Petteri Orpon hallitus

  • 1 155 986
  • 14 870

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Katainen oli ihan oikeassa.

Suojaosa oli suunnattu matalapalkkatueksi jos oikein muistan. Kun tuli voimaan lisäsi verotuloja ja toisaalta piti sen avulla (motivaatiolla) työskentelevät työmarkkinoissa kiinni.

Olihan siinä tottakai ongelmansa, suojaosan avulla tehtävä osa-aikatyö ei saa olla houkuttelevampaa kuin kokoaikatyö. Mallia olisi voinut kehittää alasajon sijaan.

Uskallan väittää että nyt poistolla passivoidaan jengiä enemmän kuin aktivoidaan. Orpon hallitus on ottanut mustavalkoisemman linjan työn suhteen, vaikka työn kehitys ei tätä tue.

Leikkauslinja kuitenkin pakollinen, kun Suomi on taloudellisesti kusessa, eikä näkymätkään liian hyvältä näytä. Ja mitä enemmän ay-johto usuttaa lakkoilemaan, niin sitä enemmän juntataan suomea maahan, kärsitään miljarditappioita ja työpaikkoja lähtee. Sitten leikkausvaade sen kun kasvaa entisestään.

Tosta viimeisestä kohdasta vähän eri mieltä. Etuuksiin tulee kuitenkin sen verran muutoksia, että uskoisin sen aktivoivan ainakin ne, jotka ovat siinä kunnossa, että voisivat ottaa vastaan työtä jos sitä tarjolle tulee järkevän matkan päästä.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Leikkauslinja kuitenkin pakollinen, kun Suomi on taloudellisesti kusessa, eikä näkymätkään liian hyvältä näytä.

Suoja osan kohdalla se lisäsi verotuloja tullessaan käyttöön, on siis myös mahdollista että poisto pienentää verokertymää enemmän kuin tuissa säästetään. Silloin se toimisi säästölinjaa vastaan. Tämä selvinnee kuitenkin vasta jonkin ajan jälkeen.

Tosta viimeisestä kohdasta vähän eri mieltä. Etuuksiin tulee kuitenkin sen verran muutoksia, että uskoisin sen aktivoivan ainakin ne, jotka ovat siinä kunnossa, että voisivat ottaa vastaan työtä jos sitä tarjolle tulee järkevän matkan päästä.

Ilmaisin itseni hiukan epäselvästi. Tarkoitin että uskon passivoituvien joukon olevan suurempi kuin aktivoituvien joukon. Molempia varmasti on.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
En ymmärrä miten suojaosan poisto lisää valtion tuloja tai vähentää menoja.

Nythän käytännössä se 300€ tai todellisuudessa varmaan isompikin työ jää työnhakijalta tekemättä ja verot saamatta. Valtio maksaa samat sosiaaliturvat (no leikattuna tosin). En jaksa uskoa, että kukan olisi tuon suojaosan takia osa-aikaisena.

No nyt alkaa realisoitumaan noiden leikkausten vaikutukset. Mielenkiintoista seurata minne mennään. Eikä kovin mukavaa katseltavaa kun osaamattomat leikkii ihmisten toimeentulolla ja terveydellä.
 

rpeez

Jäsen
No nyt alkaa realisoitumaan noiden leikkausten vaikutukset. Mielenkiintoista seurata minne mennään. Eikä kovin mukavaa katseltavaa kun osaamattomat leikkii ihmisten toimeentulolla ja terveydellä.

Ehkä fokus kannattaa alkaa siirtämään suunnitelmissa olevaan yleistukeen, jos se todellakin tulee mahdollistamaan osittaisen työnteon kuten @Cobol arvioi alla. Kuulostaa mielenkiintoiselta muutokselta, pitää ruvetakin vähän seuraamaan mistä siinä oikeasti on kyse. Edit, tässä STM tiedote yleistuesta.

Sen sijaan on mahdollista, että suojaosan poistaminen on välitoimi. Hallituksen tavoitteena on luoda yksi yleistuki ja se tulee ns. puoliväliriiheen 2025, jos mahdollista. Pitäisi olla ja Orpo on tätä jo tuonut esille. Uusi yleistuki mahdollistaisi osittaisen työskentelyn, jos olen oikein ymmärtänyt ja jos tuki sellaisena hyväksytään.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri

Muutos ollut voimassa yhden päivän ja jo varaudutaan että se voidaan palauttaa. Järkiperuste odottaa tuloksia mutta niissä voi kestää.

Työllisyyslukujen kannalta suojaosan poisto on erityisen ongelmallinen, sillä eikös siinä käy niin että passivoituvat listautuvat työttömyystilastoon ja aktivoituvat (osa aikatyö -> sattuu löytämään kokoaikatyön) eivät näy tilastoissa.

Ylläoleva lienee myös yksi syy miksi hallitus tykkää puhua työtunneista.
 

rpeez

Jäsen
Tuossa Kauman viestissä varmaan tämä on se pointti:

– Kannustinloukku on kohdistunut juuri siihen kohtaan, missä suojaosa saavuttaa maksimin, eli 300 euroon. Ihmiset eivät välttämättä tee enempää töitä kuin suojaosan verran.

Tekisin itsekin niin, että lopettaisin jonkun projektin kesken 300 euron kohdalla ja jatkaisin töitä seuraavan kuukauden alkaessa, jos se vain jotenkin on mahdollista projektin osalta.

Mutta hyvä juttu, jos reagoivat jos menee negatiiviseksi.


Tosiaankin tuosta yleistuessa taitaa nämä asiat joka tapauksessa muuttua.

Mielestäni hallitus epäonnistuu tiedottamisessa.
Tällaisista asioista voisi julkaista paljon konkreettisia kansantajuisia infoja roadmappeineen, ja selittää suunnitelmat mieluummin liian usein kuin liian vähän, sen sijaan että käyttää jotain yleisluontoisia "olemme parantamassa taloutta" fraaseja joita eivät usko kukaan joka haluaa vähänkin olla epäuskoinen, tai käy juupas-eipäs leikkejä vasemmiston kanssa A-studiossa.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
GKS Tychy #92, Savinainen ja Ässien sylkykupit
Olen tässä ketjussa kritisoinut moneen kertaan suojaosan poistoa. Samalla olen tuonut asiaa esiin nimenomaan henkilökohtaisten avun tarvitsijoiden (välilliset työnantajat), sekä avustajien näkökulmasta.

Osa-aikaisen työn tarve ei tule katoamaan mihinkään, se lisääntyy. On ihan perusteltua pohdinta suojaosan poiston suhteen, jos kohteena on henkilö joka kieltäytyy tekemästä töitä yli suojaosan verran. Kaikkia ei voida kuitenkaan niputtaa samaan koriin.

Otetaan nyt tilanne, jossa henkilökohtaisen avun tarvitsija tarvitsee avustajaa vaikkapa kolmena/neljänä päivänä viikossa. Tähän on löydetty osa-aikainen työntekijä, joka soveltuu työhön. Molemmat hyötyvät suojaosasta, työnantajana toimiva avunsaaja sekä työntekijä. Työntekijä laitetaan hakemaan kokoaikaista työtä tai toista osa-aikaista työtä siihen rinnalle. Katsotaan tilannetta avun saajan, eli työnantajan näkökulmasta. Hän ei selviydy kotona ilman apua ja alkaa jo tuossa kohtaa etsiä usein tilalle uutta työntekijää. Hänellä on pelko omasta tulevaisuudestaan. Kuvitellaan, että avustaja ottaa toisen osa-aikaisen työn vastaan. Avustettava tarvitsee apua tiettyinä päivinä tiettyyn aikaan. Ei se auta häntä yhtään, jos hänen avustajansa on silloin toisaalla toisessa osa-aikaisessa työssä.

Ei tämä ole niin yksinkertaista. Ei suojaosan poisto työllistä yhtään enempää, eikä sillä tule olemaan työllistäviä vaikutuksia. Minulle on aivan sama, onko kyseinen vastaantulo nimeltään suojaosa, osa-aikaisuuden tuki tai kohdentuuko se harkinnanvaraisesti ja tapauskohtaisesti. Jotakin tarvitaan, koska tuon osa-aikaisuuden tarve EI tule katoamaan mihinkään, vaan se pikemminkin lisääntyy tulevaisuudessa. Suojaosa on ollut hyvä kannustin ottamaan vastaan näitä töitä. Fakta on, että jonkun pitää nuo työt tehdä, sillä se toinen vaihtoehto on huomattavasti kalliimpi ja samalla epäinhimillisempi.

Mitä tulee kohdennettuihin leikkauksiin. On pitkä aika sanoa, että katsellaan parin vuoden päästä seurauksia. Meillä on jo nyt n.10% lapsista olosuhteissa, joissa toimeentulo on alta lipan. Mikä on tämä luku 2 vuoden päästä? Jos se on vahingollinen, niin ei niitä seurauksia korjata enää mitenkään. Näen inhimillistä hätää ja avun tarvetta työssäni päivittäin. Nykyinen lastensuojelun tila ja siihenkin kohdistuneet leikkaukset ovat hämmentäviä. Siellä on perusteltu tiettyjä toimia työllisyysvaikutuksilla, ilman että on edes konkreettista toivoa, että ne olisivat sellaisia.
 
Viimeksi muokattu:

Jeffrey

Jäsen
Suojaosan poistosta jossain mediassa oli haastattelu muutoksen kärsijöissä. Siitä nousi itselle silmiin muutama muusikko (olisiko jopa ollut muusikko pariskunta?) Joka oli elänyt työttömyysturvalla ja keikkaa oli riittänyt jotakuinkin suojaosan verran. Nyt kun suojaosa poistetaan niin sanoivat etteivät enää tule taloudellisesti toimeen.

Pakostakin tästä herää kysymys, onko tällaisen rahoittaminen verovaroin mielekästä - varsinkin kun hyvinvointiyhteiskunta on kovaa vauhtia murenemassa. Uskoisin tämän tuovan myös kansantalouden tuottavuutta henkilöiden lopulta hakeutuvan työmarkkinoiden käytettäväksi.

Muusikko vielä valitteli, ettei keikkaa kannata nyt enää ottaa vastaan kun sen ansioista lähtee noin puolet pois. Tämä on sellainen asia joka koskee myös täysipäiväistä palkansaajia, vaikkakin silloin ansioita nakertaa vero eikä tukien vähentyminen. Eli tässä kohtaa jopa ilman suojaosaa tuonsaaja on yhdenvertainen palkansaajan kanssa, joilla marginaalivero on aika nopeasti tuolla noin 50 prosentissa.

Ainakaan nyt tässä skoopissa mukana olleet "kärsijät" ovat mielestäni sellaisia joita yhteiskunnan ei pääsääntöisesti kuulukkaan maksaa. Oikeita kärsijöitä varmasti on heitäkin, mutta lopulta makrotasolla kysymys on kokonaisuudesta.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Suoja osan kohdalla se lisäsi verotuloja tullessaan käyttöön, on siis myös mahdollista että poisto pienentää verokertymää enemmän kuin tuissa säästetään. Silloin se toimisi säästölinjaa vastaan. Tämä selvinnee kuitenkin vasta jonkin ajan jälkeen.

...

Ymmärrän oikein hyvin että suojaisan poisto aiheuttaa porua, enkä nytkään ole ihan varma, oliko tuo ollenkaan oikea kohde leikata ja onko edes pidempi ratkaisu vai enemmän kokeilutyyppinen säästökuurien keskellä. Mutta kuten @rpeez mainitsee, niin siinä on kikkailun mahdollisuus ollut, ja yksi esimerkki Suomessa olleesta kannustinloukusta.

Itse kritisoin opiskelun aikana kovinkin niitä tulorajoja, että kuinka paljon voi töitä tehdä, ettei tuet mene. Joka kuukausi piti tarkkaan laskea minkä verran vuoroja pystyi ottamaan ja milloin pitää sanoa ei voi enää ottaa. Silloin harrastin juuri sitä kikkailua paljonkin. Toki siinä mielessä onnekas, että oli sitä duunia, eikä heidän olisi tarvinnut edes minua sinne ottaa, kun en juuri ko. alan ihmisiä edes ollut, mutta se siitä. Pari kertaa meni se tuloraja yli, ja hirveä säätö siitä sitten pitääkö opintotuki maksaa nyt takaisin vai mikä homma. Silloin olin voimakkaasti sitä mieltä että tuloraja pois, nyt vähän 50-50 sen kanssa. Siinä on puolensa ja puolensa. Vähän sama nyt tämän työttömyystuen suojaosan kanssa noin ideologisesti.
 

ftr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Huuhkajat, Borussia Dortmund
Ymmärrän oikein hyvin että suojaisan poisto aiheuttaa porua, enkä nytkään ole ihan varma, oliko tuo ollenkaan oikea kohde leikata ja onko edes pidempi ratkaisu vai enemmän kokeilutyyppinen säästökuurien keskellä. Mutta kuten @rpeez mainitsee, niin siinä on kikkailun mahdollisuus ollut, ja yksi esimerkki Suomessa olleesta kannustinloukusta.

Itse kritisoin opiskelun aikana kovinkin niitä tulorajoja, että kuinka paljon voi töitä tehdä, ettei tuet mene. Joka kuukausi piti tarkkaan laskea minkä verran vuoroja pystyi ottamaan ja milloin pitää sanoa ei voi enää ottaa. Silloin harrastin juuri sitä kikkailua paljonkin. Toki siinä mielessä onnekas, että oli sitä duunia, eikä heidän olisi tarvinnut edes minua sinne ottaa, kun en juuri ko. alan ihmisiä edes ollut, mutta se siitä. Pari kertaa meni se tuloraja yli, ja hirveä säätö siitä sitten pitääkö opintotuki maksaa nyt takaisin vai mikä homma. Silloin olin voimakkaasti sitä mieltä että tuloraja pois, nyt vähän 50-50 sen kanssa. Siinä on puolensa ja puolensa. Vähän sama nyt tämän työttömyystuen suojaosan kanssa noin ideologisesti.

Olihan opiskeluajan vuosituloraja jossain vaiheessa naurettavan pieni (muistaakseni n. 9000€ luokkaa), kun sen pystyi ylittämään ihan kesätöillä. Nyt se taitaa olla fiksumpaa luokkaa.

Kun muita tukia laskettiin, joilla kannustavuutta ottaa työtä vastaan parannettiin, niin olikohan tarpeellista samalla poistaa vielä suojaosatkin? Siitä saadaan varmaankin lähitulevaisuudessa tietoa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Mitä tulee kohdennettuihin leikkauksiin. On pitkä aika sanoa, että katsellaan parin vuoden päästä seurauksia. Meillä on jo nyt n.10% lapsista olosuhteissa, joissa toimeentulo on alta lipan. Mikä on tämä luku 2 vuoden päästä? Jos se on vahingollinen, niin ei niitä seurauksia korjata enää mitenkään. Näen inhimillistä hätää ja avun tarvetta työssäni päivittäin. Nykyinen lastensuojelun tila ja siihenkin kohdistuneet leikkaukset ovat hämmentäviä. Siellä on perusteltu tiettyjä toimia työllisyysvaikutuksilla, ilman että on edes konkreettista toivoa, että ne olisivat sellaisia.
Niin, se on toki ymmärrettävä, että monet leikkaukset aiheuttavat myös kuluja - kuvitellaan vaikka että karsitaan poliisin, lastensuojelun ja lasten- ja nuorten mielenterveystyön menoja 25%. Tämä iso ja merkittävä summa varmaan näkyisi ehkä seuraavan vuoden taseessa melkein sellaisenaan, mutta pidemmällä tähtäimellä se tietysti lisäisi valtavasti vajetta ja kuluja. Se maksaisi paljon enemmän kuin säästäisi.

Tässä suhteessa edelleenkin sinä todellisena ratkaisuna on kaksi sanaa: talouskasvu ja demografia. Leikkaukset vaikuttavat edelliseen korkeintaan marginaalisesti ja jälkimmäiseen lähinnä negatiivisesti. Leikkaukset ovat oireen, ei sairauden perussyyn hoitamista. Ja niitä voidaan suorittaa myös erittäin vahingollisesti ja päämääräänsä haittaavasti.
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Elä sen mukaan, minkä pystyt itse kustantamaan ja jos jää kovin vähän käpälään niin se on voi voi.

No eikös se näin kuuluisi yleensä ottaen mennäkin?

Meillä on totuttu tuensaajien piirissä ihan liian avokätisiin tukiin viime vuosina. Ei ketään tietenkään pidä hunningolle jättää, mutta tässäkin ketjussa (vai oliko AY) yksi kirjoittaja valitteli, että 1000€/kk ei riitä elämiseen, vaikka pakolliset kulut siitä on jo maksettu...
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
No eikös se näin kuuluisi yleensä ottaen mennäkin?

Meillä on totuttu tuensaajien piirissä ihan liian avokätisiin tukiin viime vuosina. Ei ketään tietenkään pidä hunningolle jättää, mutta tässäkin ketjussa (vai oliko AY) yksi kirjoittaja valitteli, että 1000€/kk ei riitä elämiseen, vaikka pakolliset kulut siitä on jo maksettu...
Niinpä. Alituisesta porusta päätellen, mitä kuulee ja mitä näkee netinkin jutuissa sama ajattelu näyttää riivaavan myös muita kuin tukien saajia. Pitää olla kaikki sama, mitä naapurillakin on ja jos ei ole niin elämä on päin helvettiä ja elämä kohtelee kaltoin.
 

Zolomy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerrotaan lähiviikkoina
Leikkauslinja kuitenkin pakollinen, kun Suomi on taloudellisesti kusessa, eikä näkymätkään liian hyvältä näytä. Ja mitä enemmän ay-johto usuttaa lakkoilemaan, niin sitä enemmän juntataan suomea maahan, kärsitään miljarditappioita ja työpaikkoja lähtee. Sitten leikkausvaade sen kun kasvaa entisestään.

Leikkauslinja ei ole pakollinen, vaan poliittinen valinta, jolla rahoitetaan (velanoton ohella) rikkaampien veronalennukset. Myös lakoista aiheutuneet tappiot ovat suora ja täysin ennustettavissa ollut seuraus hallituksen ylimielisestä ja joustamattomasta politiikasta.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tämä on harvalle mikään erityinen houkutus, huomattavasti useammalle sen sijaan pakko.
Ja jos nyt jokainen työtön tekisi joka kuukausi sen kolmensadan edestä niitä osa-aika töitä, niin kiva summahan siitäkin talouden kiertoon tulisi, toisin kuin rikkaiden veroalella. Jotenkin voisi siis äkkiseltään kuvitella, että ensimmäinen vaihtoehto enemmän sitä hyvää synnyttäisi kuitenkin. Ihan siis sellaista, josta ei kenenkään työssä olevan kannata ainakaan katellinen olla.
Ihan vaan, jos vaikka 50 000 työtöntä tekee tuon 300 lisää ilman tukien leikkausta/kk, niin tänne tulee kiertoon jo sellaiset 180 miljonaa lisäeuroa, joilla voisi kuvitella olevan vaikutusta jo kansantaloudellisestikin, ja voisi vaikka lisätä jossakin päin sitä ihan kokoaikatyönkin määrää, mutta eihän se nyt sellainen sovi, että joku saa jotakin lisää, mutta se taas sopii oikein hyvin, että ei saa samaa palkkaa. Ja sitten sitä köyhää tai pienituloista syytetään kateelliseksi. Pah!
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Keskustelu työttömyysturvan suojaosasta ja vuorotteluvapaasta osoittaa aika hyvin, että saavutetuista eduista tinkiminen on vaikeaa, vaikka ne perusteet kyseisten järjestelmien voimaantulolle ovat pitkälti poistuneet tai vaihtoehtoisesti järjestelmän toteutuminen on hyvin erilaista suhteessa tavoitteisiin (aikuiskoulutustuki). Esimerkiksi suojaosa luotiin silloin, kun työllisyysaste oli lähes 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin nyt ja silloin osa-aikatyön sovittaminen työttömyysturvaan oli hallinnollisesti paljon kuormittavampaa, kun ei ollut nykyisenlaista tulorekisteriä. Vähän kärjistetysti 10 vuotta sitten hyvän koulutuksen suorittaneet saattoivat olla valmistumisen jälkeen tovin työttömänä, kun nyt vastaavat revitään töihin jo kesken opintojen. Minusta siis on merkittävästi vähentynyt kansantaloudellinen tarve tukea erityisesti osa-aikatyötä, kun kokoaikatyötä tekevistä on pulaa monilla aloilla.

Suomen demografialla pitäisi olla selvää, että työikäisestä ja työkykyisestä väestöstä pitää pystyä repimään enemmän irti. Vähintään jomman kumman, työn tuottavuuden tai työtuntien määrän pitää nousta oleellisesti, jotta julkistalous voi olla kestävällä tasolla. Todennäköisesti molempien.

Suojaosa on osittain ollut luomassa nykyistä markkinahäiriötä, jossa yhteiskunta osin elättää ylivoimaista enemmistöä esimerkiksi vähittäiskaupan työntekijöistä. Nykyinen diili on ollut otollinen sekä kauppiaille että kaupan alan tekijöille, mutta ei niinkään veronmaksajille. Kun veronmaksajat nyt osittain luopuvat subventoimasta, markkina todennäköisesti tähän sopeutuu siten, että osa kaupan alan työntekijöistä vaihtaa aloille, jossa tehdä kokoaikatyötä ja kaupan alan työnantajat reagoivat asiaan solmimalla aiempaa enemmän kokoaikaisia työsuhteita.

Työssäoloehdon kiristäminen ja ansiopäivärahan porrastus luo itse asiassa hyvin samankaltaista dynamiikkaa esimerkiksi rakennus- tai puutarha-alalle. Nykyisellään joku rakennusmaalari tai asfalttimies tulee hyvin toimeen tekemällä 4-5 kk helvetisti töitä ja muun ajan vuodesta makoilee sohvalla ansiosidonnaista nauttien. Ehtojen kiristyessä osaltaan työntekijät miettivät alan vaihtamista paremman toimeentulon saamiseksi ja osaltaan työnantajat reagoivat pyrkimällä tarjoamaan koville osaajille aiempaa enemmän työtä.

Inhimillisesti tarkasteltuna muutokset voivat olla kovia, mutta mielestäni näiltä osin hallituksen päätökset ovat oikeita tai ainakin oikean suuntaisia ja tähän viittaa myös vm:n laskelmat. Sitten taas esimerkiksi irtisanomissuojan heikentäminen, lakko-oikeuden kaventaminen tai ekan saikkupäivän palkattomuus ovat enemmän eturyhmäpolitikointia kuin kansantaloudellisesti oleellisia asioita.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Leikkauslinja ei ole pakollinen, vaan poliittinen valinta, jolla rahoitetaan (velanoton ohella) rikkaampien veronalennukset. Myös lakoista aiheutuneet tappiot ovat suora ja täysin ennustettavissa ollut seuraus hallituksen ylimielisestä ja joustamattomasta politiikasta.
Tällä hetkellä ay-johdon toiminta vaikuttaa juuri siltä, että heitä ei kyllä kiinnosta mikään muu kun oman valta-aseman säilyttäminen. Ei paljoa kupissa paina se, että tämä tulee viemään niin heidän jäsentensä kuin jäsenistöön kuulumattomien työpaikkoja ihan varmasti, ja pahimmassa tapauksessa aika nopeastikin, mikäli jatkavat tuota säppiään vielä riittävän kauan. Ja veronmaksajat kiittävät tästä uppiniskaisesta ja vanhakantaisesta asenteesta. Kaikki se hyvä mitä ay on saanut suomessa aikaan, koska siellä on isoja asioita joista me kaikki nytkin nautimme, niin he ovat valmiita romuttamaan tällä.
 
Viimeksi muokattu:

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Leikkauslinja ei ole pakollinen, vaan poliittinen valinta, jolla rahoitetaan (velanoton ohella) rikkaampien veronalennukset. Myös lakoista aiheutuneet tappiot ovat suora ja täysin ennustettavissa ollut seuraus hallituksen ylimielisestä ja joustamattomasta politiikasta.
Toinen vaihtoehto on tosiaan jatkaa kuten ennenkin, ja laittaa lasku tuleville sukupolville. Ilmastonmuutoksen kanssakin kannatat varmaan samaa toimintatapaa.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kannattaa lukea. Se hyvä hallitusohjelma..


Tuossakin taitaa olla taustalla se, että EU:n mielestä Suomen asumistuki ei ole sosiaaliturvaa.


Kannattaa tutustua. Jos oikeasti luulee, että Suomessa on länsimaiseksi maaksi matala sosiaaliturva, niin on kyllä melko hukassa. Jos sitten ei itsekään laske asumistukea sosiaaliturvaan, niin sittenhän sen asumistuen leikkaaminen ei pitäisi yhtään haitatakaan.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
GKS Tychy #92, Savinainen ja Ässien sylkykupit
Meillä on totuttu tuensaajien piirissä ihan liian avokätisiin tukiin viime vuosina.
Eikö ollut huoli, että sieltä Euroopasta tullaan meitä pian moittimaan ja neuvomaan. Ainakin moititaan jo.

 

hk65

Jäsen
Kannattaa lukea. Se hyvä hallitusohjelma..

"Komitea määrittelee sosiaaliturvaetuuden liian alhaiseksi, jos se jää alle puoleen maan mediaanitulosta." Riitti, kun luki tämän.

Mediaanitulo kesäkuussa 2023 on ollut Tilastokeskuksen mukaan 3822 eurorahaa. Komitea voi työntää päänsä takaisin perseeseensä, jos kuvittelee, että pelkkänä sosiaaliturvana tulisi täällä saada lähemmäs 2000 euroa. Etenkään kun sitä asumistukea ei lasketa turvaksi.

Edit. Tähän tulikin jo selitys, joten jättäkää mieluiten vaan huomioimatta koko viesti
 
Viimeksi muokattu:

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Eikö ollut huoli, että sieltä Euroopasta tullaan meitä pian moittimaan ja neuvomaan. Ainakin moititaan jo.


Kurkkaas tuosta ylhäältä tuo toinen linkki.

Voidaan toki poistaa se asumistuki kokonaan, ja nostaa toimeentulotukea EU:n vaatimalle tasolle, jotta ei moitittavaa ole. Veikkaanpa, että kokonaissumma kansalaiselle jäisi roimasti pienemmäksi...
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mediaanitulo kesäkuussa 2023 on ollut Tilastokeskuksen mukaan 3822 eurorahaa. Komitea voi työntää päänsä takaisin perseeseensä, jos kuvittelee, että pelkkänä sosiaaliturvana tulisi täällä saada lähemmäs 2000 euroa. Etenkään kun sitä asumistukea ei lasketa turvaksi.
Täytyy hieman korjata esitettyjä käsitteitä. Esittämäsi luku on mediaanipalkka (tai palkansaajien mediaanitulo). EU:n moitteet lasketaan koko kansan mediaanitulon (ns. ekvivalentti mediaanitulo) perusteella. Se on huomattavasti pienempi, koska siihen huomioidaan myös muut kuin palkansaajat.

Tuossa vanhassa THL:n blogissa 40 % silloisesta mediaanitulosta oli 776 €/kk. Nykyään vertailukelpoinen summa on toki hieman suurempi, mutta minulla ei ole tuoreimpia lukuja tiedossani. Kuitenkaan se ei ole lähelläkään palkansaajien mediaanipalkkaa...
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Eikö ollut huoli, että sieltä Euroopasta tullaan meitä pian moittimaan ja neuvomaan. Ainakin moititaan jo.

Saa moittia ja saa kannella. Sitten kun faktoja katsotaan viranomaisselvityksenä, Suomen perusturva on Euroopan mittapuulla parhaimpien joukossa, sanoo sosiaaliturva- ja vakuutusosaston päällikkö Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM). Perusturvaetuuksia ovat esimerkiksi työttömyysturva ja sairauspäiväraha. Suomi on yksi harvoista jäsenmaista, joka on ratifioinut järjestökantelut mahdollistavan lisäpöytäkirjan.

Kun puhutaan perusturvasta Euroopassa, olemme yksi kärkimaista.

Euroopan sosiaalinen peruskirja ei ota huomioon Suomen järjestelmän erityispiirteitä, Siika-aho sanoo. Erityispiirteitä ovat palvelut, jotka kattavat osan sosiaaliturvasta, sekä asumistuki. Koska muissa maissa ei ole vastaavaa asumistukea kuin Suomessa, meidän asumistukea ei lasketa eurooppalaisissa vertailuissa mukaan.

Tämä siis faktoina.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös