Mainos

Petteri Orpon hallitus

  • 1 643 133
  • 18 907

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Hieno ja suoraselkäinen päätös Taviolta ja hallitukselta. Unelma elää, että Eurooppa antaisi joskus Afrikan kehittyä ja menestyä.
 
Viimeksi muokattu:

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Meinasin katsoa nyt alkavan välikysymyskeskustelun, vaikka tekisi jo ennen alkua mieli kiemurrella penkissä Juuson puolesta.

Eilen oli hetken aikaa helpohko kuunnella Juusoa, kun kertoivat SGL:n ja Ikosen kanssa omalääkärimallista. Varovaisesti peukkuakin näytin, mutta sitten heräsi ne monet mietteet, ettei taas ihan kaikkea ja kaikkia ole osattu huomioida. Mutku yksityiset.
 

Andromeda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tps

Ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että näissä näkemyksissä on perää. Joku tietenkin on eri mieltä ja saa olla ihan vapaasti.

Hitaasti silti tapahtuu muutosta parempaan, lieneekö tällä hallituskaudella lainkaan.

Kyllä kyllä, kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta YLIOPTIMISMI on se pääsana.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet

Ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että näissä näkemyksissä on perää. Joku tietenkin on eri mieltä ja saa olla ihan vapaasti.

Hitaasti silti tapahtuu muutosta parempaan, lieneekö tällä hallituskaudella lainkaan.

Kyllä kyllä, kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta YLIOPTIMISMI on se pääsana.
No siis sehän nyt on ollut jo vuosia täysin selvää, että nuo VM:n "työllisyysvaikutusarviot" ovat suurin piirtein kuin teelehtien tai horoskooppien lukemista - aikoinaanhan Hetemäki raapusti niitä umpikännissä tupakkiaskin kanteen baarin pikkutunneilla (tämä oli ainakin oma tulkintani "prosessista").
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kun hallituksen toimia arvioidaan tässä ja nyt, konteksti on syytä ymmärtää. Esimerkiksi kannustinloukkujen purkamisen (yhteensä 9 päätöstä) hallitus arvioi kokonaisuutena säästävän noin 1.1 mrd euroa ja tavoitteen olevan 41 000 uutta työllistä. Arviot perustuvat VM:n laskelmiin. Suurin laskettu vaikutus on ansioturvan porrastuksella.

Hallitus toteaa, että yllä oleva on osa sopeutustoimia julkisen talouden vahvistumista velkasuhdetta vakauttavalla tavalla 2 miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla.

Laman/taantuman pitkittyessä tuloksia ei tietenkään näy. Siihen pääosin vaikuttaa ulkopuoliset tekijät, kuten inflaatio ja korkojen nousu aiemmin sekä Orpojen kaudella 2023-2024. Sote-kustannukset kasvavat miljardeilla ja lähtötasokin taisi olla selvästi kalliimpi Marinin hallituksen palkkaharmonisoinnin jälkeen kuin Marinin hallitus arvioi. Osin hallituksesta riippuvaisia ovat yritysten tuottavuuden ja Suomen talouskasvu. Nopeita toimia olisi saatu pumppaamalla yrityksille ja julkiselle sektorille esimerkiksi 15 mrd elvytysrahaa. Sen hinta voisi olla kallis lisävelkana.

Lisäksi massiiviset tukipaketit vääristävät kilpailua ja tekevät yritykset aiempaa riippuvaisemmaksi julkisesta velaksi otetusta rahoituksesta.

Jos Suomen talous lähtisi vihdoin kasvuun (kuluva vuosi -0.3 %) ja vuosina 2025-2026 saavutettaisiin yhteensä yli 2.5 prosentin kasvu, mahdollisuuksia olisi hallituksen kohtuulliseen tilinpäätökseen 2027. Ilman vähintään kohtuullista talouskasvua heikko tilanne ei tietenkään vahvistu vaan heikkenee edelleen. Ja tämä lienee edessä 2025 alkupuolella.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että näissä näkemyksissä on perää. Joku tietenkin on eri mieltä ja saa olla ihan vapaasti.

Hitaasti silti tapahtuu muutosta parempaan, lieneekö tällä hallituskaudella lainkaan.

Kyllä kyllä, kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta YLIOPTIMISMI on se pääsana.

Asiaa on tutkittu ja en tarkoita demarien säätiötä, johon oikealla ei luoteta sen poliittisen sisällön vuoksi. Valtiovarainministeriö on tehnyt suuria virheitä ennusteissaan, mutta niin ovat tehneet muutkin. Finanssipolitiikan valvonnan arvio valtiovarainministeriön julkisen talouden ennusteiden luotettavuudesta - Valtiontalouden tarkastusvirasto

VM ei siis ole ennusteiden toteutumisessa muista juurikaan poikkeava. Tulokset heijastelevat yhtäältä sitä, että julkisen talouden ennustaminen on hankalaa, ja toisaalta sitä, että ennustajilla on edelleen varaa kehittää ennustemenetelmiään. Finanssipolitiikan valvonnan arviossa tunnistettiin puutteita valtiovarainministeriön ennusteaineiston esitystavassa ja läpinäkyvyydessä. Valtiovarainministeriö on korjannut ennusteensa esitystapaa huomautusten jälkeen.

Luin kuitenkin Sorsien raportin ja en ole siitä sinänsä eri mieltä. VM:n tulisi luottaa tuoreempiin ja kattavampiin tutkimuksiin, jos niitä on saatavilla. On selvää, että aivan eri tilanteessa joskus ennen vuotta 2 000 tehdyt selvitykset ja tutkimukset eivät luo välttämättä riittävää perustaa nykytilanteessa. Sekin on mainittava, että Orpon hallituksen omat toimet syventävät hieman taantumaa.

Ydin on kuitenkin seuraava. Taantuman jatkuessa nousukauteen (taisi olla hallituksella viimeistään toisella vuosipuoliskolla 2024) tehdyt laskelmat eivät toteudu riippumatta siitä, mihin ne perustuvat. Tämän takia arviointia ei tulisi tehdä nyt vaan vasta kun konteksti on laskelmien mukainen. Siis 2025-2026, toivottavasti. Sorsan säätiö ei tätä tuo esille ja se kertoo paljon.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
VM antoi vastineensa Sorsille ja se löytyy tästä. Arviointimenetelmien rooli työllisyyspolitiikassa - Valtiovarainministeriö

Hallituksen esityksiä on arvioinut myös lainsäädännön arviointineuvosto, ja yleisesti ottaen arviointineuvoston palaute vaikutusarvioista on ollut myönteistä. Esimerkiksi ansioturvan porrastuksen osalta arviointineuvosto totesi lausunnossaan, että esitysluonnoksessa on hyödynnetty erittäin hyvin tutkimustietoa ja että työllisyysvaikutuksia on arvioitu yksityiskohtaisesti ja tutkimuksiin tukeutuen.

Aikuiskoulutustuen osalta neuvosto kiitti lausunnossaan taloudellisten vaikutusten arviointia ja epävarmuuksien tuomista esiin. Kalevi Sorsa -säätiön raportissa kuitenkin todetaan, että esimerkiksi arvio aikuiskoulutustuen lakkauttamisen vaikutuksesta ei perustu tutkimustietoon.

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Niku Määttänen, on todennut artikkelissaan, että valtiovarainministeriön arviot perustuvat selkeisiin menetelmiin ja tutkimukseen, mikä on linjassa lainsäädännön arviointineuvoston näkemyksen kanssa

Oman näkemyksensä työllisyystoimista on julkaissut myös valtiontalouden tarkastusvirasto, ja sen arvio työllisyysvaikutuksista on samansuuntainen valtiovarainministeriön kanssa. Virasto totesi 11.6. julkaisemassaan arviossa, että tuohon mennessä päätettyjen toimien yhteenlaskettu työllisyysvaikutus olisi 72 800 työllistä (ala- ja ylärajoilla 65 200 työllistä ja 82 100 työllistä) sekä julkista taloutta vahvistava vaikutus 2,0–2,9 miljardia euroa.

Virasto myös totesi, että osan vaikutuksista voidaan nähdä realisoituvan vasta vaalikauden jälkeen. Kiinnostavaa on, että virasto esittää arviossaan myös teknisen arvion vaikutusten alarajasta, joka on kuitenkin merkittävästi korkeampi, kuin säätiön raportin esittämä pessimistinen arvio.

Kovin on erilainen näkemys kuin demarien Sorsa-säätiölle. Ja aivan odotetusti, onhan jälkimmäisen tehtävä toimia SDP-hengessä poliittisena ajatuspajana.
 

Andromeda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tps
Kovin on erilainen näkemys kuin demarien Sorsa-säätiölle. Ja aivan odotetusti, onhan jälkimmäisen tehtävä toimia SDP-hengessä poliittisena ajatuspajana.
Hyvä se on tuoda erilaisia katsantokantoja esiin, oli ne poliittissävyisiä tahi ei.
Hallitus saa muikistella sitten aikanaan, jos pääsevät näyttämään pitkää nenää. Se jos mikä olisikin toivottavaa nähdä nykyisen laman jälkeen.

Saisi oikeasti huutaa hiphurraata.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Äh, siis nuo "arviot" ovat olleet voodoo-taloustiedettä jo vuosikaudet, ihan riippumatta hallituspohjasta. Silkkaa älyllistä epärehellisyyttä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Äh, siis nuo "arviot" ovat olleet voodoo-taloustiedettä jo vuosikaudet, ihan riippumatta hallituspohjasta. Silkkaa älyllistä epärehellisyyttä.

Populistinen näkemyksesi on toki omasi, mutta ei sillä ole faktojen osalta mitään tekemistä. VM ei ole juuri sen heikompi kun verrataan ennusteita toteutumiin. Etla, Suomen Pankki, Euroopan komissio ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ovat luotettavuudeltaan samalla sivulla VM:n kanssa.

Laitoin tästä myös vertailun tekstiini.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Populistinen näkemyksesi on toki omasi, mutta ei sillä ole faktojen osalta mitään tekemistä.
Siis puhumme näistä laskelmista, joissa se että vaaditaan työttömiä tekemään seitsemän työpaikkahakua viiden sijasta luo 1893,57 uutta työllistä. Ei noita ole kukaan pystynyt koskaan millään järjellä perustelemaan, eikä mikään ihmekään, tietenkään.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Siis puhumme näistä laskelmista, joissa se että vaaditaan työttömiä tekemään seitsemän työpaikkahakua viiden sijasta luo 1893,57 uutta työllistä.

Kyse ei siis olllutkaan VM:n laskelmista vaan jostain erittäin pienestä yksityiskohdasta, josta ei keskustelua käyty?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kyse oli tuosta uutisesta, joka käsitteli VM:n työllisyysarvioita, mitkä pohjautuvat, no, eipä siis juuri millekään. Toki tuossa raportissa esitetty arvaus on varmaan sekin täysin mielivaltainen.

Edelleen, täysin populistinen väite, että VM arvio työllisyydestä ei pohjaa mihinkään. Se poikkeaa rajusti siitä, miten lainsäädännön arviointineuvosto ja talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja professori Niku Määttänen ovat todenneet. Määttänen sanoi artikkelissaan, että valtiovarainministeriön arviot perustuvat selkeisiin menetelmiin ja tutkimukseen, mikä on linjassa lainsäädännön arviointineuvoston näkemyksen kanssa.

Oman näkemyksensä työllisyystoimista on julkaissut myös valtiontalouden tarkastusvirasto, ja sen arvio työllisyysvaikutuksista on samansuuntainen valtiovarainministeriön kanssa. Jos en väärin muista, OECD ja EU-komissio ovat nekin samalla sivulla.

Lisäksi itse lukujen toteutumisesta. Kritiikki on aina paikallaan, mutta on hyvä ymmärtää, että nousukauteen tehtyjä laskelmia on typerää verrata taantumassa olevan Suomen tilanteeseen. Hallitus on todennut aivan suoraan, että tavoitteet ovat koko hallituskauden tavoitteita vuoteen 2027 asti. Nyt tehdyillä toimilla on tavoitteena tasoittaa Suomen talouskasvua myöhemmin kun niiden vaikutus on vielä osin negatiivinen.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Siihen pääosin vaikuttaa ulkopuoliset tekijät, kuten inflaatio ja korkojen nousu aiemmin sekä

Nämä molemmat ovat jo vuoden olleet laskusuunnassa. Toki suhdanne on silti huono.

Orpon hallituksen toimet ei ole parantaneet velkaantumiskehitystä, eikä työllisyyttä. Maailmanlaajuisesti vertailuna talouskasvu Suomessa on heikoimpien joukossa.

Näyttää siltä, että talous lähtee jonkinlaiseen kasvuun, mutta työpaikkoina se ei todennäköisesti vielä ensi vuonna juuri näy.

Ei voi pelkkiä suhdanteista syyttää. Kyllä Orpo on epäonnistunut ja pahasti ihan kaikilla mittareilla.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Nämä molemmat ovat jo vuoden olleet laskusuunnassa. Toki suhdanne on silti huono.

Orpon hallituksen toimet ei ole parantaneet velkaantumiskehitystä, eikä työllisyyttä. Maailmanlaajuisesti vertailuna talouskasvu Suomessa on heikoimpien joukossa.

Näyttää siltä, että talous lähtee jonkinlaiseen kasvuun, mutta työpaikkoina se ei todennäköisesti vielä ensi vuonna juuri näy.

Ei voi pelkkiä suhdanteista syyttää. Kyllä Orpo on epäonnistunut ja pahasti ihan kaikilla mittareilla.
Juuri näin on asianlaita.

En yhtään ihmettele miksi Orpon hallitus on niin epäsuosittu tällä hetkellä. Hyvinvointialuiden ongelmakohdat ovat olleet todella tiedossa jo pitkään. Todellisia korjaustoimenpiteitä ei ole vielä tehty. Resursseja ja rahaa tarvitaan runsaasti lisää hyvinvointialuiden tarpeisiin, mutta nyt näyttää siltä, että henkilökunnan määrää ei tulla lisäämään tarvittavaa määrää vaan henkilökunnan määrää ollaan vähentämässä kustannussyistä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Minusta se, että Orpot eivät ole ainakaan toistaiseksi onnistuneet, on käyty läpi moneen kertaan. En oikein näe, että siitä vallitsisi erimielisyyttä.

Sen sijaan siitä taitaa vallita, mitä hallituksen olisi viimeistään 2023 lopulla tullut tehdä. Vasemmisto olisi halunnut tuttuun tapaan isot elvytyspaketit mm. rakennusteollisuudelle ja julkiselle sektorille lisävelalla. Oikeistohallitus ei tähän lähtenyt vaan arvioi, että vaikka taantuma hieman pitkittyy, ns. syömävelan ottaminen ja jakaminen ympäriinsä vaikeuttaa Suomen tilannetta lähivuosina ja vuosikymmeninä.

Totuus lienee jossain puolivälin tienoilla. Olisi ehkä tullut elvyttää, mutta tarkkaan harkiten.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Minusta se, että Orpot eivät ole ainakaan toistaiseksi onnistuneet, on käyty läpi moneen kertaan. En oikein näe, että siitä vallitsisi erimielisyyttä.

Sen sijaan siitä taitaa vallita, mitä hallituksen olisi viimeistään 2023 lopulla tullut tehdä. Vasemmisto olisi halunnut tuttuun tapaan isot elvytyspaketit mm. rakennusteollisuudelle ja julkiselle sektorille lisävelalla. Oikeistohallitus ei tähän lähtenyt vaan arvioi, että vaikka taantuma hieman pitkittyy, ns. syömävelan ottaminen ja jakaminen ympäriinsä vaikeuttaa Suomen tilannetta lähivuosina ja vuosikymmeninä.

Totuus lienee jossain puolivälin tienoilla. Olisi ehkä tullut elvyttää, mutta tarkkaan harkiten.
Tästä olemme samaa mieltä. Hallitusohjelmasta tehtiin liian jäykkä (olosuhteen pakosta), eikä sen puitteissa ole muuttuneessa suhdanteessa ole ollut mahdollista tehdä järkevää politiikkaa.

Velkaantuminen pitää saada taittumaan, mutta toisaalta sote vaatii aikaa ja lyhyellä tähtäimellä se vaan maksaa.

Elvyttää olisi pitänyt juurikin tarkkaan harkiten ja myös leikata ja kiristää veroja.

Mutta tuo työllisyyspolitiikka on mennyt silti pahiten vihkoon hallituksen omien ja ek:n fantasioiden takia.

Edit:
Ja oikeassa olet, nämä samat jutut on jauhettu jo moneen kertaan. Oikeastaan pointtini olikin että korot ja inflaatio on ollut jo vuoden laskussa, mutta talouskehitykseen se ei ole heijastunut.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Valtion menot siis kasvaa 2024 > 2025 0,8 miljardin edestä 88,8 miljardiin. Tulot kasvaa 75,3 miljardista 76,6 miljardiin. Valtio ottaa siis uutta velkaa 12,2 miljardin edestä 2025.

Onhan tässä menoissa haasteensa tällähetkellä. Ukrainan sota, NATO, sote, hävittäjähankinnan jaksottuminen, korot.

Haastavia aikoja on siis tiedossa. Onneksi korot ja inflaatio laskussa.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Äh, siis nuo "arviot" ovat olleet voodoo-taloustiedettä jo vuosikaudet, ihan riippumatta hallituspohjasta. Silkkaa älyllistä epärehellisyyttä.

Tätä samaa itse myös ihmettelin, että millä helvetin kalkulaattorilla näit laskelmia oikein tehdään? Tai fiksaushan lukuihin tehdään aina toimessa olevan hallituspohjan näköiseksi. Sekin tässä mietityttää, ketä näillä luvuilla pyritään kusettamaan, oppositiotako?
 

YamahaGPR

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
"Kyllä ne asiantuntijat tietää paremmin kuin sinä!"

Ei jumalauta... joku ehkä muistaa, että aika kovaan sävyyn kritisoin täällä tuota ALV:n nostoa jossain syyskuun nurkilla. Nyt tämä meni aivan kuten silloin kirjoitin vaikka paskaa tuli niskaan.


T. Talouspäällikkö
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Minusta se, että Orpot eivät ole ainakaan toistaiseksi onnistuneet, on käyty läpi moneen kertaan. En oikein näe, että siitä vallitsisi erimielisyyttä.

Kuinka isoksi syyksi arvioisit PS:n hallituskumppanuuden? RKP ja KD olisivat varmasti aika joustavia esim. elvyttävämpään talouspolitiikkaan siirtymisessä (joka olisi järkevää), mutta kumpi on sitoutunut tiukemmin kovaan talouskurilinjaan, PS vai kokoomus? Jälkiviisasteluna vaihtokauppa ("te saatte työmarkkinareformin, me kireämpää maahanmuuttopolitiikkaa) kahden ison välillä näyttää nyt typerältä kun reagointi muuttuviin tilanteisiin on olematonta.

EK olisi hallitusohjelmassa joutunut tyytymään vähempään, mutta kyllähän sinipunassa (+ vihreät?) olisi aika paljon enemmän asiantuntemusta ja kyvykkyyttä kriisitilanteiden hallintaan. Tässä kyllä demarit Marinin johdolla tekivät myös virheen kun kokoomuksesta tehtiin vaalikamppailussa suuri saatana, yhteistyön edellytyksiä ei juuri ollut.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kuinka isoksi syyksi arvioisit PS:n hallituskumppanuuden? RKP ja KD olisivat varmasti aika joustavia esim. elvyttävämpään talouspolitiikkaan siirtymisessä (joka olisi järkevää), mutta kumpi on sitoutunut tiukemmin kovaan talouskurilinjaan, PS vai kokoomus? Jälkiviisasteluna vaihtokauppa ("te saatte työmarkkinareformin, me kireämpää maahanmuuttopolitiikkaa) kahden ison välillä näyttää nyt typerältä kun reagointi muuttuviin tilanteisiin on olematonta.

PS on halunnut pitää tiukasti hallitusohjelmasta kiinni ja jokainen muutos on ollut tietääkseni vääntämisen takana. Kokoomuksella on ollut halua muuttaa ohjelmaa mm. maahanmuuton osalta. Silti pääministeripuolue on hallituksen heikkouksistakin täysin vastuussa.

Talouskurin osalta PS on minusta sitoutuneempi. Kokoomus on tietääkseni ollut valmis taipumaan joissakin asioissa. Yksi sellainen olisi palkaton sairaslomapäivä.

Yksi asia on tullut esille kuplassamme (useiden talousoikeistolaisten oma kerho). Työperäisestä maahanmuutosta(kaan) ei ole Suomessa riittävästi tutkimusta eikä sen vaikutuksia siksi(kään) tunneta. Kupla teki yksilöidyn tutkimusesityksen ministerille joskus kesällä ja valtioneuvostolta tuli postia, että asia etenee. Hyvä ja jos vielä rahoitusta löytyy tämän hallituskauden aikana, parempi.

EK olisi hallitusohjelmassa joutunut tyytymään vähempään, mutta kyllähän sinipunassa (+ vihreät?) olisi aika paljon enemmän asiantuntemusta ja kyvykkyyttä kriisitilanteiden hallintaan. Tässä kyllä demarit Marinin johdolla tekivät myös virheen kun kokoomuksesta tehtiin vaalikamppailussa suuri saatana, yhteistyön edellytyksiä ei juuri ollut.

Totta. Marin pyrki voittamaan vastakkainasettelua korostamalla vaalit ja oli lähellä piikkipaikkaa. Samalla Kok ja PS:n liitto vahvistui.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Tässä kyllä demarit Marinin johdolla tekivät myös virheen kun kokoomuksesta tehtiin vaalikamppailussa suuri saatana, yhteistyön edellytyksiä ei juuri ollut.
Tämä oli iso virhe demareilta. Oikeassahan Marin oli puhuessaan sinimustasta hallituksesta, mutta yhtä lailla rikkovaa retoriikkaa tuo oli, mitä myös Kokoomuksen ja PS:n edustajat harrastaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös