Petteri Orpon hallitus

  • 1 211 565
  • 15 258

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Hetkonen. missä isossa kaupungissa vuokra on helposti 800-1000e/kk?
Juuri näin, jokaisesta Suomen työpaikasta löytyy yksin asuvalle asunto max. 600€/kk korkeintaan 45 min. työmatkan päästä. (Ainoat poikkeukset ehkä erämaat ja saaristo). Sen takia niin moni pystyy elämään n. 1500€/kk tuloilla, vaikka sitä yleisesti kauhistellaankin.

Olen aina ihmetellyt, miksi sama summa riittää, jos se tulee ansiosidonnaisesta, mutta ei, jos palkkana? Ymmärrän että ei motivoi siirtyä töihin, jos saa saman etuuksina, mutta on valheellista väittää, että samalla summalla ei elä palkkatuloina, mutta kyllä pärjää sosiaaliturvalla (ehkä niukasti, mutta kuitenkin).

Huonommin palkatut työt ovat portti paremmin palkattuihin. Kun saa tuoretta työkokemusta, pystyy hakemaan niihin paremmin palkattuihin. Olisi väärin, jos joku kokoaikaisesti työtön pystyisi työmarkkinoilla ohittamaan pienipalkkaisessa työssä olevan kilpaillessaan samasta työpaikasta. Pestit menevät aina sille, joka on jo työelämässä. Ihminen, joka kieltäytyy pienipalkkaisesta työstä odottaessaan parempaa tarjousta, todennäköisesti sulkee itsensä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tähän ei ole valtion TE-toimistoilla tai kuntien työlisyyspalveluilla mitään apua, vaan kyse on omista valinnoista...

Työmarkkinat ovat kuin pitkä polku tai tikapuut - päästäkseen haluttuun asemaan täytyy ottaa ensimmäiset askeleet, jotka voivat olla kaukana lopullisesti tavoitteesta...

Niin, ja itsehän aloitin valmistumisen jälkeen työelämässä 1540€/kk bruttopalkalla (lisiä ei ollut). Ei se parantanut elintasoa aiempaan verrattuna, mutta antoi mahdollisuuden hakea seuraavaa paikkaa, jossa palkka oli jo n. 2500€/kk! Siihen en olisi päässyt mitenkään muuten kuin työskentelemällä reilun vuoden alhaisella palkalla. Mitään takuita uralla etenemisen nopeudesta ei kuitenkaan voi antaa - paitsi että, jos et edes aloita, et varmasti pääse mihinkään...
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Olen aina ihmetellyt, miksi sama summa riittää, jos se tulee ansiosidonnaisesta, mutta ei, jos palkkana? Ymmärrän että ei motivoi siirtyä töihin, jos saa saman etuuksina, mutta on valheellista väittää, että samalla summalla ei elä palkkatuloina, mutta kyllä pärjää sosiaaliturvalla (ehkä niukasti, mutta kuitenkin).

Muuten en ole kanssasi eri mieltä, mutta useimmissa tapauksissa tämä on kyllä ihan selvä, miksi. Työnteosta tulee ihmiselle yllättävän paljon kustannuksia, jotka voivat pienissä tulotasoissa olla juuri se ratkaiseva asia. Väite ei siis ole täysin valheellinen. Toki näin on vain tilanteissa, jossa palkkataso on todella matala, mutta palvelualoilla se usein aika matala on.
 

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Juuri näin, jokaisesta Suomen työpaikasta löytyy yksin asuvalle asunto max. 600€/kk korkeintaan 45 min. työmatkan päästä. (Ainoat poikkeukset ehkä erämaat ja saaristo). Sen takia niin moni pystyy elämään n. 1500€/kk tuloilla, vaikka sitä yleisesti kauhistellaankin.

Olen aina ihmetellyt, miksi sama summa riittää, jos se tulee ansiosidonnaisesta, mutta ei, jos palkkana? Ymmärrän että ei motivoi siirtyä töihin, jos saa saman etuuksina, mutta on valheellista väittää, että samalla summalla ei elä palkkatuloina, mutta kyllä pärjää sosiaaliturvalla (ehkä niukasti, mutta kuitenkin).
Aina unohdetaan myös asioihin vaikuttavat käytännön syyt, jokainen tuskin pystyy muuttamaan sen työn perässä ja vaihtamaan esimerkiksi halvempaan asuntoon. Tuskin sinulla tästä ihan faktaa löytyy, että jokaiselle löytyy 45 min työmatkan päästä työpaikka. Tai paikkoja varmaan on, mutta onko palkkaajia, tämä johtaa siihen että työtä pitäisi etsiä vieläkin kauempaa.

Ja jos työmatka on sen eli 45 min, niin kuvitellaan sen olevan 50 km suuntaansa, eli päivittäin työajoa tulee 100 km. Bensa maksaa 2 €/litra ja autosi kuluttaa 7 l/100km, niin töissäkäynti maksaa 14 euroa päivässä, eli 20 työpäivällä 280 euroa/kk.

Jos tienaa tuon mainitun 13€/h, niin kuukaudessa käteenjäävä palkka on 1700€/kk. Siitä asumiskustannuksiin 600€ ja työmatkoihin 280€, niin yli puolet tilistä on jo mennyt. Kyllähän jäljelle jäävällä osuudella varmaan toimeen tulisi ja eläisi, mutta kuinka mielekästä se elämä sitten on, kun käytät päivästäsi kymmenen tuntia (työ+matkat) siihen, että tienaat vähän.
Mieluummin sitä jää tukien varaan, jos saa esim. 1500€/kk erilaisia tukia. Tulothan siinä tippuu, mutta jääpähän bensakulut ja kulkemisen vaiva pois.
En tiedä kuinka paljon tukia pienennetään euromääräisesti, ylläolevat luvut ovat vain esimerkkejä.
 
Viimeksi muokattu:

hege

Jäsen
Tuttu joka on Päijät-Hämeessä töissä firmassa joka tarjoaa työnhakukoulutusta ja työnhakupalveluita yms. palveluita sekä työttömille, työttömyysuhan alaisille että työntekijöitä hakeville firmoilla on aina sanonut, että töissäkäyntialueen kasvattaminen parantaa hänen kokemuksen mukaa merkittävästi työsaantimahdollisuuksia sekä tietysti yrityksille mahdollisuuksia saada työvoimaa.
Työntajien keinot ovat rajalliset tehdä kauempaa tulemista houkuttelevaksi pois lukien etätyö, työmatkalippu ja työsuhdeauto mutta ne eivät tietenkään ole mahdollisia kaikille ja kaikissa tehtävissä ja nyt ollaan siinä tilanteessa että yhteiskuntakaan ei ilmeisesti ole aikaisemmassa määrin tätä tukemassa ja tämän takia tuttu epäili, että kiinnostus kauempana olevia työpaikkoja kohtaan pienenee työtekijöillä ja niissä pysyvyys myös vähenee eli tekijät menevät vain ylimenokaudeksi niihin ja samalla hakevat jotain lähempää kotia aikaisempaa useammin.
 

ipaz

Jäsen
Ja jos työmatka on sen eli 45 min, niin kuvitellaan sen olevan 50 km suuntaansa, eli päivittäin työajoa tulee 100 km. Bensa maksaa 2 €/litra ja autosi kuluttaa 7 l/100km, niin töissäkäynti maksaa 14 euroa päivässä, eli 20 työpäivällä 280 euroa/kk.
Ja tästä saa vähentää verotuksessa matkakuluvähennyksen (jos ehdot täyttyvät) 20 pv x 100 km x 0,30 e/km = 600 euroa. Vuositasolla mukaan tulee vielä omavastuuosuus 750e ja vähennys tehdään veroprosenttiin. Nuo kun ilmoittaa asianmukaisesti, niin veropinna saattaakin olla 4-5 pykälää pienempi.

Julkisilla liikkuessa esim. seutulipun hinnan saa vähennettyä verotuksessa.
 

rpeez

Jäsen
Ja jos työmatka on sen eli 45 min, niin kuvitellaan sen olevan 50 km suuntaansa, eli päivittäin työajoa tulee 100 km. Bensa maksaa 2 €/litra ja autosi kuluttaa 7 l/100km, niin töissäkäynti maksaa 14 euroa päivässä, eli 20 työpäivällä 280 euroa/kk.
Ja todellisuudessa tuo 280 euroa/kk ei riitä lähellekään. Syystä, että 100 km päivä on noin 25 tkm ajoa vuosi. Pelkkien työmatkojen takia autoa joutuu huoltamaan kerran vuodessa ehkä noin 500 euron edestä, ja ennenkaikkea, sen arvo putoaa kovaa vauhtia ellei aja jollain vanhalla lintalla ja toivo parasta. 100 km on niin paljon että auto tarvitsee olla vähintään Golf kokoluokkaa, että jaksaa ajaa, sanotaan nyt sitten vaikka auto maksaa 30t. Siinä työajoista tullut mittariin 100tkm neljässä vuodessa, ja arvo pudonnut suunnilleen 4te per vuosi. Sanotaan 3t niin ei heti tulla silmille, eli 250 e/kk. 250+42+280=602euroa/kk!

Miksikö otan tämän esiin? Koska itse ajoin 180 km päivässä pitkään työmatkoja ja suuren suuri osa palkasta meni autoiluun, ja etenkin tarpeeksi hyvän auton arvon alenemiseen kilometrien takia (5t euroa ei ollut harvinaista arvonalenemaa per vuosi), mietin monesti onko järkeä käydä töissä noin kaukana.

Edit. @ipaz in mainitsema verovähennys lohduttaa vain vähän, koska se tosiaan kohdistuu vero-osuuteen ja pitää käytännössä sitoa julkisen lippuihin, jotka ainakin minulla olisi ollut suhteellisen edukkaat, mutta käyttökelvottomat aikataulujen takia jos ei halua viettää loppuelämää bussissa.
 
Viimeksi muokattu:

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ja tästä saa vähentää verotuksessa matkakuluvähennyksen (jos ehdot täyttyvät) 20 pv x 100 km x 0,30 e/km = 600 euroa. Vuositasolla mukaan tulee vielä omavastuuosuus 750e ja vähennys tehdään veroprosenttiin. Nuo kun ilmoittaa asianmukaisesti, niin veropinna saattaakin olla 4-5 pykälää pienempi.

Julkisilla liikkuessa esim. seutulipun hinnan saa vähennettyä verotuksessa.
Omavastuuosuus nousee ensi vuonna 900 euroon ja kilometrikohtainen korvaus laskee 28 senttiin, eli ei hallituksen toimet ainakaan tältä osin lisää työn vastaanottamisen mielekkyyttä. Lisäksi on ennustettu, että polttoaineen hinta nousee ensi vuonna.

Ohjeet verottajan sivulta:
Matkakulut pienentävät verotettavan ansiotulon määrää. Vähennystä ei siis tehdä suoraan veroista. Jos vähennettäviä matkakuluja on esimerkiksi 4 400 euroa, vaikutus verojesi määrään ei ole yhtä suuri. Ainoastaan verotettavan tulon määrä pienenee matkakuluvähennyksen verran. Vaikutuksen voit arvioida kertomalla matkakuluvähennyksen eli omavastuun jälkeen jäljelle jäävän määrän omalla lisäveroprosentillasi.
 

ipaz

Jäsen
Omavastuuosuus nousee ensi vuonna 900 euroon ja kilometrikohtainen korvaus laskee 28 senttiin, eli ei hallituksen toimet ainakaan tältä osin lisää työn vastaanottamisen mielekkyyttä. Lisäksi on ennustettu, että polttoaineen hinta nousee ensi vuonna.
Tämän vuoksi kannatta ajaa sähköautolla. Meillä on töissä kolme kaveria, jotka ajavat vähän kauempaa. Sellainen 80-140km edes-takaista ajoa per päivä riippuen tyypistä. Kaikki ovat vaihtaneet sähköautoon ja sanovat että kulukorvauksella pystyy jopa tienaamaan. Arvioin että heidän bruttopalkka on hieman suurempi kuin 2500 e/kk, mutta tuskin kuitenkaan nelosella alkava. Jonkun seitsemän vuotta vanhan e-Golfin saa nykyään 15000 eurolla.
 

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tämän vuoksi kannatta ajaa sähköautolla. Meillä on töissä kolme kaveria, jotka ajavat vähän kauempaa. Sellainen 80-140km edes-takaista ajoa per päivä riippuen tyypistä. Kaikki ovat vaihtaneet sähköautoon ja sanovat että kulukorvauksella pystyy jopa tienaamaan. Arvioin että heidän bruttopalkka on hieman suurempi kuin 2500 e/kk, mutta tuskin kuitenkaan nelosella alkava. Jonkun seitsemän vuotta vanhan e-Golfin saa nykyään 15000 eurolla.
Kaikkeen tarjotaan yksinkertaisia ratkaisuja. Kannattaa kuitenkin huomioida, ettei kaikilla ole mahdollisuutta saada esimerkiksi rahoitusta autoonsa ja jokaiselta työnhakijalta tai töissäkävijältä tuskin löytyy 15 000 euroa säästöstä. Ja nyt korot ovat melkoisen korkealla myös autolainoissa, niin näihin summiin pitää laskea vähintään se 4 prosentin korko mukaan.
Ja jokaisessa taloyhtiössä tai työpaikassa ei ole mahdollista ladata sähköautoaan, joten käytännön syytkin saattavat jarruttaa sähköauton hankintaa. Puhumattakaan korjauskuluista, akkujen mennessä on edessä tuhansien eurojen remontti.
Kyllä silti sähköautoilua kannatan, jos se ihmiselle paras tapa on kulkea.

Paras motivointi työnhakijalle kuitenkin edelleen on raha, korvauksen pitää olla sellainen, että kauempaa viitsii kulkea. Jos palkka menee asumiseen ja töissäkäynnin kustannuksiin, ei tämä tue valtiontalouttakaan kulutuksen muodossa. Päälle vielä sosiaaliset ongelmat, kun ei ole aikaa tai rahaa harrastaa, saati saada lapsilleen harrastuksia, mikä sekin vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuteen.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Paras motivointi työnhakijalle kuitenkin edelleen on raha, korvauksen pitää olla sellainen, että kauempaa viitsii kulkea. Jos palkka menee asumiseen ja töissäkäynnin kustannuksiin, ei tämä tue valtiontalouttakaan kulutuksen muodossa. Päälle vielä sosiaaliset ongelmat, kun ei ole aikaa tai rahaa harrastaa, saati saada lapsilleen harrastuksia, mikä sekin vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuteen.

Tässä ei ole mitään järkeä. Jos kaikki kokisivat, että valittu asumisratkaisu vaatii yhteiskunnalta lisää tukea jotta viitsii töihin mennä, ollaan todella väärällä tiellä.
 

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
Ja todellisuudessa tuo 280 euroa/kk ei riitä lähellekään. Syystä, että 100 km päivä on noin 25 tkm ajoa vuosi. Pelkkien työmatkojen takia autoa joutuu huoltamaan kerran vuodessa ehkä noin 500 euron edestä, ja ennenkaikkea, sen arvo putoaa kovaa vauhtia ellei aja jollain vanhalla lintalla ja toivo parasta. 100 km on niin paljon että auto tarvitsee olla vähintään Golf kokoluokkaa, että jaksaa ajaa, sanotaan nyt sitten vaikka auto maksaa 30t. Siinä työajoista tullut mittariin 100tkm neljässä vuodessa, ja arvo pudonnut suunnilleen 4te per vuosi. Sanotaan 3t niin ei heti tulla silmille, eli 250 e/kk. 250+42+280=602euroa/kk!
Toki pienipalkkaisen ei kannata varmastikaan ihan uutta autoa ostaa tuollaiseen ajoon, jolloin esim joku viisi vuotta vanha / 150tkm ajettu Skodan saa suhteellisen edullisesti n. 10k€ hintaan. Ja tuon voi sitten ajaa loppuun melkein kymmenen vuoden aikana. Mutta siis siinä olen samaa mieltä kanssasi, että kyllä töissä käymiseen menee lopulta aika paljon rahaa. Toki isommissa kaupungeissa 45 min joukkoliikennettä takaa sen, että pääsee ihan reuna-alueilta töihin, jolloin omaa autoa ei edes tarvitse.
 

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tässä ei ole mitään järkeä. Jos kaikki kokisivat, että valittu asumisratkaisu vaatii yhteiskunnalta lisää tukea jotta viitsii töihin mennä, ollaan todella väärällä tiellä.
Et ole kuullut asuntoloukusta? Sitä velkaista asuntoa, kun ei pikkupaikkakunnalla ihan kuukaudessa tai kahdessa myydä. Totta kai ideaalitilanne olisi, että jokainen löytäisi kotinsa läheltä työn, jolla tulee toimeen. Tämä ei valitettavasti ole mahdollista, mutta jokaisen ei ole mahdollista muuttaakaan työn perässä.
Ei se tietenkään valtion tehtävä ole hoitaa ja kustantaa jokaiselle mielekästä asumisvaihtoehtoa, mutta melko vähän työnantajan suuntaan kuulee puheita, että auttaisiko siihen töissäkäynnin kannattavuuteen parempi palkka.

Asiat eivät tietenkään ole noin yksioikoisia, eikä jokaisen palkkaa voida nostaa nostamisen ilosta. Yhtä yksinkertaista on olettaa, että jokainen pystyy kulkemaan töihin muutaman kymmenen kilometriä suuntaansa tai muuttamaan työn perässä jonnekin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Asiat eivät tietenkään ole noin yksioikoisia, eikä jokaisen palkkaa voida nostaa nostamisen ilosta.

Kuten varmaan huomasit, kommentoin tekstiäsi "Paras motivointi työnhakijalle kuitenkin edelleen on raha, korvauksen pitää olla sellainen, että kauempaa viitsii kulkea".

Siinä ei ole mitään järkeä. Puhutaan siis muistakin kuin yksittäistapauksista.

Monet tuttavani käyvät maalta kaupungissa töissä. He ovat säästäneet asumiskustannuksissa jopa satoja tuhansia euroja vrt kaupungista ostettuun vastaavaan asuntoon. Koko ajan on ollut tiedossa, että riski asunnon arvon heikkenemisestä realisoituu.

Kävin jotain 15 vuotta sitten keskustelun erään DI-tuttavani kanssa. Olisin halunnut palkata hänet. Vastaus oli, että ei voi lähteä, koska hän ei saa Helsingistä samanlaista omakotitaloa kuin mitä hänellä nyt on siellä. Omasta asumistasosta - joka on saavutettu pienellä osalla vastaavista kustannuksista Helsingissä - ei oltu valmiita tinkimään.

Ja se on täysin ymmärrettävä asia. Mutta ei peruste sille, että hänelle annettaisiin jatkuvaa tukea kun hän liikkuu sen luokkaa 120 km päivässä asunnon ja työpaikan välillä. Ylipäätään tällaista tukitaloutta tulee karsia ja hyvä että Orpon hallitus ottaa varovaisia askeleita oikeaan suuntaan.

Ilman tiiviimpää kaupungistumista Suomen talouskasvu tuskin nousee merkittävästi. Haja-asutusalueet eivät tuota juuri mitään, mutta ovat kustannus veronmaksajaille monella tavalla. Merkittävin ei ole sote-ratkaisun ja suuren kuntamäärän kustannukset vaan ymmärtääkseni tiiviimmän kaupunkirakenteen puutteesta johtuva talouskasvun hitaus. Lisäksi ilmastonmuutoksen lieventämisen tavoitteet eivät tue pitkää yksityisajoa henkilöautolla toistaiseksi käyttövoimasta riippumatta.

Eri asia sitten on, miten itäisen ja pohjoisen Suomen asumista tulee tukea. Kannattaako jatkaa nykyisellään vai nostaa tai vähentää. NATO:n rajamaana voisi pohtia erityistoimia itäisen raja-alueen Suomen puolen asumisen tukemisessa.
 

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kävin jotain 15 vuotta sitten keskustelun erään DI-tuttavani kanssa. Olisin halunnut palkata hänet. Vastaus oli, että ei voi lähteä, koska hän ei saa Helsingistä samanlaista omakotitaloa kuin mitä hänellä nyt on siellä. Omaa asumistasoa - joka on saavutettu pienellä osalla vastaavista kustannuksista Helsingissä - ei oltu valmiita tinkimään.
Keskusteluita kannattaa käydä myös matalapalkka-alojen työntekijöiden kanssa. Oletan, että DI:n tulotaso on kuitenkin hieman enemmän kuin mainittu 13€/h. Hänellä matkakustannukset eivät kirpaise samanlailla, kuin tällä jolla menee esimerkiksi neljäsosa palkasta töissä kulkemiseen.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Keskusteluita kannattaa käydä myös matalapalkka-alojen työntekijöiden kanssa. Oletan, että DI:n tulotaso on kuitenkin hieman enemmän kuin mainittu 13€/h. Hänellä matkakustannukset eivät kirpaise samanlailla, kuin tällä jolla menee esimerkiksi neljäsosa palkasta töissä kulkemiseen.

Matalapalkka-alalla jouduin itse opiskelun välissä vaihtamaan maalta kaupunkiin, jotta työmatka luokkaa 65 km suuntaansa lyheni neljään kilometriin suuntaansa. Tosin tässä muutoksessa vaihtui myös maa Suomesta Ruotsiin. Auttoi vähän, mutta opiskelemaan meno sen jälkeen auttoi paljon.

Suomessa on OECD-maista kärkipäätä matala-alojen pienissä veroissa verrattuna muihin. Meillä on edelleen vallalla vasemmistolainen ajattelu, jossa valtion ja veronmaksajien on otettava suurempaa roolia ihmisten työllistämisessä ja tukemisessa vaikka Suomessa tämä rooli on jo nyt merkittävä. Lisäksi hyväosaisilta voidaan aina verottaa lisää, koska hehän ovat vasemmistoretoriikassa ryöstäneet vähemmän ansaitsevia.


Toivottavasti Orpon hallitus kykenee vastustamaan keskustan ja vasemmiston painetta ja vähentää tukia. Seuraavaan erään on otettava mukaan sitten myös yritystuet ja eläkeindeksit.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Toki pienipalkkaisen ei kannata varmastikaan ihan uutta autoa ostaa tuollaiseen ajoon, jolloin esim joku viisi vuotta vanha / 150tkm ajettu Skodan saa suhteellisen edullisesti n. 10k€ hintaan.
Pienipalkkaiselle (sanotaan nyt vaikka se heitetty 2100 euroa kuussa) taitaa tonnin Corolla olla paljon realistisempi vaihtoehto kuin kymppitonnin Skoda. Tom Lindholmin sanoin se kun on "rämä mutta maksettu". Ajonautintoa Corolla ei tarjoa mutta kyllä sillä vuorokaudessa sata kilometriä voi ajaa.

On kyllä melkoista porvarihegemoniaa (en viittaa sinuun) tässä ketjussa, jopa Thatcheriä hävettäisi. On ne koulunkäyntiavustajat, lähihoitajat ja baarimikot tosiaan ihan urpoja, kun eivät tajua ostaa sähköautoa. Onneksi itse oikeisto- ja persupoliitikot (toki heillä sähköautoissa on kyse muista asioista kun taloudesta) ajattelevat hieman toisin, en minä ainakaan näe esimerkiksi Orpoa minään riistäjänä, vaan ihan perusharmaana asiapoliitikkona, joka on vähän rohkeampi esiintymään kuin Vanhanen aikoinaan.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tuskin sinulla tästä ihan faktaa löytyy, että jokaiselle löytyy 45 min työmatkan päästä työpaikka. Tai paikkoja varmaan on, mutta onko palkkaajia, tämä johtaa siihen että työtä pitäisi etsiä vieläkin kauempaa.
Ei välttämättä olekaan jokaisen nykyisen kodin lähellä työpaikkaa, mutta tarkoitinkin, että noin 99 % Suomen työpaikoista sijaitsee sellaisessa lokaatiossa, että n. 45 min. säteeltä olisi löydettävissä edullinen asunto. Joskus se varmasti vaatii muuttamista. Ymmärrän, että joillain harvoilla voi olla vaikea muuttaa työn perässä esim. omaishoitajuuden tai yhteishuoltajuuden taki, mutta suurimmalla osalla tällaisia esteitä ei ole. Esteet ovat lähinnä psykoloogista haluttomuutta, joka sekin voi olla ymmärrettävää "kotiseuturakkautta" tms. - joskin itse yli 10 kertaa muuttaneena ja neljässä eri kaupungissa asuneena pidän muuttamista eri syistä täysin normaalina osana elämää...

Jos tienaa tuon mainitun 13€/h, niin kuukaudessa käteenjäävä palkka on 1700€/kk. Siitä asumiskustannuksiin 600€ ja työmatkoihin 280€, niin yli puolet tilistä on jo mennyt. Kyllähän jäljelle jäävällä osuudella varmaan toimeen tulisi ja eläisi, mutta kuinka mielekästä se elämä sitten on, kun käytät päivästäsi kymmenen tuntia (työ+matkat) siihen, että tienaat vähän.
Mieluummin sitä jää tukien varaan, jos saa esim. 1500€/kk erilaisia tukia. Tulothan siinä tippuu, mutta jääpähän bensakulut ja kulkemisen vaiva pois.
Tämänkin kyllä ymmärrän, että pieneksi jäävä elintason nousu ei innosta näkemään enemmän vaivaa, ja myös @DAF mainitsema kustannusten lisääntyminen (vaikkapa lounaalla käyminen) on totta. Mutta sitten tullaankin tämän ja edellisen viestini ytimeen:

Yhteiskunnalla ei ole mitään suoraa ratkaisua siihen ongelmaan, että normaali työsuhde normaalilla palkalla ei kelpaa! Yhteiskunnalla ei ole mitään keinoa "rakentaa" tilauksesta haluttuja työpaikkoja, vaan työpaikat syntyvät markkinoilla sellaisiin tehtäviin, sellaisella sijainnilla ja sellaisella palkkatasolla, mihin työmarkkinoilla on tarvetta.

Jos ihminen ei tule valituksi "paremman" tason tehtäviin, ja itse hylkää huonommat, niin ollaan aika lailla umpikujassa. Epäsuoria keinoja voisi olla kouluttautuminen, ja sitä kautta saada pätevyys vaativampiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin, joihin motivaatiota löytyy. Mutta kouluttautuminenkaan ei tunnu kaikkia innostavan - ja hallituksen päätös aikuiskoulutustuen leikkaamisesta ei ainakaan helpota asiaa...

Lisäksi useimmiten tie parempiin työpaikkoihin kulkee huonompien kautta, joten jos ei ota sitä ensimmäistä askelta, niin ei kyllä tule pääsemään seuraavallekaan tasolle. Tähän ei mikään taho pysty auttamaan.

On myös hyvä muistaa, että yksityisellä sektorilla palkan maksaa viime kädessä asiakas, ja julkisella veronmaksaja, joten varsinkaan tällaisessa taloudellisessa tilanteessa on turha kenenkään kuvitella, että pienipalkkaisten työtehtävien työvoimapula ratkea merkittävillä ja laajamittaisilla palkankorotuksilla. Ehkä sitten kun saadaan talouskasvua, niin palkatkin lähtevät nousuun ilman merkittävää inflaatiota pahentavaa vaikutusta. Mutta juuri talouskasvun takia työllisyysaste pitää saada nousuun ensin.

Varmasti yksittäiset menestyvät yritykset ratkovat tälläkin hetkellä omaa osaajapulaansa paremmilla palkoilla, mutta jos keskimääräisen tavallisen yrityksen kannattavuus pyörii lievän tappion ja ehkä 10 % voiton välillä, niin ei siellä hirveän suurta liikkumavaraa ole - varsinkaan koko alan kattavissa yleissitovissa työehtosopimuksissa...

Eli siksi työkykyiset ihmiset, jolla viimekädessä vain oma motivaatio estää työllistymisen, koska sen tuoma elintason nousu tuntuu liian vähäiseltä, pitää saada töihin - ja porkkanaa siihen ei harmillisesti ole tarjolla. Kyllähän sitä toivoisi, että vaihtoehto ei ole pelkkä keppi, vaan ainakin jossain määrin Ruotsin ja Tanskan mallinen joustavampi työelämä. Mutta kyllä sielläkin työllistymisongelmista kärsivä työnhakija joutuu pääsääntöisesti aloittamaan vähän epämieluisammissa tehtävissä, mutta joustavilla työmarkkinoilla myös eteneminen on helpompaa. Eikä pidä vähätellä joustavien työmarkkinoiden tuomaa talouskasvua, joka siinä sivussa mahdollistaa korkeamman palkkatason. Harmillisesti vain sekä oikeisto että vasemmisto tuntuu haluavan muista Pohjoismaista vain omaan ideologiaan sopivia palasia, mutta samalla omaan makuun sopimattomat osat sivuutetaan...
 

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Matalapalkka-alalla jouduin itse opiskelun välissä vaihtamaan maalta kaupunkiin, jotta työmatka luokkaa 65 km suuntaansa lyheni neljään kilometriin suuntaansa. Tosin tässä muutoksessa vaihtui myös maa Suomesta Ruotsiin. Auttoi vähän, mutta opiskelemaan meno sen jälkeen auttoi paljon.

Ei välttämättä olekaan jokaisen nykyisen kodin lähellä työpaikkaa, mutta tarkoitinkin, että noin 99 % Suomen työpaikoista sijaitsee sellaisessa lokaatiossa, että n. 45 min. säteeltä olisi löydettävissä edullinen asunto. Joskus se varmasti vaatii muuttamista. Ymmärrän, että joillain harvoilla voi olla vaikea muuttaa työn perässä esim. omaishoitajuuden tai yhteishuoltajuuden taki, mutta suurimmalla osalla tällaisia esteitä ei ole. Esteet ovat lähinnä psykoloogista haluttomuutta, joka sekin voi olla ymmärrettävää "kotiseuturakkautta" tms. - joskin itse yli 10 kertaa muuttaneena ja neljässä eri kaupungissa asuneena pidän muuttamista eri syistä täysin normaalina osana elämää...
Aina relevanttia verrata omia kokemuksia ja eri aikakausia toisiinsa. Kaikille ei kuitenkaan suoda samanlaisia fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia. Uuteen kaupunkiin muuttaminen on kuitenkin muutakin, kuin tavarat uuteen asuntoon. Ainakin henkinen hyvinvointi kärsii, jos kaikki tuttu ja turvallinen viedään pois. Tai vaikea ainakaan nähdä maaseudulla omakotitalossa asuvan ”Seppo-Ilmarin” viihtyvän hervantalaisessa yksiössä ja käymässä töissä 1700€/kk korvauksella. Lisäksi on huomioitava mahdollinen jälkikasvu, heidän koulunsa ja sosiaalinen elämä ja omakin sosiaalinen elämä.
Muuten paljon hyviä pointteja viestissäsi @Vaughan .

Jääkiekkopalstalla kun ollaan niin voisihan tänne tulla Miro Heiskanen haukkumaan meitä laiskoiksi ja tyhmiksi, kun emme vain muuta Texasin auringon alle takomaan miljoonia kumilätkää lätkimällä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Aina relevanttia verrata omia kokemuksia ja eri aikakausia toisiinsa.

Muutto kaupunkeihin ei ole vain oman aikakauteni kokemus, vaan kiihtyvä trendi Suomessa ja oikeastaan kaikkialla. Siinä mielessä tämän ratkaisun väheksyminen on ideologista alkuperää, sillä tutkimuksissa kaupungistumisen merkitys talouskasvulle on ollut merkittävä.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Yksinkertaisin tapa luoda ei-arvostetuille töille houkuttelevuutta on lyödä yhteiskunnan tuki työttömänä olemiselle sellaiseksi, että se ei-arvostettu työ erottaa ihmisen ns. kadulle ajatumisesta. Toimii hyvin suurimmassa(?) osassa maapalloa, jostain syystä Suomeen on syntynyt joku ajatus työttömän pyhästä oikeudesta valita työttömyyden ja työskentelyn välillä sen perusteella, että sattuuko tarjolla oleva duuni olemaan kiva ja noin niinku sopimaan henkilön omiin haluihin. Outo yhteiskunta.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Yksinkertaisin tapa luoda ei-arvostetuille töille houkuttelevuutta on lyödä yhteiskunnan tuki työttömänä olemiselle sellaiseksi, että se ei-arvostettu työ erottaa ihmisen ns. kadulle ajatumisesta. Toimii hyvin suurimmassa(?) osassa maapalloa, jostain syystä Suomeen on syntynyt joku ajatus työttömän pyhästä oikeudesta valita työttömyyden ja työskentelyn välillä sen perusteella, että sattuuko tarjolla oleva duuni olemaan kiva ja noin niinku sopimaan henkilön omiin haluihin. Outo yhteiskunta.
Jos tykkää rikollisuuden kasvusta ja kodittomuudesta kaduilla niin onhan tuo varmaan toimiva idea.
 

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Yksinkertaisin tapa luoda ei-arvostetuille töille houkuttelevuutta on lyödä yhteiskunnan tuki työttömänä olemiselle sellaiseksi, että se ei-arvostettu työ erottaa ihmisen ns. kadulle ajatumisesta. Toimii hyvin suurimmassa(?) osassa maapalloa, jostain syystä Suomeen on syntynyt joku ajatus työttömän pyhästä oikeudesta valita työttömyyden ja työskentelyn välillä sen perusteella, että sattuuko tarjolla oleva duuni olemaan kiva ja noin niinku sopimaan henkilön omiin haluihin. Outo yhteiskunta.
Mainitsetko vielä ne hyvinvointiyhteiskunnat joissa tämä toimii mallikkaasti?
Ainakin eräässä hallituspuolueessa ollaan oltu huolissaan Suomen ajautumisesta ”Ruotsin tielle” ja että tänne ei haluta palavia autoja kadulle. Kerjäämiskieltoakin ollaan ilmeisesti väsäämässä.
No ehkä se kantasuomalaisen polttama auto tai pummattu euro ovat sitten vähemmän haitallisia yhteiskunnalle.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tai vaikea ainakaan nähdä maaseudulla omakotitalossa asuvan ”Seppo-Ilmarin” viihtyvän hervantalaisessa yksiössä ja käymässä töissä 1700€/kk korvauksella. Lisäksi on huomioitava mahdollinen jälkikasvu, heidän koulunsa ja sosiaalinen elämä ja omakin sosiaalinen elämä.
Ymmärrän kyllä, miten ikävää "Seppo-Ilmarille" voisi olla muuttaa hervantalaiseen yksiöön, mutta entä jos se on tasan ainoa vaihtoehto saada töitä?

Jos oletetaan "Seppo-Ilmarin" asuvan taantuvalla haja-asutusalueella, jossa ei ole juurikaan työpaikkoja ennestään, ja väen vähentyessä nekin harvat lopettavat (esim. kyläkaupat, johin ei riitä asiakkaita), niin ei ole mitään tehtävissä hänen hyväkseen hänen kotipaikallaan. Yhteiskunnalla ei ole mitään työkalua, jolla hänen ongelmansa voitaisiin ratkaista. Pitää sitten hyväksyä, että "Seppo-Ilmari" elää lopun elämänsä työttömyysturvalla ja sitten eläkkeellä.

Enkä siis todellakaan toivo tätä vaihtoehtoa! En yhteiskunnan kestävyysvajeen enkä "Seppo-Ilmarin" itsensä kannalta. Mutta sen enempää työkkärillä, kunnalla/kaupungilla tai työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole mitään välineitä tilanteen avuksi.

Työkkäri voi kertoa mistä töitä on saatavilla, ja mahdollistaa kouluttautumisen uusille aloille. Mutta työkkäri ei luo työpaikkoja. Jos niitä ei ole "Seppo-Ilmarin" lähiseudulla, niin sitten niitä ei ole.

Myöskään kunta tai valtio eivät luo työpaikkoja (muuten kuin palkkaamalla itselleen). Kunta tai valtio voivat vain vaikuttaa yritysten edellytyksiin työllistää, mutta syntyykö työpaikkoja, ja kuinka paljon ja mihin, on täysin yritysten itsensä päätettävissä. Ja luodessaan työpaikkoja yritys miettii viime kädessä asiakaskysyntää: mm. mille työlle on tarvetta, mihin se kannattaa logistisesti sijoittaa ja millä ehdoin työtä voi tarjota.

Esim. mittavilla julkisilla yritystuilla voidaan tietenkin vaikuttaa siihen, että jokin laajeneva yritys perustaisi uuden toimipaikan juuri "Seppo-Ilmarin" lähelle (osin näin toimitaankin - köyhimpien maakuntien ELY-keskukset saavat reilusti enemmän määrärahoja yritystuille henkeä kohti kuin vauraammat alueet). Mutta jokainen tietää, että yritystuista (erityisesti aluepoliittisista) on koko yhteiskunnan kannalta enemmän haittaa kuin hyötyä - jo pelkkien kustannustensa takia, puhumattakaan kilpailun vääristymisestä tai markkinaehtoisen kehityksen hidastamisesta...
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mainitsetko vielä ne hyvinvointiyhteiskunnat joissa tämä toimii mallikkaasti?
Ainakin eräässä hallituspuolueessa ollaan oltu huolissaan Suomen ajautumisesta ”Ruotsin tielle” ja että tänne ei haluta palavia autoja kadulle. Kerjäämiskieltoakin ollaan ilmeisesti väsäämässä.
No ehkä se kantasuomalaisen polttama auto tai pummattu euro ovat sitten vähemmän haitallisia yhteiskunnalle.

En ymmärrä, mitä haet takaa. Hyvinvointiyhteiskunnan ajatus on käsittääkseni ollut se, että kansalaisille pyritään turvaamaan tietyt perustavanlaatuiset palvelut ja viimesijaisena keinona julkisista varoista työkyvyttömille työttömille sellaiset varat, että jokainen yhteiskunnan jäsen kykenee elämään edes vähimmäistasolla ns. elämän arvoista elämää. Ei kai hyvinvointiyhteiskunnalla ole mitään tekemistä jonkun ”oikeus olla työtön” -ajattelun kanssa. Luulisi, että juuri päinvastoin: hyvinvointivaltion edellyttämä raskas ja tehoton julkinen puoli vaatii sitä, että kaikki työkykyiset ovat mahdollisimman tehokkaasti mukana työelämässä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös