Oma käsitys on kyllä eutanasiaan liittyen muuttunut ja asian kompleksisuus on vain asian suhteen itselleni lisääntynyt. Se rajan asettaminen esimerkiksi muistisairaan vanhuksen osalta on älyttömän vaikeaa. Kuka sen päätöksen saa tehdä ja millä perusteilla. Kuinka huonokuntoinen ihmisen pitää olla? Onko palvelutalossa asuva muistisairas, joka kuitenkin innolla ja hymyillen osallistuu kaikkiin aktiviteetteihin, niin sairas, että sen sukulainen voi päättää lopetettavaksi, koska perintö. Lääkäri, koska säästöt? Mielestäni ei.
Onneksi tätä(kään) asiaa ei tarvitsisi hoitaa kerrasta täydelliseksi kaikki rajatapaukset huomioiden, vaan eutanasian laillistamisen voisi aloittaa ihan kognitiivisesti toimintakykyisen potilaan oman tahdon kunnioittamisesta.