Mainos

Petteri Orpon hallitus

  • 1 634 046
  • 18 865

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Ei se ole mielestäni kateutta, jos talkoisiin osallistuisivat myös muut kuin köyhimmät.

Ei olekaan, mutta sitten kun mietit sitä, että se 80 000€ vuodessa tienaava maksaa veroja enemmän kuin se 25 000 tienaava yleensä ottaen ansaitsee, niin voidaan heittää kysymys, että eikös se jo ole aikava riittävä panostus talkoisiin?

Kuten tuolla jo aiemmin kyselinkin, niin jos tälle linjalle lähdetään, niin pitäisikös tasapuolisuuden nimissä sitten kaikkia kuitenkin verottaa saman verran?
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Yksittäisen ihmisen työnsankaruus tai karttaminen ei ratkaise valtiontalouden ongelmia: Työryhmä selvitti kannustinloukkujen purkamista laajasti - päätöksiä puolivälitarkastelussa - Valtiovarainministeriö

Aluksi pohditaan asioita yleisellä tasolla, mutta keskusteluun tälläkin saadaan substanssia. Sen jälkeen käydään klikkaamassa pienellä painettu präntti eli liitteet. Hauskana yksityiskohtana on se, että ex-vvm Saarikko oli tietysti mukana työryhmän valmistelussa (2017). Faktat ovat tiedossa ja sitten niiden toteutusaikeet tulevat yllätyksenä. Kuin lumisateet syksyllä.

Asumistuesta puhuttaessa mietinnössä todetaan, että tulosidonnaisuuden kiristäminen voi parantaa kokoaikatyön vastaanottamista, mutta taas heikentää osa-aikatyön vastaanottamista. Tämä liite on erityisen valaiseva: https://vm.fi/documents/10623/37799...oukkuselvityksen-liitteet.pdf?t=1576755373000

Asiantuntijoiden joukossa on Soininvaara. Tämä jälleen pienenä detaljina. Joka tapauksessa, tilastollisen materiaalin pohjalta tehdään johtopäätöksiä, jotka ovat kiintoisia, mutta heittävät märän rätin niiden päälle, jotka toivovat yksinkertaisia ratkaisuja.

Esimerkkinä: työttömyysturvan suojaosan nostaminen vaikuttaa negatiivisesti kokoaikatyön vastaanottamiseen. Työllisyysvaikutus, jos suojaosa nostettaisiin 600 euroon, olisi n. 3500 työpaikkaa. Silloin ihmisen kannattaisi tehdä enemmän osa-aikaisiä töitä. Ja sitten voidaan miettiä sitä, mitkä ovat ne alat, jotka erityisesti hyötyisivät osa-aikatyön parantuneesta kiinnostavuudesta.

Kannustinloukkuja ei voida purkaa kokonaan. Työryhmän mukaan myös verotuksen keventäminen ei ole tehokas tapa kannustinloukkujen purkamiseen, koska veronkevennyksiä ei voida kohdistaa vain niille, joilla kannustinloukkuja on. Pitäisi tässäkin valita, halutaanko lisätä tehottomasti työpaikkojen määrää, vai halutaanko, että suorat vaikutukset valtiontalouteen olisivat pienemmät. Toiveena on tietenkin positiivinen kierre, lisääntyneet verotulot kompensoivat sitä, että toimenpiteet eivät olekaan täysin kohdentuvia.

Erityisen mielenkiintoista on se, että heikosti koulutetut ihmiset ovat myös vähemmän kiinnostuneita koulutuksesta. Tämä taas johtuu siitä, että odotettavissa oleva työpalkka koulutuksen jälkeen ei ole kovin suuri. Voitaneen myös lisätä: palkka ei kestä kovin kauaa ennen eläköitymistä. Koulutus pitäisi myös suunnata aloille, joilla on merkittävä työvoimapula ja jotka eivät vaadi kovin pitkää koulutusta.

Näiden erittäin mielenkiintoisten taloudellisten laskelmien ohella voidaan tietenkin kysyä, kuinka moni on vielä valmis tinkimään elintasostaan, jotta ei tarvitsisi tehdä töitä. Tällaisiakin ihmisiä on olemassa ja silloin tullaan sellaisten henkilökohtaisten syiden valikoimaan, joihin ei voida vaikuttaa. Joku voi esimerkiksi pelätä työn vastaanottamista, koska ei koe olevansa tarpeeksi hyvä missään työssä. Toiset taas ovat latentisti sairaita eli alentuneesti työkykyisiä yms.

Olipa sitten mikä tahansa keino kannustimien purkamiseen olemassa, sillä on myös negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi aktiivinen koulutuspolitiikka johtaa siihen, että alueellinen liikkuvuus vähenee. Ideaalina olisi se, että ihmiset muuttavat työn perässä myös maakunnasta toiseen. Työn perässä muuttaminen on helppoa ymmärtää vaikeaksi probleemiksi, mitä enemmän taloudessa on ihmisiä. Yksinasuva kaupunkilainen vailla vahvoja sosiaalisia suhteita voi lähteä heti työn perässä muualle. Mutta entä puolison työ, lasten harrastukset ja kaverit: tässäkin on ongelma, joka on ratkaisematon.

On ymmärrettävää, että maahanmuutto nähdään erittäin tärkeänä asiana työllisyysasteen nostamisessa ja ennen kaikkea työvoiman saamisessa. Maahantulija ei tiedä välttämättä mitään Suomen sosiaalihimmelistä ja hän voi siirtyä minne vain työn perässä. Koulutus on olemassa, kielitaitoa ei, mutta koska työn asettamat vaatimukset ovat erilaisia aloista riippuen, maahanmuutto on aidosti merkittävä tekijä Suomen jähmeän sosiaalijärjestelmän sivuuttavana tekijänä.

Jos ei suomalaisen kannata ottaa vastaan työtä, on löydettävä siihen ihmisiä, jotka vastaanottavat sitä. Kannustinloukkujen purkaminen on hidasta työtä, yksi hallitus voi tehdä vain pienen osan siitä. Purkamista on jatkettava, jo siksi, että maahanmuuttajat eivät liian pian oppisi maan tavoille.
 
Viimeksi muokattu:

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Tässä Tilastokeskuksen kuvaaja reaalitulojen kehityksestä tulodesiileittäin vuodesta 1995 vuoteen 2021.
Erinomaisen hyvin ylin desiili on kasvattanut reaaliansioitaan, kun taas alemmat desiilit ovat käytännössä polkeneet paikallaan.
Ei se ole mielestäni kateutta, jos talkoisiin osallistuisivat myös muut kuin köyhimmät.
Toisaalta näkyyhän tuolla sitten myös ainoana ryhmänä tuolla parhaiten tienaavilla, että välillä yritys- ja sijoitusriskit konkretisoituu ja tulot laskevat reilusti. Ei siis toki poista sitä tosiasiaa, että pitkässä juoksussa tuon ryhmät tulot ovat parhaiten kehittyneet, eikä puheille jatkuvasti pahenevasta kuppaamisesta ja kurituksesta ole oikein pohjaa. Kun ei se rikkaiden verotuskaan ole mitenkään poikkeuksellisen korkealla tällä hetkellä.

Tulokehitykseen on myös ihan rakenteellisia syitäkin. Aiemmin menestyneinkin yrittäjä tarvitsi usein paljon työvoimaa sen bisneksensä pyörittämiseen, ja iso osa tuotoista kului työvoimakustannuksiin, joka tasoitti noita tulokäyriä. Nyt tulosta painavat usein pienet, jopa yhden ihmisen pajat läppäreillään. Toisaalta onhan isojen firmojen sikariportaan palkitseminen muuttunut anteliaammaksi.
 

Kampitus

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Wild, Avalanche
Tässä Tilastokeskuksen kuvaaja reaalitulojen kehityksestä tulodesiileittäin vuodesta 1995 vuoteen 2021.
Erinomaisen hyvin ylin desiili on kasvattanut reaaliansioitaan, kun taas alemmat desiilit ovat käytännössä polkeneet paikallaan.
Ei se ole mielestäni kateutta, jos talkoisiin osallistuisivat myös muut kuin köyhimmät.
En ole vielä ehtinyt lukemaan ohjelmaa kokonaisuudessaan, olen siis Orpon puheiden varassa. Tämän mukaan veronalennukset ansiotuloveroon kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin ja tämän lisäksi solidaarisuusveroon. Eli ansiotuloverotusta kevennetään nimen omaan sieltä tuloryhmien alapäästä. Korkeimmin verotettu palkansaajaryhmä osallistuu siis talkoisiin jatkossakin ja heidän vastuuta voisi mielestäni edelleen jopa kasvattaa. Se tulisi kuitenkin tehdä muilla keinoin kuin verotuksella. Näitä keinoja aiemmin jo sivusin. On absurdia ajatella, että jo ennalta yhdessä korkeimmin verotetussa maassa tulisi jatkuvasti vain nostaa ansiotuloverojen prosentteja, kun pitäisi pystyä ennemmin laskemaan veroja ja kaventamaan valtion vastuuta. Nyt on kerrankin sellainen hallitusohjelma, jolla on mahdollista tehdä selkeitä reformeja kohti uudenlaista yksilölähtöisempää hyvinvointivaltiota.
 

Tuplatorkkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Jets, Red Wings, Bayern
Orpolta jämäkkä esiintyminen kun sai yksin vastailla eikä ollut pelkoa aggressiivisista keskeyttäjistä. Orpo ei esittänyt hoitajapulaan ratkaisuksi arvostusta. Sen sijaan hän sanoi siihen suuntaan, että on monta asiaa jotka tulee korjata ja arvostus on yksi asia minkä hän haluaa nostaa esille.

Saarikon tullessa kehiin vaihdoin kanavaa.
Montakohan hoitajaa saatiin lisää töihin, kun Finlandia-talo valaistiin siniseksi? Nämä arvostuspuheet on kyllä jo niin nähty, jos ei mitään konkreettista "arvostusta" ole tämän lisäksi tarjota. Sote-ala ja sen ongelmat ei enää itsestään korjaannu, joten toivoa sopii että Orpolla on oikeasti keinoja pelastaa tuo uppoava laiva.
 
4

444

Kukaanhan ei ole varmaan eri mieltä siitä, että pitäisikö kannustinloukkuja purkaa vai ei. Paitsi ehkä se todella pienen marginaalin ideologinen osa, jotka vain eivät halua tehdä töitä. Moni työtön oikeasti haluaisi tehdä töitä, mutta heillä ei ole realistista mahdollisuutta tähän. Miksi? Koska työllistyminen saattaa katkaista kaikki tuet jopa kuukausiksi, vaikka itse työ kestäisi vain hetken. Tämäkin lyhyt pätkä olisi työttömälle ensiarvoisen tärkeää, jotta pääsisi takaisin ”oravanpyörään”, edes hiljalleen. Mutta ihminen, joka on jo nyt karsinut aivan kaiken minimiin, jotta saa maksettua vuokran ja saa edes melkein joka päivä syötyä terveellisesti, ei vain voi ottaa sitä riskiä, että tuet lakkaavat mahdollisesti lyhyeksi jäävän työllistymisjakson vuoksi. Ei ole enää mitään säästöjä eikä mitään, mistä karsia. Oikeiston ratkaisu tähän on se, että toimeentulo- ja muista tuista leikataan, jotta ihmiset vain menisivät kokopäivätöihin. Tuosta noin vaan. Ei ole merkitystä sillä, onko sitä kokopäivätyötä tarjolla vai ei. Yritykset alkavat hyvää hyvyyttään palkkaamaan ihmisiä 100% työajalla ja kilpailukykyisellä palkalla. Tietenkin. Osa-aikaiselle työvoimalle ei enää yhtäkkiä ole tarvetta, vaan kaikille voidaan tarjota kokopäiväinen työpaikka. Myös niille syrjäytyneille pitkäaikaistyöttömille. Ihanan helppoa. Ihmeellistä, miten tätä ei ole koskaan missään muussa hyvinvointivaltiossa tajuttu.

Aika moni muu lähtisi selvittämään, voisiko tukien suhteen olla joustavampi. Eli työn vastaanottaminen olisi mielekkäämpää - tai ylipäänsä mahdollista - kun ei tarvitsisi olla pelko perseessä siitä, että riittääkö se tili myös ensi viikolla tai seuraavassa kuussa myös ruokaan. Ihan siis tuettaisiin siinä, että ihminen saadaan takaisin työelämään, vaikka sitten alkuun pienemmillä tunneilla. Tai vaikka tarjottaisi todellinen mahdollisuus opiskella uusi ammatti, jos näyttää siltä, että niitä oman alan töitä ei vain ole. Ja tässä on se perimmäinen syy sille, miksi minä en koskaan tule äänestämään oikeistopuolueita, vaikka se omalle tulotasolleni olisikin ”kannattavaa”. Sillä puolella tullaan aina olemaan valmiita vetämään kölin ali ne kaikista heikoimmassa asemassa olevat näiden muutaman ideologia-ossin takia. Näiden ideologia-ossien merkitys kansantalouden näkökulmasta on luokkaa lillukanvarret. Niitä on, mutta ennen kaikkea niistä on kiva kirjoittaa lööppejä, koska ne polarisoivat keskustelua. Minä en myöskään kannata rikkaimpien ”kuoliaaksi verottamista”, mutta onhan se melko irvokasta, että satojen tuhansien vuosituloilla elävät ovat kateellisia niille, joilla pakollisten kulujen (vuokra, sähkö, jne) jälkeen jää kätöseen parisataa euroa ruokaan. Etevimmät osaavat toki tehdä halvalla ruoan (epäterveellisen sellaisen), jolloin rahaa jää myös kaljaan ja tupakkaan. Kyllä tuollaista kannattaa kadehtia samalla, kun siemailee mojitoa jossain Bora Boralla. ”Ettäs kehtaavatkin olla tekemättä töitä! Mun verorahoilla! Keppiä saatana lisää! Lopettaisivat sen syrjäytymisen ja masentumisen ja menisivät vain kokopäivätöihin. Mutta ei kyllä mun firmaan, koska ei niistä työntekijöiksi ole, kauhea riski vaikka onkin puolen vuoden koeaika. Mutta jonnekin, kyllä niitä kokopäivätöitä kaikille on. Paitsi mun firmassa, pakko kato ajatella tulosta.”
 

Afflicted

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, New Jersey Devils, JPS, Dream Theater. Ja #28
Tässä Tilastokeskuksen kuvaaja reaalitulojen kehityksestä tulodesiileittäin vuodesta 1995 vuoteen 2021.
Erinomaisen hyvin ylin desiili on kasvattanut reaaliansioitaan, kun taas alemmat desiilit ovat käytännössä polkeneet paikallaan.
Ei se ole mielestäni kateutta, jos talkoisiin osallistuisivat myös muut kuin köyhimmät.
Tuollaisia notkahduksia mitä kuvaaja X on saanut osakseen kun nähtäisiin noissa kaikissa muissa kuvaajissa niin olisi ollut aika monella tiukat paikat. Itsellä jos yhtäkkiä putoaa vuositulot 2-3 tonnia niin jännäksi menee. Näissä aina pätee vanha laki: isot riskit, isot voitot ja X porukalla voitot on tuloja. He hyötyvät eniten markkinoiden kasvusta ja osakkeiden arvon noususta koska heillä on eniten niissä rahaa kiinni.
 

Kampitus

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Wild, Avalanche
Kukaanhan ei ole varmaan eri mieltä siitä, että pitäisikö kannustinloukkuja purkaa vai ei. Paitsi ehkä se todella pienen marginaalin ideologinen osa, jotka vain eivät halua tehdä töitä. Moni työtön oikeasti haluaisi tehdä töitä, mutta heillä ei ole realistista mahdollisuutta tähän. Miksi? Koska työllistyminen saattaa katkaista kaikki tuet jopa kuukausiksi, vaikka itse työ kestäisi vain hetken. Tämäkin lyhyt pätkä olisi työttömälle ensiarvoisen tärkeää, jotta pääsisi takaisin ”oravanpyörään”, edes hiljalleen. Mutta ihminen, joka on jo nyt karsinut aivan kaiken minimiin, jotta saa maksettua vuokran ja saa edes melkein joka päivä syötyä terveellisesti, ei vain voi ottaa sitä riskiä, että tuet lakkaavat mahdollisesti lyhyeksi jäävän työllistymisjakson vuoksi. Ei ole enää mitään säästöjä eikä mitään, mistä karsia. Oikeiston ratkaisu tähän on se, että toimeentulo- ja muista tuista leikataan, jotta ihmiset vain menisivät kokopäivätöihin. Tuosta noin vaan. Ei ole merkitystä sillä, onko sitä kokopäivätyötä tarjolla vai ei. Yritykset alkavat hyvää hyvyyttään palkkaamaan ihmisiä 100% työajalla ja kilpailukykyisellä palkalla. Tietenkin. Osa-aikaiselle työvoimalle ei enää yhtäkkiä ole tarvetta, vaan kaikille voidaan tarjota kokopäiväinen työpaikka. Myös niille syrjäytyneille pitkäaikaistyöttömille. Ihanan helppoa. Ihmeellistä, miten tätä ei ole koskaan missään muussa hyvinvointivaltiossa tajuttu.

Aika moni muu lähtisi selvittämään, voisiko tukien suhteen olla joustavampi. Eli työn vastaanottaminen olisi mielekkäämpää - tai ylipäänsä mahdollista - kun ei tarvitsisi olla pelko perseessä siitä, että riittääkö se tili myös ensi viikolla tai seuraavassa kuussa myös ruokaan. Ihan siis tuettaisiin siinä, että ihminen saadaan takaisin työelämään, vaikka sitten alkuun pienemmillä tunneilla. Tai vaikka tarjottaisi todellinen mahdollisuus opiskella uusi ammatti, jos näyttää siltä, että niitä oman alan töitä ei vain ole. Ja tässä on se perimmäinen syy sille, miksi minä en koskaan tule äänestämään oikeistopuolueita, vaikka se omalle tulotasolleni olisikin ”kannattavaa”. Sillä puolella tullaan aina olemaan valmiita vetämään kölin ali ne kaikista heikoimmassa asemassa olevat näiden muutaman ideologia-ossin takia. Näiden ideologia-ossien merkitys kansantalouden näkökulmasta on luokkaa lillukanvarret. Niitä on, mutta ennen kaikkea niistä on kiva kirjoittaa lööppejä, koska ne polarisoivat keskustelua. Minä en myöskään kannata rikkaimpien ”kuoliaaksi verottamista”, mutta onhan se melko irvokasta, että satojen tuhansien vuosituloilla elävät ovat kateellisia niille, joilla pakollisten kulujen (vuokra, sähkö, jne) jälkeen jää kätöseen parisataa euroa ruokaan. Etevimmät osaavat toki tehdä halvalla ruoan (epäterveellisen sellaisen), jolloin rahaa jää myös kaljaan ja tupakkaan. Kyllä tuollaista kannattaa kadehtia samalla, kun siemailee mojitoa jossain Bora Boralla. ”Ettäs kehtaavatkin olla tekemättä töitä! Mun verorahoilla! Keppiä saatana lisää! Lopettaisivat sen syrjäytymisen ja masentumisen ja menisivät vain kokopäivätöihin. Mutta ei kyllä mun firmaan, koska ei niistä työntekijöiksi ole, kauhea riski vaikka onkin puolen vuoden koeaika. Mutta jonnekin, kyllä niitä kokopäivätöitä kaikille on. Paitsi mun firmassa, pakko kato ajatella tulosta.”
Suoraan hallitusohjelmasta lainattua: Hallitus toteuttaa perusturvan uudistuksen, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemät suositukset ja selvitykset huomioiden. Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvarainen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yksi yleistuki vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman lineaarisesti, jolloin työstä käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin.

Perusturvaetuuden myöntämisen ehdot ja perusteet ovat erilaiset riippuen elämäntilanteesta. Etuuden nostaminen velvoittaa osallistumaan työnhakuun, tarjottuihin palveluihin tai muihin erikseen mainittuihin velvoitteisiin, kuten koulutukseen tai kuntoutukseen.

Yhteen perusturvaetuuteen siirrytään vaiheittain tukien määräytymisperusteita yhdistämällä valtion talouden nykytila huomioiden. Etuuksien yhtenäistäminen aloitetaan luomalla asiakkaille yhden hakemuksen malli puoliväliriiheen mennessä. Hakemuksen tietojen perusteella Kela ratkaisee asiakkaalle kuuluvat etuudet ja tekee elämäntilanteeseen sopivan etuusehdotuksen.

Työvoimapulan helpottamiseksi hallitus parantaa matalapalkkaisen työn kannustavuutta. Työnteon kannustavuutta suhteessa sosiaaliturvaan eri elämäntilanteissa ja perhetyypeille tulee tutkia säännöllisesti rinnan perusturvan riittävyyden ja tason kanssa.


Välillä tuntuu, että täällä vedetään pahasti mutkia suoraksi, vaikka hallitus on ollut kasassa muutaman päivän. Selkeästi juuri noita sinunkin esiin nostamia asioita on mietitty. Tottakai käytäntö vasta näyttää miten onnistutaan, mutta se selviää sitten vasta ajan kanssa. Tavoite ei kuitenkaan mitenkään ole se, että leikkuri leikkaa ja muita toimia ei tehdä. Suuntaviivat on selkeästi hallitusohjelmassa.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Olisit nyt tietysti voinut samalla kommentoida lainaamasi viestin asiasisältöä jotenkin, kun päädyit kontribuutiosi ketjuun tuomaan...

Eipä ole mitään sanottavaa, jota ei olisi minua viisaammat jo sanoneet.

Aina on ollut ja aina tulee olemaan köyhiä ja rikkaita, joilla on eri näkemys asioiden hoidosta ja toisista ihmisistä. Nämä argumentit on käyty läpi jo niin moneen kertaan, että ei tarvi toistaa. En koe tässä suhteessa olevani…, mutta…

Orpon hallitukselle itsellä on samat odotukset kuin Sipilän hallitukselle ja Marinin hallitukselle. Kummankaan hallituksen toimet eivät kääntäneet elämääni nousuun eikä laskuun. Enkä usko, että Orponkaan hallitus sitä tekee. Tasapaksun ja keskiluokkaisen elämäni odotan jatkuvan tasapaksuna ja keskiluokkaisena tulevaisuudessakin.

Galluppien ja puoluekannatuksen osalta tietysti kiinnostava nähdä lähteekö toteutettu politiikka muuttamaan ihmisten mielipiteitä ja jos lähtee, millä aikataululla.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Eiköhän tässä päästä lillukanvarsista kohta eteenpäin ja kinastelemaan hallitusohjelman täytäntöönpanoista.

Tässä kuitenkin Mikko Porvali -kirjailija, juristi, rikostutkintaan erikoistunut poliisi ja tiedusteluhistorian tutkija - pyörittelee Junnilan ministeriyttä.


En millään ymmärrä, että tuommoista kaikenmaailman Junnilaa on pitänyt valita ministeriksi, kun muuten persutkin onnistuivat valinnoissaan varsin hyvin ja pahimmat koheltajat koheltaa jatkossakin valtioneuvoston ulkopuolella. Tässäkin olisi ollut vaihtoehtona Sakari Puisto, jonka tehtävään on suunniteltu astuvankin puolessa välissä vaalikautta.

Luulisi, että puoluekin pääsisi helpommalla, kun jäisi tämmöiset vähintäänkin äärimmäisen nolot tilanteet tapahtumatta. Lisäksi näissä on se, että todennäköisesti leviävät myös kansainväliseen julkisuuteen vähintään jossakin vaiheessa, mikä tunnetusti hirveästi auttaa asiaamme.

Jos persut meinaa olla vakavasti otettava puolue nyt hallitusvastuun myötä, nämä natsahtelut pitää yksinkertaisesti jäädä pois paitsi korkeimmalla tasolla, niin myös siellä kenttä- ja kuntatasolla.
 
Viimeksi muokattu:

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eiköhän tässä päästä lillukanvarsista kohta eteenpäin ja kinastelemaan hallitusohjelman täytäntöönpanoista.

Tässä kuitenkin Mikko Porvali -kirjailija, juristi, rikostutkintaan erikoistunut poliisi ja tiedusteluhistorian tutkija - pyörittelee Junnilan ministeriyttä.

Ei vaikuta yhtään juristin tekstiltä, vaan enemmänkin joltain Suomi24-keskustelupalstan avautumiselta.

Juristilla on ilmeisesti siis ongelma toimia poliisina kun ministerinä on Junnila, mutta ei ollut mitään ongelmaa kun edellisessä hallituksessa oli ministerinä poliittisesta korruptiosta tuomittu henkilö - vaikka ministerin pitäisi olla rehellinen.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Aika moni muu lähtisi selvittämään, voisiko tukien suhteen olla joustavampi. Eli työn vastaanottaminen olisi mielekkäämpää - tai ylipäänsä mahdollista - kun ei tarvitsisi olla pelko perseessä siitä, että riittääkö se tili myös ensi viikolla tai seuraavassa kuussa myös ruokaan.
On selvitetty, mutta tuloksia tulee liian hitaasti. Oli meillä sitten vasemmisto- tai oikeistohallitus niin perusongelma on silti tuo velkaantuminen. Kun velkaantuminen on jatkuvaa niin meillä ei ole varaa pitkällä aikavälillä siihen elintasoon, joka meillä nyt on. Yllättävän harva edes ymmärtää, mitä elintaso oikeasti on. Tämä sama laulu koskee sotepalveluita ja koko yhteiskuntaa, että tämän taustatilanteen vuoksi kaikki reformit ja uudistukset perustuvat enemmän ja vähemmän siihen, että ne itsessään pienentäisivät kustannuksia.

Kuten maailmallakin tiedetään niin Suomi käyttää koulutukseen ja opetukseen vähemmän rahaa kuin Euroopassa keskimäärin eli siihen menee verrattain pieni osa BKT:sta. Suomen terveydenhuolto ja sote-palvelut ovat myös kansainvälisessä vertailussa verrattoman tehokkaita suhteessa moneen muuhun maahan. Jos taso on jo nykyään hyvin matala kansainvälisessä vertailussa niin miksi edelleen meillä on iso määrä ihmisiä, jotka kuvittelevat juuri vyön kiristämisen olevan se oikea lääke? Ihan arkinen sanonta monelle, mutta itsensä voi kyllä säästää hengiltä. Säästämisessäkin on hyvä pitää mielessä se, että säästäisit oikeasti niistä helpoista asioista etkä leikkaisin säästöillä jotain hyvääkin.

Itse sanon edelleen, että meidän heikoimman tulokymmenyksen nykyelintasossa ei olisi minkäänlaista leikkaamisvaraa. Nämä leikkaukset eivät myöskään johda toivottuun tulokseen, koska eihän tämä nyt ole ensimmäinen hallitus, joka näistä leikkaa. Systeemi on paljon monimutkaisempi kuin se, että kannustavuus tulee ainoastaan kepistä. Esimerkiksi aikuiskoulutustuen poisto tarkoittaa melko suoraan käytännössä sitä, että yhä harvempi pystyy opiskelemaan. Opiskelemaan pystyy edelleen, mutta riskit ovat enemmän yksilön kannettavana kuin aikaisemmin. Opintojen jälkeen pitää työllistyä nopeasti juuri omalle alalle ja sen pitää nopeasti alkaa nostaa todellisia ansioita.

Suomen valtio hirttäytyy usein kaikissa uudistuksissaan siihen, että niiden sisälle rakennetaan mekanismi, jonka pitää säästää rahaa. Kun esimerkiksi sosiaaliturvaa uudistetaan niin meidän pitäisi kansakuntana kestää siirtymäaikana se, että kustannukset ensin nousevat. Esimerkiksi kansalaispalkkaa on tutkittu monen monta kertaa, mutta sitä ei uskalleta ottaa käyttöön, koska ensivaiheessa se nostaa kustannuksia. Systeemin täytyisi olla voimassa enemmän kuin 1 vaalikausi ennen kuin oikeasti näkisimme tuloksia. Oikeiston ehdottomat reformit ovat niitä samoja reformeja, joita on tehty aina, mutta niiden vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Se työttömyys on hetkellisesti paremmalla tolalla, mutta ihminen siellä systeemissä ei kuitenkaan voi paremmin, joka johtaa uuteen työttömyysjaksoon myöhemmin. Oikeisto ensivaiheessa leikkaa rahoitusta ja lisää ainoastaan leikkauksin kannusteita, mutta sitä ei missään vaiheessa seuraa oikeaa rakenneuudistusta. Vaikeasti työllistyvä henkilö vaatii mittavaa tukea työllistymiseensä ja pelkästään leikkaukset tukeen eivät riitä.
 
Eikös se jo olisi aikakin olla leikkaamatta hyvätuloisilta. Meinaan että koko itsenäisen Suomen olemassaolon tätä ryhmää on vasemmiston toimesta kupattu estotta. Ja vi##uiltu päälle.
Siinä on sellainen yhteiskuntarauha-aspekti vain, että jos rikkaiden sijaan vähäosaisimmilta aletaan kovin leikata samalla kun rikkaita palkitaan, niin jossain vaiheessa se vittuilu läikkyy sanallisesta tekojen asteelle. Tämmösten vakaiden yhteiskuntien yksi vahvuus kun tuppaa olemaan se, ettei kuilu rikkaiden ja köyhien kanssa repeä kovin suureksi.

Tiedän, tiedän. Tällaista vasemmistoideologista höpinäähän tämä vain.
 

Pottakameli

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Oma puoliso on juurikin lähihoitaja, ja repii sellaiset 3500-4000€/kk liksaa (brutto), riippuen miten kikkailee keikkatöiden kanssa. Ja ihan siis normaalilla työajalla ja määrällä. Kaksi asiaa siis tiedän; hoitajan työn vaativuuden ja tärkeyden sekä sen, että kyllä hoitajakin voi tienata hyvin, jos vain haluaa itse asiansa niin järjestää. Toki, puolisolla se vaati pientä riskinottoa edellisen työn kanssa, mutta se näköjään kannatti.
Olisi mielenkiintoista tietää miten tuo onnistuu ns. Tavallisella työajalla.

Itsekin reilut 10 vuotta hommia tehneenä tiedän jotain palkkauksesta ja tavoista saada enemmän tiliä. Toki pääkaupunkiseudulla maksetaan hieman enemmän.

Mutta jos nyt kaikki pyhät sattuu pyhärikkaana kuukautena olemaan töissä, niin kyllä siitä voi lisiä tulla ihan hyvin, mutta ei lähelläkään niin paljoa, että oltaisiin 4k luokassa, kun lasketaan peruspalkka plus lisät. En tiedä sitten jos tekisi kaikki pyhät yövuoroa, mutta se ei ole mahdollista.

Kahdella työllä mahdollista kyllä saada tiliä, mutta puhuit normaalista työajasta.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Ovatko kaikki valittajat täällä varmasti tehneet osuutensa? Helvetinmoista nillittämistä muutenkin, kun uusi hallitus on istunut yhden päivän. Jumalauta yhden.
Vastataan kun kysytään. On harhaluulo, että kaikki tänne kirjoittavat vasemmistolaiset olisivat pienituloisia. Meidän perheemme on ainakin hyvin kerryttänyt omaisuuttaan verotuksesta huolimatta ihan omalla työllä eikä ole myöskään tarvetta tulla tänne kehuskelemaan tulevilla perinnöillä kuten eräs hyvin aktiivinen kirjoittaja näyttää täällä tehneen.

Hallitus teki ohjelmaa 7 viikkoa ja kun se on ohjelman viimeinkin julkaissut niin miksi sitä ei saisi arvioida ja halutessaan arvostella? Oikeistodemarina olisin toivonut sinipunahallitusta, mutta ymmärrän miksi Orpo valitsi persut. Vaikka en mikään Marinin suuri ihailija ole ollutkaan (kannatin Lindtmania SDP:n puheenjohtajaksi kun Marin valittiin) niin mielestäni Marinilta oli ennen vaaleja suoraselkäistä ilmoittaa, että demarit eivät mene persujen kanssa samaan hallitukseen. Mielestäni persut ovat vastenmielinen puolue ilmastokäsityksissään, ulkomaalaisnäkemyksissään (jokainen voi itse omassa päässään päättää onko puolue rasistinen vai ei) ja pölhöpopulistisessa äärioikeistolaisuudessaan. Toivottavasti hallitustaival iskee persuista ilmat pihalle ja puolue palaa paljon pienentyneenä oppositioon.

Toivon, että seuraavaa hallitusta ovat muodostamassa Antti Lindtman ja Elina Valtonen ja että he pystyvät laatimaan talous-, sosiaali- ja ympäristöpoliittisesti kaikkia suomalaisia hyödyttävän ohjelman ja Suomi avaa taas ovet maailmalle.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
On meillä sitten porvari- tai vasemmistohallitus niin suomalainen terveydenhuolto on silti pääsääntöisesti jonoista huolimatta enemmän positiivista kuin negatiivista. Suomessa saa valtavan hyvää palvelua, kunhan pääsee hoitoputkeen eli tekevä osasto on todella ammattimaista ja erinomaista. Olen itse käyttänyt palveluita hampaiden takia verraten paljon ja olen todella tyytyväinen tähän, miten täällä sitten ihan oikeasti näitä palveluita saa. Se kannattaa kaikkien muistaa, että jonkinlainen hyvä perustaso meillä on nytkin, vaikka ongelmiakin on.

Olen itse erittäin tyytyväinen, että nyt hoitohenkilökunta sai kauan ansaitsemiaan nostoja palkkaan, mutta ei se palkka mielestäni edelleenkään ole kuitenkaan siellä ylätasanteella. Julkinen ei oikeasti pysty edes kilpailemaan kunnolla yksityisen kanssa, joten sinnehän se työvoima menee. Tarve on valtava ja hoitajilla hyvä tilanne, kun voivat oikeasti viedä palveluksensa sinne, mistä niistä maksetaan. Työ on kuitenkin rasittavaa ja edelleenkin alalta on enemmän voimakasta virtaa pois. Jos työ on henkisesti ja fyysisesti todella kuormittavaa niin aika moni ihminen on valmis joustamaan palkassa.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Koko kannustinloukkuprobleemiin on muuttujia enemmän kuin tarpeeksi. Erilaisia tulonsiirtoja ja estoja on jonkin arvion mukaan 168. Tukiviidakossa elävät eivät ole itsekään selvillä kaikista tukimuodoista, joita voisivat käyttää. Tulee mieleen sekin, että pahin palvelus, minkä valtiolle voisi tehdä, on lisätä ihmisten tietoisuutta erilaisista tukimuodoista. Esimerkiksi asumistuki on yksistään varsin monimuotoinen paletti, puhumattakaan muista sosiaaliturvan muodoista.

Yleisemmällä tasolla voidaan miettiä sitä, minkälaisen vaikutuksen sosiaaliturvan leikkaukset ihmisiin tekevät. Varmaan löytyy niitä, jotka eivät laske jokaista tulonsiirtoaan tarkasti, eivätkä kuulu homo economicuksen valioyksilöihin. Jotkut näistä lähtevät oikopäätä töihin, koska mielessä on kuristava tunne siitä, että joutuu todella suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Ansiosidonnaiseen tehtävät leikkaukset varmasti kannustavat ottamaan vastaan myös koulutusta vastaamatonta työtä. Aiemmin totesin, että esimerkiksi insinöörien joukossa on sitkeitä sissejä, jotka eivät ole kiinnostuneita työskentelemään odotusarvojaan pienemmällä palkalla.

Toisaalta, ikävänä puolena leikkauksissa on se, että ne iskevät myös osa-aikatyössä oleviin, vaikkapa kaupan kassoihin. Tästä Soininvaaralla on painavaa asiaa: https://www.soininvaara.fi/
Tullaan siihen ongelmaan, että työnteon kannustavuus vähenee joillakin ihmisillä. Asumistukeen tehtävät leikkaukset, omistusasuntotukea lukuun ottamatta, voivat lyödä hallituksen työllisyystavoitteita korville.

Nähdäkseni Soininvaaran linja tuntuu intuitiivisesti järkevämmältä: markkinat toimivat omaan tahtiinsa, eikä niitä voi hirveästi pakottaa tai ohjailla. Pienipalkkaiset työt eivät muutu palkankorotuksista enemmän työllistäviksi, vaan päinvastoin. Yrityksen ei kannata ottaa niin montaa töihin, jos palkat nousevat. Tällöin taas jokunen kaupan kassa poistuu työllisistä. Mutta jos tuettaisiin ihmisten asumista, ihminen voisi tehdä helpommin pienipalkkaista osa-aikatyötäkin.

Asumisen tukeminen on nähdäkseni tuettua markkinataloutta, mutta kuitenkin pysyy varsin kohtuullisissa rajoissa. Markkinat eivät siitä häiriinny, vaikka ihmiset saisivat asua kohtuuhintaisissa asunnoissa lähellä työpaikkaa. Ilmastovaikutuksiakin voi pohtia, ainakin silloin, joukkokuljetus ei ole kovin toimivaa ja etäisyydet pitkiä. Etätyön kasvattaminen on tietenkin ilmastotavoitteiden suhteen enimmäkseen positiivista, mutta kaikkia töitä ei voida tehdä etätöinä. Erityisen hupaisaa oli bongata ajatus puhelinmyyntityöhön liittyvästä helpotuksesta, jossa tiukkaa irtisanomislakia ei noudateta. Kannatettavaa, mutta so last season. Robotti soittaa sinullekin ihan pian.

Hallitus saattaa kohdata myös aidon spoilerin. Kokkareiden ei kannata lukea eteenpäin. Ikuinen uudistajien mieliharmi, perustuslakivaliokunta saattaa kumminkin iskeä joihinkin sosiaaliturvan leikkauksiin aika vahvasti. Tällöin olisi suotavaa, että valikoimista löytyisi myös muita leikkauskohteita.
 

Hexa

Jäsen
Orpo sanoi viimeksi tänään varsin suoraan, että meillä on Suomessa 300 000 avointa työpaikkaa ja niitä ei saada nyt täytettyä, kun on työvoimapula. Orpo ei ole ollut työtön, koska hän ei selvästi tiedä, millaisia paikkoja n. 250 000 näistä avoimista työpaikoista on.
Suurin ongelma näissä paikoissa on kun kysyntä ja tarjonta ei vaan kohtaa. Eli paikkoja ei saada täytetyksi kun ei löydy työnantajan mielestä tarpeeksi päteviä hakijoita omalta alueelta. Muualla päin Suomea voisi kyllä olla juuri sopivia hakijoita kyseiseen työhön. Firmat eivät ota helpolla riskiä ja palkkaa pitkäaikaistyötöntä tai liian iäkästä vaikka lähettäisi kuinka monta hakemusta. Joskus voi tietysti jollakin käydä tuuri, jos on onnistunut hyvin haastattelussa, jos on sinne asti päässyt.

Orpo kuten moni muukin syyllistyy yksinkertaistuksiin ja olettaa myös esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden olevan helppoa. Ei suurimmalle osalle työttömistä jotka joutuvat tasapainoilemaan talouden kanssa ole kuitenkaan mikään helppo ratkaisu muuttaa työn perässä toiselle puolelle Suomea. Se vaatisi monelle heti kättelyssä lainan pankista pelkän muuton ja asioiden järjestelyjen takia ja myöntäisikö pankki edes lainaa työttömälle.

Aina välillä tulee näitä selviytymistarinoita, mikä on tietysti hienoa, mutta kaikille se ei vain yksinkertaisesti ole mahdollista tai ainakaan kovin helppoa. Silti uskon, että vähintään 90% työttömistä olisi varmasti valmis lähtemään vaikka heti töihin, jos vain löytyisi työpaikka edes kohtuullisilla ehdoilla. Elämäntapatyöttömien ja muiden taiteilijoiden osuus on loppupeleissä melko pieni yhteiskunnan kannalta, vaikka media tietysti tekeekin näistä mielellään klikkiotsikoita. Edellämainitut pitäisi muutenkin siivota kortistoista ja siirtää kokonaan muiden tukien piiriin. Työttömyyteen ja työllistymiseen liittyvät asiat eivät kuitenkaan ole aina niin helppoja ja yksinkertaisia asioita ratkaista, kuin päältä päin voisi luulla.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Edellinen hallitus pidensi oppivelvollisuutta ja samalla laajensi koulutuksen maksuttomuutta. Tämä oli hyvä asia. Samalla perusopetuksen puolella jäätiin kaipaamaan resursseja. Nykyinen hallitus on esittänyt perusopetukseen 200 M€:n lisäystä, mutta samalla kunnilta ollaan leikkaamassa 125 M€. Toivottavasti tuo 200 M€ tulisi nyt sitten korvamerkittynä rahana, eikä uppoa kuntien pohjattomiin kassoihin.

Täällä on paljon keskusteltu siitä, että työn vieroksujille pitää tehdä jotain. Minulla on sen 25 vuoden aikana, mitä olen yläkoululaisia opettanut, ollut ihan muutamia oppilaita, jotka suoraan ovat sanoneet aikovansa jättäytyä kotiin. Mutsi maksaa tai tukea saa sossusta. Muuten kaikilla on ollut jokin suunnitelma ysiluokan jälkeiselle ajalle. Kaikilla ei ihan selvä, mutta kuitenkin. Ja minulla on ollut tapana jututtaa kaikki ysiluokkalaiseni kaksi kertaa vuoden aikana, vaikka en opo olekaan. Oppilaanohjaus nykyään kuuluu kaikille opettajille.

Vaikka tulevaisuuden suunnitelmat ovat olemassa, enemmän tai vähemmän, silti suuri osa nuorista päätyy työttömiksi ja ilman opiskelupaikkaa. He syrjäytyvät. Osa elää sukulaisten tuella, osa yhteiskunnan, joillekin käy todella huonosti. Kaikki käyvät yhteiskunnalle todella kalliiksi, jos puhtaasti rahan kautta ajatellaan. Inhimillinen kurjuus päälle.

Löysin tällaisen hyvän artikkelin nuorten syrjäytymisestä. Minulle siitä päällimmäisenä jäi mieleen se, että nykyään ei oikein kukaan ota kunnolla vastuuta nuoren asioista. Apua kyllä olisi saatavilla, mutta se on ripoteltu ympäriinsä. Nämä nuorten asiat pitäisi selkeästi keskittää jonkin tahon hoidettavaksi, kaikki apu samasta paikasta. Suomessa syntyvyys on niin pientä, että ei ole varaa menettää ketään. Omille oppilailleni vastaan usein, kun kitisevät jostain tehtävästä "miksi tää pitää tehdä" tai "miksi tätä opiskellaan" niin siksi, että te maksatte minun eläkkeeni.

Nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Tässä kuitenkin Mikko Porvali -kirjailija, juristi, rikostutkintaan erikoistunut poliisi ja tiedusteluhistorian tutkija - pyörittelee Junnilan ministeriyttä.

En tiedä yhtään millainen heppu tuo Junnila on, mutta jos tämän Porvalin päättelyketjun ydin on siinä, että Junnila on tokaissut hänelle annetun ehdokasnumeron "88" olevan "voittava numero" (joka muuten symboloi kiinalaisessa kulttuurissa menestystä ja onnea, ellei sitten Putinin tavoin halua nähdä natseja kaikkialla), niin on nämä syytökset aika foliohattuisella pohjalla. Ja vaikka Junnilalle numero 88 toisi ensimmäisenä mieleen Adolf Hitlerin (itselleni se tosiaan tuo ensimmäisenä mieleen kiinalaisen onnenluvun ja pianonkoskettimet - 88 keys Dick Tracyssa), niin olisi toisaalta outoa viitata Adolfiin voittajana, sillä Adolf hävisi.

Niin tai näin, mutta ehkä voidaan odottaa vähän mitä hän ministerinä tekee, ennen kuin aletaan rasvata köyttä löyhien hypoteesien perusteella ja tuomitsemaan joku aika raskaalla leimalla. Jos siis ainoat todisteet hänen natsiudestaan on se, että piti puheen siinä Turun terrorismitapahtuman muistotilaisuudessa (joka on aika loistava foorumi persulle kuin persulle saavuttaa näkyvyyttä rajat kiinni-kannattajakunnalta) ja tämä 88 = voittava numero.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Toinen mielestäni ongelmallinen on opintotuet. Suomen järjestelmä pitäisi luoda enemmän sille pohjalle, että opiskelu kustannetaan lainalla, jonka valtio takaa jokaiselle halukkaalle. Valmistuttuaan jokainen sitten maksaa tämän lainansa pois. Ei siis kerätä verorahoin taas rahaa nykyiseen himmeliin, vaan vastuullistetaan opiskelijat ottamaan vastuu siitä, että he ilmaisen koulutuksen saadessaan myös sitoutuvat sen myöhemmin maksamaan. Tällöin esimerkiksi sillä ei olisi merkitystä, muuttaako opiskelija ulkomaille. Sille osalle joka jää opiskelusta huolimatta työelämän ulkopuolelle, valtio mahdollistaisi tuon lainan maksun ainakin jossain suhteessa.
Tästä palataan siihen, mitä itse olen sanonut monen monta kertaa, että juuri tätä järjestelmää kansan ei pidä haluta ja tätä systeemiä ei missään nimessä tulisi lanseerata Suomeen. Asiaa on tutkittu useita kertoja ja Suomi on yksi harvoista maista, joilla kouluttautumalla voi oikeasti muuttaa yhteiskunnallista statustaan. Valtio ei voi velvoittaa opiskelijoita ottamaan lainaa, joten hyväosaiset sijoittavat lapsiinsa ja maksavat heidän koulutuksensa. Köyhät eivät opiskele tai köyhät velkaantuvat opintojen aikana suhteessa vertailuryhmäänsä. Toki mitään täydellistä systeemiä ei voi luoda, mutta juuri lainapainotteinen opintojen maksaminen tuottaa tuloksen, jossa kannustin muodostuu köyhälle opiskella ainoastaan alin pakollinen tutkinto. Se, että köyhät jäävät yliopisto- ja jatko-opintojen ulkopuolelle puolestaan ruokkii sitä sukupolvesta toiseen syntyvää luokkayhteiskuntaa, jossa heidän lapsensa ovat samassa tilanteessa kuin vanhemmatkin.

Vaikka paperilla opintojen lainapainotteisuus varmasti kuulostaa hyvältä niin tästä huolimatta lopputulos on liian usein se, että opinnoissa ovat ne, jotka taustansa puolesta ovat riittävän varakkaita ja muille jää muut hommat tehtäväksi. Tämä puolestaan luo sen luokkayhteiskunnan pohjan uudestaan ja uudestaan. Ei missään nimessä ainakaan minun mielestäni kannata muuttaa sitä ainoaa systeemiä, joka Suomessa on osoittautunut kansainvälisessäkin vertailussa menestykseksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös