Petteri Orpon hallitus

[Alejandro]

Pari toisenlaista esimerkkiä. Norjan öljyvarannot. Jos siellä olisi ollut suomalaisia päättäjiä, niin olisi myyty Shellille hyvään hintaan muutamalla miljardilla oitis. Turskanpurijat näyttivät porukalla keskisormea ja tuloksena maailman suurimpia rahastoja - ever.

Menee jo vähän ohi aiheen, mutta norjalaiset meinasivat pilata koko homman vaihtamalla öljyalueita Volvon osakkeisiin ruotsalaisten kanssa. Ruotsi ei suostunut diiliin. Googlettamalla "Volvo deal" löytyy lisäinfoa - en nyt muista tarkemmin tarinan eri nyansseja. Absurdi juttu. Toki pitää myös muistaa, että tanskalaiset myivät alunperin nuo öljyalueet Norjalle.

Jos miettii kuinka järkyttävän iso firma Nokia oli Suomelle 2000-luvun alussa, niin katsokaa huviksenne Novo Nordiskin markkina-arvoa. Tanskalaisilla on tällä hetkellä heidän oma Nokiansa. Erona on toki se, että tanskalaisilla yrityksillä menee muutenkin lujaa. Ei voi kuin kateellisena seurata vierestä.

 

[masaman]

Menee jo vähän ohi aiheen, mutta norjalaiset meinasivat pilata koko homman vaihtamalla öljyalueita Volvon osakkeisiin ruotsalaisten kanssa. Ruotsi ei suostunut diiliin. Googlettamalla "Volvo deal" löytyy lisäinfoa - en nyt muista tarkemmin tarinan eri nyansseja. Absurdi juttu. Toki pitää myös muistaa, että tanskalaiset myivät alunperin nuo öljyalueet Norjalle.

Jos miettii kuinka järkyttävän iso firma Nokia oli Suomelle 2000-luvun alussa, niin katsokaa huviksenne Novo Nordiskin markkina-arvoa. Tanskalaisilla on tällä hetkellä heidän oma Nokiansa. Erona on toki se, että tanskalaisilla yrityksillä menee muutenkin lujaa. Ei voi kuin kateellisena seurata vierestä.

Novo nordisk on kyllä huikea firma.

Apropoo, mikä on Tanskassa verotus verrattuna Suomeen? Eikös siellä käynyt hiukan sillä tavalla, että pystyvät jopa laskemaan verotusta Novo Nordiskin tuoman rahavirran takia...

Kyllä sitä maailmalla mahdollisuuksia on. Etiäpäin ja tukemaan innovaatioita. Valitettavasti se ei helpolla tule, kun koulutusten taso laskee säästöjenkin takia, mutta ehkä eniten sen takia, jos määrä merkitsee rahoituksessa laatua enemmän.

 

[Hermes#41]

Suomen teollisuudessa on vähän se ongelma, ettei ihan kauheasti mitään uutta ole saatu kehitettyä. Konepajateollisuuden tuotteet esimerkiksi pohjautuu pitkälti viime vuosituhannen innovaatioihin, joita toki koko ajan kehitetään.

Sitten kun jotain uutta saadaan aikaan, niin nopeasti joku ulkomaalainen sen ostaa ja valtion avustuksilla kehitetty juttu karkaa ulkomaille ennenkuin investointi ehtii mitään valtiolle tuottamaan.

Monet startupit ovat kehittäneet tuotettaan vuosikausia ilman merkittävää myyntiä. Onneksi sentään jotkut jopa kasvavat oikeaksi liiketoiminnaksi.

Kyllä jollain konstilla pitäisi keksiä miten saadaan uusia yrityksiä synnytettyä ja nykyiset työllistämään. Ei ihmisten ajaminen ahtaalle luo yhtäkään uutta työpaikkaa. Yritystuista varmasti voi karsia, mutta esimerkiksi palkkatuki on oikeasti työllistävä yritystuki, joka luo työpaikkoja. Varsinkin niihin pieniin yrityksiin, joilla jokainen uusi työntekijä on iso riski. Sampin osa-aikatyö mahdollistaa palkata esim. puolikas työntekijä, jos ei ole mahdollista kokoaikaista heti työllistää. Näitä asioita hallituksen pitäisi tukea.

Tuntuu, EK ei halua uusia yrityksiä sotkemaan markkinoita vaan pitää nykyiset asemat. Siksi hallitukselle on lobattu tuota tuubaa mitä nyt tekevät. Ihan vastaavaa tekee myös lääkäriliitto, joka ei halua lisätä koulutuspaikkoja. Pidetään samalla tapaa asemista kiinni kuten työntekijäpuolella.

 

[Mikael Pelzfuss]

Novo nordisk on kyllä huikea firma.

Apropoo, mikä on Tanskassa verotus verrattuna Suomeen? Eikös siellä käynyt hiukan sillä tavalla, että pystyvät jopa laskemaan verotusta Novo Nordiskin tuoman rahavirran takia...

Kyllä sitä maailmalla mahdollisuuksia on. Etiäpäin ja tukemaan innovaatioita. Valitettavasti se ei helpolla tule, kun koulutusten taso laskee säästöjenkin takia, mutta ehkä eniten sen takia, jos määrä merkitsee rahoituksessa laatua enemmän.

Novo Nordisk on hieno menestystarina. Ei kai vastaanvan syntyminen Suomessa ole täysin poissuljettu mahdollisuus, mutta ei sellaisen varaan voi suunnitella valtion taloutta. Todennäköisempää, ja pitkällä tähtäimellä ehkä toivottavampaakin, olisi se, että Suomeen syntyisi useita pienempiä menestysyrityksiä. Ei Tanskallekaan tee hyvää tulla liian riippuvaiseksi yhden yrityksen menestyksestä.

Mielestäni on vähän kummallista, että Orpon hallituksen uudistusten vastustajille Tanska kelpaa esimerkiksi vain veroasteen osalta. Suomessa on puhuttu jo yli kymmenen vuotta työttömyysturvan Tanskan mallista, jossa ansiosidonnainen on erittäin voimakkaasti porrastettu. Tanskassa myös irtisanominen on erittäin helppoa. Yli 20 vuotta sitten toteutettujen uudistuksien jälkeen Tanskan talous on kasvanut nopeasti. Suomessa hallituksen huomattavasti kevyemmät uudistukset meinaavat nyt aiheuttaa yleislakon.

Akavan (ei siis mitään työnantajien propagandaa) tekemän selvityksen mukaan Tanskassa paikallinen sopiminen on huomattavasti pidemmällä kuin Suomessa. Tämäkään ei kelpaa ay-liikkeelle. Tanskassa ei myöskään ole lakiin kirjattuja säännöksiä sairasloman palkallisuudesta, vaan asia sovitaan työehtosopimuksissa. Tämäkään ei kelpaa Suomessa ay-liikkeelle. Tuon linkitetyn Iltalehden jutun mukaan työehtosopimukset eivät ole yleissitovia. Tätä ei Suomessa kukaan uskalla edes ehdottaa, koska lopputuloksen tietää jokainen.

Innovaatiot ja niiden onnistunut kaupallistaminen ei tapahdu itsestään. Suomessa on hyvin johdettuja ja huonosti johdettuja yrityksiä ja niin on varmasti Tanskassakin. Tällä hetkellä Tanskan liiketoimintaympäristö vain vaikuttaisi tukevan paremmin yritysten menestystä. Muuttamalla Suomen työmarkkinoita samaan suuntaan pystyisimme lisäämään suomalaisyritysten kasvumahdollisuuksia. Minun mielestäni näissä hallituksen kaavailemissa muutoksissa ei ole kyse mistään köyhien kyykyttämisestä tai työväen riistosta vaan melko maltillisista muutoksista, joilla yritetään parantaa työn tekemisen kannustavuutta sekä lisätä joustavuutta työmarkkinoilla ja taloudessa samaan tapaan kuin esim. Tanskassa on tehty.

 

[Ollakseni]

Ehkä ei kannattaisi mennä myöskään poliitikkojen tai yhteiskunnan selän taakse piiloon. Me ollaan ihan itse tehty liian vähän lapsia, ei olla pystytty kehittämään tarpeeksi uusia innovatiota Nokian jälkeen ja liian moni meistä hiihtelee työvoiman ulkopuolella.

Perkeleen eläkeläiset kun vain loikoilevat eivätkä töitä tee. 2022 eläkemenot olivat 34,9 miljardia euroa. Työllisyysaste on korkeammalla kuin se oli Sipilän kauden päättyessä.

 

[Mikael Pelzfuss]

Perkeleen eläkeläiset kun vain loikoilevat eivätkä töitä tee. 2022 eläkemenot olivat 34,9 miljardia euroa. Työllisyysaste on korkeammalla kuin se oli Sipilän kauden päättyessä.

Kyllähän se työllisyysaste nousee, kun työmarkkinoilta poistuu koko ajan enemmän väkeä kuin sinne valmistuu. Työttömyysaste on siitä huolimatta Tilastokeskuksen lukujen mukaan 7,6% ja työvoimahallinnon lukujen mukaan suurempi. Tuo pitäisi saada painettua sinne 3-4 prosentin tuntumaan, jolloin valtion menot vähenisivät ja tulot kasvaisivat.

En ymmärrä missä mielessä viittasit eläkeläisiin. Heidän määränsä on se mikä se on. Me voimme ainoastaan vaikuttaa siihen, kuinka moni tekee työtä, jotta voimme esim. maksaa nuo eläkkeet.

 

[Tadu]

Voipi olla, että uusi Nokia syntyy, mutta sitä odotellessa voisi menoja vähentää.

 

[masaman]

Novo Nordisk on hieno menestystarina. Ei kai vastaanvan syntyminen Suomessa ole täysin poissuljettu mahdollisuus, mutta ei sellaisen varaan voi suunnitella valtion taloutta. Todennäköisempää, ja pitkällä tähtäimellä ehkä toivottavampaakin, olisi se, että Suomeen syntyisi useita pienempiä menestysyrityksiä. Ei Tanskallekaan tee hyvää tulla liian riippuvaiseksi yhden yrityksen menestyksestä.

Mielestäni on vähän kummallista, että Orpon hallituksen uudistusten vastustajille Tanska kelpaa esimerkiksi vain veroasteen osalta. Suomessa on puhuttu jo yli kymmenen vuotta työttömyysturvan Tanskan mallista, jossa ansiosidonnainen on erittäin voimakkaasti porrastettu. Tanskassa myös irtisanominen on erittäin helppoa. Yli 20 vuotta sitten toteutettujen uudistuksien jälkeen Tanskan talous on kasvanut nopeasti. Suomessa hallituksen huomattavasti kevyemmät uudistukset meinaavat nyt aiheuttaa yleislakon.

Akavan (ei siis mitään työnantajien propagandaa) tekemän selvityksen mukaan Tanskassa paikallinen sopiminen on huomattavasti pidemmällä kuin Suomessa. Tämäkään ei kelpaa ay-liikkeelle. Tanskassa ei myöskään ole lakiin kirjattuja säännöksiä sairasloman palkallisuudesta, vaan asia sovitaan työehtosopimuksissa. Tämäkään ei kelpaa Suomessa ay-liikkeelle. Tuon linkitetyn Iltalehden jutun mukaan työehtosopimukset eivät ole yleissitovia. Tätä ei Suomessa kukaan uskalla edes ehdottaa, koska lopputuloksen tietää jokainen.

Innovaatiot ja niiden onnistunut kaupallistaminen ei tapahdu itsestään. Suomessa on hyvin johdettuja ja huonosti johdettuja yrityksiä ja niin on varmasti Tanskassakin. Tällä hetkellä Tanskan liiketoimintaympäristö vain vaikuttaisi tukevan paremmin yritysten menestystä. Muuttamalla Suomen työmarkkinoita samaan suuntaan pystyisimme lisäämään suomalaisyritysten kasvumahdollisuuksia. Minun mielestäni näissä hallituksen kaavailemissa muutoksissa ei ole kyse mistään köyhien kyykyttämisestä tai työväen riistosta vaan melko maltillisista muutoksista, joilla yritetään parantaa työn tekemisen kannustavuutta sekä lisätä joustavuutta työmarkkinoilla ja taloudessa samaan tapaan kuin esim. Tanskassa on tehty.

Uteliaisuuttani kysyin verotuksesta. Tekstini ei pitänyt olla kyllä mikään hyökkäys takavasemmalta, pahoittelut.

Tarkoitukseni oli alleviivata innovaatioiden tärkeyttä ja sitä, että niitä pystyttäisiin tukemaan, jotta ihme voitaisiin toistaa vaikka sitten useammalle pienemmällä ihmeellä. Nokia työllisti kuitenkin Suomea kymmenin tuhansin työpaikoin.

Itse en ole mitenkään lakkointoilija. Ongelmana ei ole mielestäni irtisanomisen muutokset, vaan lähinnä oikeusturva poispotkitulle ja onko sitä.

Fakta on kuitenkin se, että yhdessä tässä ollaan ja hallituksella on iso velvollisuus saada asioita eteenpäin. Se, että ovatko ne Tanskan mallin mukaiset ja kuinka ne täällä toimivat jäävät myöhempien sukupolvien maksettavaksi ja murheeksi.

 

[masaman]

Edelliseen vielä lisäyksenä, että kuinka paljon mahdetaan maksaa vielä 90-luvun jälkimainingeista. Vieläkin tulee vastaan yrittäjiä, jotka niitä ruokoja vielä lyhentävät.

Iso asia on myös se, että miksi meillä on niin paljon työkyvyttömyyseläkkeelle jäävä nelikymppisiä. Jottai tarttis tehdä, että laiva kääntyy.

 

[Mikael Pelzfuss]

Uteliaisuuttani kysyin verotuksesta. Tekstini ei pitänyt olla kyllä mikään hyökkäys takavasemmalta, pahoittelut.

Luin tuon sitten vähän väärin. Eduskuntavaalien yhteydessä esim. Sanna Marin totesi, että Tanskassa on korkeampi veroaste kuin Suomessa ja luulin sinun viittaavan tähän.

 

[masaman]

Luin tuon sitten vähän väärin. Eduskuntavaalien yhteydessä esim. Sanna Marin totesi, että Tanskassa on korkeampi veroaste kuin Suomessa ja luulin sinun viittaavan tähän.

Ok. Mutta mikä se on? Onko meillä jollain tavalla iso ero vai missä mennään?

 

[Mikael Pelzfuss]

Ok. Mutta mikä se on? Onko meillä jollain tavalla iso ero vai missä mennään?

Laskentatapoja on vähän erilaisia ja veroaste voi vaihdella vuosittain. Tässä Tanskan veroasteeksi on saatu 46,34% ja Suomen 42,19%. Tuossa ei kerrota miltä vuodelta tuo on ja mitä kaikkia kuluja tuossa on laskettu veroihin. Sivusto kyllä näyttää ihan luotettavalta. X:stä löytyi näköjään kuvioitakin, joissa vuodelle 2022 oli saatu Suomelle korkeampi veroaste kuin Tanskalle. Kaiken kaikkiaan Suomen ja Tanskan veroasteet ovat ilmeisesti aika lähellä toisiaan.

 

[Tadu]

Laskentatapoja on vähän erilaisia ja veroaste voi vaihdella vuosittain. Tässä Tanskan veroasteeksi on saatu 46,34% ja Suomen 42,19%. Tuossa ei kerrota miltä vuodelta tuo on ja mitä kaikkia kuluja tuossa on laskettu veroihin. Sivusto kyllä näyttää ihan luotettavalta. X:stä löytyi näköjään kuvioitakin, joissa vuodelle 2022 oli saatu Suomelle korkeampi veroaste kuin Tanskalle. Kaiken kaikkiaan Suomen ja Tanskan veroasteet ovat ilmeisesti aika lähellä toisiaan.

Sitten kun lasketaan kaikki veroluonteiset maksut, kuten eläkemaksut, niin yllätys yllätys Suomi on henkilöverotuksessa maailman top-2 maita ja Tanska takana.

 

[Cobol]

Laskentatapoja on vähän erilaisia ja veroaste voi vaihdella vuosittain. Tässä Tanskan veroasteeksi on saatu 46,34% ja Suomen 42,19%. Tuossa ei kerrota miltä vuodelta tuo on ja mitä kaikkia kuluja tuossa on laskettu veroihin. Sivusto kyllä näyttää ihan luotettavalta. X:stä löytyi näköjään kuvioitakin, joissa vuodelle 2022 oli saatu Suomelle korkeampi veroaste kuin Tanskalle. Kaiken kaikkiaan Suomen ja Tanskan veroasteet ovat ilmeisesti aika lähellä toisiaan.

Oiskohan tässä tuorein OECD:n ja yleisesti käytetty tilasto? Tanska 41.9 ja Suomi 43. Ero voi kuulostaa pieneltä, mutta on prosenteissa vajaat kolme prosenttia.

Suomi on tukien luvattu maa, aivan kärkeä Euroopassa ja laajemminkin. Meillä on kova ansiotuloverotus keskituloista ylöspäin. Veroasteemme on OECD:n kärkeä. Silti otamme nousukaudellakin velkaa miljarditolkulla, jotta menoja voidaan maksaa. Ja tietenkään valtion menoja ei saa vähentää vaan entisestään lisätä, sanoo vasemmisto.

 

[Kimmo_Ahteri]

Ei nyt ihan hirveän pitkä aika ole kun VM kertoi että kokonaisveroaste tippuu lähivuosina johtuen fossiilisten verokertymän laskusta. Vaikka hallitus ei tekisi mitään, parin vuoden kuluttua veroaste on n. 40%. Ja tämä ei ole niin hyvä uutinen kun voisi luulla, sillä valtion talous tulee olemaan enemmän alijäämäinen jos menoja ei saada hillittyä samassa suhteessa.

Että jos hallitusohjelmassa oli joitakin sivuja jossa luvattiin ettei veroja kiristetä, ne voi käyttää sytykkeenä.

 

[Raid76]

Peltokankaalla nyt ainakin taitaa pensaa riittää, kun korttikin lähti poliisin matkaan. Kummasti se on kavunnut taas kohti kahta euroa litralta, ainakin ysikasin osalta. Oliko se niin, et nyt saa maailman markkinatilanne vaikuttaa siihen hintaan, että se koski vain edellistä hallitusta, jolloin sillä ei ollut mitään merkitystä? Äänestetään pensan hinnan korottajat ulos, vai miten se slogan meni.

 

[Normandia]

Toisaalta kukaan ei tikullakaan koske esim. yritystukiin tai säätiöiden verovapauteen, josta varmasti iso säästö saataisiin. Eläkkeet sama juttu. Hallituksesta toiseen yhtä vaikeaa, vaikka yritystukien leikkaamiseen on eri työryhmiä perusteltu ja eri puolueiden ohjelmisessa näiden karsimisesta puhutaan. Toki eläkeikiä nostettiin jossain kohtaan, että eläkkeistä hieman leikattiin. Toki hyvä että kehitysyhteistyörahoista leikattiin.

Kyllä sieltä ne isot uudistukset puuttuu hallituksesta toiseen ja vaalikaudesta toiseen mennään täysin näpertelyllä. Toki maailmantalous ja työpaikkojen jatkuva vähentyminen rajoitteensa asettaa.

 

[Hermes#41]

Oiskohan tässä tuorein OECD:n ja yleisesti käytetty tilasto? Tanska 41.9 ja Suomi 43. Ero voi kuulostaa pieneltä, mutta on prosenteissa vajaat kolme prosenttia.

Suomi on tukien luvattu maa, aivan kärkeä Euroopassa ja laajemminkin. Meillä on kova ansiotuloverotus keskituloista ylöspäin. Veroasteemme on OECD:n kärkeä. Silti otamme nousukaudellakin velkaa miljarditolkulla, jotta menoja voidaan maksaa. Ja tietenkään valtion menoja ei saa vähentää vaan entisestään lisätä, sanoo vasemmisto.

Prosenteissa Suomi on edellä, mutta Tanskan BKT n. on 1/3 suomea isompi, joten kerättyjä Euroja (kruunuja) kertyy silti tanskassa enemmän noilla prosenteilla. Bkt:n ollessa pieni, on pakko kerätä enemmän veroja.

Ja joo vasemmisto haaveilee talouskasvusta jne. , mutta se vaan on ainoa keino millä tästä suosta noustaan. Ilman kasvua ei ole enää kohta mistä leikata.

Ja korostan vielä että pitää myös säästää, mutta se ei saa olla pois kasvusta. Pitää uskaltaa myös investoida.

 

[Cobol]

Ja joo vasemmisto haaveilee talouskasvusta jne. , mutta se vaan on ainoa keino millä tästä suosta noustaan. Ilman kasvua ei ole enää kohta mistä leikata.

Ekonomistien mukaan pitää tehdä molemmat. Leikata ja luoda talouskasvua. Tähän hallitus sopi pyrittävän vaikka nyt jälkikäteen katsoen keinot eivät välttämättä ole oikeita tai ainakaan riittäviä.

Ja korostan vielä että pitää myös säästää, mutta se ei saa olla pois kasvusta. Pitää uskaltaa myös investoida.

Investointeihin hallitus tulee laittamaan vielä paljon lisää rahaa. Erityisesti vihreään siirtymään. EU on joutunut USA:n, Saksan ja Ranskan sekä myös Kiinan takia tilanteeseen, jossa niukat valtiontuet ovat historiaa. Kun USA, Saksa ja Ranska houkuttelevat teollisuuden investointeja miljardien eurojen valtiontuilla, Suomi uhkaa jäädä kilpailussa jalkoihin.

Yksi esimerkki tappiosta. Viime vuonna norjalainen akkuvalmistaja Freyr ilmoitti laittavansa hyllylle suunnitelmat akkutehtaan rakentamiseksi Vaasaan. Yhtiö keskittyy rakentamaan tehdasta Georgian osavaltioon Yhdysvaltoihin, missä se pääsee hyötymään presidentti Joe Bidenin IRA-tukiohjelmaan sisältyvistä verohelpotuksista.

 

[tommy36]

Voipi olla, että uusi Nokia syntyy, mutta sitä odotellessa voisi menoja vähentää.

Tai tuloja lisätä, tai jopa sekä että.

 

[tommy36]

Ehkä ei kannattaisi mennä myöskään poliitikkojen tai yhteiskunnan selän taakse piiloon. Me ollaan ihan itse tehty liian vähän lapsia, ei olla pystytty kehittämään tarpeeksi uusia innovatiota Nokian jälkeen ja liian moni meistä hiihtelee työvoiman ulkopuolella.

Ihan itse me ollaan tämä soppa keitetty. Ulkopuolelta (lähinnä Venäjältä) on sitten tullut mausteita, jotka on antanut vähän lisäpotkua keitokseen. Nyt pitäisi todeta tilanne, kääriä hihat ja ruveta hommiin, eikä keskittyä kitinään ja vanhojen etuuksien puolustamiseen. Tämä koskee niin ammattiliittoja kuin esim.
tehottomista yritystuista kynsin hampain kiinni pitäviä teollisuusjohtajiakin.

Veteraanit sanoivat, ettei saa jäädä tuleen makaamaan. Ihan liian kauan Suomessa on nyt tehty niin.

En mä mene niiden selän taakse piiloon, vaan poliitikot voisivat ottaa vastuun omasta huonosti tehdystä työstään, ja alkaa miettimään asioita siten, että niihin neuvotteluihin kiinni päästään. Tähän paskaan on tuhlattu jo hyvä tovi, ja aikaiseksi saatu vain lakkosuma, joten ei ihan putkeen ole mennyt. Poliitikot siis voisivat lopettaa itse sen kitinän ja pelottelun ja alkaa tekemään oikeasti töitä reivaten eturyhmänsä ovista ja ikkunoista.

 

[tommy36]

Ekonomistien mukaan pitää tehdä molemmat. Leikata ja luoda talouskasvua. Tähän hallitus sopi pyrittävän vaikka nyt jälkikäteen katsoen keinot eivät välttämättä ole oikeita tai ainakaan riittäviä.



Investointeihin hallitus tulee laittamaan vielä paljon lisää rahaa. Erityisesti vihreään siirtymään. EU on joutunut USA:n, Saksan ja Ranskan sekä myös Kiinan takia tilanteeseen, jossa niukat valtiontuet ovat historiaa. Kun USA, Saksa ja Ranska houkuttelevat teollisuuden investointeja miljardien eurojen valtiontuilla, Suomi uhkaa jäädä kilpailussa jalkoihin.

Yksi esimerkki tappiosta. Viime vuonna norjalainen akkuvalmistaja Freyr ilmoitti laittavansa hyllylle suunnitelmat akkutehtaan rakentamiseksi Vaasaan. Yhtiö keskittyy rakentamaan tehdasta Georgian osavaltioon Yhdysvaltoihin, missä se pääsee hyötymään presidentti Joe Bidenin IRA-tukiohjelmaan sisältyvistä verohelpotuksista.

Tietyllä tapaahan tällaiset juuri ovat osoituksia siitä, mikä yritystenkin moraalissa on pielessä, joten ei niitä tarvitse erityisesti silloin hallitusten suojella. Harmihan tuo ehdottomasti on, mutta toivotaan ettei jäädä tuleen makaamaan, ja voihan täälläkin investoida sitten sitä omaa rahaa siihen akkuteollisuuteen, sillä materiaalia ja osaamistakin kai pitäisi löytyä. Ei kai tässä voida sitten odottaa vain, että verovapauden perään itkevät yritykset syöksyisivät tänne sijoittelemaan, ja sitten vaan odotellaan kädet ristissä.
Täällähän on tuntunut olevan ontoa esim luovutella tontteja sopuhintaan näihin datakeskushaaveisiin, joissa aina kova lupaus työllisyysvaikutuksista, joissa totussa sitten lopulta on ihan toinen, ja siellä istuu sitten jättihallissa lopulta kaksi työntekijää. (Osittain kärjistetty).

 

[tommy36]

Sitten kun lasketaan kaikki veroluonteiset maksut, kuten eläkemaksut, niin yllätys yllätys Suomi on henkilöverotuksessa maailman top-2 maita ja Tanska takana.

Toisaaltahan niillä eläkemaksuilla on luotu melkoinen omaisuus, jota ei eri järjestelmissä saman muotoisena ole, joten ei ne ihan hukkaan ole menneet onneksi.

 

[Aces High]

Tietyllä tapaahan tällaiset juuri ovat osoituksia siitä, mikä yritystenkin moraalissa on pielessä, joten ei niitä tarvitse erityisesti silloin hallitusten suojella. Harmihan tuo ehdottomasti on, mutta toivotaan ettei jäädä tuleen makaamaan, ja voihan täälläkin investoida sitten sitä omaa rahaa siihen akkuteollisuuteen, sillä materiaalia ja osaamistakin kai pitäisi löytyä. Ei kai tässä voida sitten odottaa vain, että verovapauden perään itkevät yritykset syöksyisivät tänne sijoittelemaan, ja sitten vaan odotellaan kädet ristissä.
Täällähän on tuntunut olevan ontoa esim luovutella tontteja sopuhintaan näihin datakeskushaaveisiin, joissa aina kova lupaus työllisyysvaikutuksista, joissa totussa sitten lopulta on ihan toinen, ja siellä istuu sitten jättihallissa lopulta kaksi työntekijää. (Osittain kärjistetty).

Ja vastaus löytyy businessten kansallistamisesta? Väärä vuosituhat ja väärä valtio.

 

[12961]

Tuskin hyväksytään. Maltillista oikeistoa jurppii eri maissa erityisesti se, että ay-liike ja ympäristöjärjestöt saisivat tätä kautta eräänlaisen juridisen aseman yritysten ja niiden tuotannon osalta. Tietenkin mm. vasemmisto, ay-liike ja ympäristöjärjestöt ovat tästä innoissaan. Näiden tahojen joukkokanneoikeus yrityksiä vastaan arveluttaa.

Luettuani saksalaisia ja muita lähteitä oletan, että joko päätöstä siirretään/täydennetään tai direktiivi kaatuu. Nuo siis todennäköisimmät-

Nyt on kyseessä varsin vaikeasti mitattavia asioita, joista yritetään säätää huolellisuusperiaatteella. Olisikohan myös EU:n sisällä kulttuurieroja, jotka vaikuttavat väkisinkin soveltamiseen?

Mitattavissakin muutoksissa soveltaminen on aivan erilaista Etelä-Euroopassa ja Pohjoismaissa. Suomi vieläpä helposti keihäänkärkenä. Ettei vaan kävisi niin, että mennään varmuuden vuoksi vähän liian tarkasti ja huolellisesti ettei vain kukaan sano mitään? Menetetään siinä samassa kilpailuedun kautta markkinoita viivyttelijöille.

CBAMista on ensimmäisten raporttien osalta kokemusta ja melkoinen on virkainnon ero Suomen, Italian ja Kreikan välillä. Nuo päästötonnit ovat sentään kovempia laskettavia ja mitattavia kuin yhteiskuntavastuu huolellisuusperiaatteella.

Missä on idealismin vastapainona terve kyynisyys käytännön asioissa?