Unohditko, että Nils Torvalds oli viime presidentinvaaleissa ainoa ehdokas, joka kannatti Nato-jäsenyyttä? Vai eikö tuo sopinut sinun agendaasi?
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Kotikaupunkiinsa palannut Kasper Kotkansalo kiitollisena: "Olemme saaneet läheisen nipun lyhyessä ajassa"Lue lisää »
-
Oululaista historiaa tekevä Saija Tarkki kasvoi kärppäuransa aikana teinitytöstä perheenäidiksiLue lisää »
-
Marko Anttila pelasi ottelun varapaidalla − "Jos joku tietää, tuokaa se hallille"Lue lisää »
-
Liiga-kierros: SaiPalle ei löydy pysäyttäjää – perjantaina oli kotijoukkueiden iltaLue lisää »
-
Klotenin uutta toimintakulttuuria rakentava Lauri Marjamäki on noussut Sveitsissä lähes sateentekijän asemaan – “Intohimo valmentamiseen on palannut"Lue lisää »
-
Patrik Laine ja Mikko Viitanen tekivät lätkäkulttuurille valtavan palveluksen suorasanaisella mielenterveyspuheellaLue lisää »
Petteri Orpon hallitus
- Viestiketjun aloittaja Tadu
- Alkaa
- 1 566 169
- 18 597
Torvalds toki tietää, että Orpon venyminen ja neuvottelu kulissien takana ilman twitter-ulostuloja joidenkin tapaan, on ollut se liima, joka on hallituksen kasassa pitänyt. Melkoisena ihmeenä tilannetta voi pitää, että meillä ei ole kaatunutta hallitusta tässä vaiheessa. Irrottamalla RKP:n vastuusta, Torvalds hakeekin RKP:lle saumaa napata Kokoomuksesta kaupunkiliberaaleja varsinkin suhteessa enemmän ruotsinkielisiltä alueilta.
Siitä olen Torvaldsin kanssa täysin samaa mieltä, että jokaisen PS:n kansanedustajan ja ministerin [ja jokaisen hallituspuolueen] tulee 100 % tukea hallitusohjelmaa ja hallituksen kannanottoja tästä eteenpäin. En vaan ole enää päiviin siihen uskonut.
Samoin olen Torvaldsin ja Soininvaarankin kanssa pääosin samaa mieltä siitä, että SDP:n linjaukset johtivat Kokoomuksen ainoaan mahdolliseen lopputulokseen. Heistä kumpikaan ei kuitenkaan ymmärtänyt sitä, että Kokoomus oli aktiivisesti pelaamassa PS:n kanssa jo viimeiset pari vuotta yhteistä hallitusta ennen vaaleja. Orpo ja Kokoomus halutsi oikeistokoalition, joka tekee ennen kaikkea oikeistolaisempaa talouspolitiikkaa kuin Sipilän hallitus. Mikään muu hallituspohja ei tätä mahdollista.
Marin työnsi Kokoomusta suuntaan, jonne Kokoomus oli jo muutenkin menossa.
Siitä olen Torvaldsin kanssa täysin samaa mieltä, että jokaisen PS:n kansanedustajan ja ministerin [ja jokaisen hallituspuolueen] tulee 100 % tukea hallitusohjelmaa ja hallituksen kannanottoja tästä eteenpäin. En vaan ole enää päiviin siihen uskonut.
Samoin olen Torvaldsin ja Soininvaarankin kanssa pääosin samaa mieltä siitä, että SDP:n linjaukset johtivat Kokoomuksen ainoaan mahdolliseen lopputulokseen. Heistä kumpikaan ei kuitenkaan ymmärtänyt sitä, että Kokoomus oli aktiivisesti pelaamassa PS:n kanssa jo viimeiset pari vuotta yhteistä hallitusta ennen vaaleja. Orpo ja Kokoomus halutsi oikeistokoalition, joka tekee ennen kaikkea oikeistolaisempaa talouspolitiikkaa kuin Sipilän hallitus. Mikään muu hallituspohja ei tätä mahdollista.
Marin työnsi Kokoomusta suuntaan, jonne Kokoomus oli jo muutenkin menossa.
Miten tämä liittyy Petteri Orpon hallitukseen vuonna 2023?
Linnankundi
Jäsen
Se on tuo 40 vuotta paljon pitempi aika kuin 18 vuotta. Silti joidenkin mielestä sekään ei riitä mielipiteiden muuttumiseen.
Nämä on aina jokseenkin hedelmättömiä aihioita, että lähdetään liikkeelle oletuksesta, jossa omaa kantaa edustavat ovat älykkäitä ja muut ovat tyhmiä. Ei itsessään kenties viittaa kriittisen objektiiviseen maailmanhahmotukseen sekään.
Mutta jos nyt halutaan jotain keskimääräistä älykkyyttä estimoida, se korreloi kaiketi koulutustason ja tulotason kanssa melkoisen hyvin (esim. tulojen kanssa paljon paremmin kuin haluttaisiin tunnustaa). Tuoreet tutkimustulokset vielä puuttuvat, mutta 2019 vaaleissa kouluttamattomien suosikkipuolue oli nimenomaan sdp, ja puolueen suosio oli yliopistokoulutettujen keskuudessa samaa tasoa kuin persuilla (kun otetaan amk-tutkinnot mukaan, PS voittaa).
Niin yliopisto- kuin ammattikorkeakoulututkinnonkin suorittaneiden ryhmissä ykköspuolue on kokoomus, jonka äänestäjät taitavat myös olla niitä hyvätuloisimpia. Veikkaanpa ettei vasemmalla silti suhtauduta kovin rennosti sellaisiin väittämiin, kuin että demariäänestäjät ovat kansan tyhmintä osaa ja kokoomuslaiset keskimääräiseltä älyltään ylivertaisia, vai mitä olet mieltä? Olipa asia miten oli, ainakaan tällaiset väittämät harvoin johtavat hedelmälliseen poliittiseen debattiin, veikkaan minä.
Jaan keskustelussa esitetyt toiveet siitä, että hyvä gallup-tulos antaisi hallitukselle työrauhaa ja hallitusohjelmaa päästäisiin toteuttamaan. Puutteistaan huolimatta se on kunnianhimoinen ohjelma ja tiettyjen tarpeellisten kohtien toteuttaminen (köh paikallinen sopiminen köh) nykydemarien kanssa olisi täysin mahdotonta.
Korjaan muuten itseäni tähän vanhaan: tiedusteluvaliokunnan jäsenillekään ei tehdä turvallisuusselvitystä. HS tämän tänään kertoi selvästi - alun perin sellainen oli tarkoitus tehdä ja asiasta oli asetusluonnoskin, mutta asia kaatui kansanedustajien vastustukseen. Sinänsä loogisesti, koska heidän juridinen tehtävänsä on valvoa Supoa eikä toisinpäin.
Sen sijaan tietosuojavaltuutettu käy läpi tiedusteluvaliokunnan jäsenten taustat ja keskustelee heidän kanssaan suoraan, mutta mitään kynnysehtoa tai julkisempaa selvitystä ei siis edustajista tehdä tässäkään kohtaa.
Ei todellakaan kannata lähteä kategorisesti arvioimaan ihmisten keskimääräistä älykkyystasoa puoluekannatuksen perusteella. Jos sille tielle joku kuitenkin haluaisi lähteä, ei mahdollisia johtopäätöksiä ole kuin yksi - se joka on ilmeinen yllä esittämäsi perusteella. Älykkyys ei kuitenkaan ole sama asia kuin viisaus. Älykkäällä ei välttämättä ole esimerkiksi ihmissuhdetaitoja, jotka politiikassa ovat melko kovaa valuuttaa.
On myös tutkimuksissa havaittu tosiasia, että politiikasta puhuessa älykkyys ei itsessään vapauta vinoumista tai harhoista (vaikka älykkäät haluavat näin itselleen uskotella) vaan jopa päinvastoin: älykäs on taitavampi vakuuttelemaan ja kehittelemään monimutkaisempia teorioita saadakseen maailman sopimaan omiin ennakkokäsityksiinsä. Tarvitaan siis muutakin eikä pelkkä äly ole siksi mikään tae ”oikeasta” poliittisesta valinnasta.
Aiheesta lienee kuitenkin parempi jatkaa toisaalla, mutta tuskinpa hallitus- tai oppositiopuolueiden äänestämisen perimmäisenä syynä kuitenkaan on tyhmyys tai älykkyys itsessään, eikä sellaisen väittäminen ainakaan paranna keskustelua.
Orpon hallituksen osalta pidän rasismikohua aiheellisena ja tarpeellisena keskusteluna. Sen sijaan mopo keulii ja pahasti kun lähdetään huutamaan jostain pörssikursseista ja ”Suomen maineesta” tai sen vesittämisen aiheuttamista kuluista. Surkuhupaisa alku hallitustyölle mutta ehkä tässä pääsee vielä arvioimaan suoriutumista hallitusohjelman toteuttamisen osalta.
Tämä on relevantti huomio, joka olisi monen syytä sisäistää. Ylipäänsä politiikassa on hyvin vaikea määritellä, mikä on oikea ja mikä väärä linja, koska kyse on arvovalinnoista eikä objektiivisista faktoista.
Yleensä tiedon karttuessa ihminen tulee paremmin tietoiseksi, miten vähän loppujen lopuksi tietää jostakin aihealueesta. Tällöin pystyy ehkä paremmin arvioimaan myös sitä omaa näkemystä ja sen heikkoja kohtia. Ongelmana on kuitenkin se, että argumentteja ja tilastotietoa löytyy puolustamaan lähes mitä tahansa poliittista aatetta tai puoluetta. Ihminen pystyy tehokkaasti huijaamaan itseään uskottelemalla, että valitsee neutraalisti, mihin tutkimuksiin tai auktoriteetteihin nojaa. Niinpä kyse on loppuviimeksi arvoista eikä siitä, kuka on absoluuttisen oikeassa.
Nykyinen mediaympäristö myös hämärtää sitä, mikä on kohu tai merkittävä uutinen. Tuo pörssijuttu oli minunkin mielestä hölmö, mutta se taisi kiinnostaa lopulta vain iltapäivälehtiä ja paria talousmediaa, jotka saivat klikkejä jutuilleen.
Tämä Vasemmiston P-Karjalan kuuluisa puhemies torilta antoi rotta-garden liittyen lausunnon, joka oli mielestäni tyylikäs vastine. Arvostan ryhdikästä oikaisua, onnistui paremmin kuin Purra omassaan - ja tämä näin PS äänestäjän näkökulmasta ja ihmisen joka ei perkele vasemmistoa äänestäisi…. Noh kerran äänestin eurovaaleissa kommareita, eno oli ehdolla ja olin viissiin 19v - antakaa anteeksi!
Reaktiona viime aikaisiin kohuihin on aloitettu perustuslain muutoksen pyrkivä kansalaisaloite.
www.kansalaisaloite.fi
En sinänsä ihmettelisi, vaikka tuo jollain aikavälillä tarvittavat 50 000 saisikin täyteen, mutta käytännön mahdollisuudet aloitteen ajamien pykälien lisäämisen perustuslakiin ovat mielestäni ohuet.
Kansalaisaloitepalvelu - Liberaalin demokratian suojelemiseksi: Ministerien ja puhemiehen hyvämaineisuus, puhemiehen erottaminen ja eduskunnan koolle kutsuminen perustuslakiin
Laki Suomen perustuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain 73 §:ssä säädetyllä tavalla, muutetaan Suomen perustuslain 60 §:n 1 momentti sekä lisätään Suomen perustuslain 34 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4...
Kannattaa muistaa se, että talous kasvaa velanoton myötä: Keynesin kerroin kertoo paljonko BKT nousee velanoton vaikutuksesta
Se, mistä nyt kuitenkin kiistellään, on velanoton hyödyllisyys. Eli kannattaako taloutta kasvattaa jatkuvalla velanotolla. Taloustieteilijät ovat jakautuneet tässä eri leireihin. Välttämättä totuutta ei löydy yhtä mustavalkoisena kuin mitä haluaisimme sen löytyvän.
Toisaalta, velalla ja velalla on eroa, kuten tässä toteatkin. Jos yksityinen, yritys tai valtio velkaantuu oikeista syistä, silloin velanottokin on ok. Yksityinen voi investoida omaan työuraansa, yritys investoida tuotannon kehittämiseen ja valtio investoida infraan ja koulutukseen.
Hallituksen ainoana todellisena tehtävänä on hillitä velanottoa ja sopeuttaa velanotto siten, että siitä koituisi mahdollisimman suuri hyötyä tulevaisuuden Suomelle. Talouden tuotantokykyä nostava velanotto on paikallaan, myös ylläpitävää velanottoa tarvittaneen. Ongelmana on sellainen velanotto, joka liittyy tilanteisiin, jossa velanotolla ei ole suoraa yhteyttä tuottavuuden kasvuun.
Jos esimerkiksi velanotto valuu eläkkeisiin, tällöin otetaan velkaa asiaan, jolla ei voida kasvattaa yrityksien tuottavuutta millään lailla. Oikea ratkaisu on tällöin eläkejärjestelmään liittyvä korjaus, jolla pidetään huolta siitä, että eläkkeiden rahoitus pysyy kestävällä pohjalla. Samaa pätee kaikkeen sellaiseen toimintaan, jossa velkaa otetaan johonkin kohteeseen ilman että saadaan juuri mitään vastineeksi. Sosiaalimenoja ei pitäisi rahoittaa velanotolla.
Toisaalta, esimerkiksi koulutusmenoja tai t&k-rahoitusta ei pitäisi missään vaiheessa vähentää, koska juuri tällainen toiminta luo kasvun edellytyksiä. Jos hallitus ryhtyy liian ideologiseksi, seurauksena voi olla, että leikataan asioista tavalla, joka on pikemminkin sidoksissa keskiluokkaiseen moraaliin kuin aitoon taloudelliseen hyötylaskelmaan. Markkinat ikävä kyllä ovat antaneet jo pitkään signaalia työn vähenemisestä, mikä johtaa siihen, että kaikille kykenevillekään ei löydy työtä Suomessa.
Tällöin on järkevää olla leikkaamatta sellaisista tuista, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti työllistämiseen. Asumiskustannukset ovat yksi pullonkaula, joka estää työllistymistä. Toinen on työttömyysturvan suojaosa. Pikkuporvari ei helpolla ymmärrä, että joku saa työttömyysturvaa ja samanaikaisesti palkkaa. Tai että joku saa asumisturvaa, vaikka on työssä.
Tarvitaan G.W. Bushin kaltainen ajattelija tuomaan tähän valoa: kun häneltä kysyttiin, miten on mahdollista, että Amerikoissa ihmiset eivät tule toimeen yhden työn palkalla, vaan joutuvat tekemään useita töitä, Bush vastasi siihen suuntaan, että Valloissa ihmisillä on suurenmoinen vapaus tehdä useita töitä. Tätä ei kuitenkaan voitane pitää ihan ideaalitilana, vaan yhden kokoaikaistyön pitäisi riittää yhden henkilön elättämiseen, vaikkapa sitten tukien kanssa.
Työn korostamisen välttämättömyyteen liittyy myös välillinen vaikutus: on parempi että iskä ja äiskä ovat töissä, jolloin myös lapsille välittyy työnteon malli luonnollisena. Jos molemmat makaavat sohvalla ja liikahtavat vain tukien tullessa, se ei kylläkään tee hyvää seuraavalle sukupolvelle. Opitaan olemaan tekemättä työtä. Nuorissa on ilmeisesti suuri joukko ihmisiä, jotka ovat terveitä, mutta joille työnteon aloittamisen vaikeus on liiankin ilmeistä. Kun ei ole edes kouluja käyty.
Jos asia olisi näin yksinkertainen, miksiköhän Suomi ja muut maat eivät ota 500 mrd uutta velkaa ja kasvata jakamalla se eläkkeinä ja palkkoina bkt:tä 16 kertaa x 500 mrd? Koska keynesin kerroin on huuhaata. Se ei perustu tieteelliseen tutkimukseen syy-seuraussuhteesta vaan tekee virheellisen oletuksen (X määrä velkaa jaettavaksi palkkoihin ja eläkkeisiin kasvattaa sivuvaikutuksineen bkt:ta 16 kertaa velan määrä).
Siirsin PS-ketjusta. Ehkä tähänkin vastaus löytyy.
Orpon ei Kokoomuksen kannatuksen takia kannata hajottaa hallitusta asettamalla PS tilanteeseen, jossa Purran valitsema henkilö syynää etukäteen jokaisen PS:n yksittäisen kansanedustajan tai ministerin tekstin ennen julkaisemista. Hallitus kaatuisi tähän ja kaato menisi Orpon piikkiin. Näyttää siltä, että Kokoomus hyötyy PS:n ja RKP:n kipuilusta ja kumpi vaan näistä hallituksen kaataa, se sataa osin Kokoomuksen laariin.
Jos PS on jatkossa ulkona hallituksista, Kokoomus on ainoa merkittävä oikeistovoima osin konservatiivisin näkemyksin. Nyt ei kannata ärsyttää PS:n kannattajia vaan pyrkiä voittamaan mahdollisimman monta heistä tulevissa vaaleissa.
Pidän mahdollisena, että Kokoomus hakee Tanskan demarien tapaista mallia, jossa oma kannatus on luokkaa 27-30 prosenttia ja muut puolueet saavat yksittäin max 12-15 prosenttia. Pidän myös varmana, että Orpo on tutkinut Tanskan demarien tapaa hallita vaikka maahanmuuttopäätökset ovat tiukkoja ja vastustus Tanskassa ja ulkomailla oli varsinkin aluksi kovaa.
Tanska on onnistunut taloudessa, työllisyydessä, maahanmuutossa ja työperäisessä maahanmuutossa, velan maksamisessa, kehitysavussa ja monessa muussa asiassa paremmin kuin juuri yksikään muu maa Euroopassa. On erinomainen malli Orpon Kokoomukselle myös siltä osin, miten pääpuolue on hyötynyt siihen kohdistetuista toimittajien ja tutkijoiden vaatimuksista ja kansainvälisten järjestöjen kanteluista. Viime vaaleissa (2022) 27 prosenttia ja muu kenttä hyvin hajallaan.
Erittäin hyvä kirjoitus Cobol. Mielestäni Kokoomuksen ministerit ovat päteviä ja asiallisesti käyttääntyviä henkilöitä kuten myös Sari Essayah. RKP:een ministerit pärjäävät varmasti myös hyvin hallituksessa.
Se on sitten eri asia millaista politiikkaa he toteuttavat.
Se on sitten eri asia millaista politiikkaa he toteuttavat.
Kunhan nyt päästäisiin ensin syksyyn asti ja katsottaisiin miten tämä hallitus saa hommia tehtyä. Nyt kaikki huomio kiinnittyy ennen hallitus/ministerivastuita oleviin kirjoituksiin tai möläytyksiin. Eivät suoranaisesti liity tämän hallituksen yhteisesti päättämään hallitusohjelmaan tai kuinka sitä saadaan toteutettua käytännössä.
Totta. Tanskassa päädyttiin demarien, keskustan ja oikeiston hallitukseen. Vaikka Tanskan taloustilanne ja moni muu tilanne on ruusuilla tanssimista Suomen tilanteeseen nähden, demareita edustava pääministeri Mette Frederiksen totesi, että tuleva hallitus joutuu tekemään paljon kompromisseja, koska Tanska on poikkeuksellisen hankalasta tilanteesta.
Siis Tanska kasaa kansallisen "hätätilahallituksen blokkien yli", koska ei kaikkea velkaa ei ehditty maksamaan koronan aikana, bkt kasvaa vain 2-4 % vuodessa, työttömyys on luokkaa 2 %, vienti vetää erinomaisesti (ainakin ennen 2/2022), huoltosuhde on terveempi ja tanskalaiset tienaavat keskimäärin selvästi suomalaisia enemmän.
Suomi häviää Ruotsille ja Tanskalle lähes kaikessa: laitoimme kolmikon julkiset taloudet testiin hallitusneuvotteluiden keskellä
Talous on yksi hallitusneuvotteluiden suurimmista teemoista. Selvitimme, millaisessa kunnossa Suomen julkinen talous on Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna.
yle.fi
On ne hölmöjä siellä Tanskanmaalla, kun näkevät tuollaisen vaivan maksaakseen velan, jota ei tarvitse koskaan maksaa takaisin. Ainakin joidenkin aatesuuntien näkemyksen mukaan...
Veikkaanpa, että syksyllä (jos siis hallitus on vielä kasassa) alkaa työmarkkinauudistuksien osalta sellaiset öykkäröinnit AY-mafialta, että se vähintäänkin hidastaa päätösten tekoa. Ja tästäkös juutit ja ruotsalaiset tykkää; kun etumatka pahimpaan kilpailijaan kasvaa muutenkin koko ajan, niin nyt ne hönöt siellä pohjolan perukoilla pahentavat ennestään omaa asemaansa kansainvälisessä kilpailussa...
Poimitaan hyvästä tekstistä yksi lause pohjaksi.
Hyvin tärkeää olisi myös huolehtia siitä, että tukileikkaukset eivät aja ihmisiä enenevässä määrin toimeentulotuen piiriin. Tukien passivoivasta vaikutuksesta puhutaan, ja vaikken itse tähän usko taloudellisista syistä kuin poikkeustapauksissa - vaatii aika harvinaiset olosuhteet, että tukipotilla elelee mukavasti, ja harvalla nuppi kestää jämähtää tahallaan kituuttamaan - niin toimeentulotuki on passivoiva ihan eri levelillä.
Ymmärrän ihan omasta kokemuksesta, että työttömyyskorvauksissakin on tietty vaara: kun aikanaan kortistoon valmistuttuani otin vastaan ensimmäiset lyhyet oman alan sijaisuudet, niin tiesin kyllä että vaikeaa on aina hetken aikaa. Lyhyiden pätkien palkoilla itsensä elättäminen oli vaikea rasti, kun ne viivästyttivät tukien saamista niin paljon (käsittääkseni nykypäivänä ei enää niin pahasti kuin tuolloin, mutta silti). Nuorelle sinkulle ei ollut ongelma kärvistellä jotenkin ja elää pyhällä hengellä, kun oli sittemmin arvokkaaksi osoittautunut mahdollisuus saada jalka oven väliin, mutta voiko tuollaisen liikkeen tehdä joku, jonka vastuulla on vaikkapa lapsia? Kuitenkin on vaikea nähdä, että tuossa ongelmana olisi työttömyyskorvauksen rahallinen korkeus, vaan nimenomaan se byrokratian raskaus. Eikä tuossa edes ole mitään probleemaa siinä tapauksessa että on hiukankin sukanvarressa.
Kuitenkin toimeentulotuella elävä ei tee noita kannattavuustarkasteluja joidenkin kuukausien mitassa, vaan se olotila on pysyvä. Monen potentiaalisen työn hakeminen ja muu oman tilanteen parantaminen käy mahdottomaksi kun omasta autosta täytyy luopua ja säästäminen ei ole sallittua. Auto on yksi homma, mutta moniin töihin kuuluu muitakin sen verran kalliita asioita jotka täytyy itse omistaa (työkaluja, laitteita, lupapapereita), että noiden nipistäminen yhden kuukauden toimeentulotuesta voi olla hankalaa tai mahdotonta. Pariutuminenkin hankaloituu, kun avioituminen tai yhdessä asuminen ei onnistu tavan tallaajan kanssa, vaan ainoat vaihtoehdot ovat toinen sosiaalitapaus tai hyvin vauras henkilö, joka pystyy suoraan elättämään. Joo pariutuminen ei suoraan auta työmarkkinoilla, mutta elämänhallinta ja mielenterveys auttaa, ja helpomminhan se kasassa pysyy vaikkapa perustyössäkävijän rinnalla.
En täysin ymmärrä hallitusohjelman "ajojahtia" osa-aikatyöntekijöitä kohtaan osana tätä työllisyyskuviota. Eihän osa-aikatyön, pätkätöiden jne. tekeminen pikku tukilisällä tietenkään valtiontalouden näkökulmasta optimihomma ole, mutta on paljon ihmisiä, jotka eivät ole tuota valinneet. Ei vakituinen kokopäivätyö ole nykypolvelle mikään syliin putoava automaatio vaan vaatii usein osaamisen lisäksi oikeassa paikassa olemisen oikeaan aikaan, ja silppu-urankin kokoon kasaamisessa on voinut olla aikamoinen duuni. Tulee mm. tuosta suojaosan poistosta se olo, että hallituksen viesti on "olisitte mieluummin jouten ja syrjäytyisitte", mikä ei millään mittarilla sovi osaksi taas tuota isompaa viestiä. Kun tosiaan vielä fakta on se, että niistä ketä tuonne toimeentulotukirumbaan uppoaa niin moni ei sieltä enää palaa.
Luulenpa, että osa-aikaisten "ajojahdissa" kyse on työtuntimääristä. Tänä vuonna työllisten määrän kasvu 43 000 henkilöllä ja 1.7 prosentilla sai hyvän vastaanoton mediassakin Q4/2022 vrt Q4/2021. Vähemmälle huomiolle jäi se, että työssä olevien tehtyjen työtuntien määrä putosi samana ajanjaksona 1.3 prosenttia. Luvut Tilastokeskus.
Orpon hallitus pyrkii lisäämään tehtyjen työtuntien määrää vähintään samassa suhteessa kuin työllisten määrän lisäys.
Jos toisaalta luit kommenttini, en suinkaan suosittele jatkuvaa velanottoa, päinvastoin. EU:n kriteeritkin tulevat tässä vastaan. BKT:n kasvattaminen keynesiläisittäin ei ole toimiva ratkaisu. Taloustieteilijätkin kiistelevät joistakin asiaan liittyvistä yksityiskohdista, se on myös hyvä pitää mielessä.
Tämä talouspoliittinen keskustelu on nähdäkseni viime aikoina muodostunut hyvin yksipuoliseksi. Vasemmisto nähdään holtittomana velanottajana ja oikeisto leikkaajana. Vastapuolet tuntuvat olettavan, että sitten kun oma joukkue pääsee hallitukseen, asiat yhtäkkiä korjaantuvat - kunnes osat taas neljän vuoden päästä vaihtuvat.
Rinne teki mielestäni sen virheen, että hän meni siitä mistä aita oli matalin. Valitsemalla kansanrintamahallituksen hän säilytti kasvonsa suhteessa vaalikampanjaan eikä joutunut tekemään kompromisseja vastapuolen eli kokoomuksen kanssa. Kepu lahjottiin aluetukipolitiikalla ja sotella mukaan. Oma arvioni hallituksesta oli tuolloin, että neljä vuotta menee hukkaan, vaikka mitään radikaaleja mokia tuskin tulee. Mielestäni tämä toteutui hyvin pitkälti, joskin korona ja muut poikkeustilanteet vaikuttivat huomattavasti päätöksentekoon.
Kevään vaaleissa kävi tavallaan samalla lailla, eli voittajapuolue kokoomus valitsi "helpon tien" tukeutumalla niihin puolueisiin, joiden kanssa on vähiten talouspoliittista vääntöä. Tämäkin oli mielestäni virhe. Hallitusohjelmasta tuli kokoomuslaisen talouspolitiikan unelma, eli leikkauksia saatiin kohdistettua työttömiin, asumiseen ja tuensaajiin. Ay-liikkeen vallan heikentäminen asetettiin selväksi tavoitteeksi. Moni hallitusohjelman linjauksista on nähdäkseni ihan oikeansuuntaisia, mutta mitään rakenteellista ratkaisua ne eivät tarjoa; aivan kuten ei tarjonnut Rinteen ohjelmakaan.
Poliittista keskustelua seuraamalla voisi kuvitella, että Suomen ongelmat ratkeavat, kunhan vain leikataan tarpeeksi. Keskustelu pyörii jatkuvasti saman teeman ympärillä, eli keneltä otetaan ja kenelle annetaan. Todellisuudessa tällä ei ole isossa kuvassa juuri mitään merkitystä. Suomen ongelmat johtuvat lähes yksinomaan heikentyneestä ikärakenteesta, vähäisestä maahanmuutosta ja maaseutuvaltaisesta asumisrakenteesta. Niin kauan kun näihin ei keksitä ratkaisua, on täysin yhdentekevää, leikataanko tänä tai ensi vuonna 2 vai 3 miljardia. Iso kuva ei muutu.
Sen takia minusta paras ratkaisu olisi ollut muodostaa hallitus, joka tekee kaikkensa tämän edessä häämöttävän katastrofin välttämiseksi. Siihen vaaditaan kuitenkin järjestelmätason uudistuksia, ei mitään pisteveroja tai kymmenien miljoonien leikkaustoimia sinne ja tänne. Maahanmuuttoa pitäisi houkutella enemmän eikä vähemmän. Asumisrakennetta pitäisi saada uudistettua radikaalisti, jotta työvoiman tarjonta ja kysyntä kohtaavat. Työmarkkinoita pitäisi saada kehitettyä niin, että sosiaaliturva tukee työllistymistä eikä päinvastoin. Pitäisi avata ennakkoluulottomasti uusia verotulon kohteita, oli se sitten kannabista, nuuskaa tai mitä hyvänsä. Jollain tavalla pitäisi myös ratkaista eläkejärjestelmän ongelmakohdat.
Leikkaaminen tuottaa vain lyhyen aikavälin säästöjä, jotka eivät muuta Suomen suuntaa. Toki kannatan monia leikkauksia, kuten yli 10 000 euron kauppiaskohtaista kyläkauppatukea. Paljon riittäisi parsittavaa. Ongelmana vain on se, että leikkaus ei itsessään kasvata taloutta tai lisää tuotantoa, vaan voi päinvastoin vähentää sitä.
Kun tehdään isoja yhteiskunnallisia rakennemuutoksia, olisi hyvä olla yhteisymmärrys suurimpien puolueiden kesken, miten se tehdään ja millä aikavälillä. Nyt aikaväli on jatkuvasti 4 vuotta ja tavoitteena ajaa omia intressejä "yleisen edun" varjolla. Hyvänä esimerkkinä sote, jossa ensin kokoomus yritti ajaa tuhoon tuomittua markkinamallia, minkä jälkeen kepu sai oman lempilapsensa eli ylisuuren maakuntamallin. Kukaan ei voittanut tässäkään.
Olisi aika luopua lyhytjänteisestä eduntavoittelusta ja pyrkiä muuttamaan suuntaa pitkäjänteisesti. Henk.koht en usko, että Orpon porukasta on siihen. Katsotaan nyt, näkevätkö edes joulua. Aikaa valuu koko ajan hukkaan.
Rinne teki mielestäni sen virheen, että hän meni siitä mistä aita oli matalin. Valitsemalla kansanrintamahallituksen hän säilytti kasvonsa suhteessa vaalikampanjaan eikä joutunut tekemään kompromisseja vastapuolen eli kokoomuksen kanssa. Kepu lahjottiin aluetukipolitiikalla ja sotella mukaan. Oma arvioni hallituksesta oli tuolloin, että neljä vuotta menee hukkaan, vaikka mitään radikaaleja mokia tuskin tulee. Mielestäni tämä toteutui hyvin pitkälti, joskin korona ja muut poikkeustilanteet vaikuttivat huomattavasti päätöksentekoon.
Kevään vaaleissa kävi tavallaan samalla lailla, eli voittajapuolue kokoomus valitsi "helpon tien" tukeutumalla niihin puolueisiin, joiden kanssa on vähiten talouspoliittista vääntöä. Tämäkin oli mielestäni virhe. Hallitusohjelmasta tuli kokoomuslaisen talouspolitiikan unelma, eli leikkauksia saatiin kohdistettua työttömiin, asumiseen ja tuensaajiin. Ay-liikkeen vallan heikentäminen asetettiin selväksi tavoitteeksi. Moni hallitusohjelman linjauksista on nähdäkseni ihan oikeansuuntaisia, mutta mitään rakenteellista ratkaisua ne eivät tarjoa; aivan kuten ei tarjonnut Rinteen ohjelmakaan.
Poliittista keskustelua seuraamalla voisi kuvitella, että Suomen ongelmat ratkeavat, kunhan vain leikataan tarpeeksi. Keskustelu pyörii jatkuvasti saman teeman ympärillä, eli keneltä otetaan ja kenelle annetaan. Todellisuudessa tällä ei ole isossa kuvassa juuri mitään merkitystä. Suomen ongelmat johtuvat lähes yksinomaan heikentyneestä ikärakenteesta, vähäisestä maahanmuutosta ja maaseutuvaltaisesta asumisrakenteesta. Niin kauan kun näihin ei keksitä ratkaisua, on täysin yhdentekevää, leikataanko tänä tai ensi vuonna 2 vai 3 miljardia. Iso kuva ei muutu.
Sen takia minusta paras ratkaisu olisi ollut muodostaa hallitus, joka tekee kaikkensa tämän edessä häämöttävän katastrofin välttämiseksi. Siihen vaaditaan kuitenkin järjestelmätason uudistuksia, ei mitään pisteveroja tai kymmenien miljoonien leikkaustoimia sinne ja tänne. Maahanmuuttoa pitäisi houkutella enemmän eikä vähemmän. Asumisrakennetta pitäisi saada uudistettua radikaalisti, jotta työvoiman tarjonta ja kysyntä kohtaavat. Työmarkkinoita pitäisi saada kehitettyä niin, että sosiaaliturva tukee työllistymistä eikä päinvastoin. Pitäisi avata ennakkoluulottomasti uusia verotulon kohteita, oli se sitten kannabista, nuuskaa tai mitä hyvänsä. Jollain tavalla pitäisi myös ratkaista eläkejärjestelmän ongelmakohdat.
Leikkaaminen tuottaa vain lyhyen aikavälin säästöjä, jotka eivät muuta Suomen suuntaa. Toki kannatan monia leikkauksia, kuten yli 10 000 euron kauppiaskohtaista kyläkauppatukea. Paljon riittäisi parsittavaa. Ongelmana vain on se, että leikkaus ei itsessään kasvata taloutta tai lisää tuotantoa, vaan voi päinvastoin vähentää sitä.
Kun tehdään isoja yhteiskunnallisia rakennemuutoksia, olisi hyvä olla yhteisymmärrys suurimpien puolueiden kesken, miten se tehdään ja millä aikavälillä. Nyt aikaväli on jatkuvasti 4 vuotta ja tavoitteena ajaa omia intressejä "yleisen edun" varjolla. Hyvänä esimerkkinä sote, jossa ensin kokoomus yritti ajaa tuhoon tuomittua markkinamallia, minkä jälkeen kepu sai oman lempilapsensa eli ylisuuren maakuntamallin. Kukaan ei voittanut tässäkään.
Olisi aika luopua lyhytjänteisestä eduntavoittelusta ja pyrkiä muuttamaan suuntaa pitkäjänteisesti. Henk.koht en usko, että Orpon porukasta on siihen. Katsotaan nyt, näkevätkö edes joulua. Aikaa valuu koko ajan hukkaan.
Millä taikatempulla Orpo muuttaa osa-aikatyöt kokopäiväisiksi, jos työnantajilla ei ole siihen tarvetta tai halua. Eikö nähdä riskinä, että osa-aikaisten töitten määrä laskee työntekijöiden jäädessä kotiin tukien alentamisen vuoksi.
Luin mielenkiintoisen tekstisi, mutta tyydyin kommentoimaan linkittämääsi tekstiä. Ei tuosta Keynesin kertoimesta ole ymmärtääkseni kuin sen virheelliseksi osoittavaa keskustelua. Toki joku voi tosissaan uskoa, että vaikkapa 10 mrd jakaminen Suomessa palkkoihin, tukiin, eläkkeisiin yms toimii. Ellen väärässä ole, juuri tätä kokeiltiin Kuubassa ja Venezuelassa. Suuri Inflaatio on yksi seuraus, samoin korkojen nousu. Ainakin Henzy Hazlitt ja Mark Skousen ovat kepittäneet Keynesin kertoimen.
Työnantajilla on pula ammattilaisista. Työtä saa vaikka heti. Vvm:n lukujen mukaan karsimalla etuuksia osa valitsee edelleen sen pienemmän etuuden ja se on siinä. Osa taas on valmis muuttamaan työn perässä ja kouluttautumaan vaikka uuteen ammattiin kun ei pysty tukien pienentyessä enää samanlaiseen kulutustasoon. Vvm:n mukaan tukien kiristämisellä saadaan positiivinen nettotulos.
Kun puhutaan mahdollisesta hallituksen kaatumisen vaikutuksista Kokoomuksen kamnatukseen, niin on tärkeä huomioida yksi asia.
Galluppien mukaan Kokoomuksen äänestäjät ovat tyytyväisiä hallitusohjelmaan. Miksipä eivät olisi, hyvähän se on ja hyvin Kokoomuslainen.
Jos hallitus kaatuu, niin siellä on sen jälkeen kaksi isoa tai keskisuurta porvaripuoluetta oppositioissa. Kokoomus taas on hallituksessa demareiden ja vihreiden kanssa, joiden kanssa ainakin viime hallituskauden sekä vaalikampanjan perusteella on mahdotonta saada taloudellisesti vastuullista ohjelmaa aikaan.
Sen olettaisi näkyvän Kokoomuksen kannatuksessa, tuskin positiivisesti.
Tällä nykyisellä hallituspohjalla on olemassa aika vahva näkymä, että Kokoomuksen kannatus pysyy korkealla ja persujen kannatus ainakin jonkun verran laskee. Persuista mahdollisesti siirtyy myös Kokoomukseen kannatusta. Oppositiossa lihoo todennäköisesti demarit, Keskusta tuskin kummoiseen nousuun pystyy.
Onhan tämä nykypohja Kokoomukselle ihanteellinen niin hallitusohjelman kuin tulevaisuuden kannatusnäkymien vinkkelistä.
Sen verran politiikkaa kenttää katson tuntevani, että kyllä hyvin monelle on tärkeämpää puolueen ja sitä kautta oman vaikutusvallan kasvaminen/ työn pysyminen, kuin maan asioiden ajaminen mieleiseensä suuntaan. Nämä arvopuheet on monille vain yksi pelaamisen väline.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy