Otetaan tämä vastaan, kiitokset selvennyksestä! Kuulostaa jo sinällään tuon osalta järkevämmältä.
Otetaan tämä vastaan, kiitokset selvennyksestä! Kuulostaa jo sinällään tuon osalta järkevämmältä.Täytyy hieman korjata esitettyjä käsitteitä. Esittämäsi luku on mediaanipalkka (tai palkansaajien mediaanitulo). EU:n moitteet lasketaan koko kansan mediaanitulon (ns. ekvivalentti mediaanitulo) perusteella. Se on huomattavasti pienempi, koska siihen huomioidaan myös muut kuin palkansaajat.
Tuossa vanhassa THL:n blogissa 40 % silloisesta mediaanitulosta oli 776 €/kk. Nykyään vertailukelpoinen summa on toki hieman suurempi, mutta minulla ei ole tuoreimpia lukuja tiedossani. Kuitenkaan se ei ole lähelläkään palkansaajien mediaanipalkkaa...
Orpohan sanoi keväällä, että melko pian heidän aloittaessaan uuden hallituksen kanssa kävi selväksi, että maan taloustilanne oli/on vielä huonompi kun he edes olivat ajatelleet sen olevan, ja tosiasiassa leikkauksia tarvittaisiin vieläkin enemmän.Leikkauslinja ei ole pakollinen, vaan poliittinen valinta, jolla rahoitetaan (velanoton ohella) rikkaampien veronalennukset. Myös lakoista aiheutuneet tappiot ovat suora ja täysin ennustettavissa ollut seuraus hallituksen ylimielisestä ja joustamattomasta politiikasta.
Selvä peli, en ole noissa jutuissa mitenkään asiantuntija, juttu vain pisti silmään liian korkeasta tukitilanteesta keskusteltaessa.Saa moittia ja saa kannella. Sitten kun faktoja katsotaan viranomaisselvityksenä, Suomen perusturva on Euroopan mittapuulla parhaimpien joukossa, sanoo sosiaaliturva- ja vakuutusosaston päällikkö Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM). Perusturvaetuuksia ovat esimerkiksi työttömyysturva ja sairauspäiväraha. Suomi on yksi harvoista jäsenmaista, joka on ratifioinut järjestökantelut mahdollistavan lisäpöytäkirjan.
Kun puhutaan perusturvasta Euroopassa, olemme yksi kärkimaista.
Euroopan sosiaalinen peruskirja ei ota huomioon Suomen järjestelmän erityispiirteitä, Siika-aho sanoo. Erityispiirteitä ovat palvelut, jotka kattavat osan sosiaaliturvasta, sekä asumistuki. Koska muissa maissa ei ole vastaavaa asumistukea kuin Suomessa, meidän asumistukea ei lasketa eurooppalaisissa vertailuissa mukaan.
Tämä siis faktoina.
Kaikki se hyvä mitä ay on saanut suomessa aikaan, koska siellä on isoja asioita joista me kaikki nytkin nautimme, niin he ovat valmiita romuttamaan tällä.
Toinen vaihtoehto on tosiaan jatkaa kuten ennenkin, ja laittaa lasku tuleville sukupolville. Ilmastonmuutoksen kanssakin kannatat varmaan samaa toimintatapaa.
Orpohan sanoi keväällä, että melko pian heidän aloittaessaan uuden hallituksen kanssa kävi selväksi, että maan taloustilanne oli/on vielä huonompi kun he edes olivat ajatelleet sen olevan, ja tosiasiassa leikkauksia tarvittaisiin vieläkin enemmän.
Kyllä näistä leikkauksista kärsivät eniten nuoret, työttömät, pienipalkkaiset naiset ja yksinhuoltajaperheet. Köyhyysrajan alle joutuu tuhansia ihmisiä, jotka kärsivät hallituksen toimista vielä pitkään. Suo siellä ja vetelä täällä... vai miten se menikään.Kyllä se on ihan tämä nykyhallitus joka niitä työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja päätti alkaa romuttamaan.
Kyllä näistä leikkauksista kärsivät eniten nuoret, työttömät, pienipalkkaiset naiset ja yksinhuoltajaperheet. Köyhyysrajan alle joutuu tuhansia ihmisiä, jotka kärsivät hallituksen toimista vielä pitkään. Suo siellä ja vetelä täällä... vai miten se menikään.
Kyllä näistä leikkauksista kärsivät eniten nuoret, työttömät, pienipalkkaiset naiset ja yksinhuoltajaperheet. Köyhyysrajan alle joutuu tuhansia ihmisiä, jotka kärsivät hallituksen toimista vielä pitkään. Suo siellä ja vetelä täällä... vai miten se menikään.
Vertailua Suomen kanssa vääristää se, että meillä asumistuki on keskeinen perusturvan muoto. Koska vastaavaa asumistukea ei muualla ole, suomalaista asumistukea ei lasketa mukaan vertailuissa.
On toki niitäkin, joilta ei parane viedä enää latiakaan, mutta tällaisessa taloustilanteessa meillä ei yksinkertaisesti ole varaa ylläpitää monen tukiakin saavan haluamaa elintasoa.
Jos haluaa saada yhtä hyvän elintason kuin työssäkäyvät, sitten varmaan pitää hankkia työpaikka.
Sanoisit vaan suoraan "mee vittu töihin" tollasen alentavan lässytyksen sijaan. Ei sitä työpaikkaa niin vaan "hankita" kun samaan paikkaa on sadasta tuhansiin kilpailevia hakijoita.
Mitenköhän kielitaidottomat afrikkalaiset ovat voineet työllistyä esim. ruokalähetiksi tai taksikuskiksi, mutta suomalainen suomea puhuva ei sitten siihen työpaikkaan kelpaisikaan.Ei sitä työpaikkaa niin vaan "hankita" kun samaan paikkaa on sadasta tuhansiin kilpailevia hakijoita.
Ylipäätään pitäisi käydä jokainen tukijärjestelmä läpi tässä taloustilanteessa. Varmasti niitä vastikkeettomia/tehottomia tukia löytyy monelta osa-alueelta. Tiukennettaisiin ylipäätään tukien saantia ja niiden kriteereitä mahdollisuuksien/lakien mukaan. Valtionavustukset, yritystuet/verotuet, kunta-avustukset, eläkkeet, säätiöiden avustaminen, valtionosuusjärjestelmät.
Toki mitään tukijärjestelmiä ei pitäisi liikaa karsia; että yrityksillä on mahdollisuus työllistää, ihmisillä varaa kouluttautua jne.
Onneksi kehitysyhteistyörahoista leikattiin, voisi leikata enemmän.
En ikinä menisi noihin töihin. Ennemmin sitten työttömänä huijaisin valtiota tekemällä pimeetä ja täysin laitonta yritystoimintaa.Mitenköhän kielitaidottomat afrikkalaiset ovat voineet työllistyä esim. ruokalähetiksi tai taksikuskiksi, mutta suomalainen suomea puhuva ei sitten siihen työpaikkaan kelpaisikaan.
Kenties et ole ajatuksesi kanssa yksin.En ikinä menisi noihin töihin. Ennemmin sitten työttömänä huijaisin valtiota tekemällä pimeetä ja täysin laitonta yritystoimintaa.
En tiedä miten tuon käsitit, minusta @Trimmer vihjasi kenties siihen, miten nämä wolt-kuskit toimivat. Voin tietty olla väärässä vai mitä sanoo Trimmer?Kenties et ole ajatuksesi kanssa yksin.
Ja ehkä se osaltaan kertoo, että tukien jakamisessa on korjattavaa ja ihmisten työhalujen motivoimisessa parannettavaa.
Wolt-kuskit ja niiden työmalli ja nykyinen taksijärjestelmä on sellainen etten ikimaailmassa tekisi sitä. Jos haluat kusettaa niin kuseta, mutta tee se edes tyylikkäästi ja oikeasti.En tiedä miten tuon käsitit, minusta @Trimmer vihjasi kenties siihen, miten nämä wolt-kuskit toimivat. Voin tietty olla väärässä vai mitä sanoo Trimmer?
Lienee kuitenkin sellainen pikku yhsityiskohta tuossa vähän persiillään noiden työpaikkojen kanssa, että niihin nyt ei vaan ole tekijöitä, mutta siihen osa-aikaisuuteen taas löytynee niin paikkoja, kuin tekijöitäkin.Keskustelu työttömyysturvan suojaosasta ja vuorotteluvapaasta osoittaa aika hyvin, että saavutetuista eduista tinkiminen on vaikeaa, vaikka ne perusteet kyseisten järjestelmien voimaantulolle ovat pitkälti poistuneet tai vaihtoehtoisesti järjestelmän toteutuminen on hyvin erilaista suhteessa tavoitteisiin (aikuiskoulutustuki). Esimerkiksi suojaosa luotiin silloin, kun työllisyysaste oli lähes 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin nyt ja silloin osa-aikatyön sovittaminen työttömyysturvaan oli hallinnollisesti paljon kuormittavampaa, kun ei ollut nykyisenlaista tulorekisteriä. Vähän kärjistetysti 10 vuotta sitten hyvän koulutuksen suorittaneet saattoivat olla valmistumisen jälkeen tovin työttömänä, kun nyt vastaavat revitään töihin jo kesken opintojen. Minusta siis on merkittävästi vähentynyt kansantaloudellinen tarve tukea erityisesti osa-aikatyötä, kun kokoaikatyötä tekevistä on pulaa monilla aloilla.
Suomen demografialla pitäisi olla selvää, että työikäisestä ja työkykyisestä väestöstä pitää pystyä repimään enemmän irti. Vähintään jomman kumman, työn tuottavuuden tai työtuntien määrän pitää nousta oleellisesti, jotta julkistalous voi olla kestävällä tasolla. Todennäköisesti molempien.
Suojaosa on osittain ollut luomassa nykyistä markkinahäiriötä, jossa yhteiskunta osin elättää ylivoimaista enemmistöä esimerkiksi vähittäiskaupan työntekijöistä. Nykyinen diili on ollut otollinen sekä kauppiaille että kaupan alan tekijöille, mutta ei niinkään veronmaksajille. Kun veronmaksajat nyt osittain luopuvat subventoimasta, markkina todennäköisesti tähän sopeutuu siten, että osa kaupan alan työntekijöistä vaihtaa aloille, jossa tehdä kokoaikatyötä ja kaupan alan työnantajat reagoivat asiaan solmimalla aiempaa enemmän kokoaikaisia työsuhteita.
Työssäoloehdon kiristäminen ja ansiopäivärahan porrastus luo itse asiassa hyvin samankaltaista dynamiikkaa esimerkiksi rakennus- tai puutarha-alalle. Nykyisellään joku rakennusmaalari tai asfalttimies tulee hyvin toimeen tekemällä 4-5 kk helvetisti töitä ja muun ajan vuodesta makoilee sohvalla ansiosidonnaista nauttien. Ehtojen kiristyessä osaltaan työntekijät miettivät alan vaihtamista paremman toimeentulon saamiseksi ja osaltaan työnantajat reagoivat pyrkimällä tarjoamaan koville osaajille aiempaa enemmän työtä.
Inhimillisesti tarkasteltuna muutokset voivat olla kovia, mutta mielestäni näiltä osin hallituksen päätökset ovat oikeita tai ainakin oikean suuntaisia ja tähän viittaa myös vm:n laskelmat. Sitten taas esimerkiksi irtisanomissuojan heikentäminen, lakko-oikeuden kaventaminen tai ekan saikkupäivän palkattomuus ovat enemmän eturyhmäpolitikointia kuin kansantaloudellisesti oleellisia asioita.
Kyllä minä voisin tuotakin ilmaisua käyttää, mutta lienee tahdikkaampi tuo minun valintani ilmaista asia.
En minä ole missään väittänyt, että kaikille suomalaisille olisi olemassa työpaikka. Tuolla tukien saajissa vaan sattuu olemaan (työttöminä) paljon työkykyisiä ihmisiä, joille ei vaan jostain syystä kelpaa mikä tahansa työ. Perusteluja sitten onkin laidasta laitaan, hyviä ja vähän vähemmän hyviä. Jos noista työkykyisistä edes osa saadaan peloteltua töihin, on siinä jo puoli voittoa. Jokainen työhaluton tuilla elävä syö niitä tukia niiltä muilta, jotka niitä oikeasti tarvitsevat.
Aktiivimalli oli idealtaan loistava, harmi että toteutus kustiin niin täydellisesti. Jos minä saisin päättää, niin jokainen vastikkeeton tuki pois ja tilalle äärimmäisen tiukat ehdot työllistymisen tai kouluttamisen osalta. Jos töitä ei löydy, aina voi opiskella uuteen ammattiin (tähän skenaarioon varmasti löydettäisiin joku ratkaisu, mikä takaisi opiskelun ajan toimeentulon). Jos se ammattikoulu sijaitsee vieraalla paikkakunnalla, sitten muutetaan sinne vieraalle paikkakunnalle. Niin on moni muukin tehnyt, ei se ole mitenkään ylivoimaista. Tai jos on, niin se on sitten viime kädessä kuitenkin oma valinta. Oikeasti työkyvyttömät toki edelleen otettaisiin huomioon, siinä sitten vain arvioitaisiin, että onko oikeasti työkyvytön, vai kykenisikö kuitenkin jotain tekemään.
Et ole väittänyt että kaikille suomalaisille löytyy työpaikka, mutta olet valmis pakkosiirtämään suomalaisia joille ei löydy työpaikkaa. Ja näiden ihmisten toimeentuloon opiskelun (mihin työpaikkaan?) ajaksi vaan "löydetään joku ratkaisu". Ihan hyvä että sinä et saa päättää.
Jonkun verran on kuitenkin yhteiskunta ja maailma muuttunut noista ajoista, kun kouluun hiihdettiin kesät talvet ja ylämäkeä oli molempiin suuntiin. Ei nykyisin 15-vuotias mihinkään töihin pääse, saati asumaan jonkun nurkkiin.Ei, kyllä minun ensisijainen ratkaisuni olisi leikata rajustikin noita tukia (poislukien ne oikeasti sairaat tai itsestä huolehtimiseen kyvyttömät). Eli se kuuluisa paluu sinne 70-luvulle, niinkuin te vasemmalla haluatte asian kuvata. Silloin 70-, 80- ja 90-lukujen omissa haasteissa ihmisistä kasvoi yksilöitä, jotka osaavat huolehtia itsestään, eikä silloin tullut kuulonkaan lähteä mankumaan rahaa valtiolta. Se oli viimeinen ratkaisu, johon turvauduttiin.
Ex-vaimon isoisä potkittiin kotoa 50-luvulla, kun ei suostunut mukautumaan vahvasto uskonnollisen suvun vakaumuksiin. Isoisä oli tuolloin 14-vuotias. Se ei häntä lannistanut; aloitti apupoikana kaupassa (asuen kaupan yläkerrassa), eteni siitä osakkaaksi (tai miksi sitä ikinä tuolloin kutsuttiinkaan) ja lunasti lopulta koko puljun itselleen. 21-vuotiaana. Kyllästyi kaupan pyörittämiseen ja myi sen pois, saaduilla rahoilla rahoitti itselleen kaupallista osaamista. Perusti sittemmin Suomen suurimmaksi nousseen tilintarkastusfirman, jonka myi eteenpäin isolla voitolla jenkkiläiselle yritykselle ja eläköityi sen verran fyrkkaa taskussaan, että siitä riitti lapsenlapsenlapsillekin mojova siivu perintöä (josta toki nämä joutuivat maksamaan isot summat veroa, jota saadaan taas pari loista elätettyä).
Enpä kyllä näe nykysukupolvesta tällaista kasvutarinaa mitenkään realistisena. Nykysukupolvi itkee rahan vähyydestä, mutta kun pitäisi itse tehdä asian eteen jotain, aletaan huutamaan kuorossa hyvinvointiyhteiskuntaa ja syytetään sitä hyvinvointiyhteiskuntaa taloudellista tuholta pelastavaa hallitusta riistäjiksi. Nythän tilanne on se, että kenenkään ei ole pakko tehdä mitään oman toimeentulon eteen, jos ei halua. Se on todella huono lähtötilanne. Ja todella huono lopputulema.
Yleistät kovasti kaikkia asioita ja leimaat koko nykysukupolven samanlaiseksi. No toki nuoriso on ollut pilalla ja vuosikymmeniä, mutta kummasti vain omastakin sukupolvesta ihan kelvollisia veronmaksajia on kasvanut.
Sitä en tiedä miksi sinäkin olet Kelan rahoilla aikanaan television ostanut, mutta sitten kritisoit täällä muita yhteiskunnan avusta.