Perintöverojen poistolla on hivenen hankala nähdä mitään merkittävää positiivista ohjausvaikutusta, varsinkin koska Suomessa yritysvarallisuuden sukupolvenvaihdosverotus on muutamia poikkeuksia (jos "liiketoiminta" on vain sitä, että omistetaan pieni siivu pörssiyhtiöstä) lukuunottamatta äärimmäisen kevyttä ja siihen saa pitkän maksuajan.
Samoin "veronalennuksista hyvin rikkaille" on vaikea nähdä mitään kovin isoa ohjausvaikutusta omaavaa hyötyä, toki se riippuu täysin siitä mitä verolajeja ja tuloluokkia tarkoitetaan.
Ylimpien marginaaliveroluokkien leikkaus ansiotuloverotuksessa Ruotsin tapaan taas olisi sekä valtiontalouden, että positiivisten ohjausvaikutusten kannalta äärimmäisen kannatettava veto, joka Ruotsin esimerkin perusteella todennäköisesti rahottaisi itse itsensä ja positiivisena ohjausvaikutuksena kannustaisi tuottavimpia työntekijöitä tekemään enemmän töitä.
Ei niitä tarvitse itse nähdä jos luottaa tieteeseen. Käytännössä joka ikinen tehty tutkimus osoittaa perinnön hyvin isänmaalliseksi varallisuudeksi joka sijoitetaan kohdemaahan. Suomalaisten ongelma on se, ettei meillä ole varallisuutta ja perintövero on sille yksi syy.
Jos verrataan puhtaasti vaikkapa miljardöörien määrää niin mainitussa Ruotsissa on Suomeen nähden moninkertainen niinkuin myös heidän omaisuutensa. Suomalaisten miljardöörien yhteisvarallisuus on jotakuinkin 27 miljardia ja Ruotsissa 186 miljardia. Tämä on sitä rahaa jota maahan investoidaan.
Suomen ongelma on nimeomaan pääomien ja etenkin osaavan pääoman puuttuminen. Tämä on taas sellainen asia joka tulee esiin useissa lähteissä. Ei meidän kasvuinvestointeja kuulu rahoittaa verovaroista, vaan ne on tehtävä yksityisellä rahalla. Tämän takia yksityisen rahan määrä on saatava kasvamaan jotta meille syntyy kasvua ja suurempia verotuloja.
Tämä on pitkälti myös se Suomen ongelma. Suomessa sosialistit loivat kapitalismin ilman kapitalisteja. Ei meillä ole sellaisia henkilöitä jotka kykenisivät rahoittamaan kasvuyrityksiä kasvamaan sinne maailman tai edes Euroopan huipulle. Ja jos jollain nyt olisikin rahaa niin suomalainen asennekulttuuri pyrkii pitämään tämän pois valokeilasta - eli he sitten istuvat rahojensa kanssa maatilallaan omistaan ehkä lähinnä yhtä yritystä.
Suomessa monesti törmää ajattelutapaan että kasvua pitäisi saada, mutta yritystukia ei saisi kasvattaa eikä verotusta keventää. Käytännössä siis kasvu pitäisi saada aikaan entistä vähemmällä rahalla tai sitten julkisella rahalla. Jos taas talous pitäisi saada tasapainoon niin julkisen talouden kasvattaminen ei taida siihen johtaa, vaan nimenomaisesti yksityiset investoinnit pitäisi saada kasvamaan. Tässä on yksi niistä juurisyistä miksi meidän talous on ollut 20 vuotta haasteissa. Yksityisiä investointeja pitäisi saada aikaan entistä pienemmällä määrällä yksityistä rahaa. Yhtälö on vähintään haastava.
Viimeksi muokattu: