1.Velkaantumiselle laitetaan stoppi.
2. Kokonaisveroaste ei nouse.
3. Ostovoima ei heikkene.
4. 100 000 uutta työpaikkaa.
5. Vähemmän sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa, enemmän huippuosaajia.
1. Ei antanut tuollaista lupausta vaan sen, että velkaantumisen taso vakiintuu hallituskaudella eikä kasva ja velkaantuminen kääntyy laskuun suhteessa BKT. On mahdollinen ellei jo todennäköinen 2027.
2. Tarkalleen meni niin, että hallituksen päätöksellä kokonaisveroaste ei nouse. On mahdollinen ja vuoden 2023 noin 41.9 prosentin veroasteesta oltaisiin ennusteissa 2025 jo 41.3 prosentissa. Sen pitemmälle ei ole riittäviä lukuja,
3. Ei antanut tuollaista lupausta vaan sen, että hallituksen tavoitteena on kasvattaa kotitalouksien ostovoimaa. On mahdollinen ja itse asiassa jo lähes varma mikäli tarkastellaan vuodesta 2022 eteenpäin.
4. Ei antanut tuollaista lupausta vaan sen, että hallitus toteuttaa uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä. Sosiaaliturvan leikkaus on hallituksen työkalu ja se on käytössä. Muilta osin toteutuminen on kiinni Suomen ja Euroopan taloustilanteesta. Valoa näkyy, lama alkaa olemaan ohi.
5. Ei antanut täsmälleen tuollaista lupausta, mutta mm. lakimuutosten kautta Suomeen tulee vähemmän sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa kuin ilman muutoksia. Asiantuntijoita on tullut nyt vähemmän, jonka syitä voi arvioida.
***
Orpon hallituksen talouskasvua edistävät toimet toteutuvat vasta vuosien päästä. Laboren johtaja Mika Maliranta totesi a-studiossa, että hallitusten vaikutukset talouskasvuun tulevat voimaan vasta noin viisi vuotta päätöksistä. Nyt ollaan vielä Rinne/Marinin toimissa. Orpon talouskasvutoimet näkyvät sitten joskus 2028 alkaen.
Mika Maliranta nosti esille myös monen muun tahon esittämän toiveen: hallitusten tulisi ymmärtää Suomen tässä tilanteessa tehdä mm. sellaisia talouskasvun ja työllisyyden toimia, joita seuraava hallitus voi jatkaa. Ainoa järkevä tapa, toki tietyin eroin.