Juuri näin. Ruotsi on tietyllä tavalla jpa helpompaa kuin loputtomien synonyymien englanti. Tietysti on myönnettävä, että kaunokirjallinen ruotsi on hurjasti vaikeampaa kuin ns. asiakieli.
Ja ymmärtää myös ne rakenteelliset ongelmat jotka siellä ovat. Ei siihen auta Keskustan vuosittaiset kriisituet. Nykyisellä hallituksella on lähtökohtaisesti valmius tehdä isoja linjamuutoksia moneen asiaan ja siksi olen tyytyväinen sen rakenteeseen, vaikka itse en olisi esim. Persuja hallitukseen halunnut, mutta vaihtoehtoja ei ollut. Viime aikoina yksikään nykyinen oppositiopuolue ei ole pystynyt aikoihin vastuulliseen talouspolitiikkaan ja tämän vuoksi selkeä oikeistohallitus on mahdollisuus. Tulevaisuudessa voitaisiin myös muilla kokoonpanoilla pysyä paremmin raiteilla, jos nyt luodaan kerralla isoja muutoksia, joita monenkirjavat hallitukset eivät ole saaneet aikaan. Vihreät saattaa olla uuden puheenjohtajan myötä siirtymässä kohti järkevämpää talouspolitiikkaa ja vielä kun saataisiin SDP:n suunta kääntymään tulevaisuudessa edes hieman vastuullisemman talouspolitiikan linjoille.
Jos maabrändi on kaiken keskipiste, niin ehdotan Suomeen monarkiaa (katsotaan kuinka monta Turhapuro-vitsiä tulee). Marin kuningattareksi, niin olisi kymmenen vuoden sisään The Crownilla oma spin-off Suomesta. Brittimonarkian kaupallinen arvohan on aivan käsittämättömän suuri, ja ymmärtääkseni myös pienemmissä maissa sillä on markkinapotentiaalia, koska asemansa vuoksi prinsessat ja prinssit pääsevät ympäri maailmaa haluamiinsa paikkoihin. Jollekin Suomen stereotyyppiselle pääministerille saattaisi pintaliitopaikan poke vaan sanoa "sorry mate, not today".
www.hs.fi
En itsekään usko, mutta kyllä minulla pieni huoli on osasta ministereistä. Mielestäni tässä hallituksessa näkyy ennalta selkeät ääripäät. Esimerkiksi juuri Valtosessa on todella kovaa potentiaalia. Sen sijaan persuilla ei lähtökohtaisesti ollut asettaa tarpeeksi ennalta vahvoja nimiä salkkuihin. 7 salkkua on vain liikaa puolueelle jaettavaksi. Ainahan ministereissä on heikkojakin lenkkejä, mutta kyllä se tänä vuonna korostuu ainakin näin ennalta. Käytäntö tietysti sen lopulta näyttää. Mielestäni tämä on kuitenkin riski joka kannattaa ottaa, sillä kuten aiemmin olen sanonut, nyt on mahdollisuus ajaa läpi suuria muutoksia, jotka kantavat vielä myöhemminkin.
Eikös samalla periaatteella voitaisi painaa sairaanhoitajien palkat alas, että saataisiin terveyspalvelut "halpuutettua" kauppojen omien tuotemerkkien mukaan? Miksikö ei? Rahahan tulee seinästä ja maito tulee kaupasta.
Enkä yhtään vähättelisi vuonna 2023 rasismiin edes viittavien kommenttien merkitystä. Tykätään siitä tai ei, niin rasismi tai sen rajamailla olevat kommentit ovat nykyään varmaan helpoin tapa saada itsensä otsikoihin ja cancellatuksi etenkin ulkomailla.
Suomi on kaksikielinen, joten opetelkoot maahanmuuttajat ruotsia, kun sen kerran oppii melkein tahtomattaan. Sitten vaan valtiolle hommiin, kun den andra inhemska sujuu kuin vettä vaan.
Eiköhän hallituksen kannattaisi sen omavaraisuuden nimissä puristaa eu:n säännökset niin minimiin kuin vain voi ja lisäksi pyrkiä saamaan kaupalle lisää kilpailijoita tähän maahan. Naurettavaahan tällainen duopolin käyttämä alistaminen maanviljelijöille on varsinkin kun toisen pitäisi olla vielä "osuuskunta" ja tuottaa edut omistajilleen, silti hinnat pidetään lähes samoissa kuin kilpailijat ja tulosta taotaan vuodesta toiseen satoja miljoonia. Missä ne rahat ovat? Moskovalaisina kauppakeskuksina? Johtoryhmien lomareissuina?
Kirjoitin vertauksessa omavaraisuuden tärkeydestä. Sähkön kanssa tuontiin nojautuneet maat olivat lirissä, kun kaasuhanat sulkeutuivat yllättäen ja venäläistä halpaa ydinsähköäkään ei ollut enää saatavilla. Jos me samalla tavalla annetaan kotimaisen ruoantuotannon näivettyä kilpailuttamalla ja halpuuttamalla, voidaan jossain vaiheessa ihmetellä, että mitäs nyt tehdään kun sitä ruokaa ei saadakaan enää ja maito maksaa vitosen litra. Nyt voidaan seurata esimerkiksi ukrainalaisesta viljasta riippuvaisten maiden tilannetta, kun viljaa kuljettavat laivat lopettivat toimintansa. En vaihtaisi paikkoja paikallisten kanssa ja en todellakaan halua olla ulkomaiden varassa niinkin perusasian kanssa kuin päivittäinen ruoka. Voihan sitä laittaa silmät ja korvat kiinni ja lallatella että kaikki on hyvin, mutta paskan osuessa tuulettimeen tässä asiassa ollaankin sitten jo aikamoisen ongelman edessä.
Ilmaisin itseäni huonosti. Tiedän että ne ovat yrityksiä ja tiedän että tulosta pitää tehdä.
Onhan tähän tehty päätöksiä mutta halu toimia ilmeisesti jäänyt puuttumaan.
Maitotilojen kannattavuuskriisiin on ihan loogiset markkinatalouteen perustuvat syyt. Kun Euroopassa tuotetaan maitoa enemmän kuin kulutetaan, niin kyllähän luonnollinen seuraus on, että tuotteen hinta on matala.
Vai että maanviljelijöillä on mahdollisuus rikastua. No, onhan työttömänkin turha valittaa työttömyyskorvausten pienuudesta, koska heillä on aina mahdollisuus mennä töihin? Jos metsäasiat jätetään pois ja puhutaan pelkästä ruoantuotannosta, en tunne yhtäkään maataloudella rikastunutta yrittäjää. Monta pitkää päivää elantonsa puolesta tekevää tuttua tunnen kyllä kotipuolesta.
Tällä hetkellä ongelma on siinä, että alalla on täysin ostajan markkinat ja he voivat määritellä hinnat mielivaltaisesti, kun kilpailua ei ole. Tämä johtaa ennen pitkää siihen, että maataloustoiminta ei kannata enää Suomessa ja siirrymme enemmän tuontitavaran varaan. Toivottavasti niitä halukkaita ruoantoimittajia riittää sitten jatkossa. Pidän huoltovarmuutta ja omavaraisuutta elintarviketuotannon osalta erittäin tärkeänä ja Ukrainan tilanne kaikkine lieveilmiöineen vain vahvistaa tätä.
Minusta tässä nyt olisi ihan hyvä antaa hallituksen aloittaa työnsä ja antaa tekojen puhua. Hallitus tainnut olla kasassa kolme päivää ja mitään ei kai ei ole päätetty.
Määräävä markoina-asema ei tarkoita sitä, että sitä yritettäisiin ajaa alas kielloilla tai pakkokeinoilla. Se vain määrittää toimintamalleja aivan järkevästi, jossa esimerkiksi yrityksillä on isot uhkasakot, mikäli vaikka hinnoitteluun liittyen vaihtaisivat jotain tietoa.
Tuossa on juurikin se totuus. Ja silloin kun puhutaan esimerkiksi alle 5%:n liikevoitosta, niin se kertoo myös siitä, ettei Suomen markkinoille ole helppoa tulla. Oda yritti osaltaan ja teki valtavan tappion, Lidl tuli erilaisella konseptillaan oikeaan aikaan ja sai hyvin median puolelleen ottaen hyvän aseman markkinasta.
Vaikuttaako ministereiden ja puhemiehen arvot mitenkään mihinkään? Että ihan on ok, kun ollaan vähän äärioikeistoon kallellaan, leikitellään rasismilla ja fanitellaan Orbanin Unkaria. Että tärkeintä on nyt antaa työrauha.
www.ts.fi
On jopa niin hyvin ettei tahdo enää vuoroon löytyä työntekijöitä 0-tuntisopimuksien vuoksi. Sitten ihmetellään miksei ole tekijöitä.
Minä puhuin kummallakin olevasta markkinaosuudesta. Aiemmin Keskolla oli se yli 40 ja S-ryhmällä alempi, nyt toisin päin.Kahdella suurimmalla on yli 82% markkinaosuus.
S-ryhmä kasvatti markkinaosuuttaan
Päivittäistavarakaupan volyymi laskusta huolimatta S-ryhmä kasvatti viime vuonna myyntiään 5,7 prosentilla. Kaupparyhmän markkinaosuus nousu peräti 47,0 prosenttiin. S-ryhmän kasvua veti vahvimmin Prisma, jonka myynti kasvoi peräti 7,6 prosenttia.
