Petteri Orpon hallitus

[Erkka Lapanen]

Orpon hallitus on vastustanut tätä kehitystä. Kuten on Ruotsi ja monet muut pienemmät valtiot.

Ruotsi on ehkä vastustanut mutta tukenut silti yrityksiä aivan eri mittaluokassa kuin Suomi. Yritykset pitää valtion talouden pystyssä ja se on ymmärretty Ruotsissa aina. Suomi on valinnut väärän paikan olla eturintamassa. Leikkaamalla yritystukia, Suomi leikkaa talouskasvun mahdollisuuksia.

 

[Styge]

Mielenkiintoinen näkemys kun Euroopan markkinatalouspohjaisia valintoja tuhoaa Saksan demarijohtoinen hallitus. Saksa ajoi läpi EU:ssa paketin, joka mahdollistaa valinnat vastoin markkinataloutta. Kukin maa voi paljon aiempaa vapaammin tukea yrityksiään. Ja näin koko ajan tapahtuu. Kysymys on kymmenistä uusista tukimiljardeista pelkästään Saksan osalta.

Orpon hallitus on vastustanut tätä kehitystä. Kuten on Ruotsi ja monet muut pienemmät valtiot. Yhteisvelan lisääminen, jota itse kannatan Ukrainan, puolustuksen ja mm. ilmaston takia, voisi olla osa ratkaisua. Tässä Orpot ovat väärässä.

Yrityksiä ja investointeja lienee pakko tukea Euroopassakin, kun sama tapahtuu jenkeissä ja Kiinassa. Olisiko tuohon ollut tarpeeksi nopeasti sitten luotavissa joku EU:n laajuinen mekanismi, niin vaikea sanoa. Eiköhän sitä olisi taas jarruteltu, kun ne yhteisvastuut toisille tuntuu olevan mörköjä riippumatta siitä, mitä tehdään. Tuskin tuosta Saksaa voi yksin syyttää. Ennemmin repalaista EU-aluetta.

 

[Cobol]

Yrityksiä ja investointeja lienee pakko tukea Euroopassakin, kun sama tapahtuu jenkeissä ja Kiinassa. Olisiko tuohon ollut tarpeeksi nopeasti sitten luotavissa joku EU:n laajuinen mekanismi, niin vaikea sanoa. Eiköhän sitä olisi taas jarruteltu, kun ne yhteisvastuut toisille tuntuu olevan mörköjä riippumatta siitä, mitä tehdään. Tuskin tuosta Saksaa voi yksin syyttää. Ennemmin repalaista EU-aluetta.

Tässä menee nyt asiat sekaisin kuten menee myös nimimerkiltä @Erkka Lapanen .

Totta kai yrityksiä pitää tukea. Nyt on kyse siitä, että mm. Saksa voi laittaa 200 - 500 mrd siihen, että Saksan teollisuus pysyy kilpailukykyisenä. Suomen linja on ollut Marinin ja Orpon hallitusten aikana se, että EU:n valtiontukisäännöksissä tulisi palata koronaa edeltäneeseen aikaan. Näin EU:n suurimmat taloudet eivät saa posketonta etua markkinoita sulkemalla ja omia yrityksiä tukemalla.

Suomi on mm. Ruotsin kanssa ajanut sitä, että markkinatalouden vastaiset tuet lopetettaisiin mahdollisimman pian ja yrityksiä tuettaisiin enemmän markkinaehtoisesti. Liittokansleri Scholz ei tähän suostu vaan haluaa subventoida sadoilla miljardeilla Saksan omia yrityksiä ja taata niille erittäin merkittävän lisäedun aina vuoteen 2027 asti. Senkin jälkeen asiasta voidaan neuvotella.

Karkeasti kyse on myös siitä, että Saksa (tai Ranska tai Italia tai Espanja) voi "napata" esimerkiksi Suomeen alkujaan pyrkineen yrityksen maksamalla sille esimerkiksi 10 mrd "sijoitusrahaa". Suomella tai pienillä mailla ei ole keinoja estää tällaista "kilpailua", koska kassa ei riitä. Ihan ei ole pelkkä vitsi sanoa, että Scholz ajaa saksalaisen suurpääoman asiaa ja saksalaisen teollisuuden kilpailukykyä yli muun Euroopan.

 

[Erkka Lapanen]

Suomi on mm. Ruotsin kanssa ajanut sitä, että markkinatalouden vastaiset tuet lopetettaisiin mahdollisimman pian ja yrityksiä tuettaisiin enemmän markkinaehtoisesti.

Tällainen tahtotila on pakon sanelema, ei ideologinen. Ainakaan Suomessa ei ole yhtään markkinataloutta ajavaa puoluetta. Suomen ja Ruotsin toive ei ole realistinen eikä voimassa. Ratkaisuksi ei voi tarjota yritystukien leikkaamista. Sillä markkina luovutetaan niille jotka tukevat. Ja tukijoita ovat kaikki, niin USA, Kiina, Saksa ja euroopan pienet valtiot. Suuret ”nappaa” pieniä, niin on aina ollut niin tulee olemaan jatkossakin. Nyt tilanne on se, että Ruotsikin nappaa” meiltä investointeja ja kauppaa kun meillä tuet on niin pienet. Talouden kannalta huonoin vaihtoehto on jäädä nuolemaan näppejään.

 

[Cobol]

Tällainen tahtotila on pakon sanelema, ei ideologinen. Ainakaan Suomessa ei ole yhtään markkinataloutta ajavaa puoluetta. Suomen ja Ruotsin toive ei ole realistinen eikä voimassa. Ratkaisuksi ei voi tarjota yritystukien leikkaamista. Sillä markkina luovutetaan niille jotka tukevat. Ja tukijoita ovat kaikki, niin USA, Kiina, Saksa ja euroopan pienet valtiot. Suuret ”nappaa” pieniä, niin on aina ollut niin tulee olemaan jatkossakin. Nyt tilanne on se, että Ruotsikin nappaa” meiltä investointeja ja kauppaa kun meillä tuet on niin pienet. Talouden kannalta huonoin vaihtoehto on jäädä nuolemaan näppejään.

Suomen yritystuet ovat todellakin liian pienet. Yksi syy on se, että eihän tästä ole edes eduskuntavaaleihin 2023 matkaa kun sen jälkeenkin iso kuoro huusi yritystukia alas. Kirjoitin muutaman kerran vaalien 2023 jälkeen, että tukia tulisi lisätä ja kohdentaa ne toisin. Erityisesti tutkimukseen ja koulutukseen painottaen.

Talouden ja yhteiskunnankin kannalta huonointa on jäädä nuolemaan näppejään. Tässä yksi syy, miksi haluaisin EU:lle lisää yhteisvelkaa. Joskus tuli todettua, että ainakin Kokoomukselle uuden yhteisvelan jarrutus voisi olla taktinen valinta. Koska Suomi on ollut maksajana, nyt halutaan enemmän ja siksi ei myydä kantaa halvalla.

Tätä teoriaa sotii vastaan PS. Tuskin ne pyörtävät kantaansa ellei sitten Suomi ole saamapuolella. Sinänsä kysymys ei ole tässä vaan siinä, että paljonko Suomi joutuisi laittamaan Ukrainaan, puolustukseen ja ilmastoon yksin (osaltansa) resursseja vrt yhteisvelkaan, jolla voisi saada enemmän.

 

[mike owen]

Suomen yritystuet ovat todellakin liian pienet. Yksi syy on se, että eihän tästä ole edes eduskuntavaaleihin 2023 matkaa kun sen jälkeenkin iso kuoro huusi yritystukia alas. Kirjoitin muutaman kerran vaalien 2023 jälkeen, että tukia tulisi lisätä ja kohdentaa ne toisin. Erityisesti tutkimukseen ja koulutukseen painottaen.

Juuri näin. Tänne ei saada ulkomailta uusia yrityksiä, jos täällä ei ole tarpeeksi osaajia (osaajapula) ja väyläverkoston kunnossapito on "rapakunnossa". Osaajia voi ollakin paljon, mutta kohtaanto-ongelma on yksi suurimmista ongelmista Suomessa. Työntekijät ja yritysten sijainti ei ole siten kuten pitäisi. Syitä on paljon miksi kohtaanto-ongelmasta tullut riesa Suomessa.

Nykyään yritykset vaativat työntekijöiltä tietynlaista osaamistasoa. Mikä on toki ymmärrettävää yritysten kannalta.

 

[Erkka Lapanen]

Suomen yritystuet ovat todellakin liian pienet. Yksi syy on se, että eihän tästä ole edes eduskuntavaaleihin 2023 matkaa kun sen jälkeenkin iso kuoro huusi yritystukia alas.

Kävin viime viikolla tästä asiasta keskustelua yhden Liberaalipuolueen puolueohjelmaa laatineen kanssa. Tällä hetkellä Liberaalit on ainoa puolue jota voisin äänestää. Äänestämisen estää kuitenkin muutama asia joista yritystuet ovat yksi. Liberaalit ovat ajaneet itsensä samaan ideologiseen nurkkaan kun heidän vastakohtansakin eli Persut. Molemmat ovat tilanteessa jossa Suomen talous ja suomalaiset yritykset saavat kärsiä ideologian edessä. Hyvä esimerkki on tuotantokannustin jota Suomi leikkaa ja rajaa niin pieneksi, että suuret rahavirrat ohjautuvat muualle. Esimerkkinä Islanti, joka kirjasi "rajoittamattoman" kannustimen. Meillä budjettiin pitäisi laittaa "ääretön menoerä" samaan kohtaan. Näin vaikka kyse on osittaisesta palautuksesta Suomeen investoimisessa; palautuksesta joka menee maksuun vasta sen jälkeen kun rahat on Suomessa käytetty. Yritystukia halutaan Suomessa leikata niin vasemmalla kuin oikeallakin. Seuraukset tuntuvat toisarvoisilta tai sitten niitä ei ole lainkaan mietitty. Niitä vain kuuluu vastustaa.

 

[Cobol]

Nykyään yritykset vaativat työntekijöiltä tietynlaista osaamistasoa. Mikä on toki ymmärrettävää yritysten kannalta.

Juuri näin. Lisäksi muistan lukeneeni Ruotsin siirtäneen resursseja paljon työperäisen maahanmuuton mukana tulevien perheiden ja lasten sopeutumisen helpottamiseen. Asia, jolla muut jo kilpailevat. Meillä toki on osuvia näkökulmia otettu monikulttuurisesta Suomesta mm. Purran toimesta.

Kävin viime viikolla tästä asiasta keskustelua yhden Liberaalipuolueen puolueohjelmaa laatineen kanssa. Tällä hetkellä Liberaalit on ainoa puolue jota voisin äänestää. Äänestämisen estää kuitenkin muutama asia joista puoluetuet ovat yksi. Liberaalit ovat ajaneet itsensä samaan ideologiseen nurkkaan kun heidän vastakohtansakin eli Persut. Molemmat ovat tilanteessa jossa Suomen talous ja suomalaiset yritykset saavat kärsiä ideologian edessä. Hyvä esimerkki on tuotantokannustin jota Suomi leikkaa ja rajaa niin pieneksi, että suuret rahavirrat ohjautuvat muualle. Esimerkkinä Islanti, joka kirjasi "rajoittamattoman" kannustimen. Meillä budjettiin pitäisi laittaa "ääretön menoerä" samaan kohtaan. Näin vaikka kyse on osittaisesta palautuksesta Suomeen investoimisessa; palautuksesta joka menee maksuun vasta sen jälkeen kun rahat on Suomessa käytetty. Yritystukia halutaan Suomessa leikata niin vasemmalla kuin oikeallakin. Seuraukset tuntuvat toisarvoisilta tai sitten niitä ei ole lainkaan mietitty. Niitä vain kuuluu vastustaa.

Yritystukia halutaan tosiaan leikata oikealta ja vasemmalta. Sikäli ovat oikealla tiellä, jos vaaditaan esimerkiksi yritystoimintaa ja markkinoita kahlehtivien tukien leikkaamista. Sen sijaan tuet, jotka mm. parantavat Suomen asemaa ja luovat innovaatioita, ovat niitä joihin on saatava lisää rahaa.

Kannustintuen osalta en aikanaan itse ymmärtänyt sen vaikuttavuutta. Käänsin takkini, koska tuki on oleellinen muiden maiden käyttäessä samaa tukea ja saavan sen avulla tuotantoja.

 

[PataJaska]

Hallituksen politiikka on ainakin joidenkin asioiden suhteen linjakasta kun miettii, että hallituspuolueen kansanedustaja tuossa reilu kuukausi sitten perusti pop up ulkoampumaradan Helsingin ydinkeskustaan *hymiö*

Hallitus haluaa lisää ampumaratoja

Hallitus tavoittelee, että ulkoampumaratoja olisi vuosikymmenen loppuun mennessä noin tuhat.

www.is.fi

 

[hooceebruins]

Tätähän heti alkuun pelkäsin, että osa-aikaiset laitetaan puoliväkisin sekaviin työsuhteisiin. Kun kyseessä on vailla mitään tietoa tavallisesta elämästä oleva Kokoomus, niin luotto on tähänkin hankkeeseen täysi nolla.

Hallitus suunnittelee, että ne TE-toimistossa kokoaikatyötä hakevat osa-aikaiset, joille ei pystytä tarjoamaan kokoaikaista työtä, saisivat jatkossa velvoittavia työtarjouksia toiseen osa-aikaiseen työhön. Hakijalla olisi oikeus kieltäytyä tarjotusta paikasta, jos työpaikkahaastattelun jälkeen kävisi ilmi, ettei kahden työn tunteja voi sovittaa yhteen tai ne ylittäisivät 40 tuntia viikossa.

Ei kokoaikatyötä, vaan kahta työtä - PAM

Hallituksella on käynnissä hanke laittaa osa-aikatyötä tekevät tekemään töitä useammassa työsuhteessa, jos kokoaikatyötä ei muuten löydy. Mitä ongelmia näin ratkaistaisiin? Työllisyyaste ei ainakaan nousisi eikä osa-aikaisuus tilastoissa vähenisi, PAM tutkimuspäällikkö Antti Veirto pohtii blogissa.

www.pam.fi

 

[Hermes#41]

Yritystukia halutaan tosiaan leikata oikealta ja vasemmalta. Sikäli ovat oikealla tiellä, jos vaaditaan esimerkiksi yritystoimintaa ja markkinoita kahlehtivien tukien leikkaamista. Sen sijaan tuet, jotka mm. parantavat Suomen asemaa ja luovat innovaatioita, ovat niitä joihin on saatava lisää rahaa.

Kannustintuen osalta en aikanaan itse ymmärtänyt sen vaikuttavuutta. Käänsin takkini, koska tuki on oleellinen muiden maiden käyttäessä samaa tukea ja saavan sen avulla tuotantoja.

Yritystuet on tärkeitä, mutta liian usein säilyttäviä. Tuetaan jotakin auringonlaskun alaa jne.

Enemmän tukea ja kannustusta ja myös lainaa pitäisi kohdentaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä uusien tuotteiden saamiseksi markkinoille sekä olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden saamiseksi uusille markkina-alueille.

Suomen pieni markkina ei tue uusia yrityksiä vaan koittaa pitää vanhat elossa. Ikävä kyllä ne vanhat yritykset eivät enää osaa tuoda mitään oikeasti uutta markkinoille. Nokia on tästä räikein esimerkki, mutta samanlaisia on kosolti lisää.

 

[Realcowboy]

Hallituksen politiikka on ainakin joidenkin asioiden suhteen linjakasta kun miettii, että hallituspuolueen kansanedustaja tuossa reilu kuukausi sitten perusti pop up ulkoampumaradan Helsingin ydinkeskustaan *hymiö*

Hallitus haluaa lisää ampumaratoja

Hallitus tavoittelee, että ulkoampumaratoja olisi vuosikymmenen loppuun mennessä noin tuhat.

www.is.fi

Vornaselle voisi kehittää "ampumaratojen tarkastajan" viran.

 

[Hexa]

Yritystukia halutaan Suomessa leikata niin vasemmalla kuin oikeallakin. Seuraukset tuntuvat toisarvoisilta tai sitten niitä ei ole lainkaan mietitty. Niitä vain kuuluu vastustaa.

Johtuu varmaan siitäkin kun niitä on aiemmin myönnetty liiankin avokätisesti. On suuri houkutus nyt karsia yritystukia rajulla kädellä, mutta se voi olla myös liian helppo ja yksinkertainen keino yrittää saada säästöjä aikaan, vaikka itse olen myös sitä kannattanut. Yritystuet pitäisi pystyä priorisoimaan ja perustelemaan aiempaa paremmin ja ohjaamaan niiden painopistettä enemmän yritysten TKI-sektorille.

 

[juba]

Yritystuet on tärkeitä, mutta liian usein säilyttäviä. Tuetaan jotakin auringonlaskun alaa jne.

Enemmän tukea ja kannustusta ja myös lainaa pitäisi kohdentaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä uusien tuotteiden saamiseksi markkinoille sekä olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden saamiseksi uusille markkina-alueille.

Suomen pieni markkina ei tue uusia yrityksiä vaan koittaa pitää vanhat elossa. Ikävä kyllä ne vanhat yritykset eivät enää osaa tuoda mitään oikeasti uutta markkinoille. Nokia on tästä räikein esimerkki, mutta samanlaisia on kosolti lisää.

Hulluja ideoita pitäisi tukea enemmän kuten vaikka jääkiekkopäiväkoti jossa oltaisiin koko päivä jäällä.

 

[Hermes#41]

Hulluja ideoita pitäisi tukea enemmän kuten vaikka jääkiekkopäiväkoti jossa oltaisiin koko päivä jäällä.

Totta, tosin tuosta hullut vanhemmat varmaan maksaisivat hyvin ilman tukiakin.

 

[Hexa]

Hallitus suunnittelee, että ne TE-toimistossa kokoaikatyötä hakevat osa-aikaiset, joille ei pystytä tarjoamaan kokoaikaista työtä, saisivat jatkossa velvoittavia työtarjouksia toiseen osa-aikaiseen työhön. Hakijalla olisi oikeus kieltäytyä tarjotusta paikasta, jos työpaikkahaastattelun jälkeen kävisi ilmi, ettei kahden työn tunteja voi sovittaa yhteen tai ne ylittäisivät 40 tuntia viikossa.

Tuossa pitää ottaa huomioon myös kuinka paljon todellisuudessa menee aikaa eri työpaikkojen välisiin siirtymiin ja matkoihin ja kuinka pitkiksi työpäivät silloin käytännössä venyvät, mikä lyhentää samalla vapaa-aikaa. Paperillahan nuo suunnitelmat voivat usein kuulostaa helpolta ratkaisulta, mutta entä sitten käytännössä. Pelkkä työtuntien määrä ei vielä kerro kaikkea.

 

[msg]

Siirretään kaikkien yritystukien käsittely samalle luukulle, jossa muutkin vastaavan toimeentulotuet käsitellään. Siinä voisi Nallekin ihmetellä kun rahaa ei tulekaan, kun ei ole kaavakkeet oikein täytetty.

 

[Boogey]

Tätähän heti alkuun pelkäsin, että osa-aikaiset laitetaan puoliväkisin sekaviin työsuhteisiin.

Hiukan haiskahtaa siltä että ajetaan sisään ideologisesti jenkkien mallia jossa tarvitaan useita matalapalkattuja töitä toimeentulon saavuttamiseksi.

Matalapalkkatyöhön liittyy myös tämä mielenkiintoinen piirre. Palkat eivät tunnu nousevan markkinaehtoisesti. Vaikka työvoimasta on pulaa se ei realisoudu palkkakehitykseen. Kestämätön yhtälö ellei sitten haluta tukea sosiaaliturvalla osittain. Mutta siitähän halutaan juuri pois.

Matalapalkka-alojen palkat eivät nouse, vaikka työvoimasta on pulaa koko Euroopassa

Matalapalkka-alojen palkat eivät nouse, vaikka työvoimasta on pulaa koko Euroopassa

yle.fi

Viimeisin Dansken ennuste povaa myös työttömyyden kuopasta aiempaa hiukan suurempaa. Jälleen kerran, milloin alkaa ne työllisyystoimien vaikutukset?

Dansken ennuste povaa entistä karumpia työttömyyslukuja

Pankki piti kuitenkin ennusteensa Suomen talouskasvusta ennallaan.

yle.fi

 

[sambersson]

Yritystukia halutaan tosiaan leikata oikealta ja vasemmalta. Sikäli ovat oikealla tiellä, jos vaaditaan esimerkiksi yritystoimintaa ja markkinoita kahlehtivien tukien leikkaamista. Sen sijaan tuet, jotka mm. parantavat Suomen asemaa ja luovat innovaatioita, ovat niitä joihin on saatava lisää rahaa.

En tiedä, kunhan mutuilen. Voisiko tässä olla taustalla se, että yritystukia menee suoraan tai liian helposti nostettavaksi osinkoina? Helppoa rahaa suoraa omaan taskuun, ilman vastikkeellisuutta tai korvamerkintää.

 

[rpeez]

Suomen yritystuet ovat todellakin liian pienet. Yksi syy on se, että eihän tästä ole edes eduskuntavaaleihin 2023 matkaa kun sen jälkeenkin iso kuoro huusi yritystukia alas. Kirjoitin muutaman kerran vaalien 2023 jälkeen, että tukia tulisi lisätä ja kohdentaa ne toisin. Erityisesti tutkimukseen ja koulutukseen painottaen.

Talouden ja yhteiskunnankin kannalta huonointa on jäädä nuolemaan näppejään. Tässä yksi syy, miksi haluaisin EU:lle lisää yhteisvelkaa.

Miten tuo edellä kirjoitettu liittyy yhteisvelkaan?

Toinen asia, minusta yhteisvelka = yksi tai useampi tunnollinen maksaa koko ison lainan takaisinmaksun maksuhaluttomien puolesta.
Mitä olen ymmärtänyt väärin?

 

[Cobol]

Miten tuo edellä kirjoitettu liittyy yhteisvelkaan?

Tuossa vaiheessa käsiteltiin tuotantokannustinta, joka on yritystuki ja otin siihen kantaa. Keskustelu aaltoilee.

Toinen asia, minusta yhteisvelka = yksi tai useampi tunnollinen maksaa koko ison lainan takaisinmaksun maksuhaluttomien puolesta.
Mitä olen ymmärtänyt väärin?

Kun joku maa jättää osansa yhteisvelasta maksamatta, puuttuva osuus joko vähennetään maan saamista tuista tai muut maat maksavat enemmän. EU-tuomioistuin on jo linjannut oikeuden tukien jäädyttämiseen mm. oikeusvaltioperiaatteen osalta. Eiköhän se ole mahdollista myös silloin, jos jäsenmaa jättää lyhennyksensä maksamatta.

 

[Cobol]

En tiedä, kunhan mutuilen. Voisiko tässä olla taustalla se, että yritystukia menee suoraan tai liian helposti nostettavaksi osinkoina? Helppoa rahaa suoraa omaan taskuun, ilman vastikkeellisuutta tai korvamerkintää.

Ei ihan suoraan mene, mutta esimerkiksi yritysten asuntorakentamista ja "kohtuuhintaista" asumista tukemalla valtio on auttanut yrityksen pörssiin ja hilloamaan sadat miljoonat omistajille. Tämä on tapahtunut pitkälti veronmaksajien kukkarosta.

Se mitä nyt tarvitsemme, on yhteisiä eurooppalaisia investointeja. Kiina ja USA pitävät kyllä huolen omista investoinneistaan. Suomessa EK ja demarit ovat löytäneet periaatetasolla toisensa joskaan esitykset yhteisestä eurooppalaistuesta eivät toki ole samanlaiset. Toivottavasti hallituskin eksyy tähän seuraan jossain vaiheessa.

 

[Satunnainen]

Ei ihan suoraan mene

Joskus voi kyllä kovasti näyttää siltä. Esim. Vikingline sai noin 20 M€ tukea, ja maksoi muutaman miljoonan tuota vähemmän osinkoina vuoden 2023 osalta. Yksinkertaistaen voisi siis sanoa, että veronmaksajat maksavat omistajien osingot. Toki tuo tuki on ilmeisen tärkeää, koska syystä tai toisesta rekkoja ei ilmeisesti voi kuljettaa yli meren Ruotsiin ja Viroon, jos sitä ei tehdä aluksella, joka on samalla kelluva hotelli/ravintola/viinakauppa.

 

[KooMT]

No jos nyt taas äsken verrattiin Ruotsiin niin siellähän ei noita varustamojen tukia edes lasketa yritystueksi kun se kirjataan erilailla. Ja eikö se Suomessakin mene että varustamo maksaa valtiolle ja valtio maksaa osan takaisin.

Ja eikö siellä ollut ravimaailmankin isoja tukia, mutta tehty vekslailua, että ensin maksellaan valtiolle ja valtio tilittää takaisin. Toisaalta itseä aina pohdituttaa että mikä on yritystuki ja millä mittarilla jossain tilastossa joku yritys nousee kärkisijalle. Itse voisin tulkita vaikka VR:n isoksi yritystuen saajaksi kun eihän rautatieyhtiöt maksa rataverkon käytöstä oliko nyt kymmenesosan mitä radanpitoon menee rahaa.

 

[Satunnainen]

Ja eikö siellä ollut ravimaailmankin isoja tukia, mutta tehty vekslailua, että ensin maksellaan valtiolle ja valtio tilittää takaisin.

Juurtaa siitä, kun Fintoto liitettiin Veikkaukseen. Aiemmin raviurheilu siis sai rahaa omalta vedonlyöntifirmaltaan, mutta se siis meni osaksi uutta Veikkausta (Veikkaus+RAY+Fintoto), ja raviratojen tuet ovat siis periaatteessa Veikkauksen rahaa, joka nykyisin kiertää valtion budjetin kautta.