No tässä on kyllä niin tyypillinen vasemmistolainen talousnäkemys, että oksat pois.
Ensimmäiseen boldaukseen, näin on. Siitähän toki ei ole mitään takeita, että se vasemmistopuolueiden velkaralli millään lailla sitä taloutta kasvattaisi. Päinvastoin, muut verrokkimaat painelee koko ajan kauempana meistä, joka tekee meillekin koko ajan haastavammaksi pysyä perässä.
Jälkimmäiseen: Ei tuota voida vielä määritellä. Edellisen hallituksen tekemiset näkyvät vasta parin vuoden sisään taloudessa. Ihan samalla lailla myöskään Orpon hallituksen tekemiset eivät näy heti, vaan vasta 2-3 vuoden aikajänteellä. Tai siis toki, jos sä pumppaat ulkopuolelta jonkun muun rahaa omaa lompakkoon vaikkapa 200 000, on sinun taloutesi toki silloin parantunut sen 200 000. Hetkellisesti.
Marinin hallituksen ottamaa lisävelkaa käytettiin kärjistettynä koronan hoitoon (tämä ok), Ukrainan sotaan (tämäkin ok), Business Finlandin kautta yritysten rahoitukseen (tämä periaatteessa ok, toteutus oli vähän sinnepäin). Ja tukien ja muiden sosiaalimenojen kattamiseen (tämä on juuri sitä paskaa velkaa). Millä ihmeen ilveellä sinä saat käännettyä TALOUDELLISESTI plus-merkkiseksi sen velkarahan, jota on pumpattu sinne yhteiskunnalle TALOUDELLISESTI negatiivis-merkkiseen osaan väestöstä?
Kannattaa muistaa se, että talous kasvaa velanoton myötä:
Keynesin kerroin kertoo paljonko BKT nousee velanoton vaikutuksesta
Se, mistä nyt kuitenkin kiistellään, on velanoton hyödyllisyys. Eli kannattaako taloutta kasvattaa jatkuvalla velanotolla. Taloustieteilijät ovat jakautuneet tässä eri leireihin. Välttämättä totuutta ei löydy yhtä mustavalkoisena kuin mitä haluaisimme sen löytyvän.
Toisaalta, velalla ja velalla on eroa, kuten tässä toteatkin. Jos yksityinen, yritys tai valtio velkaantuu oikeista syistä, silloin velanottokin on ok. Yksityinen voi investoida omaan työuraansa, yritys investoida tuotannon kehittämiseen ja valtio investoida infraan ja koulutukseen.
Hallituksen ainoana todellisena tehtävänä on hillitä velanottoa ja sopeuttaa velanotto siten, että siitä koituisi mahdollisimman suuri hyötyä tulevaisuuden Suomelle. Talouden tuotantokykyä nostava velanotto on paikallaan, myös ylläpitävää velanottoa tarvittaneen. Ongelmana on sellainen velanotto, joka liittyy tilanteisiin, jossa velanotolla ei ole suoraa yhteyttä tuottavuuden kasvuun.
Jos esimerkiksi velanotto valuu eläkkeisiin, tällöin otetaan velkaa asiaan, jolla ei voida kasvattaa yrityksien tuottavuutta millään lailla. Oikea ratkaisu on tällöin eläkejärjestelmään liittyvä korjaus, jolla pidetään huolta siitä, että eläkkeiden rahoitus pysyy kestävällä pohjalla. Samaa pätee kaikkeen sellaiseen toimintaan, jossa velkaa otetaan johonkin kohteeseen ilman että saadaan juuri mitään vastineeksi. Sosiaalimenoja ei pitäisi rahoittaa velanotolla.
Toisaalta, esimerkiksi koulutusmenoja tai t&k-rahoitusta ei pitäisi missään vaiheessa vähentää, koska juuri tällainen toiminta luo kasvun edellytyksiä. Jos hallitus ryhtyy liian ideologiseksi, seurauksena voi olla, että leikataan asioista tavalla, joka on pikemminkin sidoksissa keskiluokkaiseen moraaliin kuin aitoon taloudelliseen hyötylaskelmaan. Markkinat ikävä kyllä ovat antaneet jo pitkään signaalia työn vähenemisestä, mikä johtaa siihen, että kaikille kykenevillekään ei löydy työtä Suomessa.
Tällöin on järkevää olla leikkaamatta sellaisista tuista, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti työllistämiseen. Asumiskustannukset ovat yksi pullonkaula, joka estää työllistymistä. Toinen on työttömyysturvan suojaosa. Pikkuporvari ei helpolla ymmärrä, että joku saa työttömyysturvaa ja samanaikaisesti palkkaa. Tai että joku saa asumisturvaa, vaikka on työssä.
Tarvitaan G.W. Bushin kaltainen ajattelija tuomaan tähän valoa: kun häneltä kysyttiin, miten on mahdollista, että Amerikoissa ihmiset eivät tule toimeen yhden työn palkalla, vaan joutuvat tekemään useita töitä, Bush vastasi siihen suuntaan, että Valloissa ihmisillä on suurenmoinen vapaus tehdä useita töitä. Tätä ei kuitenkaan voitane pitää ihan ideaalitilana, vaan yhden kokoaikaistyön pitäisi riittää yhden henkilön elättämiseen, vaikkapa sitten tukien kanssa.
Työn korostamisen välttämättömyyteen liittyy myös välillinen vaikutus: on parempi että iskä ja äiskä ovat töissä, jolloin myös lapsille välittyy työnteon malli luonnollisena. Jos molemmat makaavat sohvalla ja liikahtavat vain tukien tullessa, se ei kylläkään tee hyvää seuraavalle sukupolvelle. Opitaan olemaan tekemättä työtä. Nuorissa on ilmeisesti suuri joukko ihmisiä, jotka ovat terveitä, mutta joille työnteon aloittamisen vaikeus on liiankin ilmeistä. Kun ei ole edes kouluja käyty.
www.hs.fi
