Petteri Orpon hallitus

[Boogey]

Avoimien työpaikkojen määrä romahti: ”Vaikka työtön kuinka haluaisi työpaikan, hän ei sitä saa”, sanoo Mika Maliranta

Avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt rajusti vuoden takaiseen verrattuna, paljastavat työ- ja elinkeinoministeriön tilastot.

yle.fi

Satonen toistelee 100,000 työpaikan mantraa. Pitäisiköhän vaikutusarvioinnin laskelmat kuitenkin päivittää ajantasalle.

Toki vaikutusarvioinnin laskelma pyrkii varmasti olemaan suhdeneutraali, mutta valitettavasti tässä ollaan kyllä jäämässä pahasti tavoitteesta. Ja sitä kautta lisätoimien, joita työnantapuolikin rummuttaa, tarpeellisuus kasvaa entisestään.

Riskinä on että tilanne kärjistyy totaalisesti kun työpaikat vähenee ja kepin määrä lisääntyy samaan aikaan.

 

[WildCore]

– Jos etuuksien tasoa tai kestoa leikataan, sillä on työllistymisen nopeuteen vaikutusta. Ihmiset eivät hae sitä unelmapaikkaa niin pitkään vaan tarttuvat vähän muihinkin työmahdollisuuksiin helpommin. Hakualue voi laajentua ja ammatillinen kirjo voi laajentua, ja silloin työllistyminen nopeutuu, Räisänen kuvailee.

No jos tässä itselle lomautus tai työttömyys iskee, niin lupaan nyt, että en etsi sitä unelmapaikkaa. Voin hetkeksi mennä tekemään vaikka lääkärin töitä Lappiin. Turusta vähän on matkaa, mutta eipä voi kukaan sanoa, että hakualue olisi liian suppea ja että en olisi valmis töihin.

 

[erku]

Kela-korvausten rahoituksen lisääminen sadoilla miljoonilla on älytöntä, asiantuntija arvioi

Miten sairaanhoidon henkilöstöpula voidaan ratkaista? Asiantuntija vastasi tähänkin MTV Uutisten haastattelussa.

www.mtvuutiset.fi

Lääketieteen etiikan dosentti Samuli Saarni antaa hyvin karun arvion hallituksen päätöksestä nostaa yksityisen terveysbisneksen tuottamien palvelujen Kela-korvausten tasoa. Se on älytöntä ja vaikeuttaa hyvinvointialueiden toimintaa. Saarin mukaan alan asiantuntijoiden keskuudessa tästä näkemyksestä vallitsee konsensus.

 

[Lynx_j]

No jos tässä itselle lomautus tai työttömyys iskee, niin lupaan nyt, että en etsi sitä unelmapaikkaa. Voin hetkeksi mennä tekemään vaikka lääkärin töitä Lappiin. Turusta vähän on matkaa, mutta eipä voi kukaan sanoa, että hakualue olisi liian suppea ja että en olisi valmis töihin.

Niin ihmisellä ei tosiaan ole työn vastaanottamisen suhteen muita ongelmia kuin laiskuus. Kyllähän meistä jokainen pystyy koska vain asuntonsa ja perheensä jättämään ja muuttamaan sen ei-unelmatyön perässä.
Kummallinen ajatus myös tuo ammatillisen kirjon laajentuminen, kun lähes jokaiselle alalle vaaditaan koulutus/jonkinlainen pätevyys ja duunarin ammateissa usein myös liuta erinäisiä kortteja.
Innolla odotan ensimmäistä hitsaajan suorittamaa hiustenleikkuuta ja kokin sähköistämää taloa, jonka on tehnyt valtiotieteiden maisteri.

 

[WildCore]

Innolla odotan ensimmäistä hitsaajan suorittamaa hiustenleikkuuta ja kokin sähköistämää taloa, jonka on tehnyt valtiotieteiden maisteri.

Niin, työantajathan vesi kielellä odottavat, että saavat helpotuksia irtisanomisiin, joten myös tekijän palkkaaminen helpottuu. Rohkeasti vaan palkkaamaan työntekijöitä, vaikka osaamista ei olisikaan. Motivaatiota uuteen työhön kun vaan on riittävästi, niin se riittää.

Petteri, hoida homma kotiin!

 

[Cobol]

Lääketieteen etiikan dosentti Samuli Saarni antaa hyvin karun arvion hallituksen päätöksestä nostaa yksityisen terveysbisneksen tuottamien palvelujen Kela-korvausten tasoa. Se on älytöntä ja vaikeuttaa hyvinvointialueiden toimintaa. Saarin mukaan alan asiantuntijoiden keskuudessa tästä näkemyksestä vallitsee konsensus.

Hallitus todennäköisesti on Saarnin kanssa monessa asiassa samaa mieltä. Tavoitteena on Saarnin edelleen kannattama viiden hyvinvointialueen malli erikoissairaanhoidolle ja sosiaalihuollon erikoispalveluille. Keskittäminen toisi mittavat säästöt ja auttaisi henkilöstöpulaan. Nyt vaarana on, että peruspalvelut säästetään hengiltä.

Asiantuntija MTV:lle: Erikoissairaanhoito ja sosiaalihuollon erikoispalvelut pitäisi keskittää pikaisesti hyvinvointialueilta viidelle alueelle

Erikoissairaanhoito ja sosiaalihuollon erikoispalvelut pitäisi keskittää pikaisesti hyvinvointialueilta viidelle yliopistosairaala-alueelle.

www.mtvuutiset.fi

Viiteen alueeseen erikoispalveluiden ja -sairaanhoidon osalta mennään joka tapauksessa. Kyse on vain siitä, montako miljardia tai kymmentä miljardia halutaan sitä ennen hävittää edellisen hallituksen typerään päätökseen. Jotta viisi aluetta olisi mahdollinen, kuntien määrää on todennäköisesti supistettava 50 - 100 kuntaan.

Tietenkään yllä oleva ei ole mahdollista keskustavasemmiston mielestä. Paljastaisihan raju korjausliike oikeaan suuntaan nykyisen kunta- ja hyvinvointialueiden määrän olevan korruptiota.

 

[Lynx_j]

Lisäksi hakualueen laajentamista tukee matkakuluvähennysten pudottaminen ja omavastuuosuuden kasvattaminen.
Jos henkilö X palkataan uuteen työpaikkaan, niin hänellä ei ole ensimmäisenä vuotena kertynyt lomia (pl. pekkaset jos tällaisia on). Kuvitellaan, että hän tekee vuodessa 251 työpäivää.

Matkakuluvähennyksen määrä pudotetaan 7000 euroon, tästä on jo vähennetty 900 euron omavastuu.
Matkakuluvähennyksen enimmäismäärä jaettuna työpäivillä, eli 7000€/251 päivää=27,88€, joka on päiväkohtainen maksimi vähennysmäärä verotuksessa.

Tämä luku jaetaan kilometrikohtaisella korvauksella, joka on 0,28€/km, jolloin saadaan kilometrimäärä, jonka voi ajaa maksimivähennyksen saamiseksi.
Eli 27,88/0,28=99,57

Päivässä voi siis omalla autolla kulkea yhteensä 99,57km, joka jaetaan kahdella, jotta saadaan yhdensuuntainen matka työpaikalle. Verotuksellisesti siis kannattaa ajaa hieman alle 50 km suuntaansa työpaikalle. Kaikki tästä ylimenevät kilometrit eivät ole enää verovähennyskelpoisia.

Näillä polttoaineen hinnoilla ja tes:in minimipalkoilla vielä ihmetellään miksi ei löydy tekijöitä, jotka ovat laajentaneet työnhakukenttäänsä tai sitten yllättäviä sairauspoissaoloja ilmenee.

 

[ILIMAVEIVI]

Niin, työantajathan vesi kielellä odottavat, että saavat helpotuksia irtisanomisiin, joten myös tekijän palkkaaminen helpottuu. Rohkeasti vaan palkkaamaan työntekijöitä, vaikka osaamista ei olisikaan. Motivaatiota uuteen työhön kun vaan on riittävästi, niin se riittää.

Petteri, hoida homma kotiin!

Ei työnantaja irtisano hyviä/tuottavia työntekijöitä vaan haluaa pitää niistä kiinni. Sitten pitää muistaa myös se että jos yrityksellä menee heikommin niin jostakin sitä kuluja on lähdettävä karsimaan. Ei ketään huvikseen irtisanota tai lomauteta niin kuin luullaan. Työntekijöitä monenlaisia niin kuin monet ihmiset haluaa tehdä töitä kun taas toisille se tuntuu olevan pakkopullaa kun mukavampi on kun saisi kotona köllötellä yhteiskunnan tuella. Tulossa on oikeasti taantuma . Konkurssit, irtisanomiset ja lomautukset lisääntyy väkisin niin vieläkö ay- väki haluaa vielä pahentaa tilannetta toimillaan ? Itsekin olen renkinä palkka töissä ja läheltä seurattuna tiedän työnantajapuolen huolet.

 

[Lynx_j]

Työntekijöitä monenlaisia niin kuin monet ihmiset haluaa tehdä töitä kun taas toisille se tuntuu olevan pakkopullaa kun mukavampi on kun saisi kotona köllötellä yhteiskunnan tuella.

Sitä kantaa ei ikinä oteta huomioon, että kumpi on yhteiskunnalle kalliimpi, nämä kotona makaajat vai kaupungilla/valtiolla suojatyöpaikoissa olevat työntekijät. Siitä palkatusta työntekijästä, kun kuitenkin kertyy kuluja muutenkin, kuin palkan muodossa. On lomia, sairauslomia, terveydenhuolto, työvälineet, työpaikan sähkö ja vesi jne jne.

Kovasti katsotaan aina ihmistä kunnon kansalaiseksi, jos tämä on töissä, vaikka todellisuudessa olisit vain pelkkä kuluerä veronmaksajien piikkiin. Virastotalot ovat pullollaan jos jonkinnäköistä paperin pyörittäjää, jonka tuotto on vuosittain miinusmerkkistä, eikä työtehtävätkään edistä yhtään mitään. Halvemmaksi nämäkin tulisivat kotona makaamalla yhteiskunnan piikkiin.

Mielipide perustuu omaan kokemukseen ja siitä on tutkimustietoa tarjolla yhtä paljon, kuin näistä yhteiskunnan tuella kotona köllöttelijöistä, eli ei yhtään.
Työntekijöiden tehokkuutta toki olisi helpompi seurata ja excelöidä kulut ja tuotot versus saada dataa kuinka moni oikeasti välttelee töitä ja elelee tukien varassa.

 

[erku]

Niin ihmisellä ei tosiaan ole työn vastaanottamisen suhteen muita ongelmia kuin laiskuus. Kyllähän meistä jokainen pystyy koska vain asuntonsa ja perheensä jättämään ja muuttamaan sen ei-unelmatyön perässä. Kummallinen ajatus myös tuo ammatillisen kirjon laajentuminen, kun lähes jokaiselle alalle vaaditaan koulutus/jonkinlainen pätevyys ja duunarin ammateissa usein myös liuta erinäisiä kortteja.

Tuo ei ole minusta yhtään kummallinen ajatus, vaan muissa Pohjoismaissa tuo on paljon selkeämmin lähtökohta. Tanskassa esimerkiksi työttömällä ei ole mitään ammattitaitosuojaa olemassa. Ruotsissa työssäkäyntialue määritellään ammattialojen mukaan. Hyvin työllistävällä alalla riittää, että hakee oman seutunsa työpaikkoja, mutta heikomman työllisyyden aloilla lähtökohtana on hakea työtä koko maan alueelta. Suomen järjestelmä, jossa työssäkäyntialue on hyvin rajattu ja työttömyyden alkuvaiheessa työnhakijalla on vahva subjektiivinen valintaoikeus haettavien työpaikkojen suhteen aiheuttavat selkeää rakenteellista työttömyyttä.

Nyt taitaa olla se tilanne, että työnhakijoiksi on ilmoittautunut valtava määrä irtisanottuja tai lomautettuja rakennusalan osaajia. Realistinen lähtökohta on, että rakennusalalla seuraavan puolen vuoden aikana töitä ei isossa kuvassa tule olemaan. Sitten taas monilla aloilla podetaan työvoimapulaa. Myös sellaisilla, joihin ei ole erityisiä koulutus- tai pätevyysvaatimuksia tai sellaisilla, joihin rakennusalan ammattilaiset sopeutuisivat nopeasti. Meidän järjestelmä on tällä hetkellä vaan on sillä tavalla passivoiva, että nämä työttömät/lomautetut raksamiehet eivät suurimmalta osin tule mitään muita töitä tekemään, joten odottelevat lähinnä vain raksa-alan elpymistä.

Jos tähän halutaan muutosta, niin vaihtoehtoina on lähinnä heikentää ansiosidonnaista työttömyysturvaa tai muiden Pohjoismaiden tapaan lisätä velvoittavuutta hakea työtä myös muilta aloilta tai kauempaa.

 

[ILIMAVEIVI]

Sitä kantaa ei ikinä oteta huomioon, että kumpi on yhteiskunnalle kalliimpi, nämä kotona makaajat vai kaupungilla/valtiolla suojatyöpaikoissa olevat työntekijät. Siitä palkatusta työntekijästä, kun kuitenkin kertyy kuluja muutenkin, kuin palkan muodossa. On lomia, sairauslomia, terveydenhuolto, työvälineet, työpaikan sähkö ja vesi jne jne.

Kovasti katsotaan aina ihmistä kunnon kansalaiseksi, jos tämä on töissä, vaikka todellisuudessa olisit vain pelkkä kuluerä veronmaksajien piikkiin. Virastotalot ovat pullollaan jos jonkinnäköistä paperin pyörittäjää, jonka tuotto on vuosittain miinusmerkkistä, eikä työtehtävätkään edistä yhtään mitään. Halvemmaksi nämäkin tulisivat kotona makaamalla yhteiskunnan piikkiin.

Mielipide perustuu omaan kokemukseen ja siitä on tutkimustietoa tarjolla yhtä paljon, kuin näistä yhteiskunnan tuella kotona köllöttelijöistä, eli ei yhtään.
Työntekijöiden tehokkuutta toki olisi helpompi seurata ja excelöidä kulut ja tuotot versus saada dataa kuinka moni oikeasti välttelee töitä ja elelee tukien varassa.

Totta se että on näitä ns. suojatyöpaikkoja . Mutta olipa työpaikka mikä hyvänsä niin työssä käyvät ihmiset ja työnantajat ne tätä yhteiskuntaa pitää jaloillaan. Suomi oikea tuki yhteiskunta siksi tähän on ajauduttu. Niitä saa työnantajat ,työntekijät ,eläkeläiset , lapsiperheet, työttömät , pakolaiset, sairaat jne. Tukea saa myös ne jotka ei sitä tarvitsisi kuten esim. varakkaat lapsiperheet lapsilisien muodossa. Purralle pisteet siitä avautumisesta.

 

[Lynx_j]

Sitten taas monilla aloilla podetaan työvoimapulaa. Myös sellaisilla, joihin ei ole erityisiä koulutus- tai pätevyysvaatimuksia tai sellaisilla, joihin rakennusalan ammattilaiset sopeutuisivat nopeasti. Meidän järjestelmä on tällä hetkellä vaan on sillä tavalla passivoiva, että nämä työttömät/lomautetut raksamiehet eivät suurimmalta osin tule mitään muita töitä tekemään, joten odottelevat lähinnä vain raksa-alan elpymistä.

Mitä nämä työpaikat sitten ovat? Päivittäistavarakaupatkaan eivät voi kaikkia palkata, eikä varsinkaan kaikille riitä sellaisia työtunteja joilla tulisi toimeen.
Mikä sitten sinulle olisi kohtuullinen korvaus, että kulkisit esimerkiksi 100 km työmatkoja päivässä? Tuskin 13€/h riittää?

Ja kuten yleensäkin, keskusteluista unohtuu tämä, että aivan jokainen ei voi muuttaa työn perässä satojen kilometrien päähän.

 

[Tuplatorkkari]

Ei työnantaja irtisano hyviä/tuottavia työntekijöitä vaan haluaa pitää niistä kiinni. Sitten pitää muistaa myös se että jos yrityksellä menee heikommin niin jostakin sitä kuluja on lähdettävä karsimaan. Ei ketään huvikseen irtisanota tai lomauteta niin kuin luullaan. Työntekijöitä monenlaisia niin kuin monet ihmiset haluaa tehdä töitä kun taas toisille se tuntuu olevan pakkopullaa kun mukavampi on kun saisi kotona köllötellä yhteiskunnan tuella. Tulossa on oikeasti taantuma . Konkurssit, irtisanomiset ja lomautukset lisääntyy väkisin niin vieläkö ay- väki haluaa vielä pahentaa tilannetta toimillaan ? Itsekin olen renkinä palkka töissä ja läheltä seurattuna tiedän työnantajapuolen huolet.

Ei varmasti ilkeyttään, mutta usein tuntuu olevan tapana tehdä sitä, että paremman tuloksen toivossa karsitaan resursseja, vaikka tämä karsiminen heikentää jäljellä olevien työntekijöiden hyvinvointia kiireen ja työtehtävien lisääntymisellä. Kyllä minä silloin sanoisin, että työntekijät nähdään etupäässä vain kuluina siinä firmassa.

 

[erku]

Mitä nämä työpaikat sitten ovat? Päivittäistavarakaupatkaan eivät voi kaikkia palkata, eikä varsinkaan kaikille riitä sellaisia työtunteja joilla tulisi toimeen.
Mikä sitten sinulle olisi kohtuullinen korvaus, että kulkisit esimerkiksi 100 km työmatkoja päivässä? Tuskin 13€/h riittää?

Ja kuten yleensäkin, keskusteluista unohtuu tämä, että aivan jokainen ei voi muuttaa työn perässä satojen kilometrien päähän.

No käsittääkseni erityisesti puhtaanapitoala on sellainen, jossa työvoimapula on valtava, ei edellytetä välttämättä mitään alan koulutusta ja useimmilla rakennusalan ihmisillä on riittävä fyysinen kunto työhön. Teollisuuden osalta on varmasti alueellisia eroja, mutta ainakin omassa seutukunnassa myös teollisuudessa koetaan merkittävää työvoimapulaa ja kädentaitoiset sekä hyvän fysiikan omaavat raksamiehet olisivat eittämättä haluttua työvoimaa, jos vain heillä olisi motivaatiota ja kannusteita hakeutua sinne.

Se nyt ei liene kovin relevanttia, mikä minulle olisi sopiva korvaus 100 km työmatkasta. Relevanttia on pohtia sitä, miten kestävää kansantalouden näkökulmasta on ylläpitää järjestelmää, jossa on kannattavampaa olla työtön kuin mennä työhön tarvittaessa pidemmällekin etäisyydelle.

Jokainen ei voi muuttaa työn perässä, mutta mielestäni järjestelmää pitäisi kehittää niin kepin kuin porkkanan avulla siihen suuntaan, että yhä useammalle työn perässä muuttaminen tulee realistiseksi vaihtoehdoksi, jos lähistöllä ei ole osaamiselle soveltuvaa työtä ja muualla sitä olisi tarjolla.

 

[WarWas]

Sitä kantaa ei ikinä oteta huomioon, että kumpi on yhteiskunnalle kalliimpi, nämä kotona makaajat vai kaupungilla/valtiolla suojatyöpaikoissa olevat työntekijät. Siitä palkatusta työntekijästä, kun kuitenkin kertyy kuluja muutenkin, kuin palkan muodossa. On lomia, sairauslomia, terveydenhuolto, työvälineet, työpaikan sähkö ja vesi jne jne.

Laatua voi katsoa kun roskien siivoominen on yksityistetty esimerkiksi Turun Varissuolla ja Kupittaalla.
Noi kaks on nykyään ihan sikolättejä verrattuna entiseen.

Eli jos laadusta haluaa tinkiä niin parempi laittaa yksityinen firma tekemään ja ehkä halvemmalla.

 

[WildCore]

Ei työnantaja irtisano hyviä/tuottavia työntekijöitä vaan haluaa pitää niistä kiinni…

Tuo minun ”hassuttelu” liittyi enemmän siihen, että nyt tosiaan on taantuma tulossa ja varmasti kaikille halukkaille ei töitä löydy vaikka Orpo niin haluaisi.

Mutta myös avarakatseisuutta toivoisin työantajilta, jos on paikka auki ja sitä hakee putkimies-pate, niin ei tyrmättäisi heti sitä hakemusta vaikka pate ei vaatimuksia täyttäisikään. Työhaastattelussa selvitettäisiin, että puutteista huolimatta tällä hakijalla on kova motivaatio oppia uusi työ ja annettaisiin koeajan puitteissa hakijan oikeasti todistaa itsensä. Joo, kallista ja aikaa vievää, mutta hyvässä tapauksessa työnantaja voisi saada kovaa tulosta tekevän työntekijän kymmeniksi vuosiksi.

 

[ILIMAVEIVI]

Tuo minun ”hassuttelu” liittyi enemmän siihen, että nyt tosiaan on taantuma tulossa ja varmasti kaikille halukkaille ei töitä löydy vaikka Orpo niin haluaisi.

Mutta myös avarakatseisuutta toivoisin työantajilta, jos on paikka auki ja sitä hakee putkimies-pate, niin ei tyrmättäisi heti sitä hakemusta vaikka pate ei vaatimuksia täyttäisikään. Työhaastattelussa selvitettäisiin, että puutteista huolimatta tällä hakijalla on kova motivaatio oppia uusi työ ja annettaisiin koeajan puitteissa hakijan oikeasti todistaa itsensä. Joo, kallista ja aikaa vievää, mutta hyvässä tapauksessa työnantaja voisi saada kovaa tulosta tekevän työntekijän kymmeniksi vuosiksi.

Monellakin alalla tuijotetaan liikaa siihen että onko koulutusta alalta ja aiemaa työkokemusta. Samaa mieltä että yleensä ne jotka haluaa oppia uuteen työhön ,niin sen myös oppivat ja omaksuvat. Vanha sanonta että "työ tekijäänsä neuvoo" pitää tässäkin paikkansa. Monellekin alalle on ihan turhan pitkiä kuolutuksia kun itse työ opettaisi nopeammin ja paremmin.

 

[Ice71]

Niin ihmisellä ei tosiaan ole työn vastaanottamisen suhteen muita ongelmia kuin laiskuus. Kyllähän meistä jokainen pystyy koska vain asuntonsa ja perheensä jättämään ja muuttamaan sen ei-unelmatyön perässä.
Kummallinen ajatus myös tuo ammatillisen kirjon laajentuminen, kun lähes jokaiselle alalle vaaditaan koulutus/jonkinlainen pätevyys ja duunarin ammateissa usein myös liuta erinäisiä kortteja.
Innolla odotan ensimmäistä hitsaajan suorittamaa hiustenleikkuuta ja kokin sähköistämää taloa, jonka on tehnyt valtiotieteiden maisteri.

Äläs nyt. Äiteen vaivasenluun leikkasi hammaslääkäri(pikakoulutuksella uudelleenkouluttaunut), ja siitä on jo vuosia aikaa. Eli onnistuu se "ammattitaidottomalta" uusi työ. Sanottakoon vielä se, että se leikkaus meni päin persettä.

 

[Lynx_j]

No käsittääkseni erityisesti puhtaanapitoala on sellainen, jossa työvoimapula on valtava, ei edellytetä välttämättä mitään alan koulutusta ja useimmilla rakennusalan ihmisillä on riittävä fyysinen kunto työhön. Teollisuuden osalta on varmasti alueellisia eroja, mutta ainakin omassa seutukunnassa myös teollisuudessa koetaan merkittävää työvoimapulaa ja kädentaitoiset sekä hyvän fysiikan omaavat raksamiehet olisivat eittämättä haluttua työvoimaa, jos vain heillä olisi motivaatiota ja kannusteita hakeutua sinne.

Se nyt ei liene kovin relevanttia, mikä minulle olisi sopiva korvaus 100 km työmatkasta. Relevanttia on pohtia sitä, miten kestävää kansantalouden näkökulmasta on ylläpitää järjestelmää, jossa on kannattavampaa olla työtön kuin mennä työhön tarvittaessa pidemmällekin etäisyydelle.

Jokainen ei voi muuttaa työn perässä, mutta mielestäni järjestelmää pitäisi kehittää niin kepin kuin porkkanan avulla siihen suuntaan, että yhä useammalle työn perässä muuttaminen tulee realistiseksi vaihtoehdoksi, jos lähistöllä ei ole osaamiselle soveltuvaa työtä ja muualla sitä olisi tarjolla.

Viisaita sanoja. Oma heittoni sadan kilometrin työmatkasta ja siitä saatavasta korvauksesta pohjautui elävän elämän esimerkkeihin, jollaisia olen kuullut. Eli se työnteon kannattavuus ei vastaa nähtyä vaivaa. On olemassa tapauksia, joissa töistä saisi esim. 200€/kk enemmän käteen,kuin kotona olemalla, mutta pitkät työmatkat ja näihin käytetty aika vie rahan ja motivaation hakeutua kauemmas hommiin.
Keppiä annetaan tuista leikkaamisen muodossa, mutta nähtäväksi jää tuleeko porkkanaa esim. isomman palkkapussin muodossa.

Omalla seutukunnalla se välimatka töihin saattaa helpostikin olla 100 km/suunta.
En siis toivo kenellekään tukien varassa elämistä, en varsinkaan järjestelmää hyväksikäyttäville, mutta töissäkäynnin kannattavuuskin pitäisi saada kuntoon.
Usein puhutaan työntekijäpulasta, mutta harvemmin kunnollisen elämiseen riittävän palkanmaksajien pulasta.

 

[Etana#45]

Sitä kantaa ei ikinä oteta huomioon, että kumpi on yhteiskunnalle kalliimpi, nämä kotona makaajat vai kaupungilla/valtiolla suojatyöpaikoissa olevat työntekijät. Siitä palkatusta työntekijästä, kun kuitenkin kertyy kuluja muutenkin, kuin palkan muodossa. On lomia, sairauslomia, terveydenhuolto, työvälineet, työpaikan sähkö ja vesi jne jne.

Kovasti katsotaan aina ihmistä kunnon kansalaiseksi, jos tämä on töissä, vaikka todellisuudessa olisit vain pelkkä kuluerä veronmaksajien piikkiin. Virastotalot ovat pullollaan jos jonkinnäköistä paperin pyörittäjää, jonka tuotto on vuosittain miinusmerkkistä, eikä työtehtävätkään edistä yhtään mitään. Halvemmaksi nämäkin tulisivat kotona makaamalla yhteiskunnan piikkiin.

Mielipide perustuu omaan kokemukseen ja siitä on tutkimustietoa tarjolla yhtä paljon, kuin näistä yhteiskunnan tuella kotona köllöttelijöistä, eli ei yhtään.
Työntekijöiden tehokkuutta toki olisi helpompi seurata ja excelöidä kulut ja tuotot versus saada dataa kuinka moni oikeasti välttelee töitä ja elelee tukien varassa.

Ja oma kokemus sitten taas on että halvemmaksi tulee pitää ne ihmiset ”suojatöissä” kuin työttömänä. Välillisiä kustannuksia tulee paljon sosiaali ja terveyspalveluiden lisääntymisenä (palkkakulut asioiden hoidosta myös), lastensuojelumenoista ja mahdollisista sijoituskustannuksista. Sijaishuolto tulee perhanan kalliiksi ja usein se huono-osaisuus kertyy sinne alimpaan tulodesiiliin. Yhden lapsen sijoittaminen on noin 90k€ kustannus per vuosi. Ja jos nuori sijoitetaan vaikka 6vuotiaana niin 18vuoteen mennessä se on reilu miljoona. Jälkihuollon kustannukset tähän päälle.
Oma kokemus myös on että liian vähän lasten hyväksi myös tehdään. Ei ole tekijöitä sosiaalipuolella, vaihtoja tulee liikaa eikä kukaan halua vastuuta ottaa. Sitten puututaan liian myöhään tai ei välttämättä ollenkaan.

Työ itsessään ei toki mikään autuaaksi tekevä ole ja työssäkäyvissä perheissä on myös mielenterveyden ja päihdepuolen haasteita mutta huomattavasti vähemmän. Työ suojaa mutta toki siitä pitää ihmisarvoinen palkka saada.

Tutkimustietoakin aiheesta on, mutta kuten perustulokokeilu osoitti, niin työttömän hyvinvointi ei suurinta osaa kiinnosta. Kuitenkin arvioiden mukaan huono-osaisuus maksaa meille n. 2 miljardia vuosittain

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140094/YP2003_Zittingym.pdf?sequence=2

 

[Lynx_j]

Ja oma kokemus sitten taas on että halvemmaksi tulee pitää ne ihmiset ”suojatöissä” kuin työttömänä. Välillisiä kustannuksia tulee paljon sosiaali ja terveyspalveluiden lisääntymisenä (palkkakulut asioiden hoidosta myös), lastensuojelumenoista ja mahdollisista sijoituskustannuksista. Sijaishuolto tulee perhanan kalliiksi ja usein se huono-osaisuus kertyy sinne alimpaan tulodesiiliin. Yhden lapsen sijoittaminen on noin 90k€ kustannus per vuosi. Ja jos nuori sijoitetaan vaikka 6vuotiaana niin 18vuoteen mennessä se on reilu miljoona. Jälkihuollon kustannukset tähän päälle.
Oma kokemus myös on että liian vähän lasten hyväksi myös tehdään. Ei ole tekijöitä sosiaalipuolella, vaihtoja tulee liikaa eikä kukaan halua vastuuta ottaa. Sitten puututaan liian myöhään tai ei välttämättä ollenkaan.

Työ itsessään ei toki mikään autuaaksi tekevä ole ja työssäkäyvissä perheissä on myös mielenterveyden ja päihdepuolen haasteita mutta huomattavasti vähemmän. Työ suojaa mutta toki siitä pitää ihmisarvoinen palkka saada.

Tutkimustietoakin aiheesta on, mutta kuten perustulokokeilu osoitti, niin työttömän hyvinvointi ei suurinta osaa kiinnosta. Kuitenkin arvioiden mukaan huono-osaisuus maksaa meille n. 2 miljardia vuosittain

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140094/YP2003_Zittingym.pdf?sequence=2

Paljon hyviä pointteja tässä, joita ei yleensä nosteta keskusteluun. Onhan työllä ja työyhteisöllä valtava sosiaalinen merkitys ja töissäkäynti vähentää tunnetta yhteiskunnan ulkopuolella kuulumiseen. Nykyisessä poliittisessa keskustelussa tuntuu vain mantra olevan, että ei ole väliä sijainnilla, jaksamisella tai työnteon mielekkyydellä, kunhan ihminen on töissä.
Kolikon toinen puoli on taas se, että pitkällä töissä kulkevien työpäivät ovat melkoisen pitkiä, jos työpäivä on 8,5 tuntia ja käytät matkoihin 2 tuntia, onkin päivän mitta 10,5 tuntia. Tämä kaikki on taas vapaa-ajasta ja hyvinvointia lisäävästä toiminnasta pois, pidempien työpäivien/matkojen jälkeen kun ei ole välttämättä aikaa tai jaksamista harrastaa tai tehdä itselleen mieluisia asioita. Mikä taas pitkässä juoksussa aiheuttaa kuluja terveydenhuollolle.
Toinen asia on, että vaikka ihminen muuttaisikin työn perässä, niin uuteen paikkakuntaan asettuminen ei ole kivutonta sekään. Siinä voi jäädä perhe, harrastukset ja sosiaalinen verkosto ”entiseen elämään”. Ihminen on yksilöllinen olento ja jotkut sopeutuvat ja verkostoituvat paremmin, toiselle taas tuttu ja turvallinen on parempi.
Sosiaalinen pahoinvointikin lisää terveydenhuollon taakkaa pitkällä aikavälillä.
Tähän kaikkeen yhdistettynä palkka, joka menee kädestä suuhun, niin pahoinvoinnin kierre on valmis.

 

[UnenNukkuja]

Viiteen alueeseen erikoispalveluiden ja -sairaanhoidon osalta mennään joka tapauksessa.

Tässä itsekin samaa mieltä, olen pitkään ollut. Tuossa linkittämässäsi jutussa silmään osui tämä:

Myös digipalvelut viidelle suurelle

Saarnin mukaan samalla pitäisi keskittää soten toivo eli digipalvelut.

- Digipalveluja voidaan tehdä viiden alueen yhteistyönä. 22 alueen itsenäisenä puuhana se ei tule onnistumaan.

Nykyäänhän viidellä eri yliopistollisellakin on hämmentävän erilaisia palveluita. Kaupungit hehkuttaa, että jee, meidän yliopistossa keksittiinkin jokin tällainen, ei näytetä sitä muille. Koskevat pitkälti siis pitkäaikaisia asiakkaita ja potilaita, mutta näitä olisi helppo jalostaa alemmille tasoille. On jo Omaoloa ja Omakantaa, jotka toimii paljoon, mutta tässä hieman erottuu perustasoa tarvitsevat ja erikoissairaanhoitoa tarvitsevat.

 

[Tadu]

Tässä itsekin samaa mieltä, olen pitkään ollut. Tuossa linkittämässäsi jutussa silmään osui tämä:

Myös digipalvelut viidelle suurelle

Saarnin mukaan samalla pitäisi keskittää soten toivo eli digipalvelut.

- Digipalveluja voidaan tehdä viiden alueen yhteistyönä. 22 alueen itsenäisenä puuhana se ei tule onnistumaan.

Nykyäänhän viidellä eri yliopistollisellakin on hämmentävän erilaisia palveluita. Kaupungit hehkuttaa, että jee, meidän yliopistossa keksittiinkin jokin tällainen, ei näytetä sitä muille. Koskevat pitkälti siis pitkäaikaisia asiakkaita ja potilaita, mutta näitä olisi helppo jalostaa alemmille tasoille. On jo Omaoloa ja Omakantaa, jotka toimii paljoon, mutta tässä hieman erottuu perustasoa tarvitsevat ja erikoissairaanhoitoa tarvitsevat.

Siis. Meillä on nyt 22 pahoinvointialuetta, jotka säätävät omat tietotekniset ratkaisunsa ja järjestelmänsä? Noh Tieto ja kumppanit kiittävät. Ihan hyvä työllistämiskeino IT-ammattilaisille kyllä. Kallista ja tehotonta toki, mutta sopii soteuudistuksen henkeen.

 

[UnenNukkuja]

Siis. Meillä on nyt 22 pahoinvointialuetta, jotka säätävät omat tietotekniset ratkaisunsa ja järjestelmänsä? Noh Tieto ja kumppanit kiittävät. Ihan hyvä työllistämiskeino IT-ammattilaisille kyllä. Kallista ja tehotonta toki, mutta sopii soteuudistuksen henkeen.

Joo, mutta tuo tarvitsisi tosiaan ihan viideltä yliopistolliseltakin hieman järkeistämistä. Toki ymmärrän, että pitkäaikaissairailla on diagnooseittain todella erilaisia tarpeita, ja niihin on hyvä olla omia sovelluksiaan, mutta tuollaiset yleisemmät järjestelmät on yhtenäistettävissä varmasti helposti.

 

[Timbit]

Joo, mutta tuo tarvitsisi tosiaan ihan viideltä yliopistolliseltakin hieman järkeistämistä. Toki ymmärrän, että pitkäaikaissairailla on diagnooseittain todella erilaisia tarpeita, ja niihin on hyvä olla omia sovelluksiaan, mutta tuollaiset yleisemmät järjestelmät on yhtenäistettävissä varmasti helposti.

Periaatteessa olisi yhtenäistettävissä kyllä, mutta kun hankintalaki. Yhtenäistäminen vaatisi käytännössä sitä, että jokainen alue kilpailuttaa samaan käyttöön tulevat järjestelmät täysin samalla tavalla, jolloin hajontaa tarjouksissa tulisi vain vähän. Tämä tuskin onnistuu, koska alueilla on omat tarpeensa, jotka kiinnostaa niitä enemmän kuin tällainen lähtökohtaisesti epämääräinen yhteistyö. Lisäksi aika harvalla toimittajalla riittää resurssit toimittaa samaan aikaan järjestelmiä noin monelle noin suurelle asiakkaalle. Ilmeisesti sote-uudistus ei sisältänyt suunnitelmaa siitä, miten tietojärjestelmiä saataisiin yhtenäistettyä. Ehkei se ollut tärkeänä pidettävä asia.