Petteri Orpon hallitus

[aquanqua]

Yliopisto-opiskelu on monella tieteenalalla alun orientaation ja tutor-ryhmissä vedettävien ensimmäisten kurssien jälkeen luonteeltaan sellaista, että kavereiden ja sosiaalisten suhteiden luominen vaatii omaa aktiivisuutta ihan eri tavalla kuin lukiossa. Yksin jäämisen tunne on varmasti yleistä monille opiskelijoille, jotka ovat enemmän tai vähemmän introvertteja; opintojen ulkopuolisia opiskelijatapahtumia on paljon aina tarjolla ihan päivittäinkin, mutta niihin pitää itse ilmoittautua ja mennä paikalle – ei ketään tulla kotisohvalta hakemaan mukaan.

Kyllä omallakin kohdalla se aiheutti alkuun vähän tyhjän tunteen, kun koulussa ei enää pitänyt olla fyysisesti maanantaista perjantaihin aamusta iltapäivään tunneilla muiden kanssa. Luentoja saattoi olla yksi päivässä tai ei sitäkään, luennoilla ei pääosin ollut minkäänlaista läsnäolopakkoa ja ne olivat luonteeltaan massaluentoja, joissa proffa höpisee salin edessä ja opiskelijat istuvat hiljaa ja tekevät mitä tekevät läppäreillään. Ei tuossa paljoa kavereita tule tehtyä, jos et ravaa opiskelijatapahtumissa ja/tai pääse nopeasti työharjoittelun kautta osaksi tiiviimpää työyhteisöä. Siihen en yksinkertaisesti usko, että suomalaisissa yliopistoissa opiskelija jää yksin sen takia, että hän on ulkomaalainen tai ulkomaalaistaustainen.

 

[Ann Arbor]

Petteri Orpo Ylellä: Tällaista rasismia Suomessa on

Pääministeriltä kysyttiin perussuomalaisten harjoittamasta ”monenlaisesta viestinnästä” ja kaksoisviestinnästä.

www.is.fi

Milloinhan Petteri tajuaa tehdä välttämättömän ja nöyrtyy yhteisen edun nimissä hajottamaan hallituksen.

Jotenkin sitä olettaisi, että tätä nykyä (2024) ei toden totta olisi etenkään suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa mitenkään tavatonta, jos jollain sattuu toinen tai molemmat vanhemmat olemaan kotoisin ulkomailta. Itsellä tämänkaltaisia kavereita ja mm. kollegoja on todella paljon, eikä todellakaan arjessa tule edes ajateltua asiaa, vaikka itse ns. kantasuomalainen olenkin. Tuntuu todella julmalta, jos toden totta jotkut määrittävät kaveriporukkansa etnisen taustan perusteella.

Ehkä sitten olen elänyt jossain "suvaitsevassa kuplassa", kun avointa rasismia ja juuri Petteri Orpon kertoman tapauksen kaltaista syrjintää en juuri arjessani täällä PK-seudulla ole huomannut ja sen ulkopuolella (Oletettavasti ihan täällä PK-seudullakin.) arki on karu ja täynnä rasismia.

Jotenkin sitä olen halunnut uskoa, että olemme yhteiskuntana edenneet 1980-1990-luvuista. Suomi kun on nykyään suht. kansainvälinen maa, Joka vuosi kymmenet tuhannet ihmiset asettuvat ulkomailta tänne, monella ns. kantasuomalaisellakin on nykyään ulkomailta muuttanut puoliso jne. Nyt olemme ilmeisesti palaamassa menneisyyteen?

 

[Ötökkä]

Jotenkin sitä olettaisi, että tätä nykyä (2024) ei toden totta olisi etenkään suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa mitenkään tavatonta, jos jollain sattuu toinen tai molemmat vanhemmat olemaan kotoisin ulkomailta. Itsellä tämänkaltaisia kavereita ja mm. kollegoja on todella paljon, eikä todellakaan arjessa tule edes ajateltua asiaa, vaikka itse ns. kantasuomalainen olenkin. Tuntuu todella julmalta, jos toden totta jotkut määrittävät kaveriporukkansa etnisen taustan perusteella.

Ehkä sitten olen elänyt jossain "suvaitsevassa kuplassa", kun avointa rasismia ja juuri Petteri Orpon kertoman tapauksen kaltaista syrjintää en juuri arjessani täällä PK-seudulla ole huomannut ja sen ulkopuolella (Oletettavasti ihan täällä PK-seudullakin.) arki on karu ja täynnä rasismia.

Toki usko myös, että helposti syyksi itsekin ajattelee rasismin, vaikka se ei se olisi. En siis sano ettei Suomessa rasismia ole (todellakin on), mutta vaikea nähdä se syynä siihen että oikeasti jäisi luokassa yksin. Sattumien summia ne sosiaaliset suhteet on.

 

[Ann Arbor]

Toki usko myös, että helposti syyksi itsekin ajattelee rasismin, vaikka se ei se olisi. En siis sano ettei Suomessa rasismia ole (todellakin on), mutta vaikea nähdä se syynä siihen että oikeasti jäisi luokassa yksin. Sattumien summia ne sosiaaliset suhteet on.

Sanotaan nyt, että olen itsekin joutunut eräissä vaiheissa elämääni ns. porukoiden ulkopuolelle, vaikka ns. kantasuomalainen olenkin, ettei kyse toden totta aina rasismista ole. Silti jos kyseinen opiskelija on asiasta pääministerillekin kertonut, niin en ihan kevyesti lähtisi hänen kokemustaan rasismista kyseenalaistamaankaan.

Joka tapauksessa, kyllähän sitä on joutunut pettymään kansaamme* ja samalla omat käsitykset Suomen "ei-rasistisuudesta" hylkäämään. Pitkään todellakin oletin, että olisimme yhtä avarakatseisia ja suvaitsevaisia, mitä muut Pohjoismaat, mutta kaikkea muuta.

*Vaikka moni saattaisikin ajatella, että eihän tämä minua koske, kun en itse rasisti ole, sanoisin kuitenkin että välillisesti koskee kuitenkin. Koko kansan häpeä ja kaikki voimme tehdä töitä muutoksen eteen.

 

[Satunnainen]

Mahdoinkohan käsittää jotain väärin. Toivottavasti käsitin. Nimittäin ymmärsin pääministerin puolustaneen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen järjestelyä, siis mahdollisuutta nostaa erittäin kevyesti verotettuja osinkoja, sillä, että yhtiöitä pitää kannustaa investoimaan, kasvamaan ja työllistämään. En nyt ollenkaan ymmärrä, miten rahojen nostaminen ulos firmasta edistää investointeja, kasvua ja työllistämistä. Mutta en toki olekaan ekonomi. Auttakaapa siis minua ymmärtämään.

 

[Jeffrey]

Mahdoinkohan käsittää jotain väärin. Toivottavasti käsitin. Nimittäin ymmärsin pääministerin puolustaneen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen järjestelyä, siis mahdollisuutta nostaa erittäin kevyesti verotettuja osinkoja, sillä, että yhtiöitä pitää kannustaa investoimaan, kasvamaan ja työllistämään. En nyt ollenkaan ymmärrä, miten rahojen nostaminen ulos firmasta edistää investointeja, kasvua ja työllistämistä. Mutta en toki olekaan ekonomi. Auttakaapa siis minua ymmärtämään.

Siten, että osinkohuojennus koskee yrityksen nettoarvoa. Periaatteessa siis varat-velat. Eli jos yrityksellä ei ole varallisuutta, se ei voi myöskään maksaa huojennukseen piirissä olevia osinkoja. Yrityksen varallisuus taas tulee investoinneista.

Toki täytyy mustaa sekin, että tästä osingosta maksetaan suoraan veroja noin 26 % eli en ehkä sanoisi erittäin kevyesti verotetuksi. Tämä prosentti koskee ainoastaan tulosta ja osinkoja ja sitä ennen yritys on maksanut/kerännyt jo esimerkiksi alveja ja monia muita veroja lähemmäksi sen 40% myynnistä.

Edit: Lisätään vielä, että yritys voi maksaa huojennukseen piirissä olevia osinkoja 8% sen matemaattisesta arvosta. Eli jos yritys on kasvanut esimerkiksi miljoonan arvoiseksi, tämä osinko on maksimissaan 80 tuhatta.

 

[rpeez]

Olen kerran ollut pienosakkaana tuollaisessa firmassa ja noita osinkoja ei sitten nostettu yhtään enempää kuin tuon @Jeffrey mainitsemaan sääntöön perustuvan rajoitetun määrän. Eli loput voitot jos niitä oli jäi aina yritykseen investoitavaksi tai pahan päivän varalle.

 

[Satunnainen]

Siten, että osinkohuojennus koskee yrityksen nettoarvoa. Periaatteessa siis varat-velat. Eli jos yrityksellä ei ole varallisuutta, se ei voi myöskään maksaa huojennukseen piirissä olevia osinkoja. Yrityksen varallisuus taas tulee investoinneista.

Tai sitten se tulee sopivista holding-järjestelyistä, kuten ns. nettivaikuttajien kohdalla on nähty.

Toki täytyy mustaa sekin, että tästä osingosta maksetaan suoraan veroja noin 26 % eli en ehkä sanoisi erittäin kevyesti verotetuksi.

No jos verrokiksi ottaa listatut yritykset, niin ero on mielestäni selvä. Ja vaikea nähdä, miksi olisi syytä kohdella kovin eri tavalla listattuja ja listaamattomia.

 

[Jeffrey]

No jos verrokiksi ottaa listatut yritykset, niin ero on mielestäni selvä. Ja vaikea nähdä, miksi olisi syytä kohdella kovin eri tavalla listattuja ja listaamattomia.

Verohuojennuksen yksi peruste on nimenomaisesti saada listatut ja listaamattomat lähemmäs toisiaan.

Listaamattomat ovat lähtökohtaisesti yksityisiä yrityksiä joissa yrittäjän veroihin voitaneen laskea yhteisöveron ja esimerkiksi osinkoveron. Listatuista yhtiöissä taas ei voida ajatella, että esimerkiksi itse olisin millään tapaa kontriboinut Nordean maksamiin yhteisöveroihin. Minä maksan listatuiden yhtiöiden osingoista veroa 25,5-29% veroja ja yrittäjä maksaa listaamattomasta sen 26 %.

Eli listaamattomien osinkohuojennuksen yksi perusteista on nimenomaisesti kohdella näitä yrityksiä yhdenvertaisemmin.

Yleisesti ottaen Suomen ongelma on liian korkea verotus, ei liian alhaiset verot. Tämä johtaa siihen, ettei meillä ole varallisuutta jolla kyettäisiin keräämään niitä vero euroja kun keskitymme verotuksessa lähinnä siihen, että keskituloisilla olisi mahdollisimman korkeat veroprosentit.

 

[BaronFIN]

….keskitymme verotuksessa lähinnä siihen, että keskituloisilla olisi mahdollisimman korkeat veroprosentit.

Ja kun keskituloinen maksaa korkeilla veroprosenteilla, niin ei jää mitään sijoitettavaksi eikä pääomia ja -tuloja pääse syntymään.

Palkkatöitä tekemällä ei tässä maassa rikastu kukaan. Ei edes se ylin kymmennys kun suomalaisten keskipalkka on todella säälittävällä tasolla.

 

[Satunnainen]

Listaamattomat ovat lähtökohtaisesti yksityisiä yrityksiä joissa yrittäjän veroihin voitaneen laskea yhteisöveron ja esimerkiksi osinkoveron. Listatuista yhtiöissä taas ei voida ajatella, että esimerkiksi itse olisin millään tapaa kontriboinut Nordean maksamiin yhteisöveroihin. Minä maksan listatuiden yhtiöiden osingoista veroa 25,5-29% veroja ja yrittäjä maksaa listaamattomasta sen 26 %.

Mahtaako olla mitään tilastoja siitä, hyödyntävätkö tuota listaamittomista tosiaan aidosti yrittäjävetoiset vai enemmänkin Fazerit ja Pauligit.

 

[BaronFIN]

Ainakin omassa tuttavapiirissä on kaksi yrittäjää joilla on tällainen ”etu”. Toinen työllistää itsensä lisäksi 200 muutakin ja toinen työllistää itsensä ja kaksi varastomiestä.

Tästä on verotuksellisia etua, mutta sen saadakseen, pitää ensin saada varoja kiinni taseeseen, jolloin huonoina aikoina, kuten esim. nyt, on varaa purkaa taseita toiseen suuntaan ilman yrityksen maksuhäiriöitä yms. vastaavia.

Systeemi rakennettiin Suomessa laman opetuksena, jolloin todettiin, että liian moni yritys eli kädestä suuhun ja ensimmäinen kupru kaatoi koko yrityksen. Ei tässäkään järkeä.

Itse en osaa oikein olla puolesta tai vastaan. Ymmärrän molemmat näkökulmat listaamattomien yrityksien alhaisesta prosentista. Omasta mielestä pääoma- ja palkkatulo pitäisi saada saman prosentin alle ja tarvittaessa vaikka tasaprosentille, jos sillä saataisiin läpinäkyvyyttä ja yksinkertaistusta verorakenteeseen.

 

[hooceebruins]

Sitten herääkin kysymys, että miksi helvetissä kenenkään pitää aina vaan rikastua?

 

[Boogey]

Siten, että osinkohuojennus koskee yrityksen nettoarvoa. Periaatteessa siis varat-velat. Eli jos yrityksellä ei ole varallisuutta, se ei voi myöskään maksaa huojennukseen piirissä olevia osinkoja. Yrityksen varallisuus taas tulee investoinneista.

Holdingyhtiön avulla tämä nettovarallisuus voidaan järjestellä sopivasti isommaksi ja siten hyödyntää laajemmin huojennettuja osinkoja. Ihan aiheesta tuota on nostettu viimeaikoina tapetille.

Investointeja tukevia järjestelyjä voitaisiin varmasti parantaa.

 

[Jeffrey]

Mahtaako olla mitään tilastoja siitä, hyödyntävätkö tuota listaamittomista tosiaan aidosti yrittäjävetoiset vai enemmänkin Fazerit ja Pauligit.

En tiedä. En kuitenkaan olisi tästä asiasta huolissani. Enemmän olisin huolissani siitä, ettei meillä tunnu olevan parlamentaarista tahtotilaa Suomen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Olemme matkalla IMFn syliin uudeksi Kreikaksi, ja poliitikkojen puheiden perusteella hyvin harvalla on oikeaa tahtotilaa tätä tilannetta parantaa vaan keskitytään milloin mihinkin epäolennaiseen - kuten nyt ns. vuorineuvosten huojennettuihin osinkoveroihin.

 

[Jeffrey]

Sitten herääkin kysymys, että miksi helvetissä kenenkään pitää aina vaan rikastua?

Sen takia, että Suomessa olisi töitä. Sen takia, että Suomi saisi verotuloja. Sen takia, että olisi verotuloja joilla vaikkapa nostaa niitä sairaanhoitajien ja opettajien palkkaa. Tai vaikkapa sen takia, että olisi rahaa investoida koulutukseen ja sairaanhoitoon tai jopa tieverkoon. Myös sen takia, että siinä oikeasti heikommassa asemassa oleva henkilö saisi enemmän yhteiskunnan tukea. Sen takia suomalaisten tai ainakin hyvin monen meistä tulisi aina vaan rikastua. Jos emme aina vaan rikastu, tulemme tilanteeseen jossa niitä sairaanhoitajien ja opettajien palkkoja tulee laskea, jossa koulutuksesta ja terveydenhuolto investoinneista tulee leikata ja jolloin ne kuopat teissä jää täyttämättä.

 

[hooceebruins]

Sen takia, että Suomessa olisi töitä. Sen takia, että Suomi saisi verotuloja. Sen takia, että olisi verotuloja joilla vaikkapa nostaa niitä sairaanhoitajien ja opettajien palkkaa. Tai vaikkapa sen takia, että olisi rahaa investoida koulutukseen ja sairaanhoitoon tai jopa tieverkoon. Sen takia suomalaisten tai ainakin hyvin monen meistä tulisi aina vaan rikastua. Jos emme aina vaan rikastu, tulemme tilanteeseen jossa niitä sairaanhoitajien ja opettajien palkkoja tulee laskea, jossa koulutuksesta ja terveydenhuolto investoinneista tulee leikata ja jolloin ne kuopat teissä jää täyttämättä.

Mutta jos katselee vaikka mielenterveystilastoja, niin ei, tämä malli ei toimi.

 

[Jeffrey]

Mutta jos katselee vaikka mielenterveystilastoja, niin ei, tämä malli ei toimi.

Olet aivan oikeassa. Tämä malli ei toimi. Tosin tällä mallilla suomalaiset ovat köyhtyneet viimeiset vuosikymmenet - ei rikastuneet. Tästä syystä tämä malli ei toimi. Köyhtymistä olemme jo yrittäneet onnen tuojana ja nyt olisi aika aloittaa se rikastumiseen pyrkiminen.

 

[Cobol]

Olet aivan oikeassa. Tämä malli ei toimi. Tosin tällä mallilla suomalaiset ovat köyhtyneet viimeiset vuosikymmenet - ei rikastuneet. Tästä syystä tämä malli ei toimi. Köyhtymistä olemme jo yrittäneet onnen tuojana ja nyt olisi aika aloittaa se rikastumiseen pyrkiminen.

Totta. Ihmiset tulisi saada opiskelemaan ja sen jälkeen töihin sillä tutkitusti mielenterveysongelmaan vaikuttaa tulotaso. Kausaliteetti voi ainakin osin olla käänteinen eli mielententerveysongelmat estävät tulotason parantamissta. Osa mielenterveyden ongelmista painottuu itäiseen Suomeen ja mm. skitsofreniaa esiintyy vähemmän yrittäjiä "täynnä" olevalla Pohjanmaalla.

Jonkin verran auttaisi mielenterveysongelmissa sekin, jos poliitikot kuuntelisivat asiantuntijoita. Edellinen hallitus sai ilmeisesti aivan karmeaa jälkeä kouluja sulkemalla. Siihen päälle liian vapaa kännykän käyttö alaluokilta alkaen, naapurimaan Venäjän hyökkäyssota ja ahdistuminen ympäristöasioista.

 

[hooceebruins]

Älkää nyt hei viitsikö. Ei elämä ole pelkkää suorittamista.

 

[Alejandro]

Älkää nyt hei viitsikö. Ei elämä ole pelkkää suorittamista.

Ei olekaan. Onneksi pohjoismaalainen sosialidemokratia perustuukin sellaiseen malliin, jossa vain osan väestöstä täytyy suorittaa. Loput voivat enemmän tai vähemmän viihtyä vapaamatkustajina.

Ja mitä vaurastumiseen tulee, niin eri sukupolvien välillä on suurta eriarvoisuutta omaisuuden kasaantumisen suhteen. Itse milleniaalina olen saanut mustanpekan käteen, mutta niillä korteilla on pelattava, jotka on käteen jaettu. Onneksi olen ymmärtänyt pelin hengen ja aloittanut (toki liian myöhään) suunnitelmallisen sijoittamisen. Jos joskus saan lapsia, niin jälkipolvelle avataan sijoitussalkku heti kun synnäriltä ollaan kotiuduttu. En luota hyvinvointivaltion tulevaisuuteen, saatika eläkerahastojen riittävyyteen yhtään liian sinisilmäisesti. Ahneet suurten ikäluokkien possut ovat ahmineet kakkua liikaa, vaikka sitä olisi pitänyt leipoa lisää.

T. Onnellinen nettomaksaja

Ps. Listautumattomien yritysten osinkoverotusta pitäisi säätää. Tästä jopa pahimmat turbokokkarikaverini ovat samaa mieltä. Erityisesti eräs, joka hyötyy tästä järjettömästä rikkaiden verokikkailusta kymmenien tuhansien eurojen edestä vuosittain. Jostain syystä tähän veroporsaanreikään ei olla puututtu ja syy on selvä: päättäjät hyötyvät siitä aivan liikaa. Siis myös demarit, etupäässä eräs entisen pääministerin vaimo, joka nosti kansanedustajan sopeutumiseläkettä firmansa osinkojen kanssa rinnakkain.

 

[Zeic]

Mutta jos katselee vaikka mielenterveystilastoja, niin ei, tämä malli ei toimi.

Mikä niitä mielenterveysongelmia sitten aiheuttaa?

 

[aquanqua]

”Miksi pitää tavoitella rikastumista” on ihan kiva heitto, kunnes omalle kohdalle osuu esim. työkyvyn heikentävä tai tuhoava sairaus tai vammautuminen, tulee tarve taloudellisesti jne. huolehtia läheisestä tai yksinkertaisesti ikääntymisen seurauksena hyvän elämänlaadun ylläpitäminen alkaa vaatia runsaasti taloudellisia resursseja.

Minä ainakin toivon, että Suomi on yhteiskunta ja ympäristö, joka kannustaa jokaista yksilöä erinomaisuuteen ja että erinomaisuuden tavoittelun ja jonkin tason saavuttamisen palkintona – ja siis samalla kannustimena – on henkilökohtainen taloudellinen etu ja sen kautta mahdollisuus parantaa omaa ja läheisten elintasoa.

 

[Jeffrey]

”Miksi pitää tavoitella rikastumista” on ihan kiva heitto, kunnes omalle kohdalle osuu esim. työkyvyn heikentävä tai tuhoava sairaus tai vammautuminen, tulee tarve taloudellisesti jne. huolehtia läheisestä tai yksinkertaisesti ikääntymisen seurauksena hyvän elämänlaadun ylläpitäminen alkaa vaatia runsaasti taloudellisia resursseja.

Eikä pyrkimys rikastumiseen välttämättä tarkoita sitä, että pyrkisi saamaan tililleen mahdollisimman paljon rahaa.

Minulla pyrkimys rikastumiseen on kulkenut eri elämänvaiheiden lävitse. Opiskelujen päätyttyä se pyrkimys rikastumiseen tarkoitti sitä, ettei kaupassa tarvitsisi laskea jokaisen ostoksen hintaa. Tästä kun päästiin eteenpäin niin pyrkimys rikastumiseen tarkoitti sitä, että voisin korvata ummehtuneen vaatteeni uusilla. Seuraavassa aallossa halusin laittaa enemmän rahaa harrastuksiini ja hankkia esimerkiksi ammattitason paistinpannun. Jossain kohtaa tuli sitten haaveita ravintoloissa syömisistä, matkustamisesta, yksiöstä isompaan asuntoon muuttamisesta jne.

Itse uskon, että kehittyminen on meille evolutionäärinen tarve ja suuremman tavoittelu. Tänä päivänä näitä asioita voi toki mitata rahassa, muttei se pakollista ole. Itseasiassa myös ihmiskunnan parhaimmat filosofit ovat puhuneet jo ennen ajanlaskumme alkua, että toimeliaisuus pitää ihmismielen terveenä ja toimettomuus aiheuttaa esimerkiksi levottomuutta ja mielen sairastumista. Itse uskon, että nämä yli 2000 vuotta sitten platonistien havaitsemat ihmismielen haasteet pitävät edelleen paikkansa - ja esimerkiksi aiheuttavat niitä nykyisellä sanastolla mielenterveysongelmia.

Sitä kummeksun, että emme oikein tahdo vieläkään sisäistää tällaista asiaa jota meillä on kuitenkin havaittu jo se yli 2000 vuotta sitten. Aiheeseen liittyen taas toimeliaisuus yleensä mahdollistaa rikastumista, joko materialla ja/tai henkisellä tasolla.

 

[Boogey]

Itseasiassa myös ihmiskunnan parhaimmat filosofit ovat puhuneet jo ennen ajanlaskumme alkua, että toimeliaisuus pitää ihmismielen terveenä ja toimettomuus aiheuttaa esimerkiksi levottomuutta ja mielen sairastumista.

Tää on mielenkiintoinen kysysmys kaikenkaikkiaan. Olen siis itse pääosin samaa mieltä mutta yhtälössä on myös sellainen jännä asia kuin laiskuus.

Tästä oli ihan hiljattain hyvä Alf Rehnin kirjoitus Talouselämässä (otsikko hiukan provosoiva ja valitettavasti maksumuurin takana) jossa perataan ahkeruuteen liittyviä väittämiä läpi.

Halu käyttää työhön mahdollisimman vähän aikaa on mielipiteitä jakava asia. Osa varmasti ajattelee sen työn välttelynä mutta niin kauan kuin se työ kuitenkin tulee tehtyä senhän voi nähdä myös äärimmäisen tehokkaana tapana tehdä työtä. Silloin jää paljon aikaa kaikkeen muuhun.

Tehostamisen nimeen vannovat toki tuohon todennäköisesti vastaavat että sitten siirrytään seuraavaan työtehtävään mutta ei sekään ole aivan niin saumatonta. Yksi lainalaisuus mikä toimi myös työelämässä on se että työ täyttää sille varatun ajan, deadlinet saavat puristamaan pakollisen työn viimeistään viime hetkellä kasaan ja tuossa tilanteessa työskentely on hyvinkin tehokasta. Ei sellaista tahtia kukaan haluaisi kuitenkin jatkuvasti työskennellä. Silloin ollaan burnoutin lähteellä.

Sekin on käsittääkseni jo aika kauan sitten huomattu asia että laiskuus on liitoksissa innovaatioihin. Ei ole turhaan olemassa sanontaa että viisas pääsee vähemmällä. Korona oli aikamoinen katalyytti tälle miten eri tavalla homman voi tehdä ja nyt jengi sitten protestoi pakollisiin pitkiin toimistoviikkoihin paluuta koska ovat huomanneet miten paljon enemmän etätyössä jää aikaa muuhun, kunhan työpäivän osaa vain katkaista ajoissa.

Summa summarum, toimeliaisuutta tottakai tarvitaan. Mutta "tee asia näin" avulla saavutettu toimeliaisuus ei meitä kansakuntana tule rikastuttamaan. Silloin tarvitsisi mennä jo Aasialaisiin työtunteihin jos halutaan tuolla tavalla kilpailla.