Petteri Orpon hallitus

[Noppa10]

Ei kai siitä olisi haittaa, että sitä visiota vähän avaisi? Olisi tämä paska sitten helpompaa ymmärtää.

Onhan sitä avattu vaikka kuinka paljon ja missä. Ensin sopeutetaan, sitten vasta aletaan luomaan sitä talouskasvua, kun pohja on parempi.

 

[Tadu]

14 miljardin verranhan hallitus ottaa lisävelkaa vuodessa ja toivoo sen auttavan talouskasvua.

 

[Hermes#41]

Kyllä Suomen jarrutuksen mestari on jossain muussa kuin hallituksessa. Hallitukset ja niiden vastuuhenkilöt sekä puolueet vaihtuvat, siinä missä ay-liikkeen johto tekee siellä vuosikymmenien työurat ja vetää samalla pelikirjalla jarrutus mielessä.

Hallituksen pitäisi olla vielä rohkeampi

Sanotaanko näin, että hallitus ei tuo mitään oikeaa muutosta tilanteeseen.

Nimen omaan pitäisi olla rohkeampi. Pitäisi uskaltaa tehdä kasvua tukevia toimia ja markkinoita vahvistavia toimia.

Jos ei ole varaa lämmittää taloa, ei auta ett sulkee patterit yksi kerrallaan kunnes talo on jäässä. Pitää keksiä miten ja mistä sitä lämpöä saadaan lisää.

 

[Hermes#41]

Onhan sitä avattu vaikka kuinka paljon ja missä. Ensin sopeutetaan, sitten vasta aletaan luomaan sitä talouskasvua, kun pohja on parempi.

Mitkä ovat ne toimenpiteet, joita aiotaan tehdä?

 

[Noppa10]

Sanotaanko näin, että hallitus ei tuo mitään oikeaa muutosta tilanteeseen.

Nimen omaan pitäisi olla rohkeampi. Pitäisi uskaltaa tehdä kasvua tukevia toimia ja markkinoita vahvistavia toimia.

Mitkä ovat ne toimenpiteet, joita aiotaan tehdä?

No ensimmäinen toimihan on jo nähty sopeuttamisen yhteydessä; tehdään työnteosta kannattavaa. Se auttaa valtionkassaa, yksilöä ja yritysten kasvua. Ja tätähän hallitus hakee näillä työmarkkinauudistuksilla.

Poliittisien lakkojen "kieltämisellä" on iso vaikutus talouteen ja talousnäkymiin. Esimerkiksi noiden nyt kiinni menneiden metsätehtaiden talous on huonommassa jamassa näiden lakkojen takia. Eli kyllä, hallitus on tekemässä talouskasvua vahvistavia liikkeitä, vaikka sinä toisin väitätkin.

 

[Kilgore Trout]

No toki näin se on, mutta se on välitöntä vahinkoa kaksi miljardia, joista verojen kautta tulee merkittävä lovi valtiolle suoraan, suorat heijastusvaikutukset tulevat sitten ostovoiman jne kautta. Pidemmällä aikavälillä tulee lisää iskua ja tämän lisäksi ne lakot eivät tähän jää, joten niidenkin välitön hintalappu vielä varmaan nousee kolmen miljardin tasoon ennenkuin tämä on ohi. Takamatkaa (lisää) tässä valtavasti aiheutetaan.

Niitä pidemmän aikavälin vaikutuksia minäkin pelkään, ja paljon enemmän kuin näitä välittömiä. Syyllisten nimeämisessä tuntuu olevan kaksi poteroa, toisten mielestä syy on hallituksen ajamissa muutoksissa ja leikakuksissa, toisten mielestä AY-mafia on ainoa syypää.
Minä näen kyllä vikaa molemmissa.

 

[teroz]

Mitkä ovat ne toimenpiteet, joita aiotaan tehdä?

Puhut kauniisti kasvusta, tiedätkö että usea hallitus (myös SDP jäseninen) on pohjannut ohjelman sille. Kasvua ei ole tullut. Koska rakenteita ei ole uudistettu on mahdotonta kasvaa, AY siipi on yksi merkittävä jarru - satoi tai paistoi, oli hallitus mikä tahansa.

Lisäksi tilannekuvassa lienee selvää se, että julkinen puoli tukineen on liian kallis. Täten sieltä on pakko leikata.

Samassa pitää löytää kasvun elementtejä tottakai, mutta sen varaan ei voida toimia - tämä virhe on jo niiiiiiiin nähty.

Työnteon kannattavuus - odotusarvot pitää pakottaa oikeiksi, ei nettona tarvitse tienata kolmannesta enemmän kuin tuilla että töihin pitää mennä. Tuet ovat tilapäiseen käyttöön, ei eläkeviraksi - tähän ne on rakennettu; saa tarkistaa

 

[Hermes#41]

No ensimmäinen toimihan on jo nähty sopeuttamisen yhteydessä; tehdään työnteosta kannattavaa. Se auttaa valtionkassaa, yksilöä ja yritysten kasvua. Ja tätähän hallitus hakee näillä työmarkkinauudistuksilla.

Poliittisien lakkojen "kieltämisellä" on iso vaikutus talouteen ja talousnäkymiin. Esimerkiksi noiden nyt kiinni menneiden metsätehtaiden talous on huonommassa jamassa näiden lakkojen takia. Eli kyllä, hallitus on tekemässä talouskasvua vahvistavia liikkeitä, vaikka sinä toisin väitätkin.

Työnteon pitää olla kannattavaa. Nythän sille asialle ei oikeasti tehdä mitään. Jos palkka ei riitä elämiseen nutkään kaikilla. Iso osa niistä ihmisistä, joilta leikataan, on jo töissä.

Poliittiset lakot eivät ole ollut mikään ongelma ennen tätä talvea. Miksiköhän?

 

[Hermes#41]

Puhut kauniisti kasvusta, tiedätkö että usea hallitus (myös SDP jäseninen) on pohjannut ohjelman sille. Kasvua ei ole tullut. Koska rakenteita ei ole uudistettu on mahdotonta kasvaa, AY siipi on yksi merkittävä jarru - satoi tai paistoi, oli hallitus mikä tahansa.

Lisäksi tilannekuvassa lienee selvää se, että julkinen puoli tukineen on liian kallis. Täten sieltä on pakko leikata.

Samassa pitää löytää kasvun elementtejä tottakai, mutta sen varaan ei voida toimia - tämä virhe on jo niiiiiiiin nähty.

Voin sanoa, että olen ihan henkilökohtaisesti luonut kasvua ja työpaikkoja tässä nykyisessä toimintmpäristössä jo vuosia jatkan sitä myös jatkossa kulloisenkin hallituksen toimista huolimatta.

Osa-aikatyön mahdollistaminen, ihmisten kouluttautumisen mahdollistaminen, osaavan, työkykyisen ja terveen työvoiman saatavuuden varmistaminen olisi se, mitä kaivataan.

Myös työmarkkinauudistukset ovat tarpeen. Irtisanomisen tai sanoisin mieluummin työsuhteen päättämisen helpottaminen olisi hyvä toimi. Työn ja muun elämän yhdistämisen helpottaminen. Erilaisten työsuhteiden mahdollistaminen.

Näitä toimia kaipaisin. Ei työnhakijoista tälläkään hetkellä ole pulaa. Pulaa on soveltuvista tekijöistä. Mielellään koulutettaisiinkin, mutta suoraan koulutettavalle ei vaan ole mahdollista maksaa täyttä palkkaa. Tähän palkkatuki ja erilaiset oppisopimukset ovat hyviä.

Maailma ja työelämä muuttuu kovaa tahtia. Suomen tuottavuus on jäänyt pahasti jälkeen, mutta investoinnit kehittämiseen, esim. automaatio, tuotannon kehittäminen, uudet tuotteet ja ratkaisut ovat vähissä. Enemmän investoidaan infraan ja seiniin, joka itsessään ei tuota mitään.

Työnantajajärjestöt, kuten AY-liike myös ajavat jäsentensä etuja ja niiden etu ei ole nykyisten rakenteiden uudistaminen.

 

[Pantteli]

Lopuksi totesi meille vielä, että nyt on ollut todella hankala täyttää osa-aikaisia paikkoja varsinkin tälle alalle, kun suojaosa on poistumassa.

Henkilökohtainen apu on ollut jo pitkään työvoimapulassa. Nyt puhutaan useista vuosista, sillä tämä on tapahtunut jo kauan ennen suojaosamuutosta. Tuttavani on kertonut joutuneensa luopumaan työnantajana olemisesta viitisen vuotta sitten rekrytointivaikeuksien vuoksi ja siirtynyt tästä syystä palvelusetelin käyttöön. Hakijoita on kyllä ollut, mutta lähes kaikki ovat olleet työkkärin pakottamia hakijoita, joilla ei ole ollut mielenkiintoa tulla edes haastatteluihin. Joku 10-15 vuotta sitten tilanne oli aivan toinen ja silloin jopa sai valittua työntekijän usean pätevän hakijan väliltä. Viimeiset vuodet työnantajana tuottivat hänelle vain lukuisia lyhyitä työsuhteita, kun paras hakija oli yleensä täysin ammattitaidoton (ja kun tosiaan hänellä ei tarvittu edes mitään hoidollisia toimia, ainoastaan ns. elämän perustaidot riittävät) ja usein rekrytoitu työntekijä kyllästyi työhönsä alle parissa viikossa.

Työtä on ollut tarjolla tällä alalla runsaasti, mutta varsinkin syrjäseuduilla työvoimaa on ollut mahdotonta löytää jo kauan. Kannustinloukut ovat muuttuneet aivan liian suuriksi ja lisäksi ala on "työkkärin roskakori", jonne kaikki kouluttamattomat "ongelmatapaukset" pyrittiin usein ohjaamaan.

 

[Normandia]

Tuet ovat tilapäiseen käyttöön, ei eläkeviraksi - tähän ne on rakennettu; saa tarkistaa

Kyllä tämä ajatus perustuu moneen muuhunkin tukeen tai avustukseen. Yritystukiin/verotukiin, hallintokulut, kehitysyhteistyörahoihin, valtionavustuksiin, puoluetuet, säätiöiden verotus.

Kaikki leikkuu asiat pitäisi tässä taloustilanteessa käydä läpi. Ikäviä, mutta elämä on. Kehitysyhteistyörahoista leikattiin onneksi, pitäisi leikata enemmän. Toki työntekoa pitää myös tehdä kannattavammaksi.

 

[Noppa10]

Työnteon pitää olla kannattavaa. Nythän sille asialle ei oikeasti tehdä mitään. Jos palkka ei riitä elämiseen nutkään kaikilla. Iso osa niistä ihmisistä, joilta leikataan, on jo töissä.

Jos minä saisin päättää, löisin esimerkiksi hoitoalalle samantien monen sadan korotukset. Ongelmahan tässä on se, että maamme taloustilanteessa käytännössä nuo rahat pitäisi työelämään sitten ottaa sieltä työelämän ulkopuolelta; sosiaalituista yms. Nythän sitä osittain ollaan tekemässäkin, ja kamala itku päällä. Mitäpä lottoat, jos otettaisiin lisää, olisiko kivaa?

Oletko muuten katsonut, kuinka paljon asumistukia ja toimeentulotukia maksettiin vaikkapa viime vuonna? Aika paljon. Ja arvaatko minne iso osa vuokrakuluihin menneistä asumistuista on valunut? Ammattiliittojen tileille.

Se pointti on nimenomaan se, että niillä tuilla elävä työtön ei auta talouskasvua mitenkään, sen takia ne pitäisi karsia minimiin. Kuilun suurentamiseen on kaksi vaihtoehtoa; nostaa palkkoja tai laskea soiaalitukia. Ensimmäistä ei voida tehdä valtion kassan ollessa käytännössä miinuksella. Vaihtoehdoksi jää siis jälkimmäinen.

 

[Noppa10]

Poliittiset lakot eivät ole ollut mikään ongelma ennen tätä talvea. Miksiköhän?

Ihan yhtä lailla nuo poliittiset työnseisaukset ovat aiheuttaneet yrotyksille talousvajetta aiemminkin, ei hkä näin isossa mittakaavassa. Mieti nyt itse; eri arvioista riippuen lakkojen aiheuttama tuho taloudelle on satoja miljoonia. Jos ne poliittiset lakot olisi evätty, nuokin sadat miljoonat auttaisivat sitä talouskasvua, tai ainakin helpottaisivat talouden yleisnäkymää.

 

[Zolomy]

Poliittisien lakkojen "kieltämisellä" on iso vaikutus talouteen ja talousnäkymiin. Esimerkiksi noiden nyt kiinni menneiden metsätehtaiden talous on huonommassa jamassa näiden lakkojen takia. Eli kyllä, hallitus on tekemässä talouskasvua vahvistavia liikkeitä, vaikka sinä toisin väitätkin.

Näitä lakkoja ei olisi koskaan tullutkaan ilman hallituksen ylimielistä ja joustamatonta sanelupolitiikkaa. Siellä ei edes teeskennellä pyrkimystä kompromissiin, vaan ollaan avoimesti työnantajien puolella työntekijöitä vastaan.

Se pointti on nimenomaan se, että niillä tuilla elävä työtön ei auta talouskasvua mitenkään, sen takia ne pitäisi karsia minimiin.

Tuilla elävä työtön auttaa talouskasvua sillä, että hänellä on paremmat edellytykset saada töitä kun ei tarvitse jatkuvasti miettiä riittävätkö rahat ruokaan ja asumiseen. Suomessa tuet ovat jo ennestään niin minimissä että siitä saadaan jatkuvia moitteitta eu-tasolta, ja hallituksen toimien seurauksena mennään vielä pidemmälle miinukselle.

Kuilun suurentamiseen on kaksi vaihtoehtoa; nostaa palkkoja tai laskea soiaalitukia. Ensimmäistä ei voida tehdä valtion kassan ollessa käytännössä miinuksella. Vaihtoehdoksi jää siis jälkimmäinen.

Yksi vaihtoehto olisi ollut jättää tekemättä veronkevennykset joita varten pitää tukien leikkaamisen lisäksi ottaa lisää velkaa, mutta se olisi vaatinut hallitukselta aitoa halua talouden tasapainottamiseen eikä vain rikkaiden ja keskituloisten elintason ylläpitoa köyhimpien kustannuksella.

 

[Tadu]

rikkaiden ja keskituloisten elintason ylläpitoa köyhimpien kustannuksella.

Näin se Suomi pyörii juu.

 

[Hermes#41]

Jos minä saisin päättää, löisin esimerkiksi hoitoalalle samantien monen sadan korotukset. Ongelmahan tässä on se, että maamme taloustilanteessa käytännössä nuo rahat pitäisi työelämään sitten ottaa sieltä työelämän ulkopuolelta; sosiaalituista yms. Nythän sitä osittain ollaan tekemässäkin, ja kamala itku päällä. Mitäpä lottoat, jos otettaisiin lisää, olisiko kivaa?

Todennäköisesti, mikäli julkisella puolella palkat olisi kilpailukykyiset, ei tarvitsisi ostaa niin paljoa kalliita ostopalveluita.

Hoitoalalle niin terveydenhoitoon kuin lasten- ja vanhusten hoitoon pitäisi saada kilpailukykyiset palkat tai edes työolot. Palkka ei saa olla se pääasiallinen motivaatio.

 

[Hermes#41]

Oletko muuten katsonut, kuinka paljon asumistukia ja toimeentulotukia maksettiin vaikkapa viime vuonna? Aika paljon. Ja arvaatko minne iso osa vuokrakuluihin menneistä asumistuista on valunut? Ammattiliittojen tileille.

Aika paljon valuu myös kalliiden yhtiölainojen kautta verovähennyksiin ja sitä kautta pois verokertymästä.

Markkina on tuolta osin rikki. Palauttaisin asuntolainan korko vähennyksen ja puuttuisi enemmän sijoitusasuntojen tuoton verotukseen. Nythän tosin moni sijoittaja on jo kusessa korkojen nousun takia. Tämä sitten pakottaa myymään ne kämpät vauraammille sijoittajille, jotka taas hyötyvät verovähennyksistä.

 

[tommy36]

Valitettavasti on pakko myös leikata, tähän tilannekuvaan pitäisi riittää nyt yhteinen ymmärrys. Ei ole varaa siihen mitä ollaan rakennettu julkiseen sektoriin.

Lisäksi kannustinloukkuja on pakko purkaa, töitä on tarjolla valtavan paljon. Silti meillä on liki 300 000 työtöntä, josta on saatava kaikki kykenevät töihin tukien sijaan, vaikka netto olisi sama kuin mitä tuilla saa.

Keinot voisi olla toki kasvuun ja uuteen rohkeampia, kun pitkällä aikavälillä pitäisi luoda lisää varaa. Mutta samassa valitettavasti nuo hallituksen leikkaukset eivät edes alkuunkaan riitä - ja vielä vähemmän, kun SAK päätti viisaudessaan tähän talouskatastrofiin laittaa pari miljardia lisää takamatkaa.

Mä vielä kerran kysyn, että missä on ne luvut niistä ihmisoletetuista, jotka eivät hakeudu töihin niiden kannustusloukkujen vuoksi?
Joku niitä tietää ja tuntee, mutta itse en ole sitten 80-luvun törmännyt itse yhteenkään, mutta en tietenkään väitä etteikö heitäkin olisi.

Sitten seuraavaksi, niin missä on ne kaikki työpaikat, joista tapeltaisiin, jos ei niitä hirrrrrrveitä kamalia kannustinloukkuja olisi siroteltu kaikkea pilaamaan sen osalta, ettei kukaan halua tehdä noita töitä?

Käsi ylös myös kaikki ne, jotka olisivat kitisemättä valmiita -jos se elämä potkaisee perseelle- aivan aikuisten oikeasti menemään duuneihin, joilla ei saa edes perusfasiliteettja kondikseen, vai onko ajatuksena vain haukkua nyt muita, kun ei ihmeellisesti se matalapalkka/orjatyö kelpaakaan, kun siihen lisäksi kuuluu mahdollisesti muutto toiselle paikkakunnalle isompien kustannusten piiriin, ja samalla kengän kuvaa sovitellaan koko ajan perseelle, ettei vaan ala duunari kukkoilemaan ja palkkoja kyselemään.

Väitän pokkana, että suurin osa ei olisi, vaikka vetääkin tässä kohtaa sen kortin esiin, että kuinka minä silloin niin kärsin ja raadoin kun ne muut vaan laiskotteli ja minä ymmärsin työnarvon. En siis puhu kenenkään historiasta, mutta hyvinkin siitä, että mihin nyt olisi valmis sitä yhteiskuntaa pelastaakseen, kuten uskotellaan asian mm sen halpatyön osalta velvollisuutena olevan. (Edelleenkin markkinataloudessa homma kuitenkin on niin, että jos jollakin hinnalla ei saa tekijää, niin täytyy maksaa enemmän eikä itkeä hallitukselta -"Etku noi paskiaiset ja luuserit ei suostu tekemään näin halvalla, buhu huu".

Uskooko joku myös tosissaan, että tämä hallituksen suuntaus johtaisi aidosti parempaan suuntaan työntekijän aseman suhteen, vai onko tämä vain aatteellinen juttu, jossa joko itse ollaan yrittäjiä tai muuten vaan vituttaa verot joilla joku muu perseenreikä sätkii mitään tekemättä, tai olemattaa ainakaan niin ahkera ja ihana kuin se minä itse?

Vielä lopuksi haluan todeta sen asian, joka aiemminkin on esillä ollut eri muodoissa, että ei se perkele kenenkään ole täällä pakko yrittää, jos ei kerran kannata. Pillit pussiin ja kortistoon, koska siellä on ihmisen hyvä olla, eikö niin! Siinähän sitä sitten saa kostonsa, jos kerran muuten täällä hyvää hyvyyttään yritystoimintaa harjoittaa vain ja ainoastaan, että ihmisillä olisi silleen ihanasti työtä ja turvattu tulevaisuus.

Pitäisi nyt siis jossakin kohtaa tehdä se päätös, että miksi sitä yritystoimintaa tehdään. Jos se on pelkkä voittojen maksimointi ja aina vaan enemmän rahaa, niin sitten pitää miettiä että millä hinnalla sen työn saa ihmisisltä ostettua, sillä kaikesta huolimatta liki jokainen maailman yritys tarvitsee ostovoimaa taakseen, jotta touhu on järkevää, sillä ei liene järkeä tuottaa mitään, jos ei kukaan sitä voi ostaa. Jos taas kyseessä on silkka ihana ajatus siitä, että yhteiskunta pyörii ja ihmisillä on töitä, niin sittenkin voi vaan maksaa niin hyvin, ettei tarvitse sitä sosiaalista tukea sen palkan saamiseksi.

Jos taas työ pitäisi tehdä, ja palkkoihin ei firmalla kertakaikkiaan ole varaa, niin voisihan olla järjetelmä, josta saa sitten anoa palkkatukea tekijöilleen, ja saada se palkka tekijälleen kannattavaksi, eikä siten alistaa sitä tekijää kerjäilemään erilaisia tukia, joka on helvetin nöyryyttävää ihmiselle joka kuitenkin käy töissä. Tällaisessa tapauksessa kuitenkaan ei yritys voi tietenkään tehdä voittoa omistajillaan, sillä valtiohan maksaa heidän persaukisen firmansa palkkoja, ettei ihmisten tarvitse maata kotona kärvistelemässä.

 

[tommy36]

Todennäköisesti, mikäli julkisella puolella palkat olisi kilpailukykyiset, ei tarvitsisi ostaa niin paljoa kalliita ostopalveluita.

Hoitoalalle niin terveydenhoitoon kuin lasten- ja vanhusten hoitoon pitäisi saada kilpailukykyiset palkat tai edes työolot. Palkka ei saa olla se pääasiallinen motivaatio.

Palkan ei pitäisi kenenkään kohdalla -ei edes sen johdonkaan osalta- olla se ainoa motiivi tehdä työnsä hyvin, ja siten myös jokaisella pitää olla oikeus saada työstään palkkaa jolla voi tulla toimeen ilman tukia.

 

[Cobol]

Mä vielä kerran kysyn, että missä on ne luvut niistä ihmisisoletetuista, jotka eivät hakeudu töihin niiden kannustusloukkujen vuoksi?

Sivusta sen verran, että SAK:ta lähellä oleva Labore saa riskiryhmässä olevien määräksi 130 000 ihmistä ja elinkeinoelämään sidoksissa oleva Etla noin 100 000 ihmistä. He eivät siis juuri hyödy siitä, jos työllistyvät koska tuet tuovat lähes saman ansiotason.

Laboren arvion mukaan vuonna 2021 työttömyysloukussa oli yli 130 000 henkilöä, kun rajana käytettiin sitä, että käteen jäävä tulo lisääntyy työllistyessä korkeintaan 20 prosenttia bruttotuloista. Etlan mukaan Suomessa on 100 000 työtöntä, jotka päästessään töihin olisivat tilanteessa, jossa verotuksen mukana uusista tuloista häviäisi vähintään 75 prosenttia.

Työttömien haastattelut edistävät työmarkkinoiden kohtaantoa - Työn ja talouden tutkimus LABORE

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma on Suomessa pahentunut viime vuosina: työttömyysjaksot ovat pitkittyneet, mutta samalla avoimet työpaikat täyttyvät aiempaa hitaammin. Tuoreen tutkimuksen mukaan työttömien haastattelut parantavat työllisyyttä ja lisäävät aktivointipalveluihin osallistumista.

labore.fi

Työmarkkinat | Etlan laskelma: Suomessa on 100 000 työtöntä, joiden ei kannata ottaa työtä vastaan

Suomen pitää saada kaikki työkykyiset töihin. Yksi keino on vähentää kannustinloukkuja, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

www.hs.fi

 

[teroz]

Mä vielä kerran kysyn, että missä on ne luvut niistä ihmisisoletetuista, jotka eivät hakeudu töihin niiden kannustusloukkujen vuoksi?
Joku niitä tietää ja tuntee, mutta itse en ole sitten 80-luvun törmnänyt yhteenkään, mutta en tietenkään väitä etteikö heitäkin olisi.

Sitten seuraavaksi, niin missä on ne kaikki työpaikat, joista tapeltaisiin, jos ei niitä hirrrrrrveitä kamalia kannustinloukkuja olisi siroteltu kaikkea pilaamaan sen osalta, ettei kukaan halua tehdä noita töitä?

Käsi ylös myös kaikki ne, jotka olisivat kitisemättä valmiita -jos se elämä potkaisee perseelle- aivan aikuisten oikeasti valmiita menemään duuneihin, joilla ei saa edes perusfasiliteettja kondikseen, vai onko ajatuksena vain haukkua nyt muita, kun ei ihmeellisesti se matalapalkka/orjatyö kelpaakaan, kun siihen lisäksi kuuluu mahdollisesti muutto toiselle paikkakunnalle isompien kustannusten piiriin, ja samalla kengän kuvaa sovitellaan koko ajan perseelle, ettei vaan ala duunari kukkoilemaan ja palkkoja kyselemään.

Väitän pokkana, että suurin osa ei olisi, vaikka vetääkin tässä kohtaa sen kortin esiin, että kuinka minä silloin niin kärsin ja raadoin kun ne muut vaan laiskotteli ja minä ymmärsin työnarvon. En siis puhu kenenkään historiasta, mutta hyvinkin siitä, että mihin nyt olisi valmis sitä yhteiskuntaa pelastaakseen, kuten uskotellaan asian mm sen halpatyön osalta velvollisuutena olevan. (Edelleenkin markkinataloudessa homma kuitenekin on niin, että jos jollakin hinnalla ei saa tekijää, niin täytyy maksaa enemmän eikä itkeä hallitukselta -"Etku noi paskiaiset ja luuserit ei suostu tekemään näin halvalla, buhu huu".

Uskooko joku myös tosissaan, että tämä hallituksen suuntaus johtaisi aidosti parempaan suuntaan työntekijän aseman suhteen, vai onko tämä vain aatteellinen juttu, jossa joko itse ollaan yrittäjiä tai muuten vaan vituttaa verot joilla joku muu perseenreikä sätkii mitään tekemättä, tai olemattaa ainakaan niin ahkera ja ihana kuin se minä itse?

Vielä lopuksi haluan todeta sen asian, joka aiemminkin on esillä ollut eri muodoissa, että ei se perkele kenenkään ole täällä pakko yrittää, jos ei kerran kannata. Pillit pussiin ja kortistoon, koska siellä on ihmisen hyvä olla, eikö niin! Siinähän sitä sitten saa kostonsa, jos kerran muuten täällä hyvää hyvyyttään yritystoimintaa harjoittaa vain ja ainoastaan, että ihmisillä olisi silleen ihanasti työtä ja turvattu tulevaisuus.

Pitäisi nyt siis jossakin kohtaa tehdä se päätös, että miksi sitä yritystoimintaa tehdään. Jos se on pelkkä voittojen maksimointi ja aina vaan enemmän rahaa, niin sitten pitää miettiä että millä hinnalla sen työn saa ihmisisltä ostettua, sillä kaikesta huolimatta liki jokainen maailman yritys tarvitsee ostovoimaa taakseen, jotta touhu on järkevää, sillä ei liene järkeä tuottaa mitään, jos ei kukaan sitä voi ostaa. Jos taas kyseessä on silkka ihana ajatus siitä, että yhteiskunta pyörii ja ihmisillä on töitä, niin sittenkin voi vaan maksaa niin hyvin, ettei tarvitse sitä sosiaalista tukea sen palkan saamiseksi.

Jos taas työ pitäisi tehdä, ja palkkoihin ei firmalla kertakaikkiaan ole varaa, niin voisihan olla järjetelmä, josta saa sitten anoa palkkatukea tekijöilleen, ja saada se palkka tekijälleen kannattavaksi, eikä siten alistaa sitä tekijää kerjäilemään erilaisia tukia, joka on helvetin nöyryyttävää ihmiselle joka kuitenkin käy töissä. Tällaisessa tapauksessa kuitenkaan ei yritys voi tietenkään tehdä voittoa omistajillaan, sillä valtiohan maksaa heidän persaukisen firmansa palkkoja, ettei ihmisten tarvitse maata kotona kärvistelemässä.

Tunnen tälläisiä tapauksia omalta yläaste yms ajalta runsaasti. On valittu eläköityä tuilla, vaikka aidosti laiskuuden ja passiivisuuden vuoksi muita syitä työelämän ulkopuolisuuteen ei ole - tai ainakaan alkuperäisesti ollut.

Helposti tuossa on kuusinumeroinen määrä tälläisistä eläkeläistä. Pelkästään arabikevään jäljiltä on viisinumeroinen määrä tänne tullutta uustyötöntä.

 

[Raid76]

Henkilökohtainen apu on ollut jo pitkään työvoimapulassa. Nyt puhutaan useista vuosista, sillä tämä on tapahtunut jo kauan ennen suojaosamuutosta. Tuttavani on kertonut joutuneensa luopumaan työnantajana olemisesta viitisen vuotta sitten rekrytointivaikeuksien vuoksi ja siirtynyt tästä syystä palvelusetelin käyttöön. Hakijoita on kyllä ollut, mutta lähes kaikki ovat olleet työkkärin pakottamia hakijoita, joilla ei ole ollut mielenkiintoa tulla edes haastatteluihin. Joku 10-15 vuotta sitten tilanne oli aivan toinen ja silloin jopa sai valittua työntekijän usean pätevän hakijan väliltä. Viimeiset vuodet työnantajana tuottivat hänelle vain lukuisia lyhyitä työsuhteita, kun paras hakija oli yleensä täysin ammattitaidoton (ja kun tosiaan hänellä ei tarvittu edes mitään hoidollisia toimia, ainoastaan ns. elämän perustaidot riittävät) ja usein rekrytoitu työntekijä kyllästyi työhönsä alle parissa viikossa.

Työtä on ollut tarjolla tällä alalla runsaasti, mutta varsinkin syrjäseuduilla työvoimaa on ollut mahdotonta löytää jo kauan. Kannustinloukut ovat muuttuneet aivan liian suuriksi ja lisäksi ala on "työkkärin roskakori", jonne kaikki kouluttamattomat "ongelmatapaukset" pyrittiin usein ohjaamaan.

Olen katsonut tilannetta sisäpuolelta n. 20 vuoden ajan oman työni ohella. Tilanne on kausittain ollut kuvailemasi kaltainen, mutta se ei ole koko totuus. En ehdi nyt vastaamaan kattavammin, mutta nimenomaan henkilökohtaisen avun suhteen ei suojaosa ole ollut kannustinloukku. Tottakai on jokaisessa ammatissa, tuessa, työtehtävässä ihmisiä, kenelle järjestelmä on vain hyväksikäyttöä varten. Sille avustettavalle on helpompi hankkia osa-aikaista työntekijää suojaosan ollessa motivaattorina. Jos joku kuvittelee, että nyt suojaosan poiston myötä tilanne muuttuisi jollain lailla parempaan suuntaan, niin metsään mennään.

 

[Pantteli]

En ehdi nyt vastaamaan kattavammin, mutta nimenomaan henkilökohtaisen avun suhteen ei suojaosa ole ollut kannustinloukku.

En tarkoittanut viestissäni suojaosaa, vaan alalle syntyneitä kannustinloukkuja yleisesti. Alan palkkakehitys on ollut huono ja esimerkiksi pitkät työmatkat kasvaneine kustannuksineen ja mahdollinen julkisten liikenneyhteyksien puuttuminen laskevat merkittävästi työn kannattavuutta. Työn tekeminen maksaa suhteessa huomattavasti käteen jäävään palkkaan nähden ja ymmärrän kyllä syitä jättää tarjottu työpaikka väliin, vaikka palkkaus olisi ihan TES:n mukainen ja työ täysiaikaista. Näin ei asian kuuluisi olla. Nyt suojaosan poistaminen tulee yhdeksi lisäsyyksi, mutta ei se suinkaan ainoa ole.

 

[tommy36]

Sivusta sen verran, että SAK:ta lähellä oleva Labore saa riskiryhmässä olevien määräksi 130 000 ihmistä ja elinkeinoelämään sidoksissa oleva Etla noin 100 000 ihmistä. He eivät siis juuri hyödy siitä, jos työllistyvät koska tuet tuovat lähes saman ansiotason.

Laboren arvion mukaan vuonna 2021 työttömyysloukussa oli yli 130 000 henkilöä, kun rajana käytettiin sitä, että käteen jäävä tulo lisääntyy työllistyessä korkeintaan 20 prosenttia bruttotuloista. Etlan mukaan Suomessa on 100 000 työtöntä, jotka päästessään töihin olisivat tilanteessa, jossa verotuksen mukana uusista tuloista häviäisi vähintään 75 prosenttia.

Työttömien haastattelut edistävät työmarkkinoiden kohtaantoa - Työn ja talouden tutkimus LABORE

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma on Suomessa pahentunut viime vuosina: työttömyysjaksot ovat pitkittyneet, mutta samalla avoimet työpaikat täyttyvät aiempaa hitaammin. Tuoreen tutkimuksen mukaan työttömien haastattelut parantavat työllisyyttä ja lisäävät aktivointipalveluihin osallistumista.

labore.fi

Työmarkkinat | Etlan laskelma: Suomessa on 100 000 työtöntä, joiden ei kannata ottaa työtä vastaan

Suomen pitää saada kaikki työkykyiset töihin. Yksi keino on vähentää kannustinloukkuja, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

www.hs.fi

Kiva viesti, mutta ei kai se ongelma sittenkään ole liian isot tuet, vaan liian pieni palkka?
Ei kai se kuitenkaan voi ihan niinkään olla, että töihin mennessään edelleen on samojen tukien piirissä vailla juurikaan samanlaisia oikeuksia kuin muilla työssäolijoilla. Melko kohtuutonta vaatia mielestäni sellaista.

Ja vaikka siihenkin päädyttäisiin, niin sittenkin pitäisi jotenkin mystisesti ratkaista se kohtaanto-ongelma, joka nyt kuitenkin lienee se kaikista suurin työllistymisen este.

 

[Cobol]

Kiva viesti, mutta ei kai se ongelma sittenkään ole liian isot tuet, vaan liian pieni palkka?

Laborenkin mukaan työttömyysloukku tarkoittaa sitä, että käteen jäävä tulo lisääntyy työllistyessä korkeintaan 20 prosenttia bruttotuloista. Laboren mukaan sekä perus- ja keskiasteen koulutettujen palkoissa Suomen palkat olivat vuonna 2015 viidenneksi korkeimmat kuudentoista maan joukossa, joten suhteessa muihin maihin maksetaan keskimäärin aivan hyvin vähän koulutetuillekin.