Osakesijoittamisessa isoin ongelma koskien ehkä perus kansalaista joka ei hirveästi halua asioihin perehtyä on se, että rahaa sijoitetaan lähinnä silloin kun sitä on. Tämä taas johtaa siihen, että rahaa sijoitetaan eniten taloussyklin ollessa huipulla. Eli sijoitetaan silloin kun osakekurssit ovat huipulla.
Toki nyt maailma on sellaisessa murroksessa, että enää se historian dataan vertaaminen ei oikein toimi - eli se taloussyklin hahmottaminen vaikeutuu. Meille on aika vasta tullut tulevaisuus luoksemme, tekoäly tekee mediasisältöä ja robotit kulkee kadulla paketteja toimittaessa - vauhti tullee vaan kiihtymään.
Varsinkin nämä asiat huomioiden suomalaiset tulisi saada sijoittamaan yli syklien, eli tasaisesti kokoajan. Näin myös se sykliriski pienenee huomattavasti ja vaikka välillä ostaisit sieltä huippuhinnoilta, ei se niin merkitsisi kun pohjilla olisi se pohjahinnoilla ostettu omaisuus ja keskivertohinta olisi kohtalainen. Pitkän aikavälin menestys strategiat sijoittamisessa ovat lopulta varsin yksinkertaisia ja sellaisia jotka varmasti jokainen asiaa opiskeleva jossain vaiheessa ymmärtää.
Ei se indeksin voittaminen mikään valtava temppu ole ihmisille jotka haluavat asioihin perehtyä. Toki ETF:t tuovat hyvän vaihtoehdon niille jotka eivät halua sitä omaa työtä tehdä. Tietysti on syytä kysyä myös tarvitseeko sitä indeksiä voittaa vai riittäisikö vain se oman varallisuuden hyvä karttuminen ja vaurastuminen. Lopulta sijoittamisessa on kyse kuitenkin monesta muustakin asiasta kuin siitä absoluuttisesta tuloksesta vs. indeksi. Osakesäästäminen antaa loistavan mahdollisuuden opetella talouden toimintaa ja myös itselle erinomaisen kannustimen miettiä sitä arjen ylikulutusta ja joskos sitä rahaa voisi ylikulutuksen sijaan laittaa vaikkapa säästöön jotta joskus tulevaisuudessa olisi vähän helpompaa.
Ainakin itselleni se mielekkään harrastuksen löytyminen joka kehittää minua yksilönä ja myös ammattilaisena on ollut se ykkösasia. Olen nauttinut myös siitä, että olen vähentänyt omaa ylimääräistä kulutustani varsin reilusti eikä esimerkiksi auton hankkiminen käy edes mielessä kun sillä rahalla tekee mieluummin jotain hyödyllisempää.
Toki myös ne elämän realiteetit painaa vaakakupissa. Oma tavoite eläkeikä taitaa olla 69 vuotta ja 10 kuukautta. Haluaisin mahdollistaa itselleni höllentämisen ennen tuota ja oma luottamus meidän eläkejärjestelmään on auttamatta varsin heikko. Vielä kun ottaa huomioon, että oma puoliso on sen 6 vuotta nuorempi, niin jos haluan jättää meille mahdollisuuden yhteisiin terveisiin eläkevuosiin - niin omia säästöjä vaan on lähes pakko olla. Jos ne yhteiset vuodet tulisi silloin kun puolisollani on laskennallinen eläkeikä, niin itse huitelisin siellä 76+ vuotiaana ja mielestäni ihan aiheellista kysyä olisiko minusta silloin enää eläkekaveriksi muuten kuin vaipanvaihtoa pyytävänä seniilinä seppona.
Suurin harmitukseni sijoittamisessa on se, että aloitin aika myöhään. Tai aloitin kyllä heti intin jälkeen, mutta en tehnyt systemaattisesti ja rälläsin ne neljässä vuodessa säästämäni rahat alettuani opiskelemaan - olisinpa mieluummin mennyt töihin nuo rahat olisivat nyt oikeastaan vähintään sen 3-4 kertaistuneet osingot mukaan laskettuna.
Mielestäni on hyvin ihanaa, että valtio yrittää mahdollistaa mahdollisimman monelle sen mitä itse tästä harrastuksesta saan tai toivon saavani. Toki järjestelmää voi kritisoida syystäkin, mutta ehkä ne asiat muuttuvat palanen kerrallaan ja nyt tehtyjen hyvien muutoksien lisäksi seuraavia hyviä muutoksia voidaan sitten tehdä taas lähitulevaisuudessa. Askel askeleelta hyvät muutokset usein toteutuvat.
yle.fi
www.is.fi