Petteri Orpon hallitus

[Baldrick]

Sairaanhoitajapulaa ehdotetaan helpotettavan palkkoja nostamalla. Lääkäripulaan ei vasemmistolle kelpaa sama ratkaisu. Kummaa.

Ei kai kukaan kuvittele, että sairaanhoitajapula pelkästä palkasta on kiinni? Sama homma lääkäreissä. Hoitajissa tosin alalta pakenevat luovat pulaa, kun taas lääkäreissä pysyvät alalla, mutta välttelevät julkista. Ja lääkäreiden oma liitto on vuosikymmenet kuristanut lääkärien määrää.

 

[Tadu]

Ei kai kukaan kuvittele, että sairaanhoitajapula pelkästä palkasta on kiinni? Sama homma lääkäreissä. Hoitajissa tosin alalta pakenevat luovat pulaa, kun taas lääkäreissä pysyvät alalla, mutta välttelevät julkista. Ja lääkäreiden oma liitto on vuosikymmenet kuristanut lääkärien määrää.

Sairaanhoitajien osalta kovasti palkasta useasti puhutaan. Varmaankin tulkinnanvaraista, että kuinka paljon on palkasta kiinni kenenkin mielestä.

Lääkäreistä olet toki oikeassa. Lääkäriliitto on oma lehmä ojassa yksi syyllisistä nykyiseen tilanteeseen. Idioottimaista, että saavat lobata päättäjiä pitämään koulutusmäärät pieninä.

 

[Alejandro]

Ja lääkäreiden oma liitto on vuosikymmenet kuristanut lääkärien määrää.

Lääkäriliitto on oma lehmä ojassa yksi syyllisistä nykyiseen tilanteeseen. Idioottimaista, että saavat lobata päättäjiä pitämään koulutusmäärät pieninä.

Tässä on muutama juttu mitä ei välttämättä tule ajatelleeksi. Ensinnäkin koulutuspaikoista määrää opetusministeriö, ei lääkäriliitto. Lobbausta on varmasti ollut, mutta aloituspaikkojen määrä ei ole tuulesta temmattu. Edes Li Andersson ei nähnyt tarpeelliseksi nostaa lääkäreiden aloituspaikkoja ollessaan opetusministeri. Toisekseen lääkäreiden koulutus maksaa maltaita, mutta samalla yliopistojen rahoitusta leikataan. Tämä on hankala yhtälö toteuttaa. Ja tästä päästään kolmanteen huomioon, eli jos ryhmäkoot kasvaisivat entisestään, niin kliinisen työn määrä per opiskelija tippuisi. Tämä vaikuttaa tietysti osaamiseen, sillä harjoituskerrat jakaituisivat isommalle määrälle tekijöitä.

Jokainen voi myös miettiä, että haluaisiko olla opetustilanteessa potilaana, jos huoneessa on mahdollisesti 50 silmäparia tuijottamassa kun työnnetään jotain letkua sisään.

Itse sanoisin, että suuri ongelma on työn johtamisessa, prosesseissa ja suunnittelussa. Työn luonne on myös muuttunut. Jos päivystät esim. lastenlääkärinä, niin jonot ovat täynnä kuumeilevia potilaita, joille vanhemmat eivät ole edes antaneet lääkettä. Voit olla työvuorossa, jossa et pääse puhumaan vanhemmille ollenkaan suomea, vaan kaikki keskustelu hoituu tulkin kautta. Voin vain kuvitella miten raskasta on yrittää saada kalasteltua perustietoja henkilöiltä, joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä. Kyseessä voi pahimmillaan olla potilaan henki. Voisit vaihtoehtoisesti tehdä yksityistä vastaanottoa, jossa on pelkästään suomea puhuvia asiakkaita/potilaita. Helppoa ja kivaa.

Menee jo kauas aiheesta, pahoittelut siitä.

 

[tommy36]

Sairaanhoitajapulaa ehdotetaan helpotettavan palkkoja nostamalla. Lääkäripulaan ei vasemmistolle kelpaa sama ratkaisu. Kummaa.

En tainnut ihan sitä kysyä, jos oikein ymmärsin. Toisessa lienee tilanne se, että paikoista ei ole edes kilpailua, joten voi pyytää ihan mitä hyvänsä, ja toisessa on jo kohta ihan itse aiheutettu tilanne ettei nappaa nykyisellä palkalla. Halusin vaan tietää, että onko ihmispololle koskaan mikään tarpeeksi elämästä selviämiseksi. Ei kai kenenkään elämäntarkoitus pitäisi olla rahan kerääminen yli oman tarpeen, kun ei se matkaankaan tule, mutta ilmeisesti se "vielä vähän enemmän" on ainoa ihmispoloa elämässään tyydyttävä asia.

Ja useinhan täällä muuten kertoillaan ettei ne hoitajat, siivoojat sun muut mitään palkkaa lisää ansaitsisi, mutta lääkäreiden ja johdon palkoilla ei taas mikään liene tarpeeksi. Ja ihan sama onko niissä työvoimapulaa tahi ei. Ongelmahan kuitenkin tässä on sama, että kun tarpeeki on kilpailua paikoista, niin hinta laskee. Siis olettaen että tekee mieli ylipäätään tehdä niitä töitä.

 

[tommy36]

Tässä on muutama juttu mitä ei välttämättä tule ajatelleeksi. Ensinnäkin koulutuspaikoista määrää opetusministeriö, ei lääkäriliitto. Lobbausta on varmasti ollut, mutta aloituspaikkojen määrä ei ole tuulesta temmattu. Edes Li Andersson ei nähnyt tarpeelliseksi nostaa lääkäreiden aloituspaikkoja ollessaan opetusministeri. Toisekseen lääkäreiden koulutus maksaa maltaita, mutta samalla yliopistojen rahoitusta leikataan. Tämä on hankala yhtälö toteuttaa. Ja tästä päästään kolmanteen huomioon, eli jos ryhmäkoot kasvaisivat entisestään, niin kliinisen työn määrä per opiskelija tippuisi. Tämä vaikuttaa tietysti osaamiseen, sillä harjoituskerrat jakaituisivat isommalle määrälle tekijöitä.

Jokainen voi myös miettiä, että haluaisiko olla opetustilanteessa potilaana, jos huoneessa on mahdollisesti 50 silmäparia tuijottamassa kun työnnetään jotain letkua sisään.

Itse sanoisin, että suuri ongelma on työn johtamisessa, prosesseissa ja suunnittelussa. Työn luonne on myös muuttunut. Jos päivystät esim. lastenlääkärinä, niin jonot ovat täynnä kuumeilevia potilaita, joille vanhemmat eivät ole edes antaneet lääkettä. Voit olla työvuorossa, jossa et pääse puhumaan vanhemmille ollenkaan suomea, vaan kaikki keskustelu hoituu tulkin kautta. Voin vain kuvitella miten raskasta on yrittää saada kalasteltua perustietoja henkilöiltä, joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä. Kyseessä voi pahimmillaan olla potilaan henki. Voisit vaihtoehtoisesti tehdä yksityistä vastaanottoa, jossa on pelkästään suomea puhuvia asiakkaita/potilaita. Helppoa ja kivaa.

Menee jo kauas aiheesta, pahoittelut siitä.

Erittäin hyvä pointti, joten kiitos tästä. Sittenkin tämä täytyisi ratkaista siten, että kuorma tasottuisi. Mutta voisihan sitä lakkauttaa kokonaan yksityiset terveyspalvelut, niin sillähän ongelmat jo osin ratkeaisi. Siis ihan vaan noin huomiona sille, ettei ainoa motiivi jatkossa ole vain se palkka vaan se kuuluisa kutsumus. On vaarallinen tie sellainen, jossa ihmisen terveys on kiinni rahasta jabvoittojenmaksimoinnista. Eli tällä/-kin alalla yksityistäminen on luonut enemmän ongelmaa kuin ratkaissut niitä.

 

[Hermes#41]

Sairaanhoitajien osalta kovasti palkasta useasti puhutaan. Varmaankin tulkinnanvaraista, että kuinka paljon on palkasta kiinni kenenkin mielestä.

Lääkäreistä olet toki oikeassa. Lääkäriliitto on oma lehmä ojassa yksi syyllisistä nykyiseen tilanteeseen. Idioottimaista, että saavat lobata päättäjiä pitämään koulutusmäärät pieninä.

Ero on siinä, että sairaanhoitajat on palkkakuopassa, lääkärit ei niinkään.

Eri sairauteen eri lääkkeet. Lääkäripulaa auttaisi tuo koulutuspaikkojen lisääminen. Toki varmaan osin sairaanhoitajapulaan myös, mutta houluttelevuutta alalle lisäisi jos palkka olisi houkuttelevampi.

 

[mekabyte]

Ero on siinä, että sairaanhoitajat on palkkakuopassa, lääkärit ei niinkään.

Eri sairauteen eri lääkkeet. Lääkäripulaa auttaisi tuo koulutuspaikkojen lisääminen. Toki varmaan osin sairaanhoitajapulaan myös, mutta houluttelevuutta alalle lisäisi jos palkka olisi houkuttelevampi.

Hoitajista ei tosiaan palkoilla kilpailla eikä juuri millään muullakaan. Vai mitä mieltä lääkärit olis printattavista tsemppikorteista etc. Myöskään jyrkkä hierarkia ei ole kovin hyvä vetovoimatekijä. Esim pikkujouluissa lääkärit juo erillisessä tilassa kuohuvaa jota ei hoitajille tarjoilla. Samoin palkkarakenne on kovin erilainen. Toimenpidepalkkiot on lääkäreillä tapahtumakohtaiset, mutta hoitajilla pieni lisä kuukausiliksaan. Luojalle kiitos, että parempi puolisko pääsi pois tuosta paskasta.

 

[Tuplatorkkari]

Sairaanhoitajapulaa ehdotetaan helpotettavan palkkoja nostamalla. Lääkäripulaan ei vasemmistolle kelpaa sama ratkaisu. Kummaa.

Kyllähän lääkäripulaan pyritään palkoilla vaikuttamaan. Vastavalmistunut lääkäri voi mennä vaikka vuodeksi johonkin Kuusamoon ja vetää hurjaa tiliä. Ei samaa tarjota hoitajalle, vaikka pula olisi yhtä paha siellä Kuusamossa.

 

[Tadu]

Kyllähän lääkäripulaan pyritään palkoilla vaikuttamaan. Vastavalmistunut lääkäri voi mennä vaikka vuodeksi johonkin Kuusamoon ja vetää hurjaa tiliä. Ei samaa tarjota hoitajalle, vaikka pula olisi yhtä paha siellä Kuusamossa.

Kiitos Sanna Marinin vasemmistohallitukselle tästä.

Ero on siinä, että sairaanhoitajat on palkkakuopassa, lääkärit ei niinkään.

Eri sairauteen eri lääkkeet. Lääkäripulaa auttaisi tuo koulutuspaikkojen lisääminen. Toki varmaan osin sairaanhoitajapulaan myös, mutta houluttelevuutta alalle lisäisi jos palkka olisi houkuttelevampi.

Sehän on mielipidekysymys. Jos lääkäreiden palkka olisi houkutteleva, niin tännehän ryntäisi ulkomailta paljon lääkäreitä töihin.

En tainnut ihan sitä kysyä, jos oikein ymmärsin. Toisessa lienee tilanne se, että paikoista ei ole edes kilpailua, joten voi pyytää ihan mitä hyvänsä, ja toisessa on jo kohta ihan itse aiheutettu tilanne ettei nappaa nykyisellä palkalla. Halusin vaan tietää, että onko ihmispololle koskaan mikään tarpeeksi elämästä selviämiseksi. Ei kai kenenkään elämäntarkoitus pitäisi olla rahan kerääminen yli oman tarpeen, kun ei se matkaankaan tule, mutta ilmeisesti se "vielä vähän enemmän" on ainoa ihmispoloa elämässään tyydyttävä asia.

Ja useinhan täällä muuten kertoillaan ettei ne hoitajat, siivoojat sun muut mitään palkkaa lisää ansaitsisi, mutta lääkäreiden ja johdon palkoilla ei taas mikään liene tarpeeksi. Ja ihan sama onko niissä työvoimapulaa tahi ei. Ongelmahan kuitenkin tässä on sama, että kun tarpeeki on kilpailua paikoista, niin hinta laskee. Siis olettaen että tekee mieli ylipäätään tehdä niitä töitä.

Kun kirjoittelee kateellisena ja katkerana ”ihmispoloista” tarkoittaen hyväpalkkaisia erikoisosaajia - joita tämä maa muuten tarvitsee saadakseen verotuloja joilla kustannetaan tukien varassa elävien tulot - niin lienee oletettavaa, ettei saa kysymyksiinsä miellyttäviä vastauksia.

Jos se lääkärin palkka on niin hyvä, niin miksei ulkomailta tänne oikein tulvi lääkäreitä rikastumaan?

Tässä on muutama juttu mitä ei välttämättä tule ajatelleeksi. Ensinnäkin koulutuspaikoista määrää opetusministeriö, ei lääkäriliitto. Lobbausta on varmasti ollut, mutta aloituspaikkojen määrä ei ole tuulesta temmattu. Edes Li Andersson ei nähnyt tarpeelliseksi nostaa lääkäreiden aloituspaikkoja ollessaan opetusministeri.

Ei kait kukaan lääkäriliiton väittänyt päättävän opiskelupaikoista, vaan nimenomaan lobbauksesta kirjoitin. Li Andersson taisi olla vaan hyvin lobattu, tai sitten hän muuten vaan haluaa ylläpitää nykyistä järjestelmää, jossa vuokralääkärit voivat hinnoitella palvelunsa miten haluavat. Sitä pitäisi kysyä häneltä, mutta tuskinpa suoraan vastaisi.

Tosin taitaa olla vasemmistoliiton kannatukselle hedelmällisempää, että yliopiston vähenevät resurssit suunnataan humanistisille aloille eikä lääketieteelliseen.

 

[Tuplatorkkari]

Kiitos Sanna Marinin vasemmistohallitukselle tästä

Marinin hallituksella ei tässä asiassa ole osaa eikä arpaa, tuota on tehty jo vuosia.

 

[Tuamas]

Marinin hallituksella ei tässä asiassa ole osaa eikä arpaa, tuota on tehty jo vuosia.

Sote-alueiden myötä tuo on käsittääkseni jopa hiukan vähentynyt, koska alueilla on edes jotain vähäistä vääntövoimaa.

Perusterveydenhuollosta vastanneilla pikkukunnilla ei ollut vääntövoimaksi mitään muuta kuin isoa palkkaa ja hyviä työsuhde-etuja.

Lääkäreitä on jonnin verran suku- ja kaveripiirissä, mm. serkkulikka miehensä kanssa kävivät aikanaan hoitamassa korvessa pikkukylässä vuoden-pari paikallista terveysasemaa.

Virastotyöajat, työsuhdeasunto ja pyöreästi kymppi kuussa liksaa.

 

[Tadu]

Marinin hallituksella ei tässä asiassa ole osaa eikä arpaa, tuota on tehty jo vuosia.

Kyllä Marinin hallituksen sote räjäytti koko ilmiön. Yksityinen terveydenhoitosektori jätettiin ideologisista syistä soten ulkopuolelle, jolloin hyvinvointialue voi rahasta välittämättä hankkia listoillensa keikkalääkäreitä kun laskun voi jättää valtion maksettavaksi.

Jännä kun tilanteesta riippuen sote-uudistus on Sannan hallituksen ansiota, tai sitten siitä pestäänkin kädet.

 

[Tuplatorkkari]

Kyllä Marinin hallituksen sote räjäytti koko ilmiön. Yksityinen terveydenhoitosektori jätettiin ideologisista syistä soten ulkopuolelle, jolloin hyvinvointialue voi rahasta välittämättä hankkia listoillensa keikkalääkäreitä kun laskun voi jättää valtion maksettavaksi.

Tarkoitin että se ei ole mikään uusi ilmiö, jonka Marinin hallitus on luonut, vaan sitä on ollut olemassa jo muidenkin hallitusten aikana suuressa määrin.

 

[Tadu]

Tarkoitin että se ei ole mikään uusi ilmiö, jonka Marinin hallitus on luonut, vaan sitä on ollut olemassa jo muidenkin hallitusten aikana suuressa määrin.

Jos se on kerran ongelma, niin luulisi, että se olisi ratkaistu vasemmiston sote-ratkaisussa. Eikös tästä silloin voida Sannan hallitusta kiittää.

 

[Mediakuutio]

Ei kai kukaan kuvittele, että sairaanhoitajapula pelkästä palkasta on kiinni? Sama homma lääkäreissä. Hoitajissa tosin alalta pakenevat luovat pulaa, kun taas lääkäreissä pysyvät alalla, mutta välttelevät julkista. Ja lääkäreiden oma liitto on vuosikymmenet kuristanut lääkärien määrää.

Aina puhutaan, että hoitajissa alalta pakenevat ovat ongelma mutta sikäli erikoista kun hoitajat taitavat vaihtaa alaa harvemmin kuin työntekijät keskimäärin.

 

[Ollakseni]

Sehän on mielipidekysymys. Jos lääkäreiden palkka olisi houkutteleva, niin tännehän ryntäisi ulkomailta paljon lääkäreitä töihin.

Jos se lääkärin palkka on niin hyvä, niin miksei ulkomailta tänne oikein tulvi lääkäreitä rikastumaan?

Saattaa olla että halukkaita olisi jostain muista maista, mutta terveyskeskuksessa saatetaan vaatia röyhkeästi suomen tai ruotsin osaamista melko hyvällä tasolla. Voi olla että vaikka joku 3-4 vuoden keikka hyvällä palkalla kiinnostaisikin niin ei nähdä ihan sen arvoisena että opiskellaan uusi kieli. En kyllä ole ollut tutkailemassa mitä vaatimuksia noilta lääkäreiltä odotetaan, mutta muistaakseni ainakin hoitajilla on välillä ongelmia saada pätevyys Suomessa kun ei luoteta siihen koulutukseen mikä on annettu kotimaassa. Tuokin voi jotain omassa maassaan valmista lääkäriä häiritä jos pitäisi mennä taas koulunpenkille ainakin kuvainnollisesti todistamaan miten osaa tehdä sitä mitä tietää osaavansa.

 

[Tadu]

Saattaa olla että halukkaita olisi jostain muista maista, mutta terveyskeskuksessa saatetaan vaatia röyhkeästi suomen tai ruotsin osaamista melko hyvällä tasolla. Voi olla että vaikka joku 3-4 vuoden keikka hyvällä palkalla kiinnostaisikin niin ei nähdä ihan sen arvoisena että opiskellaan uusi kieli. En kyllä ole ollut tutkailemassa mitä vaatimuksia noilta lääkäreiltä odotetaan, mutta muistaakseni ainakin hoitajilla on välillä ongelmia saada pätevyys Suomessa kun ei luoteta siihen koulutukseen mikä on annettu kotimaassa. Tuokin voi jotain omassa maassaan valmista lääkäriä häiritä jos pitäisi mennä taas koulunpenkille ainakin kuvainnollisesti todistamaan miten osaa tehdä sitä mitä tietää osaavansa.

Totta. Suomessa ei oikein arvosteta muualla suoritettuja tutkintoja. Olet oikeassa.

 

[Dynamo]

Ja tällä palkallako sitten ihmispolo (lääkäri) joutuu kurjuudessa vaeltamaan synkeän elämänsä loppuun astiko?
Jso kehtaan kysyä, niin mikä mahtaisi olla se "riittävästi"? Se on jotenkin aina kiehtonut itseä tietää, että meneekö se raja yhtään missään, vai onko se sellainen musta aukko, että se imee kaiken minkä saa, eikä mitään enää pois antaisi?

Niin moni tätä surkeutta täälläkin jatkuvasti ruotii, että kiinnostuin taas kerran siitä enemmän, eli mikä sitten riittää siihen, että voisi elää rauhassa ja kitisemättä, vai vainko ne verotko nyppii, koska niillähän ei mitään ole saatu koskaan, eikä saada??

Halusin vaan tietää, että onko ihmispololle koskaan mikään tarpeeksi elämästä selviämiseksi. Ei kai kenenkään elämäntarkoitus pitäisi olla rahan kerääminen yli oman tarpeen, kun ei se matkaankaan tule, mutta ilmeisesti se "vielä vähän enemmän" on ainoa ihmispoloa elämässään tyydyttävä asia.

Valinnan vapaus. Jotkut haluavat enemmän ja ovat valmiita siihen panostamaan. Kuka sitten mihinkin rahansa (tai aikansa) käyttää, on sitten eri asia. Jotkut saattavat ostaa Helsingin keskustasta pari sataa neliöisen kämpän hyvillä näköaloilla, kun ovat sellaisesta unelmoineet. Jotkut haluavat saada paljon, kokea paljon, matkustella ympäri maailman ja seilata seitsemällä merellä. Toiset voivat puurtaa ja säästää, testamentaten omaisuutensa hyväntekeväisyyteen. Toisille riittää vähemmän, punainen tupa ja perunamaa.

"Riittävästi" kuuluu valitsemisen vapauteen. Jotkut tekevät töitä miljoonien eteen, toiset luottavat lottoon. En oikein ymmärrä sitä, että joku, jolle "riittävästi" on paljon vähemmän kuin jollekin toiselle, tulee kertomaan muille, mikä on riittävästi tai kohtuullista. Ei se ole minulta pois, jos joku tienaa vuodessa miljoonan tai viisi. Jos jollakin elämän arvot määriytyvät materian mukaan, niin mitä sille sitten pitäisi tehdä? Onko se väärin? Jos joku haluaa turvata lastensa ja lastenlastensa taloudellisen turvallisuuden, niin pitäisikö sitä rajoittaa? Ei tietenkään.

 

[Alejandro]

En kyllä ole ollut tutkailemassa mitä vaatimuksia noilta lääkäreiltä odotetaan, mutta muistaakseni ainakin hoitajilla on välillä ongelmia saada pätevyys Suomessa kun ei luoteta siihen koulutukseen mikä on annettu kotimaassa. Tuokin voi jotain omassa maassaan valmista lääkäriä häiritä jos pitäisi mennä taas koulunpenkille ainakin kuvainnollisesti todistamaan miten osaa tehdä sitä mitä tietää osaavansa.

Totta. Suomessa ei oikein arvosteta muualla suoritettuja tutkintoja. Olet oikeassa.

Itseasiassa suomalaisia lääkäriopiskelijoita löytyy ainakin Baltiasta ja Romaniasta. Eivät luultavasti ole päässeet Suomeen opiskelemaan koulutuspaikkojen vähyyden vuoksi ja hakevat sitten osaamista muualta. Lisäksi Suomessa on varsinkin somalialaisia lääkäreitä, jotka ovat opiskelleet Romaniassa. Ovat kuulemma osaavia, mutta Romaniassa opetellaan ulkoa vähän turhia juttuja ja tietyt käytänteet ovat vanhanlaisia. Joka tapauksessa potilastyön suhteen ei ongelmaa ja se on tärkeintä.

Kaverin kanssa juttelin tästä muutama päivä sitten, kun naureskeltiin tuoreelle Hesarin mielipidekirjoitukselle, jossa joku oletettu patu horisi omiaan.

 

[aquanqua]

Siis ihan vaan noin huomiona sille, ettei ainoa motiivi jatkossa ole vain se palkka vaan se kuuluisa kutsumus. On vaarallinen tie sellainen, jossa ihmisen terveys on kiinni rahasta jabvoittojenmaksimoinnista.

Ei meidän kyky ylläpitää laadukasta ja kattavaa terveydenhuoltojärjestelmää sikiä jostain pyhästä hengestä vaan lopulta kyse on aika kylmästi rahasta ja resursseista.

Jo pelkästään koulutusohjelmien pituuksien vuoksi erikoislääkäri on pitkälti ”elänyt” sairaalassa ikävuodet 20–35, ja tuntien työn luonteen, kyllä tuon rumban läpikäynti jo nykytilanteessa vaatii kutsumusta ammattiin. Erikoistumisen aikana privaatin puolella ”rahastaminen” taitaa olla mahdotonta.

Jos me haluamme, että alan koulutuksiin hakeutuu mahdollisimman tehokkaasti soveltuvimmat ja parhaat henkilöt, niin meidän pitää pystyä tarjomaan lääkäreille myös henkilökohtainen taloudellinen kannustin. Hyvä leikkaava kirurgi voi olla ns. kylmä ja mekaanisesti työhönsä suhtautuva tyyppi, koska työ vaatii kykyä tehdä päätöksiä ja tarkkuutta vaativia suoritteita paineen alla ja myös kykyä ”palautua” ja pitää pää kylmänä, jos tekee virheen tai joutuu henkisesti koettelevaan tilanteeseen (esim. leikattavana onnettomuudessa repaleiksi mennyt pikkulapsi). Raha voi olla perustavanlaatuinen motivoiva tekijä tällaiselle tyypille, mutta potilaat ja yhteiskunta hyötyvät siitä, että hän on hakeutunut lääkärin koulutukseen eikä kauppikseen.

Hyviä lääkäreitä ei saada koulutettua niin, että joku proffa pitää yksin massaluentoa sadoille opiskelijoille ja opiskelijat sitten sisäistävät ja oppivat asiat omalla ajallaan lukemalla. Jos aloituspaikkoja lisätään, niin sitten pitää myös tehdä riittävät panostukset koulutushenkilökunnan lisäämiseen ja sairaaloihin. Lisäksi pitää löytää soveltuvia potilaita, mikä ei ilmeisesti ole ihan pikkujuttu.

Lisensiaatin koulutusohjelma on pitkä, kallis ja luonteeltaan erikoiskoulutus, joten meillä on yhteiskuntana intressi, että koulutukseen hakeutuneet ja siitä valmistuneet päätyvät mahdollisimman tehokkaasti työllistymään lääkärin tehtäviin Suomessa. Se ei ole yhteiskunnan kannalta iso ongelma, jos esim. oikiksen tai muun vastaavan yleistutkinnon suorittanut ei päädy tekemään uraa ihan suoranaisesti lakimiestehtävissä, mutta lääkäreitä ei varmaankaan ole järkevää kouluttaa lukumääräisesti liikaa. Se mitä lääkärit haluavat, on hyviä virkoja hyvissä työympäristöissä, ja niitä ei taida tulla lisää aloituspaikkoja lisäämällä.

 

[Hermes#41]

Sehän on mielipidekysymys. Jos lääkäreiden palkka olisi houkutteleva, niin tännehän ryntäisi ulkomailta paljon lääkäreitä töihin.

Täällä on paljon ulkomaalaisia lääkäreitä.

Tänne ei niin vain tulla, käsittääkseni ei ihan suoraan ulkomaalaisilla papereilla tulla tänne töihin. Valvira myöntää luvat.

Olihan täällä tietty vuosikaudet "Laiho" vai mikälie Pietarista ostetuilla papereilla hommissa. En muista selvisikö ehdollisella vai joutuuko ihan istumaankin tuosta.

 

[mesag]

Kyllä tästä saadaan kiitellä myös sitä lääkäriliittoa, joka on vuosia vastustellut lääkärien lisäkoulutuspaikkoja. Kilpailu alall on aivan liian pientä.

Lyhensin lainausta, ja boldasin oleellisen.

Kannattaa perehtyä tuohon tarkemmin. Lääketieteellisten opetusten sisäänottomäärät ovat kasvaneet reilusti, ja ovat käytännössä kasvaneet jo hieman liikaa. Itsellä on useita kavereita opiskelemassa lääketiedettä Tampereella (tai jo valmistuneet), ja nyt jo tilanne on se, että osassa harjoituksista on niin paljon seuraajia, että ei pääse enää itse tekemään, kuten aiemmin on päässyt. Eli oppi jää todella puolittaiseksi, kun saa vain seurata vierestä ja kerrotaan mitä pitäisi tehdä, mutta käytännössä asioita ei pääse itse enää aina tekemään.

Lääkäriliitto on siis oikeassa, ettei lisäkoulutuspaikkoja voida tuoda, ilman että yliopistosairaaloille annetaan selkeästi lisää resursseja koulutuksen järjestämiseen. Muuten lääkäreiden taso heikkenee entisestään, varsinkin kun lääkäriksi kouluttautumisessa pelkkä teorian lukeminen ei riitä.

e. Tästä olikin näköjään @aquanqua jo hyvin kommentoinutkin, eli olin hieman hidas. Pisti vain silmään niin räikeästi tuo kohta.

 

[Tadu]

Täällä on paljon ulkomaalaisia lääkäreitä.

Tänne ei niin vain tulla, käsittääkseni ei ihan suoraan ulkomaalaisilla papereilla tulla tänne töihin. Valvira myöntää luvat.

Olihan täällä tietty vuosikaudet "Laiho" vai mikälie Pietarista ostetuilla papereilla hommissa. En muista selvisikö ehdollisella vai joutuuko ihan istumaankin tuosta.

Mikä on paljon? Niin vähän kuitenkin, että meillä on lääkäripula ja pitää ostaa vuokralääkäreitä.

Toki se ongelman juurisyy on, että meillä koulutetaan aivan liian vähän lääkäreitä. Vaikka nyt koulutusmääriä lisättäisiin, niin näkyisi se joskus 10 vuoden päästä. Voi morjes.

 

[Cobol]

Mikä on paljon? Niin vähän kuitenkin, että meillä on lääkäripula ja pitää ostaa vuokralääkäreitä.

Toki se ongelman juurisyy on, että meillä koulutetaan aivan liian vähän lääkäreitä. Vaikka nyt koulutusmääriä lisättäisiin, niin näkyisi se joskus 10 vuoden päästä. Voi morjes.

Onkohan enää - siis oikeasti - Suomessa lääkäripulaa vai onko kyse siitä, että lääkärien tuottavuus potilastyössä on romahtanut. Lääkärit näpräävät lomakkeiden, lausuntojen ja heikosti toimivien ohjelmistojen kanssa. Tämä on johtanut siihen, että terveyskeskuksissa lääkärit ottavat selvästi vähemmän potilaita vastaan.

Vuonna 1997 suomalaisissa terveyskeskuksissa käytiin lääkärillä noin 10,7 miljoonaa kertaa. Se tarkoittaa yli 2 000:ta käyntikertaa tuhatta ihmistä kohden. Vuonna 2022 käyntejä oli enää noin 6,5 miljoonaa. Tuhatta ihmistä kohti niitä kertyi vajaat 1 200. Terveyskeskukset | Lääkärikäyntien määrä on romahtanut, lääkäreiden ei – Mitä tapahtui?

Lomakkeiden täyttöräpläys voitaisiin siirtää lääkäreiltä muille työntekijöille. Jäisi jäljelle reseptit ja karmea rumba: omaishoidon tuen hakeminen, ruokavaliorajoitteet, ajokyky, lääkekorvaukset, edunvalvonta, sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläke, eläkkeensaajan hoitotuki, kuntoutustuki, harrastuksiin liittyvät tilanteet, matkan peruuntuminen sairauden vuoksi, koululiikunnasta vapautuminen, matkakorvaukset, invaliditeetti, aseenkanto, pahoinpitelyt ja kuolemaan liittyvät kysymykset.

Näistäkin osan voisi siirtää muille työntekijöille. Karkeasti voisi arvioida, että lääkärin ajasta menee nykyään luokkaa 40 prosenttia muuhun kuin potilaan tutkimiseen. Jos tuon saisi puolitettua, lääkäreitä riittäisi paremmin ja uskoisin, että työhyvinvointi lääkäreilä lisääntyisi.

 

[Tadu]

Onkohan enää - siis oikeasti - Suomessa lääkäripulaa vai onko kyse siitä, että lääkärien tuottavuus potilastyössä on romahtanut. Lääkärit näpräävät lomakkeiden, lausuntojen ja heikosti toimivien ohjelmistojen kanssa. Tämä on johtanut siihen, että terveyskeskuksissa lääkärit ottavat selvästi vähemmän potilaita vastaan.

Vuonna 1997 suomalaisissa terveyskeskuksissa käytiin lääkärillä noin 10,7 miljoonaa kertaa. Se tarkoittaa yli 2 000:ta käyntikertaa tuhatta ihmistä kohden. Vuonna 2022 käyntejä oli enää noin 6,5 miljoonaa. Tuhatta ihmistä kohti niitä kertyi vajaat 1 200. Terveyskeskukset | Lääkärikäyntien määrä on romahtanut, lääkäreiden ei – Mitä tapahtui?

Tai sitten siellä on asiakkaina enemmän höppänöitä eläkeläisiä, jotka luulevat, että lääkäri on siellä juttuseurana. Tai asiakkaat ovat vaan sairaampia. Tai annetaan liian hyvää palvelua.