Petteri Orpon hallitus

[mjr]

Julkisen sektorin merkittävä alasajo ja suurtyöttömyys voisi olla hyvä lähtölaukaus

Jeps, todellakin, kuulostaa lupaavalta!

 

[Murskaaja]

Jeps, todellakin, kuulostaa lupaavalta!

Sitä en tiedä, mutta kokoajan näyttää todennäköisemmältä tällaisella päättämättömyyden ja pöhöttyneisyyden juustohöyläpolitiikalla.

 

[Tadu]

Eivät menoleikkaukset ja investoinnit tosiaan sulje toisiaan pois. Tämä hallitushan tekee molempia. Valittujen investointien ja menoleikkausten kohteista sekä määristä voi toki sitten olla montaa mieltä *krhm tunnin juna krhm*

 

[Vinyl]

Sitä en tiedä, mutta kokoajan näyttää todennäköisemmältä tällaisella päättämättömyyden ja pöhöttyneisyyden juustohöyläpolitiikalla.

Virkistävä idea! Vähän jäi epäselväksi mitä merkittävä alasajo tarkoittaa niin selvennätkö vähän. Ajetaanko alas ensimmäisenä koululaitos vai terveydenhuolto? Poliisi voi varmaan mennä kanssa, koska ainahan me voidaan laittaa armeija kadulle rauhaa turvaamaan.

 

[Murskaaja]

Virkistävä idea! Vähän jäi epäselväksi mitä merkittävä alasajo tarkoittaa niin selvennätkö vähän. Ajetaanko alas ensimmäisenä koululaitos vai terveydenhuolto? Poliisi voi varmaan mennä kanssa, koska ainahan me voidaan laittaa armeija kadulle rauhaa turvaamaan.

Tässä taas perinteinen vasemmiston olkiukko, että nostetaan esille ne kohteet joihin leikkauksia pitäisi viimeisenä kohdistaa. Mutta kun nyt otit esille niin esimerkiksi terveydenhuolto tulee ajamaan itse itsensä alas, kun hyvinvointialueiden rahat eivät riitä nykyiseen tasoon saatika sen parantamiseen. Mieluummin tehdään ei-perustehtäviin kuuluvien alojen hallittu alasajo kuin kaikkien palvelujen hidas luisuminen kohti vääjäämätöntä.

Ihan ensimmäisenä valtion pitäisi myydä kaikki omistamansa yritysten osakkeet pois ja investoida koulutukseen, lapsiin ja nuoriin.

Huippu-urheilun ja kulttuurin tukeminen
Yritystuet muille kuin teollisuudelle
Kuntaliitokset ja hyvinvointialueiden yhdistäminen
Kotitalousvähennyksen lakkauttaminen

Näillä nyt voitaisiin lähteä alkuun liikenteeseen ja karsitaan sitten lisää jos on tarpeen.

 

[Vinyl]

Tässä taas perinteinen vasemmiston olkiukko, että nostetaan esille ne kohteet joihin leikkauksia pitäisi viimeisenä kohdistaa.

Jos (oikeisto)populistisesti haaveilee vaan julkisen sektorin merkittävästä alasajosta ilman mitään konkretiaa, niin minkälaisen vastauksen sä luulit saavasi.

 

[Murskaaja]

Jos (oikeisto)populistisesti haaveilee vaan julkisen sektorin merkittävästä alasajosta ilman mitään konkretiaa, niin minkälaisen vastauksen sä luulit saavasi.

Laitoin tuohon edelliseen viestiin esimerkkejä toimista, joilla voitaisiin lähteä liikkeelle, mutta mielestäsi tämä ei ole konkretiaa? Haluaisin myös nähdä sen populistin, joka tällä leikkauslistalla lähtisi kalastelemaan oikeiston ääniä.

Leikkauslistojahan oli ennen viime eduskuntavaaleja ja väitän edelleen, että aika merkittävän alasajon voi toteuttaa ilman ydintoimintoihin koskemista.

Ikäväähän se tietenkin olisi, kun nice-to-have -osaston suojatyöpaikat karkaisivat alta, ja pitäisi lähteä oikeisiin töihin.

 

[Ollakseni]

Sekin tulee näille yrityksille varmaan yllätyksenä, että suuri osa tuosta halvasta Ruotsalaisesta sähköstä tuotetaan tuulivoimalla. Mitähän tapahtuu tehtaille niinä päivinä, kun ei tuule?

Käytetään sitä vesivoimaa jolla Pohjois-Ruotsin energiaa pääasiallisesti tuotetaan ja josta sitä halpaa energiaa tuodaan Suomeen?

Suomessa sähkön hinta on usein hyvin riippuvainen Pohjois-Ruotsin eli SE-1-alueen hinnasta. Pohjois-Ruotsin ja Suomen välillä kulkee sähkön runsaan tuhannen megawatin siirtoyhteys, ja uusi 800 megawatin Aurora-siirtoyhteys on valmistumassa ensi vuonna.

Pohjois-Ruotsin edullinen vesivoimalla tuotettu sähkö tasapainottaa Suomen järjestelmää erityisesti silloin, kun tuulituotantoa on vähän.

Ei siis mennä varmaan pelkän tuulivoiman varassa. Sinällään Ruotsissa on oltu vähän hölmöjä kun on ajettu ydinvoimaa alas, mutta toisaalta kun energiaa on ollut erittäin paljon vientiin viimeiset 10 vuotta niin eipä tuo kai hirveästi haittaa.

Mielestäni tuulivoima muuten tuhoaa sähkömarkkinat aika railakkaasti, ja sitä pitäisi rajoittaa jotta saisi jotain järkeä touhuun. Silloin kun tuulee, sähköä riittää, mutta sen hinta on nolla, eli sillä ei saa yhtään voittoa. Silloin kun ei tuule, sähköstä on pulaa, jolloin sen hinta on kova, ja juuri tuolla kovalla hinnalla sitä pitää tuoda muualta(jossa sitä todennäköisesti on fossiilisilla polttoaineilla tuotettu). Hullun hommaa, mutta minkäs teet.


Toivottavasti valtio saa tuulivoiman kasvun kuriin ja tukee ennemminkin sellaisia energiamuotoja, jotka tuottavat energiaa tasaisesti, jottei tuollaisia vahingollisia pomppuja tapahtuisi.

Eli valtion pitäisi kontrolloida tuota ja rakennuttaa verorahoilla jotain sähköntuottolaitoksia, koska sinä olet allerginen tuulivoimalle? Jos jotkut yksityiset haluavat noita tuulivoimaloita rakentaa niin miksi sinä vaadit että valtio tuohon puuttuu estämällä ja purkamalla niitä? Haiskahtaa taas joltain epämääräiseltä kommunismilta.

 

[Pantteli]

Tämä on myös melko mielenkiintoinen juttu kun kalliista Sotesta puhutaan.

Suomen terveydenhuollon menot suhteessa BKT:n ovat pienemmät kuin esim. Ruotsissa tai Tanskassa. Huomionarvoista on myös se, että molemmissa maissa BKT/asukas on Suomea suurempi.

Kannattaa myös tarkastella sitä, mitä tuolla rahalla saadaan. Suomen terveydenhuolto on kriisitilassa ja esimerkiksi päivystykset ovat ruuhkautuneet pysyvästi. Pirkanmaallakin suljetaan päivystyksiä pieniltä paikkakunnilta ja kaikki keskitetään Acutan helvetinloukkuun. Totta kai kaiken saa halvalla, jos sulkee lähes kaikki toimipisteet eikä samalla laajenna millään tavalla sitä yhtä ainoaa jäljelle jäävää.

 

[SherwoodinHartsa]

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan hallituksen säästölakien valmistelu on hallitusohjelmassa aikataulutettu poliittisista syistä kiireiseksi.

Pöystin mukaan erityisen vakavana puutteena voidaan pitää sitä, ettei hallituksen esitysten vaikutusarvioissa otettu huomioon kaikkien hallituksen esittämien sosiaalietuuksien leikkausten kokonaisvaikutusta. Käytännössä jäi siis selvittämättä riittävästi, heikentävätkö lait samojen ihmisten asemaa ja toimeentuloa.

Oikeuskansleri jyrähtää moitteet hallitukselle: Kehnoa lainvalmistelua ja liian lyhyitä lausuntoaikoja

Pöysti haluaa kiinnittää hallituksen ja ministeriöiden huomiota riittäviin kuulemisaikoihin lakien valmisteluissa.

 

[Jymäkkä]

Miksei tässä kiistassa ole tehty sitä perinteistä kriisineuvottelua, mikä on usein toteutettu. Ei mitään Satosen seminaaria, vaan pää- ja työministerin johdolla isot pamput molemmilta puolilta neuvotteluun, ja kaikilta vaadittaisiin tuomisiksi joku kompromissiesitys, myös työnantajilta. Nyt hallituksen neuvotteluhalu ollut aika teennäistä ja toispuoleista, työnantajille ei ole luotu mitään motiivia kompromisseille. Samaan syssyyn kuitenkin niinkin, että SAK:n vaatimus työmarkkinatoimien perumisesta kokonaan on kestämätön.

Hallituksella on totta kai oikeus lakeja viedä eteenpäin, mutta tuonmoisella uholla ja jääräpäisyydellä ryskääminen on sitten tämän näköistä, SAK:lle samat sanat.

 

[Kilgore Trout]

Miksei tässä kiistassa ole tehty sitä perinteistä kriisineuvottelua, mikä on usein toteutettu. Ei mitään Satosen seminaaria, vaan pää- ja työministerin johdolla isot pamput molemmilta puolilta neuvotteluun, ja kaikilta vaadittaisiin tuomisiksi joku kompromissiesitys, myös työnantajilta. Nyt hallituksen neuvotteluhalu ollut aika teennäistä ja toispuoleista, työnantajille ei ole luotu mitään motiivia kompromisseille. Samaan syssyyn kuitenkin niinkin, että SAK:n vaatimus työmarkkinatoimien perumisesta kokonaan on kestämätön.

Hallituksella on totta kai oikeus lakeja viedä eteenpäin, mutta tuonmoisella uholla ja jääräpäisyydellä ryskääminen on sitten tämän näköistä, SAK:lle samat sanat.

Sixten Korkman oli eilisessä Hesarin kolumnissa kanssasi samoilla linjoilla. Minä muistaakseni kannatin kompromissin hakemista tällä keskustelupalstalla jo kuukausia sitten, mutta aika moni on sitä mieltä, että hallitus vie ja muut vikisee. Omassa työssä kun joutuu niitä kompromisseja tekemään, niin asiakkaiden kanssa esimerkiksi hinnoissa ja työntekijöiden kanssa palkoissa ja muissa työehdoissa. Kummassakin neuvotteluvaraa kuitenkin aina on, puolin ja toisin, vaikka marginaalit voivat olla kapeitakin.

Ymmärrettävästi talouspolitiikan arviointineuvosto ei kommentoi akuuttia työmarkkinaselkkausta. Pelonsekaisin tuntein voimme vain seurata vastakkainasettelun kärjistymistä hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välillä. Onko selkävoitto todella taustalla pysyvän työnantajapuolen etu?
Osa kiistakysymyksistä on periaatteellisesti tärkeitä, mutta talouden kannalta silti käytännössä vähämerkityksellisiä. Uudistusten olennaisista osista luopumatta olisi jo aika puhaltaa peli poikki, ottaa aikalisä ja hakea kaikille siedettävä polku eteenpäin. Muuten Suomen talous rämpii pian suossa entistäkin syvemmällä.

Kolumni | Suomi rämpii suossa, mutta miten sieltä päästään kuivalle maalle?

Miten maamme saataisiin taloudellisesti paremmalle tolalle? Talouspolitiikan arviointineuvosto nostaa esille kaksi kysymystä, joita koskevat suositukset tuskin ovat hallituksen mieleen.

www.hs.fi

 

[JZZ]

Sixten Korkman oli eilisessä Hesarin kolumnissa kanssasi samoilla linjoilla. Minä muistaakseni kannatin kompromissin hakemista tällä keskustelupalstalla jo kuukausia sitten, mutta aika moni on sitä mieltä, että hallitus vie ja muut vikisee. Omassa työssä kun joutuu niitä kompromisseja tekemään, niin asiakkaiden kanssa esimerkiksi hinnoissa ja työntekijöiden kanssa palkoissa ja muissa työehdoissa. Kummassakin neuvotteluvaraa kuitenkin aina on, puolin ja toisin, vaikka marginaalit voivat olla kapeitakin.

Suomi on rakennettu kompromisseilla ja yhteistyöllä. Siksi en itsekään ymmärrä, että miksi nyt halutaan kertaheitolla siirtyä sanelupolitiikkaan, varsinkin kun kyseessä ei ole edes oikeasti koko järjestelmän uudistus vaan rikkinäisen järjestelmä hienosäätö vain yhteen suuntaan. Ei Suomen suunta käänny sillä, että hallitus toisensa jälkeen tehdään täyskäännöksiä vaan pitää löytää yhteinen suunta ja konsensus siitä, millaisia uudistuksia tulee tehdä seuraavien n. 10 vuoden aikana. Uudistuksia tarvitaan, se on selvä, mutta ideologinen kyykytys ja sanelupolitiikka ei sitä ole.

 

[Kilgore Trout]

Suokikkipoliitikkoni Jani Mäkelä ehti jo eilen antaa arvionsa Korkmanin kirjoituksesta.

Tässä kontekstissa hihityttää olan takaa eräiden suhteellisen oikeistolaisvirittyneidenkin tahojen näkemys, että Korkman olisi jonkinlainen profeetta.

Linkki: https://twitter.com/JaniMakelaFi/status/1752239744866545952

 

[Uuhis #97]

Suomi on rakennettu kompromisseilla ja yhteistyöllä. Siksi en itsekään ymmärrä, että miksi nyt halutaan kertaheitolla siirtyä sanelupolitiikkaan, varsinkin kun kyseessä ei ole edes oikeasti koko järjestelmän uudistus vaan rikkinäisen järjestelmä hienosäätö vain yhteen suuntaan.

Kokoomus on saanut ns "liberaalisiiven" siivottua pois puoluejohdostaan ja nyt kun päähallituskumppaniksikin löytyi vielä jengi jonka johtohahmot ovat äärimmäisiä talouskonservatiivejä, niin kiusaus kokeilla saataisiinko tätä sanelupolitiikkaa läpi, nousi liian suureksi.

 

[Boogey]

Kolumni | Suomi rämpii suossa, mutta miten sieltä päästään kuivalle maalle?

Miten maamme saataisiin taloudellisesti paremmalle tolalle? Talouspolitiikan arviointineuvosto nostaa esille kaksi kysymystä, joita koskevat suositukset tuskin ovat hallituksen mieleen.

www.hs.fi

Nostetaan vielä toinen kohta tuosta artikkelista:

"Ensinnäkin neuvosto suosittaa ilmastopolitiikan terävöittämistä ja peräänkuuluttaa etenkin kannustimia hiilinielujen lisäämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että metsäteollisuus tai viime kädessä maanomistajat joutuisivat maksamaan hiilinielujen supistamisesta sen sijaan, että veronmaksajat tukevat metsäsektoria ostamalla kompensoivia hiilinieluja ulkomailta."

Täällä kun monesti kuulee argumenttia miksi veroillani tukisin asiaa x y tai z, niin varsin validi kysymys on myös miksi meidän pitäisi maksaa kompensaation kautta metsäsektorin toimia tai vaikkapa liikenteen päästöjä?

Ei se ole vihreä siirtymä joka tulee kalliiksi vaan siirtymättömyys.

 

[Cobol]

Miksei tässä kiistassa ole tehty sitä perinteistä kriisineuvottelua, mikä on usein toteutettu.

Hallituksen näkökulmahan on se, että kun on 30 vuotta viivytelty ja neuvoteltu ilman tulosta, nyt on vain tehtävä päätökset ellei ay-liike ja vasemmisto suostu suunnilleen hallituksen esityksiin. Pienempää viilausta on tehtävissä ja jos työmarkkinaosapuolet pystyvät keskenään sopimaan, silloin suurempaakin.

Kuulostaako tylyltä? No, tylyä on ainakin se, että tällä hetkellä Suomen velka on luokkaa 160 mrd ja se kasvaa nettovelkana 12-13 mrd vuonna 2024. Jos merkittäviä tuloksia ei saada aikaan, nettovelka kasvaa yhä enemmän. Kahden hallituskauden aikana 2023-2031 Suomen velka olisi silloin luokkaa vajaat 300 mrd.

Kolme pointtia. Oikeistohallitus katsoo, että tämä kehitys 1) tulee pysäyttää karsimalla menoja ja saamalla sitäkin kautta nettovelan kasvavaa trendiä pienemmäksi. Samaan aikaan 2) tehdään valtion toimesta päätöksiä, joilla investoinnit lisääntyvät ja 3) työllisten suhteellisen määrän kääntymistä laskuun hidastetaan ja työtuntien määrä saataisiin nousuun.

On lähinnä ay-liikkeeltä ja vasemmistolta todellista ahneutta ohittaa kestävyysvaje ja kasvava velka. Nettovelan räjähtäminen tuplaksi ja kestävyysvajeen kasvu söisivät tulevien sukupolvien mahdollisuuksia elää Suomessa.

 

[SherwoodinHartsa]

Suokikkipoliitikkoni Jani Mäkelä ehti jo eilen antaa arvionsa Korkmanin kirjoituksesta.

Tässä kontekstissa hihityttää olan takaa eräiden suhteellisen oikeistolaisvirittyneidenkin tahojen näkemys, että Korkman olisi jonkinlainen profeetta.

Linkki: https://twitter.com/JaniMakelaFi/status/1752239744866545952

Mäkelä kuvittelee jo itseään kalifiksi kalifin paikalle... Tosiasiallisesti hän on puhdas juntti.

 

[Jymäkkä]

Suokikkipoliitikkoni Jani Mäkelä ehti jo eilen antaa arvionsa Korkmanin kirjoituksesta.

Tässä kontekstissa hihityttää olan takaa eräiden suhteellisen oikeistolaisvirittyneidenkin tahojen näkemys, että Korkman olisi jonkinlainen profeetta.

Linkki: https://twitter.com/JaniMakelaFi/status/1752239744866545952

Trumpismia puhtaimmillaan. Kun joku on eri mieltä jostain, tätä henkilöä pyritään solvaamaan/tekemään naurunalaiseksi. Tietenkään Jani ei mitään perusteluja esitä, mikä hihityttää tai missä Korkman nyt nimenomaisesti olisi täysin väärässä.

 

[SherwoodinHartsa]

Hallituksen näkökulmahan on se, että kun on 30 vuotta viivytelty ja neuvoteltu ilman tulosta, nyt on vain tehtävä päätökset ellei ay-liike ja vasemmisto suostu suunnilleen hallituksen esityksiin. Pienempää viilausta on tehtävissä ja jos työmarkkinaosapuolet pystyvät keskenään sopimaan, silloin suurempaakin.

Kuulostaako tylyltä? No, tylyä on ainakin se, että tällä hetkellä Suomen velka on luokkaa 160 mrd ja se kasvaa nettovelkana 12-13 mrd vuonna 2024. Jos merkittäviä tuloksia ei saada aikaan, nettovelka kasvaa yhä enemmän. Kahden hallituskauden aikana 2023-2031 Suomen velka olisi silloin luokkaa vajaat 300 mrd.

Kolme pointtia. Oikeistohallitus katsoo, että tämä kehitys 1) tulee pysäyttää karsimalla menoja ja saamalla sitä kautta kasvava trendi pienemmäksi. Samaan aikaan 2) tehdään valtion toimesta päätöksiä, joilla investoinnit lisääntyvät ja 3) työllisten määrän kääntymistä laskuun hidastetaan ja työtuntien määrä saataisiin nousuun.

Kannatta lukea YLE:n juttu, jossa ruoditaan myös tätä vientivetoista mallia. Samassa jutussa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kertoo olleensa kuultavana työryhmässäja sanoo, että ehdotuksia on koko ajan tuotu esille. Satonenhan koko ajan väittää, ettei mitään ehdotuksia ole kuulunut.

Mutta näyttää siltä, että Orpo on alkanut ajamaan autoritääristä mallia persujen kiihottamana. Tosin eikös Suomi ole demokratia johon autoritäärisyys istuu pirun huonosti.

 

[Jymäkkä]

Hallituksen näkökulmahan on se, että kun on 30 vuotta viivytelty ja neuvoteltu ilman tulosta, nyt on vain tehtävä päätökset ellei ay-liike ja vasemmisto suostu suunnilleen hallituksen esityksiin. Pienempää viilausta on tehtävissä ja jos työmarkkinaosapuolet pystyvät keskenään sopimaan, silloin suurempaakin.

Kuulostaako tylyltä? No, tylyä on ainakin se, että tällä hetkellä Suomen velka on luokkaa 160 mrd ja se kasvaa nettovelkana 12-13 mrd vuonna 2024. Jos merkittäviä tuloksia ei saada aikaan, nettovelka kasvaa yhä enemmän. Kahden hallituskauden aikana 2023-2031 Suomen velka olisi silloin luokkaa vajaat 300 mrd.

Kolme pointtia. Oikeistohallitus katsoo, että tämä kehitys 1) tulee pysäyttää karsimalla menoja ja saamalla sitäkin kautta nettovelan kasvavaa trendiä pienemmäksi. Samaan aikaan 2) tehdään valtion toimesta päätöksiä, joilla investoinnit lisääntyvät ja 3) työllisten suhteellisen määrän kääntymistä laskuun hidastetaan ja työtuntien määrä saataisiin nousuun.

No noilla hallituksen toimilla noita luettelemiasi asioita ei korjata kuitenkaan. Ne on ihan kärpäsen kakkaa noihin ongelmiin verrattuna. Sipiläkin sai toimia aikaiseksi, kun niitä vaadittiin, nyt ei edes yritetä, ja kaavailtujen toimien vaikutukset nollaavat ehkä tämän lakkorumban kulut. Vaikka hallituksen toimia kannattaa, itsekin kannatan suurelta osin, niin surkeaa toimintaa tässä asiassa en silti koe tarpeelliseksi puolustaa.

 

[Cobol]

No noilla hallituksen toimilla noita luettelemiasi asioita ei korjata kuitenkaan.

Siinä tapauksessa et lukenut tekstiäni. Kolme pointtia, joista kaksi viimeistä osuu erityisen hyvin. Itse asiassa niin hyvin, että samat löytyvät lähes sellaisenaan useiden talousasiantuntijoiden näkemyksistä.

Orpon hallituksella on myös virheellisiä näkemyksiä talouteen ja työllisyyteen nähden. Esimerkiksi se, minkä olen monta kertaa nostanut esille: onko järkevää vähentää hyvin pienituloisten ostovoimaa. Orpon hallitus pyrkii lisäämään investointeja ja lisäämään työtuntien määrää, joka ei ole juuri noussut.

 

[Jymäkkä]

Kannatta lukea YLE:n juttu, jossa ruoditaan myös tätä vientivetoista mallia. Samassa jutussa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kertoo olleensa kuultavana työryhmässäja sanoo, että ehdotuksia on koko ajan tuotu esille. Satonenhan koko ajan väittää, ettei mitään ehdotuksia ole kuulunut.

Satonen käyttää joka haastattelussa sen saman puheenparren: "Hallitus niin mielellään peruisi nämä, jos tulisi parempia ehdotuksia, mutta kun ei mitään tule. Olemme kyllä valmiita keskustelemaan, jos ehdotuksia tulee". Akava on koko ajan pyrkinyt neuvottelemaan ja tekemään ehdotuksia, mutta noita ei tosiaan noteerata mitenkään, sama virsi vain jatkuu. Ja tuo surkea teatteri uppoaa hedelmälliseen maaperään, montakohan kertaa tuota on täälläkin siteerattu. Toki asia ei silti näin yksioikoinen ole, ei SAK tavoittele kompromissia tai sellaisia esitä, he tavoittelevat esitysten ja uudistusten hautaamista. Eli AY- puoli on tässä eri tavoitteilla liikkeellä, totta kai hallituksen on silloin vaikea neuvotella myöskään. Siksi tuommoinen kriisitapaaminen nyt pitäisikin järjestää. Mitä vittua Orpo muuten tekee asian eteen. Tuntuu lymyilevän visusti Satosen selän takana.

 

[Cobol]

Kannatta lukea YLE:n juttu, jossa ruoditaan myös tätä vientivetoista mallia. Samassa jutussa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kertoo olleensa kuultavana työryhmässäja sanoo, että ehdotuksia on koko ajan tuotu esille. Satonenhan koko ajan väittää, ettei mitään ehdotuksia ole kuulunut.

Mutta näyttää siltä, että Orpo on alkanut ajamaan autoritääristä mallia persujen kiihottamana. Tosin eikös Suomi ole demokratia johon autoritäärisyys istuu pirun huonosti.

Itse olen ollut pitkälti Satosen varassa ja hänkin tiedottaa jonkin verran Kokoomuksen alustojen kautta. Mitä tulee autoritääriseen malliin, katson pikemminkin ay-liikkeen käyttäytyvän autoritäärisesti kuin hallituksen. Eduskunnalla ja hallituksella on erittäin vakavana tehtävänään kansan luottamuksella saada Suomen kestävyysvajetta ja velkaantumiskehitystä kuntoon.

IMF, Talouden arviointineuvosto ja monet muut ovat suurissa linjoissa samalla sivulla kuin hallitus. Monissa yksityiskohdissa on Orpoilla hiottavaa, kuten ilmastotoimissa, hiilinieluissa. En muista yhtään hallitusta, joka olisi saanut ko. tahoilta enemmän tukea toimilleen.

 

[Jymäkkä]

Siinä tapauksessa et lukenut tekstiäni. Kolme pointtia, joista kaksi viimeistä osuu erityisen hyvin. Itse asiassa niin hyvin, että samat löytyvät lähes sellaisenaan useiden talousasiantuntijoiden näkemyksistä.

Orpon hallituksella on myös virheellisiä näkemyksiä talouteen ja työllisyyteen nähden. Esimerkiksi se, minkä olen monta kertaa nostanut esille: onko järkevää vähentää hyvin pienituloisten ostovoimaa. Orpon hallitus pyrkii lisäämään investointeja ja lisäämään työtuntien määrää, joka ei ole juuri noussut.

Osuvat kyllä, mutta kasvattavatko hallituksen toimet merkittävästi investointeja ja työllisyyttä. Itse en usko noiden toimien olevan niin ratkaisevia näiden suhteen.