Petteri Orpon hallitus

[Cobol]

Huomaan että käytät samaa argumentaatiota kuin Kokoomus käytti edellisen kerran ydinvoimaa puoltaessaan. Harmi vaan ettei sähkönkulutus lähtenyt sille kasvupolulle jota kaavailtiin, vaan teollisuuden sähköntarve on tippunut vuosi toisensa perään. Huomattavaa nykytilanteessa on myös se, että lisää markkinaehtoista sähköntuotanto ei ole luvassa ennen kuin kysyntä lisääntyy.

Vaikea on argumentoida Fingridin arviota vastaan.

Mielestäni hallituksen olisi laitettava kehykset myös yritystuille. Jos johonkin kaadetaan lisää rahaa, on se toisesta otettava pois. Muutoin yritystukia mätkitään sinne ja tänne ilman kunnollista analyysia.

Ei. Sen sijaan yritystukia on lisättävä (koska Saksa, koska Ruotsi, koska USA jne), mutta ne on suunnattava nykyisestä poiketen. EK:lta löytyy hyvää näkemystä tästäkin asiasta.

 

[Ulos T.]

Suomalainen holhousyhteiskunta jatkaa kipuiluaan. Sannin lupaama pikainen “korjattu” nuuska -lakikin odottelee vielä itseään. Jotenkin pitäisi päästä eroon aikuisten ihmisten ja laillisten yritysten itsemääräämisoikeudesta.

Alkoholi | Yle: Komissio tyrmää Suomen suunnitelmat alkoholin verkkokaupasta

Komission mukaan lakiesitys ei käsittele kotimaista ja ulkomaista verkkokauppaa yhdenvertaisesti.

www.hs.fi

Tuossa alkoholilain muutoksessa on ilmeisesti kyse siitä että siinä olisi määritelty kotiinkuljetus jotenkin uudella tavalla. Tapa olisi sellainen että se olisi vaikeuttanut ulkomaisten toimijoiden mahdollisuuksia <- ei EU:n mieleen ja siksi se luonnollisesti torpattiin.

Tällä hetkellä tilanne on sellainen että ulkomailta on sallittua tilata alkoholia mutta kotimaasta ei ole ja tämä ei varmasti ole se tilanne miten valtio veronkerääjänä sen haluaisi olevan. Nyt yritetään saada tämä asia toisinpäin eikä se ole helppoa kun samalla siis yritetään kieltää/vaikeuttaa ulkomailta ostamista ja siitä EU ei tietenkään pidä.

Valtion kannalta taitaa nykytilanne olla kuitenkin suhteellisen ok kun kukaan ei oikein tiedä miten pykälät menevät :D Ja tämä oletettavasti hillitsee tilailua. Se on ainakin selvää että ulkomailta voi netin kautta tilailla juomia (ja taas on epäselvää kenelle verot kuuluvat, taitaa nykyään ihan virallinen Tullin kanta olla että verovelvollinen on myyjä tai ostaja..ostaja ei vaan voi tietää onko myyjä maksanut verot).

 

[Kimmo_Ahteri]

Vaikea on argumentoida Fingridin arviota vastaan.

Tämä on totta. Harva taho tässä maassa voi/pystyy/uskaltaa haastaa viranomaisia. Näkemys vaikuttaa hyvin optimistiselta kuten 2000 luvun alkupuolella jolloin laskettiin metsäteollisuuden kasvun varaan paljon. Nyt metsä on vaihtunut vetyyn.

Ei. Sen sijaan yritystukia on lisättävä (koska Saksa, koska Ruotsi, koska USA jne), mutta ne on suunnattava nykyisestä poiketen. EK:lta löytyy hyvää näkemystä tästäkin asiasta.

Aika monelta taholta on löytynyt näkemystä mitä yritystuille tulisi tehdä. Hallitus on ainoa joka ei näe tarvetta tarkastella yksittäisten tukien vaikuttavuutta, mutta on mielellään lisäämässä pari uutta lisää. Lopulta tästä kärsii tuottavuus kun vanhoja rakenteita ylläpidetään, ja samalla yritetään luoda uutta.

 

[Cobol]

Aika monelta taholta on löytynyt näkemystä mitä yritystuille tulisi tehdä. Hallitus on ainoa joka ei näe tarvetta tarkastella yksittäisten tukien vaikuttavuutta, mutta on mielellään lisäämässä pari uutta lisää. Lopulta tästä kärsii tuottavuus kun vanhoja rakenteita ylläpidetään, ja samalla yritetään luoda uutta.

Totta ja olisi pitänyt tehdä uusia päätöksiä yritystuista. Hallitus on siihen väärä. Jälleen.

Tällä kertaa esteenä on RKP:n intressit säilyttää osin ruotsinkielisten ja ruotsinkielisten alueiden sekä erityisesti Ahvenanmaan yritysten tuet. PS haluaa säilyttää kaikki keskustaan kytkettävissä olevat tuet + latoa suuren määrän tukia lisää. Kristilliset haluavat säilyttää kaikki nykyiset yritystuet, jos samalla saavat lisättyä omaan vaikutuspiiriinsä kuuluvien yritysten tukia. Kokoomus haluaa lisätukea mm. terveysjättejä ja on valmis hyväksymään neljän muun puolueen listan kunhan Kokoomuksen intressit menevät myös läpi.

 

[Kilgore Trout]

Finavia haluaa karsia lentoasemia ja palauttaa lennot markkinaehtoisiksi. Tässä on juuri yksi turha säilyttävä tuki, joka voitaisiin karsia!

Lentoasemayhtiö Finavia esittää, että Suomen lentoliikenne palautettaisiin markkinaehtoiseksi. Tämä tarkoittaisi valtion maakuntalentojen ostopalveluliikenteen lopettamista. Finavia myös sanoo, että lentoasemaverkostoa voitaisiin optimoida eli karsia aitoa kysyntää vastaavaksi.

Tällä hetkellä valtio ostaa ostopalveluliikenteenä lennot Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kokkola-Pietarsaareen ja Kemi-Tornioon. Hallituksen päätöksellä lentoja ostetaan ainakin vuoteen 2026 asti. Valtio tukee myös lentoja Savonlinnaan ja Poriin.

Finavian toimitusjohtajan Kimmo Mäen mukaan pienten, vähäliikenteisten lentokenttien ylläpito tuo yhtiölle noin 20 miljoonan euron vuosittaiset tappiot.

Lentoliikenne | Finavia: Valtion pitäisi lopettaa maakuntalentojen ostaminen, lentoasemia voisi vähentää

Yhtiö otti kantaa maanantaina julkaisemassaan raportissa.

www.hs.fi

 

[Dynamo]

Ministeri Mykkänen: Valtion pitää rahoittaa uutta ydinvoimaa

Ministeri Mykkäsen mukaan sähkön kulutuksen kasvaessa 2030-luvulla olisi riskinä, että puhdas siirtymä pysähtyisi tai sähkön käyttäjät kohtaisivat kohtuuttoman rajuja hintavaihteluita.

www.is.fi

Mykkäseltä tärkeä nosto. Ydinvoimaa tarvitaan lisää, mutta sen rakentaminen vie aikaa eikä ole haasteita vailla. Valtion tulisi osallistua.

Itse lähtisin siitä, että Pyhäjoelle etsittäisiin uusi länsimainen toimittaja. Näin ei tarvitse aloittaa ihan nollasta.

Kun en ole aiheeseen syvällisesti perehtynyt, kai joku osaa vastata kysymykseeni?
Eikö suuntaus ole esim. sähkön toimitusvarmuuden vuoksi kohti useampia pienempiä ydinvoimaloita kuin isojen yksikköjen rakentaminen? Mykkänen puhuu kuitenkin yhdestä isosta voimalasta, miksi?

 

[Cobol]

Kun en ole aiheeseen syvällisesti perehtynyt, kai joku osaa vastata kysymykseeni?
Eikö suuntaus ole esim. sähkön toimitusvarmuuden vuoksi kohti useampia pienempiä ydinvoimaloita kuin isojen yksikköjen rakentaminen? Mykkänen puhuu kuitenkin yhdestä isosta voimalasta, miksi?

Olen toiminut muutamissa energiaan liittyvissä projekteissa Lundin kanssa ja hän avaa ongelmaa Pienydinvoimalat eivät ole riskitön, nopea tai halpa vaihtoehto

 

[Kimmo_Ahteri]

Kun en ole aiheeseen syvällisesti perehtynyt, kai joku osaa vastata kysymykseeni?
Eikö suuntaus ole esim. sähkön toimitusvarmuuden vuoksi kohti useampia pienempiä ydinvoimaloita kuin isojen yksikköjen rakentaminen? Mykkänen puhuu kuitenkin yhdestä isosta voimalasta, miksi?

Se voi olla että yhden ison laitoksen tuotantokustannukset ovat maltillisemmat kuin useamman pienen ja siksi valtio rahoittaisi tehokkainta sähköntuottajaa. Samalla tulisi vähemmän ydinjätettä per kwh.

Jos halutaan perustuotantoa, nähtäväksi jää pääsevätkö muut tuotantomuodot tuen piiriin. Vai haluaako Mykkänen kohdistaa tuen pelkästään ydinvoimalle.

 

[Ulos T.]

Kun en ole aiheeseen syvällisesti perehtynyt, kai joku osaa vastata kysymykseeni?
Eikö suuntaus ole esim. sähkön toimitusvarmuuden vuoksi kohti useampia pienempiä ydinvoimaloita kuin isojen yksikköjen rakentaminen? Mykkänen puhuu kuitenkin yhdestä isosta voimalasta, miksi?

Varmaan tämän osalta kannattaisi suunnitelmat aloittaa aika nopeasti? Ainakin jos halutaan saada sähköä ennen 2050-lukua. Edellinen - monella tapaa toki loistokas - projekti kesti reilu 20v joten jos tuohon otetaan vähän inflaatiota mukaan ja ajatellaan että projekti kestäisi 25-30v niin hakku kannattaisi lyödä nopeasti maahan ja projekti tulille.

 

[Kilgore Trout]

Business Finland:

Business Finland avasi maanantaina uuden avustuksen merkittäville hankkeille, jotka tukevat ilmastotavoitteita ja elinkeinopolitiikkaa.

Avustusta voidaan myöntää, mikäli investoinnin hyväksyttävät kustannukset ylittävät 30 miljoonaa euroa. Tavoitteena on edistää teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämistä ja energiatehokkuuden parantamista.

Avustusta voidaan myöntää esimerkiksi investoinneille, jotka vähentävät suoria kasvihuonekaasupäästöjä fossiilisia polttoaineita käyttävistä teollisuuslaitoksista vähintään 40 % tai vähentävät energiankulutusta vähintään 20 %. Avustuksen enimmäismäärä voi olla jopa 200 miljoonaa euroa.

Hakeminen tapahtuu ennen investointihankkeen töiden alkamista, ja hakijan on toimitettava kannattavuuslaskelma sekä kokonaisrahoitussuunnitelma. Haussa on yhteensä 400 miljoonaa euroa investointiavustusta, ja hakuaika päättyy 14.3.2025.

 

[Cobol]

Orpon hallitukselta jälleen askel oikeaan suuntaan. Hankintalain muutosesitykset lisäävät kilpailua ja kasvattavat tarjousten määrää, mikä hyödyttää niin julkista taloutta kuin yrityksiäkin. Inhouse-yhtiöitä hyödynnetty kilpailutusten välttämiseen jopa yhden osakkeen omistuksella | Verkkouutiset

Inhouse toiminta on ollut osin todella räikeää, ammattitaidotonta ja veronmaksajille kallista.

 

[Dynamo]

Varmaan tämän osalta kannattaisi suunnitelmat aloittaa aika nopeasti? Ainakin jos halutaan saada sähköä ennen 2050-lukua. Edellinen - monella tapaa toki loistokas - projekti kesti reilu 20v joten jos tuohon otetaan vähän inflaatiota mukaan ja ajatellaan että projekti kestäisi 25-30v niin hakku kannattaisi lyödä nopeasti maahan ja projekti tulille.

Edellinen oli ymmärtääkseni ensimmäinen uudenlaisella tekniikalla rakennettu. Siksi viivästyksiä tuli, kun aiemmasta ei ollut kokemusta. Jotain siellä meni myös pahasti pieleen, koska viivästykset olivat niin massiivisia. En ole lukenut, mikä mätti. Eikä niitä asioita varmaan julkisuuteen kerrota. Ymmärtääkseni Areva on rakentanut vastaavalla tekniikalla myöhemmin muitakin vastaavia kuin OL3:n reippaasti nopeammin.

 

[penalalli]

Edellinen oli ymmärtääkseni ensimmäinen uudenlaisella tekniikalla rakennettu. Siksi viivästyksiä tuli, kun aiemmasta ei ollut kokemusta. Jotain siellä meni myös pahasti pieleen, koska viivästykset olivat niin massiivisia. En ole lukenut, mikä mätti. Eikä niitä asioita varmaan julkisuuteen kerrota. Ymmärtääkseni Areva on rakentanut vastaavalla tekniikalla myöhemmin muitakin vastaavia kuin OL3:n reippaasti nopeammin.

Lisäksi Ruotsi on taipumassa uuteen voimalaan, joten synergiaetuja lienee saavutettavissa yhteistyön myötä.

 

[Jeffrey]

Kun en ole aiheeseen syvällisesti perehtynyt, kai joku osaa vastata kysymykseeni?
Eikö suuntaus ole esim. sähkön toimitusvarmuuden vuoksi kohti useampia pienempiä ydinvoimaloita kuin isojen yksikköjen rakentaminen? Mykkänen puhuu kuitenkin yhdestä isosta voimalasta, miksi?

En tässä itsekään ole ihan aallonharjalla. Kuitenkin se mitä tulee energiamarkkinaa lähinnä sijoittamisen aihepiiristä seurattua, niin keskustelu on siirtymässä osin takaisin suuriin ydinvoimalaitoksiin. Tekoäly ja kaikki se datainfrastruktuuri jota nyt ennakoidaan rakennettavaksi tullee vaatimaan reilusti enemmän energiaa mitä aikaisemmin on ajateltu. Syyskuusa Microsoft teki energianhankinta sopimuksen paikallisen toimijan kanssa, jossa he ostavat 835 mw kapasiteettia paikalliselta ydinvoimayhtiöltä. Tämän diilin seurauksena jenkeissä toteutetaan historian ensimmäinen jo suljetun ydinreaktorin yydelleenkäynnistys. Tämän hankkeen kustannus dollareissa 1,6 miljardia. Pelkkä uudelleenkäynnistys siis, OL3 maksoi euroissa kokonaisuudessaan 5,5 miljardia.

Eli sen lisäksi, että SMR ei ole tekniikkana edes aivan valmis tai ongelmaton, se ei välttämättä edes riitä. Tai vaihtoehtoisesti näitä tulisi olla todella iso määrä. Toki samaan aikaan SMR kehittyy ja uusia tuotteita alkaa koputtelemaan markkinoiden portteja, mutta ainakin ne lähmpänä realisoitumista olevat tuntuvat olevan ennemmin tällaisia kompressorin korvaavia laitteita. SMR:ssä myöskään se toimitusaika ei välttämättä ole merkittävästi lyhyempi. Google teki hankintasopimuksen tällaisista niin ikään viime syksynä, ja nämä laitokset toimitetaan Googlelen käyttöön vuosina 2030-2035. Tämä sillä ehdolla, että vuonna 2027 valmistuva demolaitos on toimiva. En tiedä olisiko OL3 sisarlaitos painettavissa tuohon kymmeneen vuoteen, mutta ainakin Jenkeissä on kyetty tekemään pienempi 1 117 mw laitos noin seitsemään vuoteen. Suomessa pitäisi olla kyvykkyys rakentaa ainakin kahta vastaavan kokoluokan laitosta samaan aikaan.

Tässä asiassa muutos on ollut hyvin nopea ja oma uskomus on se, että nimenomaan isompien laitosten suuntaan ihan siitä syystä, että sähkönkulutuksen kasvu tullee olemaan nopeampi ja voimakkaampi mitä aikaisemmin on aavisteltu, ja osittain SMR:n kehitys vielä vaiheessa. Loistavaa, jos tässä muutoksessa ollaan Suomessa hereillä.

 

[Andromeda]

OP-ryhmän tutkimus: Suuryritykset eivät enää usko hallituksen kykyyn vahvistaa julkista taloutta

Vastaajista vain reilu neljännes katsoi julkisen talouden etenevän kohti tasapainoa.

www.is.fi

Ei nämä niin mukavia uutisia ole lukea. Suuryrityksilläkin entistäkin vähemmän luottoa hallitukseen.
Jotain tarttis tehrä, mutta mitä. Siinäpä ei olekkaan niin helppo kysymys.

Olisiko kunnon pakan sekoitus kohta paikallaan. Ei se ota, jos ei annakkaan. Kyllä kai hallituksen kyvyt on kohta nähty.
Vaikka toki osa täälläkin luottaa, että toimien tehokkuus näkyy myöhemmin. Mutta konkurssejakin pukkaa kokoajan, mikä ihmisille tuo tuskaa ja murhetta.

Sellaista innostavaa tekemistä ja "hymy huulilla" meininkiä kaipaisi nyt. Jotenkin tuntuu, että hallitus on ihan apatiassa ja alistunut tilanteeseen. Ja usko tekemisen tuloksiin tulee lähinnä pakosta viran puolesta. Tällainen kuva itsellä on nykymeiningistä.

Melkein tässä jo toivoo uusia vaaleja mahdollisimman pian. Liekkö oon kärsimätön, mutta eihän tämä hyvältä vaikuta.

 

[Cobol]

Ei nämä niin mukavia uutisia ole lukea. Suuryrityksilläkin entistäkin vähemmän luottoa hallitukseen.
Jotain tarttis tehrä, mutta mitä. Siinäpä ei olekkaan niin helppo kysymys.

Olisiko kunnon pakan sekoitus kohta paikallaan. Ei se ota, jos ei annakkaan. Kyllä kai hallituksen kyvyt on kohta nähty.
Vaikka toki osa täälläkin luottaa, että toimien tehokkuus näkyy myöhemmin. Mutta konkurssejakin pukkaa kokoajan, mikä ihmisille tuo tuskaa ja murhetta.

Sellaista innostavaa tekemistä ja "hymy huulilla" meininkiä kaipaisi nyt. Jotenkin tuntuu, että hallitus on ihan apatiassa ja alistunut tilanteeseen. Ja usko tekemisen tuloksiin tulee lähinnä pakosta viran puolesta. Tällainen kuva itsellä on nykymeiningistä.

Melkein tässä jo toivoo uusia vaaleja mahdollisimman pian. Liekkö oon kärsimätön, mutta eihän tämä hyvältä vaikuta.

Olisikin siitä kiinni, että Orpo & Purra eivät vaan osaa. Siihen tiedetään lääke ja se on hallituspuolueiden tappio tulevissa eduskuntavaaleissa.

Itse näen asian toisin. Suomessa on rähmätty jo vähintään se 20 vuotta hallituspohjasta riippumatta. Ongelmat ovat kasautuneet monilla eri tavoilla. SDP + Keskusta toimivat tai ovat ainakin toimineet intressipolitiikassaan näitä ongelmia aiheuttaen. Sama pätee SDP + Kok.

Toki olisi hyvä yrittää SDP-vetoisella hallituksella. Mikä todella muuttuisi? Toivottavasti muuttuisi, mutta pahaa pelkään, että suuret yritykset olisivat entisestään epäilevämpiä Suomen talouden osalta. En tiedä olisiko uudenlainen virkamieshallitus sekään ratkaisu. Ehkä parempi mahdollisuus syntyisi siitä, että vanha kaarti väistyisi Kokoomuksessa ja demareissa sekä etujärjestöissä.

 

[Andromeda]

Olisikin siitä kiinni, että Orpo & Purra eivät vaan osaa. Siihen tiedetään lääke ja se on hallituspuolueiden tappio tulevissa eduskuntavaaleissa.

Itse näen asian toisin. Suomessa on rähmätty jo vähintään se 20 vuotta hallituspohjasta riippumatta. Ongelmat ovat kasautuneet monilla eri tavoilla. SDP + Keskusta toimivat tai ovat ainakin toimineet intressipolitiikassaan näitä ongelmia aiheuttaen. Sama pätee SDP + Kok.

Toki olisi hyvä yrittää SDP-vetoisella hallituksella. Mikä todella muuttuisi? Toivottavasti muuttuisi, mutta pahaa pelkään, että suuret yritykset olisivat entisestään epäilevämpiä Suomen talouden osalta. En tiedä olisiko uudenlainen virkamieshallitus sekään ratkaisu. Ehkä parempi mahdollisuus syntyisi siitä, että vanha kaarti väistyisi Kokoomuksessa ja demareissa sekä etujärjestöissä.

Niin, toki takeita parempaan ei olisi Sdp+kok. vetoisella hallituksella. Mutta muistan sinunkin maininneen, miten persut toimii usein jarruna asioissa. Ei se ainakaan heikennä tilannetta, jos tämä jarru saataisiin pois. En nyt muista mistä asioista oli kyse, mutta hyvän kehityksen jarruna kuitenkin.
Oli asia sitten mikä tahansa, jos se on edistyksellinen, niin ei sitä pidä hyväksyä että sitä vastustetaan ilman hyvin perusteltuja syitä. Esim. jos syyt kytkeytyy kautta rantain vaikkapa maahanmuuttoon, niin ne ei yleensä ole hyviä syitä.

Ja niinkuin jääkiekossakin, epätoivoisessa tilanteessa pistetään joskus pakka sekaisin toivotaan toivotaan ajatuksella.

 

[Jeffrey]

Ei nämä niin mukavia uutisia ole lukea. Suuryrityksilläkin entistäkin vähemmän luottoa hallitukseen.
Jotain tarttis tehrä, mutta mitä. Siinäpä ei olekkaan niin helppo kysymys.

Ensisilmäyksellä hyvän tutkimuksen on OP tehnyt.
Jos Hallituksen kritiikkiin katsotaan mitä tutkimus sanoo:

Suuryritykset pitävät Suomen poliittista päätöksentekoa edelleen kaukana ihanteellisesta. Edellisvuoden 2023 syksyllä suuryritysten johtajat suhtautuivat Suomen poliittiseen johtamiseen hetkellisesti optimistisemmin, kun uusi hallituspohja herätti varovaisia odotuksia. Kuitenkin jo tuolloinkin noin 60 prosenttia suuryritysten johtajista katsoi, että poliittiseen johtamiseen liittyi epävarmuustekijöitä, jotka hankaloittavat liiketoimintaa.

Syksyllä 2024 epävarmuus on lisääntynyt entisestään: nyt jo noin kolme neljästä suuryrityksestä pitää poliittista johtamista merkittävänä epävarmuuden lähteenä. Tilanne on siten palautunut kahden vuoden takaiseen tasoon. Voidaankin sanoa, että yritysjohtajien toiveikkuus vuonna 2023 Petteri Orpon uuden hallituksen politiikkaan on nyt pitkälti karissut.

Tämän perusteella luottamus hallitukseen ei välttämättä paranisi pakkaa sekoittamalla. Nyt nähty lasku luottamuksessa on laskenut luottamuksen edellisen hallituksen tasolle ja väliaikainen nousu oli toiveikkuutta Orpon hallitusta kohtaan.

Hallitus saa kritiikkiä etenkin siitä, ettei se ole kyennyt parantamaan työmarkkinoiden toimivuutta sekä maahanmuutto politiikasta. Nämäkin vanhoja teemoja tältä palstalta ja aiheesta keskusteltu myös AY-ketjussa.

Hallitusta kohtaan kritiikistä on syytä huomioida se, että tulokset ovat kuitenkin huomattavasti parempia kuin edellisen hallituksen oslta, vaikka nyt ovatkin viime vuoteen heikentyneet. Esimerkiksi kysymykseen "julkinen talous etenee kohti tasapainoa" vastasi nyt "samaa mieltä 27 % vastaajista, se on vähemmän kuin viime vuoden 36,4 %, mutta huomattavasti enemmän kuin edellisen hallituksen vuoden 2022 1,5 %. Myös kysymykseen "Hallitus purkaa aktiivisesti rakenteellisia kitkatekijöitä ja kannustinloukkuja (esimerkiksi työmarkkinoilla)" samaa mieltä oli 47,4 %, joka on tietysti reilusti vähemmän kuin viime vuoden 62,1 %, mutta jos taas verrrataan vuoteen 2022 niin luku oli 0,7 %.

Raflaavia otsikoita ja reilusti pudotusta viime vuoteen, mutta näiden valossa hankala uskoa, että vaihtamalla paranisi - tai ei ainakaan jos vertailukohta on se edellinen.

Virastojen prosessien takkuisuus nähdään kuitenkin huomattavasti suurempana ongelmana. Yleisesti viranomaisten prosessien parantaminen ja sääntelyn purkaminen meillä tai Euroopassa nähdään työkaluina, joilla yhteiskunta voisi parantaa yritysten kilpailukykyä. Verohelpotukset tässä sijalla 6.

Tämän vuoden tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa myös erikseen sitä, liittyykö virastojen hallinnollisiin prosesseihin Suomessa epävarmuustekijöitä suuryritysten näkökulmasta – hallituksen poliittisen johtamisen epävarmuustekijöiden lisäksi. Vähän yllättäen niiden suuryritysten johtajien osuus, joiden mielestä ”virastojen ja virkamiesten päätöksentekoon ja prosesseihin liittyy yrityksemme näkökulmasta epävarmuustekijöitä” oli jopa vielä hieman korkeampi kuin niiden osuus, joiden mielestä ”Suomen poliittiseen johtamiseen” liittyy epävarmuustekijöitä. Vielä selkeämmin ero näkyy kysymyksissä, joissa tiedusteltiin vähentääkö ”Suomen hallituksen politiikka” vs. ”virastojen prosessien takkuisuus” suuryritysten haluja investoida liiketoimintojen kasvattamiseen ja uudistamiseen. Suomen hallituksen politiikan näki olevan esteenä vain alle viidennes suuryrityksistä, kun peräti lähes puolet suuryrityksistä katsoi investointihalukkuutensa karisevan virastojen prosessien takkuisuuden takia. Virastojen prosessien takkuisuus vähentää investointihaluja erityisesti teknologia-alalla toimivissa yrityksissä. Virastojen ja viranomaisten hallinnollisten prosessien ennakoimattomuus koetaan jopa vakavammaksi kuin poliittisen johtamisen ailahtelevaisuus, mikä korostaa tarvetta parantaa päätöksentekoprosessien sujuvuutta. Toimintaympäristön ennakoitavuuden ja hallinnollisen tehokkuuden parantaminen on välttämätöntä suuryritysten kilpailukyvyn tukemiseksi sekä investointihalukkuuden lisäämiseksi.

https://www.op.fi/documents/10208/1661249/OP-Suuryritystutkimus-2025.pdf/c13c1ba8-ce2e-7fd3-6eac-a1e50d456624?t=1736948053317

 

[Dynamo]

Olisikin siitä kiinni, että Orpo & Purra eivät vaan osaa. Siihen tiedetään lääke ja se on hallituspuolueiden tappio tulevissa eduskuntavaaleissa.

Tämä ihmetyttää. Siis poliitikot kertovat äänestäjille, että ensisijaisesti ajavat Suomen etua, mutta ensisijaisesti mietitään kuitenkin omaa persettä ja sitä kuinka tulisi valituksi seuraavalle vaalikaudelle ja hallitukseen. Johtavia päättäjiä ohjaa ensisijaisesti pelko. Siis pelko omasta perseestä. Valtion ja kansalaisten etu on näemmä toissijaista. Ryti varmaan pyörii haudassaan. Ryti olikin pätevä, ja hänellä oli ollut ura ennen poliitikoksi ryhtymistä. Broilereilta ei kai voi odottaa rohkeita ratkaisuja. Mieluummin odottavat seuraavia vaaleja.

Vituttaa, kun Kokoomusta johtaa tällainen broileri. Kykypuolue my ass. Mitenköhän Orpo meinaa lähteä seuraaviin vaaleihin? "Meillä on ollut neljä vuotta aikaa hoitaa asiat kuntoon, mutta kun demarit."?

 

[Kimmo_Ahteri]

. Tämän hankkeen kustannus dollareissa 1,6 miljardia. Pelkkä uudelleenkäynnistys siis, OL3 maksoi euroissa kokonaisuudessaan 5,5 miljardia.

OL3 maksoi suomalaisille avaimet käteen diilinä sen +5 miljardia, mutta ranskalaisille sen kustannus taisi olla lähellä 10mrd. On puhuttu että uuden laitoksen kustannus olisi nykyäänkin 10mrd. Jos joku tätä haluaisi lähteä lainoittamaan, tuskin rahoitusmarkkinoilta kovin halpaa lainaa löytyisi. 7% korko tarkoittaisi 0,7mrd vuosittaista korkomenoa, ja 1600MW voimala tuottaisi 50€/MWh hinnalla vuodessa suunnilleen korkomenojen edestä liikevaihtoa (jos oikein laskin).

Ymmärrän miksi Fortum on halunnut lobata valtion rahoituksen puolesta. Tämä sisältää järkyttäviä riskejä, mm rakennusajan, muiden tuotantomuotojen kustannuskehityksen, sähkökysynnän kehityksen osalta.

 

[Hermes#41]

Vituttaa, kun Kokoomusta johtaa tällainen broileri. Kykypuolue my ass. Mitenköhän Orpo meinaa lähteä seuraaviin vaaleihin? "Meillä on ollut neljä vuotta aikaa hoitaa asiat kuntoon, mutta kun demarit."?

Tämä. Lasketellut voitosta voittoon vaaleissa ilman, että käytännössä olisi joutunut vastaamaan huutoon tänä aikana. Nyt kun on sitten saanut kaikki valttikortit kouraan, niin suoritus on täysi tuhnu.

Suhdanne, demarit, oppositio jne. Loppujen lopuksi tulos taululla ratkaisee ja se on edelleen ala-arvoinen. Melkoisen kaniinin saa hatusta Petteri kiskaista, että pääsisi työllisyydessä ja velkaantumisessa edes sille tasolle, mistä kapulan sai käteensä.

 

[Jeffrey]

OL3 maksoi suomalaisille avaimet käteen diilinä sen +5 miljardia, mutta ranskalaisille sen kustannus taisi olla lähellä 10mrd. On puhuttu että uuden laitoksen kustannus olisi nykyäänkin 10mrd. Jos joku tätä haluaisi lähteä lainoittamaan, tuskin rahoitusmarkkinoilta kovin halpaa lainaa löytyisi. 7% korko tarkoittaisi 0,7mrd vuosittaista korkomenoa, ja 1600MW voimala tuottaisi 50€/MWh hinnalla vuodessa suunnilleen korkomenojen edestä liikevaihtoa (jos oikein laskin).

Ymmärrän miksi Fortum on halunnut lobata valtion rahoituksen puolesta. Tämä sisältää järkyttäviä riskejä, mm rakennusajan, muiden tuotantomuotojen kustannuskehityksen, sähkökysynnän kehityksen osalta.

Ei tällainen hanke tietenkään helppo ole, ja kokoluokka on valtava riskeineen kaikkineen. Ongelmiakin löytyisi enemmän kun jaksetaan keksiä.

En usko, että korko noin kovaksi nousisi. Yrityslainat pyörivät tällä hetkellä noin 5 prosentissa, lisäksi markkinakorot ovat alaspäin ja mahdollisella valtion takauksella korkotaso putoaisi entisestään.

Lisäksi näin pitkässä projektissa yritykset kykenisivät maksamaan laitosta pois muun liiketoiminnan kassavirralla, eikä noin isoa lainapääoman enää olisi laitoksen valmistuessa. Fortumilla yksinään on tällä hetkellä yli 4 miljardia rahaa kassassa, tosin siellä taidetaan kytätä Uniperin laitoksia Ruotsissa.

Uskoisin lisäksi, että sähkönhinta tullee nousemaan valtavasti tulevaisuudessa kulutuksen lisääntyessä. Ydinvoiman osalta myös arvostus noussee. Esimerkiksi aikaisemmin mainittu Microsoft on analyytikoiden arvioiden mukaan sitoutunut maksamaan 100-140 dollaria mWh.

Microsoft Wants Nuclear Power So Bad for AI That It’s Paying Double, Experts Say

Tech firms are willing to spend big to power the massive data centers they use to run artificial intelligence applications.

www.barrons.com

 

[Cobol]

Vituttaa, kun Kokoomusta johtaa tällainen broileri. Kykypuolue my ass. Mitenköhän Orpo meinaa lähteä seuraaviin vaaleihin? "Meillä on ollut neljä vuotta aikaa hoitaa asiat kuntoon, mutta kun demarit."?

Kokoomuksen sisällä Orpo oli jo entinen puheenjohtaja pari vuotta sitten. Kyse oli vain siitä, ottaako Häkkänen vai Valtonen ohjat. Orpo sai sydärin, nousi vuoteesta, käveli ja voitti vaalit. Eikä voittanut ensimmäistä kertaa vaaleja. Niin kauan kun Orpo voittaa tai tekee hallitun hallitusvastuutappion 2025 vaaleissa ja koulutettu oikeistolainen saa Suomen mitassa kohtuullisen hyvää palkkaa eikä yksityisautoilua liikaa kahlita, Orpo jatkaa.

Minun arvioissa konservatiivinen Häkkänen on Orpoa lähempänä PS:n linjaa, liberaali Valtonen lähempänä SDP:n linjaa ja mahdollinen uusi puheenjohtaja Matias Marttinen menee näiden väliin. Marttinen nousee pian ministeriksi ja voisi haastaa Orpon 2026.

 

[Tadu]

OL3 maksoi suomalaisille avaimet käteen diilinä sen +5 miljardia, mutta ranskalaisille sen kustannus taisi olla lähellä 10mrd. On puhuttu että uuden laitoksen kustannus olisi nykyäänkin 10mrd. Jos joku tätä haluaisi lähteä lainoittamaan, tuskin rahoitusmarkkinoilta kovin halpaa lainaa löytyisi. 7% korko tarkoittaisi 0,7mrd vuosittaista korkomenoa, ja 1600MW voimala tuottaisi 50€/MWh hinnalla vuodessa suunnilleen korkomenojen edestä liikevaihtoa (jos oikein laskin).

Ymmärrän miksi Fortum on halunnut lobata valtion rahoituksen puolesta. Tämä sisältää järkyttäviä riskejä, mm rakennusajan, muiden tuotantomuotojen kustannuskehityksen, sähkökysynnän kehityksen osalta.

veronmaksajien rahoilla tuo pystytettäisiin pääosin. Eihän se liiketaloudellisesti millekään firmalle ole muuten kannattava hanke. Sähkö on Suomessa halpaa.

 

[Jeffrey]

veronmaksajien rahoilla tuo pystytettäisiin pääosin. Eihän se liiketaloudellisesti millekään firmalle ole muuten kannattava hanke. Sähkö on Suomessa halpaa.

Pohjoismaissa edullinen sähkö on pääosin Norjan ja Ruotsin pohjoisosien valtavan vesivoiman tuotannon ansiota. Vesivoima potentiaali on kuitenkin jo isoin osin käytössä, ja yhteiskunnan sähköistyminen tullee nostamaan kulutusta huomattavasti - tämä taas hintaa. Ydinvoimala on lähtökohtaisesti hyvin pitkän aikavälin sijoitus ja tähänkin asti Suomessa yritykset kehittäneet sitä omilla rahoillaan.