämän päivän, joten täytynee tutustua tarkemmin huomenna, kun mainittu laatulukemisto ehtii pöydälle...
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Olen osittain samaa mieltä kanssasi, että ongelma oli myös psykologinen ja pelajamateriaalissa. Oli siellä kuitenkin myös puolustajien ylihyökkäämistä ja osa hyökkääjistä alkoi odottelemaan pitkiä avauksia vastustajan sinisellä, myös ykkösketjun laidat. Kuten Sihvonen tämän päivän jutussaan komppaan hänen sanojaan, että "Jalosen on luotava sellainen pelaamisen malli, joka toimii tiukimman mahdollisen paikan hetkellä."

Jalonen varmasti loi sellaisen pelaamisen mallin, joka olisi toiminut myös USA pelin toisessa ja kolmannessa erässä, mutta toteuttajat eivät pystyneet tätä tekemään. Ylihyökkääminen ja "kärkkyminen" ovat epätoivoisia tapoja ratkaista peli, tapoja joita tapahtuu kun pää ei kestä.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tullaanko tässä kohtaa 'johtajuuteen' ja 'itseluottamukseen', joiden olisi pitänyt näkyä penkin takana ja kentällä tehtyinä ratkaisuina? Olemmeko keksineet ikiliikkujan :)?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tullaanko tässä kohtaa 'johtajuuteen' ja 'itseluottamukseen', joiden olisi pitänyt näkyä penkin takana ja kentällä tehtyinä ratkaisuina? Olemmeko keksineet ikiliikkujan :)?

Ei, tullaan pelaajien henkilökohtaiseen taitotasoon. Suomen kisajoukkueessa oli liikaa pelaajia, joiden oli pelattava taitojensa ylärajalla jotta menestys oli mahdollinen. Jalosen hyvä pelikirja tuki heikkoa joukkuetta, mutta sekään ei riittänyt.
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
On tämä ihmeellinen peli tämä jääkiekko. Petteripoika kertoo koko Suomelle kuinka tätä peliä pelataan "oikein" ja petterilahko määkii samaa perässä. Onneksi Venäjän ja Kanadan valmennus eivät ole kuulleet tästä evoluution huipputuotteesta eli petterilätkästä.
Esimerkiksi Bykov tekee lähes kaiken "väärin"..Peluuttaa liian pitkiä syöttöjä(viisikko ei kasassa),hyökkääjä pelaa ylivoimalla siniviivalla,ei peluuta tasaisesti kaikkia yhtä paljon,antaa vallanvälineen vastustajalle(finaali 2009),peluuttaa liikaa parasta pelaajaa,muuttaa taktiikkaa tilanteen ja vastustajan mukaan( trap 2008,kiekosta luopuminen ja vastaiskupeli 2009 finaali,kiekosta luopuminen johtoasemassa ,ei viivelähtöjä viisikkona jne.)
Nämä naurettavat jargonit jostain pelin "rytmeistä" ja jollain rytmillä pelaamisesta ovat sitä itseään eli petterisontaa.
Miltä kuulostaisi tilanteen mukainen pelaaminen eli pelaaja tunnistaa pelitilanteen ja toimii tilanteen vaatimalla tavalla. Kanadalaiset valmentajat jotka ovat oikeasti huippuja varmasti nauraisivat paskaista naurua petteriparan rytmityksille jos vaivautuisivat perehtymään jonkun Hämeeenlinnalaisen B-junnukoutsin ajatuksenjuoksuun.
Ei kai Petteri vaan ole sekoittanut Jukankin aivoituksia, siksi onnetonta oli valmennuksen reagointi pelin sisällä MM-kisoissa.
Ei se että Petteri on urpo mutta se että joku vielä apinoi tätä niin se on vasta jotain.......toki äänestihän joku Toni Halmettakin,..

Voittaa voi edelleen monilla tavoilla ja tylsäähän tästä tulisi, jos kaikki pelaisivat samalla tavalla. Siksi tuo pelikirjan ympärillä käytävä keskustelu ei anna riittävän hyvää kokonaiskuvaa siitä miksi Suomi putosi. Varsinkaan kun siinä ei ollut mitään perustavanlaatuista vikaa. Olen myös ihmetellyt sitä, että joukkueen pitäisi koko ajan pelata vastustajasta huolimatta samalla tavalla. Tämä näkyi esim. Kanada pelissä, kun lähdettiinkin ottamaan ylhäältä kiinni. Kanada yllätettiin housut kintuissa ja paremmalla viimeistelyllä peli olisi voinut olla 4-0.

Itse pidän ennemminkin rikkautena sitä, että joukkue pystyisi pelaamaan kahdella eri pelikirjalla ja vaihtamaan luontevasti sitä jopa kesken otteluiden. Käytäntö on varsin tuttu monissa muissa pallopeleissä, että on harjoiteltu pelaamaan useammalla tavalla.

Lisäksi tuntuu siltä, että roolituksella, henkilökohtaisilla taidoilla ym. ei ole mitään virkaa vaan ainoa johtopäätös on että Dufva ulos... Olisiko mielipide sama, jos Hagman olisi tasoittanut huippupaikastaan kolmannessa erässä ja Suomi olisi kääntänyt pelin maalista saadulla energialla?

Penkkikoutsaus ei taida olla Petterin parhaita puolia, ei hän sille ainakaan mitään painoarvoa ole omissa analyyseissään antanut. Saa nähdä miten homma toimii ensi kaudella, kun hän joutuu laittamaan myös persoonansa likoon eikä voi konemaisesti vain analysoida pelikirjoja...
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Elämme taas mielenkiintoisia aikoja. Keskustellaanko laatujuniorituotannon välttämättömästä tason nostosta täällä vai sitten Nuori Suomi-ketjussa vai molemmissa, jää nähtäväksi.

Niin jää. Laitan tähän sinulle jo valmiiksi suuresti ihailemasi Juhani Tammisen mielipiteen Nuori Suomi -systeemistä: "Nuori Suomi saa ansaitsematonta kritiikkiä. Se on raami, jonka puitteissa valmentajat voivat toimia itsenäisesti."

Tuotakin Tammisen mielipidettä saat toistella vaikkapa Nuori Suomi -ketjussa samalla, kun etsit sitä monen, monen jatkoaikalaisen sinulta edelleen odottelemaa Nuori Suomi -aiheista sitaattia Jukka Jaloselta.
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Niin jää. Laitan tähän sinulle jo valmiiksi suuresti ihailemasi Juhani Tammisen mielipiteen Nuori Suomi -systeemistä: "Nuori Suomi saa ansaitsematonta kritiikkiä. Se on raami, jonka puitteissa valmentajat voivat toimia itsenäisesti."

Tuotakin Tammisen mielipidettä saat toistella vaikkapa Nuori Suomi -ketjussa samalla, kun etsit sitä monen, monen jatkoaikalaisen sinulta edelleen odottelemaa Nuori Suomi -aiheista sitaattia Jukka Jaloselta.

Tamihan on seonnut. Me tarvitsemme uuden järjestelmän, jota kukaan ei ole määritellyt Mutta se tulee muuttamaan kaiken eikä sisällä mitään Nuoresta Suomesta joka on tuhonnut suomalaisen huippujuniorituotannon (vai oliko se nyt laatujuniori...). Ei siellä mitään itsenäisiä valmentajia kaivata.

Näin olen ymmärtänyt fiksumpien teksteistä. Tai sitten en ole ymmärtänyt.

PS. Vähän OT:na ja kenties toiseen ketjuun kuuluvana asian laitan nyt kuitenkin tähän linkin liiton sivuille. Siellä voi sitten käydä pilkkua viilaamassa ja etsiä ne valheet joita liitto väittää totuuksiksi.
http://www.finhockey.fi/junnut/nuori_suomi-ohjelma/vaittamia_ja_totuuksia_nuori_suo/
 

lihaani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Itse pidän ennemminkin rikkautena sitä, että joukkue pystyisi pelaamaan kahdella eri pelikirjalla ja vaihtamaan luontevasti sitä jopa kesken otteluiden. Käytäntö on varsin tuttu monissa muissa pallopeleissä, että on harjoiteltu pelaamaan useammalla tavalla.

Fudiksessa tämmoinen pelikirjamestari oli tämä "Hortalezan viisas mies" Aragones. Jokainen muistaa viime EM:issä Espanjan iloisen hyökkäyspelin, joka Italia-pelissä muuttui täydelliseksi pelin jäädyttämiseksi ja taas hienoksi hyökkäyspeliksi. Hyvin tuloksin.

Jääkiekossa ei taida tämmoisia velhoja montaa olla?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Jääkiekossa ei taida tämmoisia velhoja montaa olla?

Viimeöisen Detroit-Anaheim ottelun perusteella pystyn nimeämään kaksi velhoa jääkiekon parista. Anaheimin Randy Carlyle peluutti joukkuettaan kolmella rytmillä eli myös paljon viivelähdöillä. En ole ennen nähnyt Carlylen peluuttavan niin kiekollista peliä kuin viime yönä.

Uutta Detroitin pelissä oli, että Mike Babcock peluutti koko ottelun ajan joukkuettaan kahdella rytmillä, eli nopeasti ja puolinopeasti hyökkäyksiin lähtien. Vielä tammikuussa, kun katsoin Detroit-Dallas pelin, niin Babcockin pelikirja sisälsi erittäin paljon myös Detroitille tuttuja viivelähtöjä.

Noin ne valmentajat pelaavat sitä pelitapashakkiaan maailman kovimmassa jääkiekkoliigassakin.

Edit: Yo. näkemykseni perustuu 5vs5 peliin. Yv:t, av:t ja 4vs4 peliä en rekisteröinyt pelirytmisilmällä.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös