Petteri Orpon hallitus

[Cobol]

Marinin/Rinteen hallitus on enemmän syyllinen, koska eivät korjanneet edellisten hallitusten virheitä? Toki muuten samaa mieltä.

Käsi pystyyn, se näkemys ei kestä kriittistä tarkastelua. Kyllä vastuu menee aiemmille hallituksille ja viimeisimmistä erityisesti Sipilän hallitukselle.

 

[DAF]

Sipilän hallituksella ja nykyisellä on koulutuksen osalta yksi yhteinen nimittäjä, eikä se ole valitettavasti pieni asia. Vierastin tuolloista puhetta koulutusvihamielisestä hallituksesta, mutta kummankin kohdalla voi kyllä surutta puhua koulutusvälinpitämättömyydestä. Ei siinä Marinin hallitus mitenkään hyvin onnistunut sekään, mutta oli vähemmän koulutusvälinpitämätön.

Mikä se yksi nimittäjä sitten on? Sen fraktion logossa on keltaista ja sinistä. On asioita, joissa he ehkä herättelevät hyvinkin, mutta heidän koulutuspoliittisen ohjelmansa kohdalla on korvia huumaava hiljaisuus. Tässä mielessä ikävää on, että perinteinen sivistyspuolue - vieläpä ministerivastuulla - antaa tämän tapahtua. Kokoomuksen kopolinjalla voitaisiin saada paljonkin hyvää aikaan edelleen, mutta kun huomio kääntyy muualle, sekin vesittyy.

 

[kyykäärme]

Sipilän hallituksella ja nykyisellä on koulutuksen osalta yksi yhteinen nimittäjä, eikä se ole valitettavasti pieni asia. Vierastin tuolloista puhetta koulutusvihamielisestä hallituksesta, mutta kummankin kohdalla voi kyllä surutta puhua koulutusvälinpitämättömyydestä. Ei siinä Marinin hallitus mitenkään hyvin onnistunut sekään, mutta oli vähemmän koulutusvälinpitämätön.

Mikä se yksi nimittäjä sitten on? Sen fraktion logossa on keltaista ja sinistä. On asioita, joissa he ehkä herättelevät hyvinkin, mutta heidän koulutuspoliittisen ohjelmansa kohdalla on korvia huumaava hiljaisuus. Tässä mielessä ikävää on, että perinteinen sivistyspuolue - vieläpä ministerivastuulla - antaa tämän tapahtua. Kokoomuksen kopolinjalla voitaisiin saada paljonkin hyvää aikaan edelleen, mutta kun huomio kääntyy muualle, sekin vesittyy.

Siinä on kyllä huomattava ero, miten Andersson ja Henriksson näkyvät esimerkiksi opettajien lehdissä, muissa julkaisuissa, tilaisuuksissa, Facebook-ryhmissä ym. Andersson oli aktiivinen, kävi jopa facessa välillä vastailemassa opettajien kommentteihin, ja hänestä jäi sellainen kuva, että hän edes yritti ymmärtää koulumaailmaa ja haki ratkaisuja. Henrikssonista ei ole vielä tullut minkäänlaista kuvaa, kun hän ei näy missään, paitsi spekulaatioissa eurovaaleihin osallistumisesta.

 

[mjr]

Käsi pystyyn, se näkemys ei kestä kriittistä tarkastelua. Kyllä vastuu menee aiemmille hallituksille ja viimeisimmistä erityisesti Sipilän hallitukselle.

Sipilän hallituksen riehunta niin ammatillisen koulutuksen kuin korkeakoulujen suhteen oli käsittämätöntä ja käsittämättömän lyhytnäköistä. Ammatillista koulutusta osittain ajettiin ihan vaan alas, syystä koska?

 

[Timbit]

Siinä on kyllä huomattava ero, miten Andersson ja Henriksson näkyvät esimerkiksi opettajien lehdissä, muissa julkaisuissa, tilaisuuksissa, Facebook-ryhmissä ym. Andersson oli aktiivinen, kävi jopa facessa välillä vastailemassa opettajien kommentteihin, ja hänestä jäi sellainen kuva, että hän edes yritti ymmärtää koulumaailmaa ja haki ratkaisuja. Henrikssonista ei ole vielä tullut minkäänlaista kuvaa, kun hän ei näy missään, paitsi spekulaatioissa eurovaaleihin osallistumisesta.

Mutta saiko Andersson mitään konkreettista aikaan? Vuoden 2019 lopulla hän sanoi eräässä haastattelussa, että poikien aseman parantaminen koulussa on hänelle prioriteetti numero yksi. Tulosten perusteella se ei sitten kovin tärkeää hänelle ollut. Ei tietenkään yksi ministeri voi yksin korjata niin isoa epäkohtaa, mutta laitettiinko mitään toimenpiteitä edes alulle?

 

[kyykäärme]

Mutta saiko Andersson mitään konkreettista aikaan? Vuoden 2019 lopulla hän sanoi eräässä haastattelussa, että poikien aseman parantaminen koulussa on hänelle prioriteetti numero yksi. Tulosten perusteella se ei sitten kovin tärkeää hänelle ollut. Ei tietenkään yksi ministeri voi yksin korjata niin isoa epäkohtaa, mutta laitettiinko mitään toimenpiteitä edes alulle?

Meillä on koulussa pyörinyt kuraattorin pitämä "poikakerho", missä itsensä liemeen saattaneet tai huonosti koulussa viihtyvät poikaoppilaat kohtaavat. Onko sitten hyviä tuloksia siitä, enpä osaa sanoa. Enkä kyllä sitäkään, liittyykö tämä Anderssoniin mitenkään. Pientä on panostus ollut joka tapauksessa. Koulumaailmassa poliitikkojen ja virkamiesten puheet ja lupaukset ylipäänsä ovat yksi asia ja toteutus sitten toinen. Aika usein ajatellaan, että opettajat toteuttavat hienot visiot ja innovaatiot, mutta palkallista työaikaa toteuttamiselle ei anneta.

Edellisessä opetussuunnitelmauudistuksessa vähennettiin valinnaisia huomattavasti, mikä oli huono asia sellaisille yläkouluikäisille pojille, joilla olisi käden taitoja, mutta lukuhommat eivät kiinnosta. Mutta se oli jo ennen Anderssonin aikaa.

 

[Normandia]

On edellisen hallituksen toimissa jotain positiivisia panostuksia, joita haaveilisi tulevien hallituksienkin tekevän. Toimia, millä saataisiin ihmisiä paremmin töihin ja kouluttautumaan. Toimia joilla edistettäisiin investointeja, ennen korkojen ja inflaation hiipumista. Toki hallituskaudesta toiseen vaaditaan kyllä enemmän neuvottelua, osapuolista riippumatta.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkojen määrää lisätään lisäbudjetissa noin 4 800 paikalla.

Korkeakoulutuki on 134 miljoonaa euroa.

– Lisätalousarvioon on koottu merkittävä yli 200 miljoonan tukipaketti oppimista kasvua ja opetusta tukemaan niin kouluissa kuin harrastuksissa, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo.

Panostuksia lisätään myös tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Elvytystoimissa korostuvat väyläinvestoinnit ja ympäristö.

Liikenteen suorat investoinnit ovat arvoltaan noin 450 miljoonaa euroa. Pidemmällä aikavälillä liikenteen kehittämiseen varataan yli 755 miljoona euroa.

– Näistä raide- ja ratikkainvestointeja on yli 600 miljoonaa euroa, Ohisalo sanoo.

Aiemmin perustettavaksi sovittua ilmastorahastoa pääomitetaan lisäbudjetissa 300 miljoonalla eurolla.

– Ilmastorahasto keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen, Ohisalo kertoo.

5,5 miljardin lisäbudjetti: Kunnille 1,4 miljardia ja liikenteeseen yli miljardi – Näin lisärahaa jaetaan

Budjettialijäämä kasvaa ennätyksellisen suuren lisätalousarvion myötä 18,8 miljardiin euroon. Luvassa myös lähes 5 000 uutta aloituspaikkaa korkeakouluihin ja ilmastorahastoon 300 miljoonaa

www.ts.fi

 

[Tadu]

On edellisen hallituksen toimissa jotain positiivisia panostuksia, joita haaveilisi tulevien hallituksienkin tekevän. Toimia, millä saataisiin ihmisiä paremmin töihin ja kouluttautumaan. Toimia joilla edistettäisiin investointeja, ennen korkojen ja inflaation hiipumista. Toki hallituskaudesta toiseen vaaditaan kyllä enemmän neuvottelua, osapuolista riippumatta.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkojen määrää lisätään lisäbudjetissa noin 4 800 paikalla.

Korkeakoulutuki on 134 miljoonaa euroa.

– Lisätalousarvioon on koottu merkittävä yli 200 miljoonan tukipaketti oppimista kasvua ja opetusta tukemaan niin kouluissa kuin harrastuksissa, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo.

Panostuksia lisätään myös tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Elvytystoimissa korostuvat väyläinvestoinnit ja ympäristö.

Liikenteen suorat investoinnit ovat arvoltaan noin 450 miljoonaa euroa. Pidemmällä aikavälillä liikenteen kehittämiseen varataan yli 755 miljoona euroa.

– Näistä raide- ja ratikkainvestointeja on yli 600 miljoonaa euroa, Ohisalo sanoo.

Aiemmin perustettavaksi sovittua ilmastorahastoa pääomitetaan lisäbudjetissa 300 miljoonalla eurolla.

– Ilmastorahasto keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen, Ohisalo kertoo.

5,5 miljardin lisäbudjetti: Kunnille 1,4 miljardia ja liikenteeseen yli miljardi – Näin lisärahaa jaetaan

Budjettialijäämä kasvaa ennätyksellisen suuren lisätalousarvion myötä 18,8 miljardiin euroon. Luvassa myös lähes 5 000 uutta aloituspaikkaa korkeakouluihin ja ilmastorahastoon 300 miljoonaa

www.ts.fi

Vielä kun näihin investointeihin olisi löydetty muita maksajia kuin tulevat sukupolvet, niin voisin itsekin kehua.

 

[Normandia]

Vielä kun näihin investointeihin olisi löydetty muita maksajia kuin tulevat sukupolvet, niin voisin itsekin kehua.

Mutta ei me saada tänne investointeja, jollei panosteta infraan ja esim. korkeakouluihin. Orpokin panostaa tunnin junaan. Toki nämä investoinnit voidaan jättää tekemättä, mutta sitten ei kannata ihmetellä ettei Suomen vienti ja tuonti vedä, kun maailmantalous alkaa vetämään.

Toisaalta EU:lta haetaan rahaa näihin infrahankkeisiin. Plussat siitä.

Suomen valtio ja muut toimijat hakevat Verkkojen Eurooppa -ohjelman (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelmasta rahoitustukea yhteensä noin 325,13 miljoonaa euroa 21 liikennehankkeelle.

Suomesta haetaan yli 325 miljoonaa euroa EU-rahoitusta liikennehankkeille - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi

 

[Cobol]

Vielä kun näihin investointeihin olisi löydetty muita maksajia kuin tulevat sukupolvet, niin voisin itsekin kehua.

Usein investoinnit tehdään velkarahalla ja jos kyse on oikeista (ei siis poliittisista) investoinneista, niistä hyötyvät myös tulevat sukupolvet. Marinin hallituksen investointien läpikäymistä talousasiantuntijoiden toimesta en enää muista tuloksen osalta, mutta eiköhän sieltä jotain hyvää kuitenkin löytynyt.

Myös Orpon hallituksen investointipäätökset arvioidaan aikanaan.

 

[Normandia]

Tämäkin on ehdottomasti positiivista.

Suomi menestyi EU:n rahoitushaussa erinomaisesti. Euroopan komissio myönsi Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta seitsemälle sotilaallisen liikkuvuuden hankkeelle Suomessa yhteensä 39,45 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin noin 43,16 miljoonaa euroa, joten onnistuminen oli poikkeuksellisen hyvä.

Tavoitteena on parantaa sotilaallista liikkuvuutta kaikkialla EU:ssa mukauttamalla osia yleiseurooppalaisesta TEN-T-liikenneverkosta (Trans-European Transport Network, TEN-T) kaksoiskäyttöä eli sekä siviili- että sotilasliikennettä varten.

Suomeen 39,45 miljoonaa euroa EU-rahaa seitsemälle sotilaallisen liikkuvuuden hankkeelle

valtioneuvosto.fi

 

[Tadu]

Mutta ei me saada tänne investointeja, jollei panosteta infraan ja esim. korkeakouluihin. Orpokin panostaa tunnin junaan. Toki nämä investoinnit voidaan jättää tekemättä, mutta sitten ei kannata ihmetellä ettei Suomen vienti ja tuonti vedä, kun maailmantalous alkaa vetämään.

Toisaalta EU:lta haetaan rahaa näihin infrahankkeisiin. Plussat siitä.

Suomen valtio ja muut toimijat hakevat Verkkojen Eurooppa -ohjelman (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelmasta rahoitustukea yhteensä noin 325,13 miljoonaa euroa 21 liikennehankkeelle.

Suomesta haetaan yli 325 miljoonaa euroa EU-rahoitusta liikennehankkeille - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi

Eivät mitkään näistä investoinneista saa Suomen valtiontaloutta lähellekään tasapainoa. Meillä on OK palkat ja työllisyysprosenttikin on OK. Silti valtiontalous ei ole lähelläkään mitä sen pitäisi olla ja olemme yksi nopeiten velkaantuvista länsimaista. Ihan sama vetääkö maailmantalous vai ei, Suomen valtio velkaantuu helvetin nopeasti.

Tottakai syynä on jo pitkään tiedossa ollut huono ikärakenne ja siitä johtuva sote-menojen kasvu. Tähän olisi voinut valmistautua, mutta emme ole tehneet asialle mitään. Päinvastoin olemme lisänneet ja lisäämme edelleen vanhuuden kustannuksia.

Jos me tosiaan haluamme antaa vanhuksille nämä palvelut ja eläkkeet, niin sitten maksajina ovat joko nykyiset sukupolvet tai tulevat sukupolvet. Sannan hallitus laittoi maksajiksi pääsääntöisesti tulevat sukupolvet, Orpon hallitus laittaa maksajiksi myös nykyiset työssäkäyvät sukupolvet tekemällä leikkauksia juuri nyt. Leikkaukset eivät toki kohdistu hallituspuolueiden eturyhmiin ja äänestäjiin, mutta sehän nyt on selvää.

Jos ja kun ongelmaa siirretään tarpeeksi pitkään eteenpäin, niin velkojat ja/tai EU laittaa tälle stopin ennen pitkää. Silloin vasta sattuukin.

 

[Normandia]

Eivät mitkään näistä investoinneista saa Suomen valtiontaloutta lähellekään tasapainoa. Meillä on OK palkat ja työllisyysprosenttikin on OK. Silti valtiontalous ei ole lähelläkään mitä sen pitäisi olla ja olemme yksi nopeiten velkaantuvista länsimaista. Ihan sama vetääkö maailmantalous vai ei, Suomen valtio velkaantuu helvetin nopeasti.

Tottakai syynä on jo pitkään tiedossa ollut huono ikärakenne ja siitä johtuva sote-menojen kasvu. Tähän olisi voinut valmistautua, mutta emme ole tehneet asialle mitään. Päinvastoin olemme lisänneet ja lisäämme edelleen vanhuuden kustannuksia.

Jos me tosiaan haluamme antaa vanhuksille nämä palvelut ja eläkkeet, niin sitten maksajina ovat joko nykyiset sukupolvet tai tulevat sukupolvet. Sannan hallitus laittoi maksajiksi pääsääntöisesti tulevat sukupolvet, Orpon hallitus laittaa maksajiksi myös nykyiset työssäkäyvät sukupolvet tekemällä leikkauksia juuri nyt. Leikkaukset eivät toki kohdistu hallituspuolueiden eturyhmiin ja äänestäjiin, mutta sehän nyt on selvää.

Jos ja kun ongelmaa siirretään tarpeeksi pitkään eteenpäin, niin velkojat ja/tai EU laittaa tälle stopin ennen pitkää. Silloin vasta sattuukin.

Ei, mutta parempi tehdä niitä investointeja nyt kuin nousukaudella. Meidän infra on kaameassa kunnossa. Onneksi kehitysyhteistyörahoista leikattiin ja pistetään sitä rahaa omaa talouteen. Toki edellinen hallitus panosti ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitaalisaation kehittämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden kehittämiseen; 300 miljoonalla eurolla. Toki tärkeää toi korkeakouluihin panostaminen, että saadaan ihmisiä niihin paremmin yhteiskunnalle tuottaviin toimiin.

Tottakai pitää karsia. Pitää karsia työntekijöiltä, kuten sosiaalituki-ihmisiltä. Toisaalta pitäisi karsia myös yritysmaailmasta, kuten yritystuista. Pitäisikö myös eduskunnasta karsia enemmän. Toisaalta ei voida täysin unohtaa täysin työttömiä ja yt-firmoja; täysin tuhkasta eivät kyllä kaikki firmat synny. Ennen näkemätön taantuma jopa lama tulossa, ei olla varmaan pahinta vielä nähty.

Hienoa että EU:sta haetaan kunnolla tukea, vaikka sinne paljon maksetaankin. Ehkä EU:stakin on jotain hyötyä.
Kukapa tänne investoi, jos meidään saavutettavuus ja infra on täysin retuperällä. Tai ylipäätään tullimaksut tai laivamaksut ovat liian korkeita.

 

[Tadu]

Ei, mutta parempi tehdä niitä investointeja nyt kuin nousukaudella. Meidän infra on kaameassa kunnossa. Onneksi kehitysyhteistyörahoista leikattiin ja pistetään sitä rahaa omaa talouteen. Toki edellinen hallitus panosti ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitaalisaation kehittämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden kehittämiseen; 300 miljoonalla eurolla. Toki tärkeää toi korkeakouluihin panostaminen, että saadaan ihmisiä niihin paremmin yhteiskunnalle tuottaviin toimiin.

Tottakai pitää karsia. Pitää karsia työntekijöiltä, kuten sosiaalituki-ihmisiltä. Toisaalta pitäisi karsia myös yritysmaailmasta, kuten yritystuista. Pitäisikö myös eduskunnasta karsia enemmän. Toisaalta ei voida täysin unohtaa täysin työttömiä ja yt-firmoja; täysin tuhkasta eivät kyllä kaikki firmat synny. Ennen näkemätön taantuma jopa lama tulossa, ei olla varmaan pahinta vielä nähty.

Hienoa että EU:sta haetaan kunnolla tukea, vaikka sinne paljon maksetaankin. Ehkä EU:stakin on jotain hyötyä.
Kukapa tänne investoi, jos meidään saavutettavuus ja infra on täysin retuperällä. Tai ylipäätään tullimaksut tai laivamaksut ovat liian korkeita.

Kyllä. Pitäisi leikata melkein kaikesta ja myös investoida. Hjallikselta eilen oman tyylisensä yksinkertaistus, että Suomi pitäisi tehdä kannattavaksi investointikohteeksi ja vertasi Irlantiin. Irlanti oli vielä muutama vuosikymmen sitten yksi Euroopan köyhimpiä valtioita, nyt yksi rikkaimpia.

 

[penalalli]

Kyllä. Pitäisi leikata melkein kaikesta ja myös investoida. Hjallikselta eilen oman tyylisensä yksinkertaistus, että Suomi pitäisi tehdä kannattavaksi investointikohteeksi ja vertasi Irlantiin. Irlanti oli vielä muutama vuosikymmen sitten yksi Euroopan köyhimpiä valtioita, nyt yksi rikkaimpia.

Tuohon Irlannin talouskasvuun kannattaa syventyä enemmänkin. Maa kävi kovan hevoskuurin talouden
tervehtymisessä, paikallinen SAK opetettiin hyväksymään hallitusten päätökset jne.
Voittoverotus tehtiin hyvin edulliseksi, joten useat suurfirmat satsasivat Irlantiin.
Meillä ay-liike laittaa koko Suomen yleislakkoon: "saavutetuista eduista...

 

[Hermes#41]

Tuohon Irlannin talouskasvuun kannattaa syventyä enemmänkin. Maa kävi kovan hevoskuurin talouden
tervehtymisessä, paikallinen SAK opetettiin hyväksymään hallitusten päätökset jne.
Voittoverotus tehtiin hyvin edulliseksi, joten useat suurfirmat satsasivat Irlantiin.
Meillä ay-liike laittaa koko Suomen yleislakkoon: "saavutetuista eduista...

Sanelemalla on harvoin saatu pysyvää muutosta aikaan. Pitää löytää yhteinen motivaatio.

Orpolta ja hänen hallitukseltaan puuttuu johtajuus. Pitää saada ihmiset ja sidosryhmät yhteen ja näkemään yhteisen tulevaisuuden.

Orpon hallitus on muutoksessaan kuin Sihvonen valmentamassa. Pelikirja on ”kunnossa”, mutta unohdetaan, että kentällä on myös muita muuttujia, jotka vaikuttaa lopputulokseen.

 

[Hermes#41]

Suomen terveydenhuoltomenot pienemmät kuin EU:ssa keskimäärin

Suomen terveydenhuoltomenot pienemmät kuin EU:ssa keskimäärin

yle.fi

Tämä on myös melko mielenkiintoinen juttu kun kalliista Sotesta puhutaan.



Suomen terveydenhuollon menot suhteessa BKT:n ovat pienemmät kuin esim. Ruotsissa tai Tanskassa. Huomionarvoista on myös se, että molemmissa maissa BKT/asukas on Suomea suurempi.



Sotemenot tulevat kasvamaan, mutta ongelma on rahoitus puolella, ei niinkään siinä että Sote olisi erityisen kallis.



Korostan vielä, että verojen kiristäminen tai lisäleikkaaminen ei ole korjaava vaihtoehto, vaan talous pitää saada kunnolla kasvuun. Siihen pitää löytää keinot ja sitä pitää tukea. Isommalla BKT:lila veroaste voi olla pienempi.

 

[molari]

Sanelemalla on harvoin saatu pysyvää muutosta aikaan. Pitää löytää yhteinen motivaatio.

Orpolta ja hänen hallitukseltaan puuttuu johtajuus. Pitää saada ihmiset ja sidosryhmät yhteen ja näkemään yhteisen tulevaisuuden.

Orpon hallitus on muutoksessaan kuin Sihvonen valmentamassa. Pelikirja on ”kunnossa”, mutta unohdetaan, että kentällä on myös muita muuttujia, jotka vaikuttaa lopputulokseen.

Miten tämä tapahtuu, ihan pelkkää "kivaa" ei voi aina luvata tai lykätä asioita enää tuonnemmaksi. Edellinenkin hallitus (nykyinen oppositio) oli sitä mieltä, että leikata ja sopeuttaa pitää, mutta tulivat siihen lopputulokseen, että siirretään asia tuonnemmaksi (antaa muiden hoitaa ikävät asiat).

Jos näin pienet leikkaus- ja sopeutustoimisuunnitelmat aiheuttavat jo tällaisen reaktion, niin mistä ja miten löytää "se" motivaatio ja näkemys yhteisestä tulevaisuudesta.

 

[Hermes#41]

Miten tämä tapahtuu, ihan pelkkää "kivaa" ei voi aina luvata tai lykätä asioita enää tuonnemmaksi. Edellinenkin hallitus (nykyinen oppositio) oli sitä mieltä, että leikata ja sopeuttaa pitää, mutta tulivat siihen lopputulokseen, että siirretään asia tuonnemmaksi (antaa muiden hoitaa ikävät asiat).

Jos näin pienet leikkaus- ja sopeutustoimisuunnitelmat aiheuttavat jo tällaisen reaktion, niin mistä ja miten löytää "se" motivaatio ja näkemys yhteisestä tulevaisuudesta.

Pitää saada niille ihmisille perusteltua miksi nämä leikkaukset pitää tehdä ja miten ne tulevaisuudessa parantavat tilannetta.

Leikkaukset ei tuo mitään lisää, niillä ehkä hidastetaan kuolemaa. Ne keinot siihen kasvuun vaan pitää löytää.


Leikkaukset ei tuo kasvua, ne toki ovat tarpeellisia, koska rahat ei riitä. Suurin ongelma on se, että ne koetaan aika epäreiluina kun samaan aikaan toisille annetaan verokevennyksiä ja ne keitä leikkaukset koskee eivät koe tulevansa kuulluksi.

Johtajuus, visio, strategia. Näita sanoja en kyllä mainitsi samassa lauseessa Petteri Orpon hallituksen kanssa.

 

[hooceebruins]

Häkkänen on antanut julkista palautetta huutelijoille.

"Vallan kolmijako-oppi tuomiovaltaan, hallitusvaltaan ja lainsäädäntövaltaan ei pysy mielessä, kun tunne ohittaa järjen."

Oikeusvaltio | Ministeri Häkkänen arvosteli perussuomalaisia oikeuskanslerin kritisoimisesta: ”Tunne ohittaa järjen”

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) mukaan vallan kolmijako-oppi ei kaikilla pysy mielessä, kun tunne ohittaa järjen.

www.hs.fi

 

[molari]

Leikkaukset ei tuo kasvua, ne toki ovat tarpeellisia, koska rahat ei riitä. Suurin ongelma on se, että ne koetaan aika epäreiluina kun samaan aikaan toisille annetaan verokevennyksiä ja ne keitä leikkaukset koskee eivät koe tulevansa kuulluksi.

Tuloverotus (palkansaajat) kyllä kevenee kaikilla, ei vain toisilla.

 

[Erkka Lapanen]

Häkkänen on antanut julkista palautetta huutelijoille.

Häkkäsen puhe on enemmän suunnattu Kokoomuslaisille kuin huutelijoille. Häkkänen haluaa muistuttaa että hallituksessa on myös järkeä. Persujen huutelu oikeuskansleria vastaan on vain tauolla, ei hiljentynyt.

 

[Hermes#41]

Häkkänen on antanut julkista palautetta huutelijoille.

"Vallan kolmijako-oppi tuomiovaltaan, hallitusvaltaan ja lainsäädäntövaltaan ei pysy mielessä, kun tunne ohittaa järjen."

Oikeusvaltio | Ministeri Häkkänen arvosteli perussuomalaisia oikeuskanslerin kritisoimisesta: ”Tunne ohittaa järjen”

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) mukaan vallan kolmijako-oppi ei kaikilla pysy mielessä, kun tunne ohittaa järjen.

www.hs.fi

Tämä on hyvä muistaa. Täälläkin huudellaan että demokratiaa on vain vaaleilla valittujen toimielinten päätösten sokea noudattaminen.

Perustuslaki ja muut lait sekä juurikin vallan kolmijako velvoittaa demokraattisesti valittuja päättäjiä.

Jos tästä luovuttaisiin, ollaan yhtä hienossa demokratiassa kuin itänaapurissa.

Ikävä kyllä tai onneksi vaalivoitolla ei saa lunastettua täydellistä päätäntävaltaa kaikkiin asioihin.

 

[mjr]

Laitetaanpa tämä nyt tännekin, kun olennaisesti sivuaa hallituksen politiikkaa ja tavoitteita, huolestuttavia aikoja elämme myös taloudellisesti:

En nyt niinkään mieti sähkön hintaa vaan ylipäänsä noita jättimäisiä investointisuunnitelmia - kaikki eivät toki välttämättä toteudu mutta silti. Emme me pärjää talouskilvassa toimeentulotuen ja peruspäivärahan leikkauksilla vaan kasvulla, investoinneilla. Leikkaukset hoitavat (tehottomasti) oireita, eivät itse sairautta, sitkeästi matalaa talouskasvua (sekä yhä pahenevaa demografiaa, minkä suhteen Ruotsi on myös selkeästi paremmassa asemassa kuin me):

Sähkömarkkinat | Selvitys: Sähkö uhkaa kallistua rajusti Suomessa, syynä Ruotsin suunnitelmat

Ruotsin valtion kaivosyhtiön LKAB:n ja kolmen muun yhtiön suunnitelmat kasvattaisivat tuoreen raportin mukaan sähkön kulutusta Ruotsin pohjoisosissa 40 terawattituntia jo vuoteen 2030 mennessä. Se voisi nostaa sähkön hintaa rajusti etenkin Suomessa.

www.hs.fi

 

[ijuka]

Laitetaanpa tämä nyt tännekin, kun olennaisesti sivuaa hallituksen politiikkaa ja tavoitteita, huolestuttavia aikoja elämme myös taloudellisesti:

En nyt niinkään mieti sähkön hintaa vaan ylipäänsä noita jättimäisiä investointisuunnitelmia - kaikki eivät toki välttämättä toteudu mutta silti. Emme me pärjää talouskilvassa toimeentulotuen ja peruspäivärahan leikkauksilla vaan kasvulla, investoinneilla. Leikkaukset hoitavat (tehottomasti) oireita, eivät itse sairautta, sitkeästi matalaa talouskasvua (sekä yhä pahenevaa demografiaa, minkä suhteen Ruotsi on myös selkeästi paremmassa asemassa kuin me):

Sähkömarkkinat | Selvitys: Sähkö uhkaa kallistua rajusti Suomessa, syynä Ruotsin suunnitelmat

Ruotsin valtion kaivosyhtiön LKAB:n ja kolmen muun yhtiön suunnitelmat kasvattaisivat tuoreen raportin mukaan sähkön kulutusta Ruotsin pohjoisosissa 40 terawattituntia jo vuoteen 2030 mennessä. Se voisi nostaa sähkön hintaa rajusti etenkin Suomessa.

www.hs.fi

Katsotaanpa tuosta jutusta hyvä lainaus:

Hän laskee, että Pohjois-Ruotsin teolliset suunnitelmat johtaisivat käytännössä siihen, että fossiilisia polttoaineita jouduttaisiin käyttämään sähkön säätövoimana entistä enemmän ja se olisi myös taloudellisesti kannattavaa.

Jep, jep. Eli vihreä teollisuus käyttää niin paljon sähköä, että sitä pitää tuottaa fossiilisilla polttoaineilla. On tuo vaan niin tajuttoman fiksua tuo vihreä siirtymä, ettei päätä paljon pakota.

Sekin tulee näille yrityksille varmaan yllätyksenä, että suuri osa tuosta halvasta Ruotsalaisesta sähköstä tuotetaan tuulivoimalla. Mitähän tapahtuu tehtaille niinä päivinä, kun ei tuule?

Mielestäni tuulivoima muuten tuhoaa sähkömarkkinat aika railakkaasti, ja sitä pitäisi rajoittaa jotta saisi jotain järkeä touhuun. Silloin kun tuulee, sähköä riittää, mutta sen hinta on nolla, eli sillä ei saa yhtään voittoa. Silloin kun ei tuule, sähköstä on pulaa, jolloin sen hinta on kova, ja juuri tuolla kovalla hinnalla sitä pitää tuoda muualta(jossa sitä todennäköisesti on fossiilisilla polttoaineilla tuotettu). Hullun hommaa, mutta minkäs teet.


Toivottavasti valtio saa tuulivoiman kasvun kuriin ja tukee ennemminkin sellaisia energiamuotoja, jotka tuottavat energiaa tasaisesti, jottei tuollaisia vahingollisia pomppuja tapahtuisi.