Petteri Orpon hallitus

[Tadu]

Tästä on tulossa huonoin hallitus ikinä. Pelkkiä huonoja päätöksiä. En edes tiedä mistä aloittaa perkaamista.

Kerrotko esimerkiksi miten rahan lisääminen peruskouluun on huono asia? Ihan mielenkiinnosta. Onhan tuolla toki monta surkeaakin päätöstä ja linjausta.

 

[Normandia]

Kerrotko esimerkiksi miten rahan lisääminen peruskouluun on huono asia?

Tämähän on täyttä shaissea. Kauniit puheet toki uppoo moneen. Toivottavasti nuo leikkaukset eivät mene läpi.

Hänen mukaansa kokoomus puhui vielä kauniisti koulutuksen tärkeästä merkityksestä yhteiskunnassa. Ensi vuoden valtion budjettiin on kuitenkin luvassa leikkauksia, kun OKM:n valtionavustusten tasoa vähennetään ja kuntien valtionosuuksiin kohdistetaan indeksijarru.

– Orpon hallitus antaa illuusion siitä, kuinka he antavat merkittäviä rahallisia panoksia perusopetukseen. Perusopetukseen panostaminen on erittäin tärkeää. Samalla herää kuitenkin pelko kokonaisvaikutuksista, jos hallitus toisella kädellä antaa rahaa ja toisella ottaa pois.

Pelko heräsi: hallitus antaa yhdellä kädellä rahaa ja ottaa toisella pois

SDP:n kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen on huolissaan OKM:n valtionavustuksista leikkaamisen ja kuntien valtionosuuksien indeksijarrun vaikutuksista perusopetukseen. Hänen mukaansa Orpon hallituksen yhteisvaikutusten arviointi on myös kokonaisuudessaan ollut...

demokraatti.fi

 

[Tadu]

Tämähän on täyttä shaissea. Kauniit puheet toki uppoo moneen. Toivottavasti nuo leikkaukset eivät mene läpi.

Hänen mukaansa kokoomus puhui vielä kauniisti koulutuksen tärkeästä merkityksestä yhteiskunnassa. Ensi vuoden valtion budjettiin on kuitenkin luvassa leikkauksia, kun OKM:n valtionavustusten tasoa vähennetään ja kuntien valtionosuuksiin kohdistetaan indeksijarru.

– Orpon hallitus antaa illuusion siitä, kuinka he antavat merkittäviä rahallisia panoksia perusopetukseen. Perusopetukseen panostaminen on erittäin tärkeää. Samalla herää kuitenkin pelko kokonaisvaikutuksista, jos hallitus toisella kädellä antaa rahaa ja toisella ottaa pois.

Pelko heräsi: hallitus antaa yhdellä kädellä rahaa ja ottaa toisella pois

SDP:n kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen on huolissaan OKM:n valtionavustuksista leikkaamisen ja kuntien valtionosuuksien indeksijarrun vaikutuksista perusopetukseen. Hänen mukaansa Orpon hallituksen yhteisvaikutusten arviointi on myös kokonaisuudessaan ollut...

demokraatti.fi

Onko muuta lähdettä kuin Demokraatin mielipidekirjoitus?

 

[Petri1981]

Onko muuta lähdettä kuin Demokraatin mielipidekirjoitus?

Onhan se nyt objektiivinen ja puolueeton lähde.

 

[Normandia]

Onko muuta lähdettä kuin Demokraatin mielipidekirjoitus?

Sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Haataisen mielipide ei ole pätevä vai. Onko heittää parempaa?

OAJ on kanssa huolissaan näistä mahdollisista indeksin jäädytyksistä.

Blogiartikkelit

www.oaj.fi

 

[Tadu]

Sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Haataisen mielipide ei ole pätevä vai. Onko heittää parempaa?

OAJ on kanssa huolissaan näistä mahdollisista indeksin jäädytyksistä.

Blogiartikkelit

www.oaj.fi

No ei riitä kun kyse on oppositiopoliitikosta eikä näy mitään lukuja tai laskelmia missään.

Yleisesti koulutuksesta leikataan, mutta peruskoulutukseen lisätään rahoja 200 miljoonaa. Jos peruskoulutus jää tappiolle, niin varmaan demareille olisi helppo tällainen laskutoimitus esittää.

Tuossa OAJ:n artikkelissakaan ei ollut mitään mikä kumoaisi tuon, että peruskoulutukseen lisätään rahaa.

 

[Lynx_j]

No ei riitä kun kyse on oppositiopoliitikosta eikä näy mitään lukuja tai laskelmia missään.

Yleisesti koulutuksesta leikataan, mutta peruskoulutukseen lisätään rahoja 200 miljoonaa. Jos peruskoulutus jää tappiolle, niin varmaan demareille olisi helppo tällainen laskutoimitus esittää.

Tuossa OAJ:n artikkelissakaan ei ollut mitään mikä kumoaisi tuon, että peruskoulutukseen lisätään rahaa.

Tämän 200 miljoonan euron lisäämistä oli edellisen hallituskauden aikana vaatimassa mm. vasemmiston Li Andersson.

Li Andersson vaatii: 200 miljoonaa euroa lisää rahaa kouluille ensi hallituskaudella

lltalehden haastattelussa opetusministeri Li Andersson (vas) vaatii lisää rahaa kouluille ja kertoo miksi paljon parjattu inkluusio ei toimi.

www.iltalehti.fi

Sitä emme vielä tiedä kuinka lisätty rahamäärä sitten heijastuu opetukseen arjessa, mutta on näitä ideoita ja ratkaisuehdotuksia tullut muualtakin, kuin nykyiseltä hallitukselta.

Toisaalta, kun koko rahoitusta tarkastellaan, niin todellisuudessa koulutuksesta leikataan. Mutta kuulostaahaan 200 M€ lisättyä rahaa perusopetukseen lähtökohtaisesti hyvältä. Usein unohtuu vain sekin, että tuo summa on koko hallituskauden aikana lisättävä panostus.

Hallitusohjelma | Koulutuksesta leikataan

Hallitus aikoo muun muassa leikata korkeakoulujen valtionrahoitusta.

www.hs.fi

Ja en ole lisäystä vastaan, omasta henkilökohtaisesta näkökulmastani opetukseen pitääkin satsata.

Edit: Ennen kuin tänne rientää joku kommentoimaan Anderssonia tai edellistä hallitusta siitä, ettei mitään tehty kun oltiin hallituksessa, niin edellisen hallituksen koulutuksen budjetointia voi katsoa vaikka täältä:

Koulutuksen rahoitus lopuilleen kääntyvällä hallituskaudella - Sivista

Marinin hallituksen kausi on kääntymässä lopuilleen. Huhtikuun alussa on määrä käydä kehysneuvottelut ja sen jälkeen laatia syksyksi hallituksen viimeinen valtion budjetti vuodelle 2023. Tarkastelen tässä eri koulutusmuotojen päämomenttien muutoksia Marinin hallituksen talousarvioissa. Muutokset...

www.sivista.fi

 

[Tadu]

Tämän 200 miljoonan euron lisäämistä oli edellisen hallituskauden aikana vaatimassa mm. vasemmiston Li Andersson.

Joka toinen hallitus lisää muutaman prosentin menoja joka suuntaan ja joka toinen taasen karsii muutamalla prosentilla. Lopputulos on se, että menot pysyvät samalla tasolla nyt ja jatkossakin.

Ellei ihmeitä tapahdu niin luotonantajia alkaa jatkossa kiinnostamaan Suomen korkeat menot. Siinä vaiheessa sitten ulkopuoliset tahot tulevatkin kertomaan meille miten pitää toimia. Eiköhän eläkkeistäkin leikata silloin kun oma sukupolveni on eläkkeelle pääsemässä - jos hengissä enää olemme.

On valitettava ideologinen yhteinen valinta oikeistolla ja vasemmistolla, että eläkeläisille annetaan aina lisää eikä koskaan leikata. Niin ja yritystuista ei leikata koskaan, on meillä oikeisto- tai vasemmistohallitus. Siinä on kaksi pyhää lehmää.

Sotesta leikataan, mutta sitä eivät persut ja Kokoomus uskaltaneet ääneen sanoa ennen vaaleja. Raukkamaista kyllä. Sotesta ja eläkkeistä ne tarvittavat leikkaukset olisivatkin otettavissa. Ja kyllä se kirpaisisi monia.

 

[Normandia]

EK:n alaisessa Sivistassakin koulutusleikkauksia vastustetaan. Alan järjestöt ovat esittäneet, että täysimääräisistä rahoitusleikkauksista vapaan sivistyön osalta pitäisi luopua budjettiriihessä. Toivottavasti järki voittaa ja koulutus ei nyt liikaa kärsi.

Hallitus tulee leikkaamaan vapaasta sivistystyöstä lähes 25 miljoonaa euroa vuosittain. Leikkaukset heikentävät suomalaisten toimintakykyä kriisikeskeisellä aikakaudelle. Lisäksi ne kaventavat kaikenikäisten oppimisen mahdollisuuksia. Hallituksen koulutusleikkaukset iskevät erityisesti pieniin paikkakuntiin, joissa harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia on jo ennestään vähemmän kuin isoissa kaupungeissa. Tämä lisää syrjäytymistä ja kiihdyttää entisestään alueiden ja eri puolilla Suomea asuvien eriarvoistumista.

Esimerkiksi kesäyliopistoilla ja opintokeskuksilla supistettava määräraha tarkoittaa suhteessa noin 40 % leikkausta valtionosuudesta. Tarjontaa joudutaan rajusti supistamaan ja paikoitellen irtisanomaan tai lomauttamaan henkilöstöä.

Oppilaitosten, henkilöstön ja oppijoiden kohtalo onkin nyt hallituksen käsissä. Vapaan sivistystyön leikkaukset ovat monilta osin kohtuuttomat. Hallituksen tulisi budjettiriihessä vielä harkita uudestaan, voitaisiinko täysimääräisistä rahoitusleikkauksista vapaan sivistystyön osalta luopua, kuten alan järjestöt ovat esittäneet. Tämä olisi koko Suomen etu.

Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä useassa lehdessä.

Jussi-Pekka Rode
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, Sivista

Koulutusleikkaukset lisäävät alueiden eriarvoistumista - Sivista

Hallitus tulee leikkaamaan vapaasta sivistystyöstä lähes 25 miljoonaa euroa vuosittain. Leikkaukset heikentävät suomalaisten toimintakykyä kriisikeskeisellä aikakaudelle. Lisäksi ne kaventavat kaikenikäisten oppimisen mahdollisuuksia. Hallituksen koulutusleikkaukset iskevät erityisesti pieniin...

www.sivista.fi

 

[Erkka Lapanen]

Eläinlääkäriliiton vuoro vaatia eläinrääkkäyksen kieltämistä. Harmi vain ettei meidän konservapopulistihallitus tähän tule puuttumaan. Ihmisen oikeus tuhota luontoa ja rääkätä eläimiä on horjumaton. Jumalan kuva ja silleen.

Suomen Eläinlääkäriliiton kanta turkkien vuoksi kasvatettavien eläinten pidosta - Suomen Eläinlääkäriliitto

www.sell.fi

 

[Wiljami]

Eläinlääkäriliiton vuoro vaatia eläinrääkkäyksen kieltämistä. Harmi vain ettei meidän konservapopulistihallitus tähän tule puuttumaan. Ihmisen oikeus tuhota luontoa ja rääkätä eläimiä on horjumaton. Jumalan kuva ja silleen.

Suomen Eläinlääkäriliiton kanta turkkien vuoksi kasvatettavien eläinten pidosta - Suomen Eläinlääkäriliitto

www.sell.fi

Tuo on kyllä hämmentävin fiksaatio hallituksilla pohjasta riippumatta kun pelkkien tukien varassa lähinnä diktatuurien hyväosaisille tuottavaa täydellisen epäeettistä ja jatkuvan zoonoosiriskin omaavaa alaa on vaan pakko tukea kaikkien paitsi tuennostajien haitaksi.

 

[hooceebruins]

Muistaakseni vielä loppukesästä Petteri lupasi kattavia arviointeja näistä leikkauksista, että ne eivät kohdistuisi kohtuuttomassa määrin tietyille ryhmille. Mitäpä niitä tekemään, eikä Purra ole vieläkään vastannut Anderssonin tekemään kirjalliseen kysymykseen leikkausten vaikutuksesta lapsiperheiden köyhyyteen. Toki tänään tuli siitäkin karuja arvioita julki, mutta kyllähän se Riikan työhön kuuluisi vastata niihin kysymyksiin noin kolmessa viikossa. Nyt vastaus on jo parisen kuukautta myöhässä.

60% kansasta ei oikein enää tykkää.

Sosiaaliturva | Perustuslakivaliokunta hajosi äänestyksessä – oppositiosta vaadittiin leikkauksien kokonaisarviota

Osa oppositioedustajista vaati, että valiokunta olisi käsitellyt työttömyysturvan, asumistuen ja sosiaaliturvaindeksien leikkausesitykset yhdessä ja pyytänyt niistä vielä kokonaisarviota ministeriöltä.

www.hs.fi

 

[Noppa10]

Muistaakseni vielä loppukesästä Petteri lupasi kattavia arviointeja näistä leikkauksista, että ne eivät kohdistuisi kohtuuttomassa määrin tietyille ryhmille. Mitäpä niitä tekemään, eikä Purra ole vieläkään vastannut Anderssonin tekemään kirjalliseen kysymykseen leikkausten vaikutuksesta lapsiperheiden köyhyyteen. Toki tänään tuli siitäkin karuja arvioita julki, mutta kyllähän se Riikan työhön kuuluisi vastata niihin kysymyksiin noin kolmessa viikossa. Nyt vastaus on jo parisen kuukautta myöhässä.

Riikkahan on oppinut nopeasti talon tavoille. Eipä niihin edeltäjänsäkään vaivautunut vastaamaan ajallaan, joten ihan loogista jatkumoahan tämä on.

Kyllä ne leikkaukset varmasti vaikuttavat kaikkiin, myös niihin köyhiin lapsiperheisiin. Ne nyt vaan on pakko tehdä jollakin lailla, että meillä edes tulevaisuudessa olisi varaa auttaa niitä köyhiä lapsiperheitä. Viime vuonna "rahaa oli", nyt sitä ei ole.

 

[Cobol]

Muistaakseni vielä loppukesästä Petteri lupasi kattavia arviointeja näistä leikkauksista, että ne eivät kohdistuisi kohtuuttomassa määrin tietyille ryhmille.

Nehän tehtiin ja leikkauksiin on tehty arviointien pohjalta muutoksia. Pointti on siinä, ovatko leikkaukset yhdessä joidenkin ryhmien osalta kohtuuttomia. Tästä arvioinnista löytyy mm. budjettipäällikön näkemys. Sen mukaan kohtuuttomia kokonaisvaikutuksia ei saa tulla. Samaan suuntaan taisi Orpokin jutella jossain vaiheessa.

Onko näin käynyt, oppositio varmaan kykenee tuottamaan tarkat faktat. Itseäni kiinnostaisi kokonaisvaikutus, jossa on huomioitu kaikki tekijät. Siis myös verotus, toimeentulotuki jne. Arvaus on, että joillakin ryhmille tulee osumaa kohtuullisen paljon.

Mitäpä niitä tekemään, eikä Purra ole vieläkään vastannut Anderssonin tekemään kirjalliseen kysymykseen leikkausten vaikutuksesta lapsiperheiden köyhyyteen. Toki tänään tuli siitäkin karuja arvioita julki, mutta kyllähän se Riikan työhön kuuluisi vastata niihin kysymyksiin noin kolmessa viikossa. Nyt vastaus on jo parisen kuukautta myöhässä.

Lapsiperheköyhyys tuskin kasvaa yhtä paljon kuin M-hallituksen aikana. Orpon hallituksella ei ole mittavaa elvytysrahaa M-hallituksen tapaan käytössä, joten kasvua kyllä tulee. Keskeisiä syitä on erityisesti ulkomaalaisille/ulkomaalaistaustaisille lapsiperheille töiden ja palveluiden muutokset. Ne iskevät mm. kuljetuksiin ja vähentävät tuntimääriä.

Tästä päästään eteenpäin viimeistään 2014 lopulla kun ohut taantuma on ohi. Pelotteluun mittavasta lamasta mm. rakentamisen pysähtymisenä ei kannata uskoa ainakaan nykytiedoilla.

 

[Cobol]

Sinänsä etujen nostoa tulee korjata. Yllätyin, että pääomatuloja ei syynätä lainkaan ansiosidonnaista ja muuta työttömyysturvaa nostaessa ja nollatuntisopimuksella voi kikkailla alla kuvatulla tavalla. Orpon hallitus pyrkii aivan oikein suitsimaan tällaista myös asumistuen nostamisessa omistusasuntoon.

Kun Petri lomautettiin töistä, hän keksi keinon hankkia ”ilmaista rahaa” – ”Pystyn tekemään asioita, joista monet eivät osaa edes haaveilla”

Petri, 46, on nostanut tuhansia euroja työttömyyskorvausta, vaikka tulisi toimeen ilmankin. Hän pitää tukijärjestelmää ongelmallisena, mutta ei aio lopettaa sen hyödyntämistä.

www.is.fi

 

[hooceebruins]

Nehän tehtiin ja leikkauksiin on tehty arviointien pohjalta muutoksia. Pointti on siinä, ovatko leikkaukset yhdessä joidenkin ryhmien osalta kohtuuttomia. Tästä arvioinnista löytyy mm. budjettipäällikön näkemys. Sen mukaan kohtuuttomia kokonaisvaikutuksia ei saa tulla. Samaan suuntaan taisi Orpokin jutella jossain vaiheessa.

Onko näin käynyt, oppositio varmaan kykenee tuottamaan tarkat faktat. Itseäni kiinnostaisi kokonaisvaikutus, jossa on huomioitu kaikki tekijät. Siis myös verotus, toimeentulotuki jne. Arvaus on, että joillakin ryhmille tulee osumaa kohtuullisen paljon.

Orpolta muistan vain sen, että hän toivoi, että leikkaukset eivät kohdistu kohtuuttomasti esim. yksinhuoltajiin. Joka tapauksessa minusta ihan järkikin sanoo, että jos kerran tuon HS:n uutisenkin mukaan osa lausunnoista on kiinnittänyt huomiota yhteisvaikutusten puutteeseen, niin eikö nämä nyt sitten kannattaisi tehdä kunnolla?

Lapsiperheköyhyys tuskin kasvaa yhtä paljon kuin M-hallituksen aikana. Orpon hallituksella ei ole mittavaa elvytysrahaa M-hallituksen tapaan käytössä, joten kasvua kyllä tulee. Keskeisiä syitä on erityisesti ulkomaalaisille/ulkomaalaistaustaisille lapsiperheille töiden ja palveluiden muutokset. Ne iskevät mm. kuljetuksiin ja vähentävät tuntimääriä.

No Soste on arvioinut tällaista.

Raa’at luvut julki: Suomessa on leikkausten takia kohta jo yli 800 000 pienituloista

Sosiaali ja terveys -yhdistys on arvioinut julkaisemissaan laskelmissa sitä, miten ensi vuodelle kaavaillut sosiaaliturvan muutokset vaikuttavat toimeentuloon.

www.is.fi

 

[Boogey]

Sinänsä etujen nostoa tulee korjata. Yllätyin, että pääomatuloja ei syynätä lainkaan ansiosidonnaista ja muuta työttömyysturvaa nostaessa ja nollatuntisopimuksella voi kikkailla alla kuvatulla tavalla. Orpon hallitus pyrkii aivan oikein suitsimaan tällaista myös asumistuen nostamisessa omistusasuntoon.

Kun Petri lomautettiin töistä, hän keksi keinon hankkia ”ilmaista rahaa” – ”Pystyn tekemään asioita, joista monet eivät osaa edes haaveilla”

Petri, 46, on nostanut tuhansia euroja työttömyyskorvausta, vaikka tulisi toimeen ilmankin. Hän pitää tukijärjestelmää ongelmallisena, mutta ei aio lopettaa sen hyödyntämistä.

www.is.fi

Tämä oli mainio esimerkki! Tässä nimittäin yhdistyy tukien ja pääomatulojen kanssa kikkailu molemmat. Jälkimmäistä yleisesti pidetään paljon hyväksyttävämpänä, ellei jopa fiksuna, kun taas ensimmäistä erittäin ongelmallisena. Toki ymmärrettävistä syistä koska toinen on tuloa ja toinen tukea. Pohjimmiltaan on kyse kuitenkin porsaanrei'istä joita tulisi tilkitä läpi linjan.

 

[Cobol]

Orpolta muistan vain sen, että hän toivoi, että leikkaukset eivät kohdistu kohtuuttomasti esim. yksinhuoltajiin. Joka tapauksessa minusta ihan järkikin sanoo, että jos kerran tuon HS:n uutisenkin mukaan osa lausunnoista on kiinnittänyt huomiota yhteisvaikutusten puutteeseen, niin eikö nämä nyt sitten kannattaisi tehdä kunnolla?

No Soste on arvioinut tällaista.

Kyllä se yhteisvaikutus tulisi julkistaa. Arvio on tehty ainakin valtiovarainministeriössä. Karkeasti vvm lähtee siitä, että leikkausten vaikutus on:

a) osa tekee töitä/lisää töitä säilyttääkseen elintasonsa = työllisten määrä nousee/työtuntien määrä nousee.
b) osa saa lisää tukea/tukea erilaisesta perusturvasta (mm. toimeentulotuki).
c) osalla käytettävissä olevat tulot pienevät edellisistä riippumatta.

Jonkin verran hallituspuolueiden sisältä on kuulunut, että menkää töihin. Asia ei kuitenkaan todellisuudessa ole näin yksinkertainen, minkä ko. ohjeen esittäneet toki tietävät.

Tämä oli mainio esimerkki! Tässä nimittäin yhdistyy tukien ja pääomatulojen kanssa kikkailu molemmat. Jälkimmäistä yleisesti pidetään paljon hyväksyttävämpänä, ellei jopa fiksuna, kun taas ensimmäistä erittäin ongelmallisena. Toki ymmärrettävistä syistä koska toinen on tuloa ja toinen tukea. Pohjimmiltaan on kyse kuitenkin porsaanrei'istä joita tulisi tilkitä läpi linjan.

Totta. Pääomatuloilla kikkailu on käsittääkseni hyväksyttävämpää ns. kansan mielestä, koska verotusta pidetään Suomessa korkeana. Kyllä näihin tiettyjen ammattiryhmien pääomatulokikkailuun sekä tiettyjen tahojen pääomatulon porsaanreikiin tulisi puuttua. Muutama tunnettu somepersoona toi näistä yhden osan esille.

Sitä tuskin katsotaan hyvällä, että henkilö nostaa samalla ison määrän pääomatuloja kun saa työttömyyskorvausta. Lain mukaan TE-toimisto/muu viranomainen ei saa tietoa henkilön pääomatuloista. Verottaja toki saa kaikista tuloista.

Riittänee siis, että nostaa työttömyyskorvausta samaan aikaan kun esimerkiksi 80 000 pääomatuloja kunhan maksaa kaikista verot.

 

[Styge]

Kyllä se yhteisvaikutus tulisi julkistaa. Arvio on tehty ainakin valtiovarainministeriössä. Karkeasti vvm lähtee siitä, että leikkausten vaikutus on:

a) osa tekee töitä/lisää töitä säilyttääkseen elintasonsa = työllisten määrä nousee/työtuntien määrä nousee.
b) osa saa lisää tukea/tukea erilaisesta perusturvasta (mm. toimeentulotuki).
c) osalla käytettävissä olevat tulot pienevät edellisistä riippumatta.

Jonkin verran hallituspuolueiden sisältä on kuulunut, että menkää töihin. Asia ei kuitenkaan todellisuudessa ole näin yksinkertainen, minkä ko. ohjeen esittäneet toki tietävät.



Totta. Pääomatuloilla kikkailu on käsittääkseni hyväksyttävämpää ns. kansan mielestä, koska verotusta pidetään Suomessa korkeana. Kyllä näihin tiettyjen ammattiryhmien pääomatulokikkailuun sekä tiettyjen tahojen pääomatulon porsaanreikiin tulisi puuttua. Muutama tunnettu somepersoona toi näistä yhden osan esille.

Sitä tuskin katsotaan hyvällä, että henkilö nostaa samalla ison määrän pääomatuloja kun saa työttömyyskorvausta. Lain mukaan TE-toimisto/muu viranomainen ei saa tietoa henkilön pääomatuloista. Verottaja toki saa kaikista tuloista.

Riittänee siis, että nostaa työttömyyskorvausta samaan aikaan kun esimerkiksi 80 000 pääomatuloja kunhan maksaa kaikista verot.

Ja jos oikein köyhää haluaa esittää verottajan silmissä, sitä siirtää sijoitukset Nordnetinkin mainostamaan sijoitusvakuutukseen. Ne varat on silloin vakuutusyhtiön taseessa.

 

[Vaughan]

Sinänsä etujen nostoa tulee korjata. Yllätyin, että pääomatuloja ei syynätä lainkaan ansiosidonnaista ja muuta työttömyysturvaa nostaessa ja nollatuntisopimuksella voi kikkailla alla kuvatulla tavalla. Orpon hallitus pyrkii aivan oikein suitsimaan tällaista myös asumistuen nostamisessa omistusasuntoon.

Kun Petri lomautettiin töistä, hän keksi keinon hankkia ”ilmaista rahaa” – ”Pystyn tekemään asioita, joista monet eivät osaa edes haaveilla”

Petri, 46, on nostanut tuhansia euroja työttömyyskorvausta, vaikka tulisi toimeen ilmankin. Hän pitää tukijärjestelmää ongelmallisena, mutta ei aio lopettaa sen hyödyntämistä.

www.is.fi

Näin se tosiaan menee, eikä muutoksia ole suunnitteilla itse periaatteeseen - joskin maksimikeston lyhentäminen iskee myös tähän kikkailuun.

Ansiosidonnaisen logiikka on erilainen kuin monessa muussa sosiaaliturvan elementissä. Se on hieman kuin vakuutuksessa (joo, tiedän, että se on aika kaukana ihan tavallisesta vakuutuksesta, mutta kuitenkin...). Korvaus maksetaan, jos ehdot täyttyvät (eli on työtön työnhakija lain mukaisella tavalla): Rahaa voi saada vaikka olisi säästöjä, osaketuloja, vuokratuloja, vakuutuskorvauksia, metsätuloja - kunhan ne eivät ole työtuloja. Työtulot maksetaan sovitellun päivärahan mukaan. Samoin sivutoimisen yrittäjän tulot sovitellaan. Olisi aika iso muutos nykyjärjestelmään, jos noihin lähdetään puuttumaan...

Käytännössä enemmistöllä suuria pääomatuloja saavilla lienee jonkinlainen yhtiö tulojen ja menojen järkevään hallintaan, ja tällainen yhtiö katsotaan lähes varmasti päätoimiseksi, vaikka se ei vaatisikaan päivittäistä yrittäjätyötä, ja silloin ansiosidonnaista ei saa.

Työmarkkinatuessa sen sijaan oli aikanaan "tarveharkinta", jonka suurin merkitys oli siinä, että hyvätuloinen puoliso saattoi estää työmarkkinatuen maksun, mutta Kataisen hallitus poisti tarveharkinnan...

Nollatuntisopimuksilla kikkaileminen on mielestäni tässä yhteydessä lähes merkityksetöntä, koska saman vaikutuksen saa hakemalla paikkoja, joita ei saa. Työttömyysturvaa ei siis saa, jos ei ole "työnhakija", ja kai tuossa ajatellaan, että nollatuntisopimuksella osoittaa olevansa "työnhakija", vaikka oikeasti ei halua nollatuntisopimusta enempää. Työkkärillä on kuitenkin aika vähän keinoja testata tosielämän työhalukkuutta - ei siihen nollatuntisopimusta tarvitse "suojaksi"...

Työttömyysturvaa saadakseen nollatuntisopimuksen rinnalla pitää aina "olla valmis vastaanottamaan kokoaikasta työtä", joten se ei kuitenkaan "suojaa" velvoittavilta työtarjouksilta tai koulutustarjouksilta. Helpoin tapa estää tällainen kikkailu, olisi osoittaa johonkin velvoittavaan palveluun, jossa pitää olla läsnä n. klo 9-16 joka päivä (nollatuntisopimus ei sitä estä). Suurin osa niistä työnhakijoista, jotka pystyvät elättämään itsensä jollain muulla tavalla, yleensä katkaisevat työnhakunsa siinä vaiheessa, kun tällainen velvoittava tarjous napsahtaa.

Yksinkertaisin tapa hallitukselle puuttua mainittuun kikkailuun olisi lisätä julkisen sektorin työllistämistukipaikkojen määrärahoja (koska vain julkisen sektorin työllistämistukipaikkoihin voidaan käytännössä määrätä niin, että paikan saaminen on varmaa). Luulen että porvarihallitus ei kuitenkaan ihan helposti lisää "tempputyöllistämistä julkiselle" - vaikka sillä on ihan tietoinen positiivinen oheisvaikutus...

Toinen keino voisi olla, että isot tulot tai varallisuus rinnastettaisiin "omassa työssä työllistymiseen" (mihin jutussa haastateltu TE-toimiston edustaja viittaisikin), vaikka ei olisikaan virallisesti yritystä taustalla. Mutta en usko, että edes kokoomus on valmis sellaiseen uudistukseen, joka iskisi erityisesti hyväosaisiin ansiosidonnaisella oleviin. Eiköhän monella tilapäisesti "between jobs" espoolaisella ekonomilla/insinöörillä ole osaketuloja, pari sijoitusasuntoa, peritty metsätila tms. Heidän etuihinsa koskeminen saattaisi näkyä kannatuksessa. Ja jos taas tulorajat vedettäisiin kovin ylös, ei se koskisi enää juuri ketään...

 

[Boogey]

Palkat | Korkeakoulutettujen palkat laahaavat: ”Kilpailukykyä on haettu liikaa palkkojen kautta”

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin mukaan kilpailukykyä on Suomessa haettu liikaa palkkojen kautta.

www.hs.fi

Hesarissa hyvä juttu palkkaneuvotteluihin liittyen. Muutama nosto:

”Olemme Suomessa niin kuin köyhän talon porsas. Kun pitäisi tonkia maata, niin aina on kärsä kipeä tai maa on jäässä. Aina on huonosti asiat.”

Niin totta. Aina on heikot ajat päällä, tai tulossa. Kikymantraa kun tarpeeksi hokee siitä tulee kahlitseva totuus myös silloin kun suhteellinen kilpailukyky verrokkeihin on parantunut. Näin on myös käynyt, mutta kikypuheet toistuvat.

Löfgren pelkää, että vaikka lyhyellä aikavälillä yritykset hyötyvät alhaisista palkoista, pitkällä aikavälillä siitä on haittaa. Etenkin, kun Suomessa on korkea verotus.

”Mitä järkeä on ponnistella enemmän, kun palkat eivät nouse ja verotus on korkea? Miksi ihminen tavoittelisi parempaa työtä tai parempaa palkkaa tai parempaa työuraa, kun siitä ei pääse hyötymään?”

Suomen houkuttelevuuden kannalta tarvittavaan maahanmuuttoon liittyen otamme takapakkia samalla kun kuilu verrokkimaiden palkkatasoihin jää jälkeen ja verotus kuitenkin pysyy korkealla.

Vientilukittu palkkamalli ei myöskään suoranaisesti tätä tilannetta helpota, sitä voisi paremminkin ajoittaa tilanteessa joissa meidän vienti lepää leveämmillä harteilla.

Palola arvelee, että erityisesti sosiaali- ja terveysalalla ulkomaille töihin lähteminen paremman palkan ja parempien työolojen perässä saattaa olla kasvava ilmiö.

”Nykynuoret ovat aivan erilaisia ihmisiä kuin aiemmat sukupolvet, he ovat kansainvälisempiä, kielitaitoisempia ja valmiimpia lähtemään. Globaalit työmarkkinat ovat lähempänä heitä.”

Tämä on realistinen riski, ja käynyt mielessä omallakin kohdalla. Perheellisenä työpaikka ulkomailla on aika ison kynnyksen takana, ja tuskin tapahtuu ainakaan lasten ollessa vielä peruskouluikäisiä. Ilman lapsia en usko, että suomessa töitä tekisin. Palkka/verotus tosin on kuviossa vain pieni osa-kokonaisuus ja enemmän vaikuttaa muut tekijät (pimeys, kulttuurillinen konservatismi jne).

 

[Boogey]

Lisätään vielä ylläolevaan, että palkkakysymys linkittyy aivan olennaisesti osaajien saatavuuteen ja sitä kautta suomeen saataviin investointeihin.

Lyhyellä tähtäimellä palkkakustannuskilpailukyvyllä voidaan saavuttaa etua, mutta pitkällä tähtäimellä vaikutus kääntynee negatiiviseksi investointien vuoksi. Korkea verotus kyllä muistetaan mainita esteenä, mutta mikäli suomen suht yksipuolista elinkeinorakennetta voitaisiin monipuolistaa vaatii se osaajia. Jotta niitä uusia pikkunokioita, johon jutussakin viitataan, pääsee syntymään.

 

[Tadu]

Palkat | Korkeakoulutettujen palkat laahaavat: ”Kilpailukykyä on haettu liikaa palkkojen kautta”

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin mukaan kilpailukykyä on Suomessa haettu liikaa palkkojen kautta.

www.hs.fi

Hesarissa hyvä juttu palkkaneuvotteluihin liittyen. Muutama nosto:



Niin totta. Aina on heikot ajat päällä, tai tulossa. Kikymantraa kun tarpeeksi hokee siitä tulee kahlitseva totuus myös silloin kun suhteellinen kilpailukyky verrokkeihin on parantunut. Näin on myös käynyt, mutta kikypuheet toistuvat.



Suomen houkuttelevuuden kannalta tarvittavaan maahanmuuttoon liittyen otamme takapakkia samalla kun kuilu verrokkimaiden palkkatasoihin jää jälkeen ja verotus kuitenkin pysyy korkealla.

Vientilukittu palkkamalli ei myöskään suoranaisesti tätä tilannetta helpota, sitä voisi paremminkin ajoittaa tilanteessa joissa meidän vienti lepää leveämmillä harteilla.



Tämä on realistinen riski, ja käynyt mielessä omallakin kohdalla. Perheellisenä työpaikka ulkomailla on aika ison kynnyksen takana, ja tuskin tapahtuu ainakaan lasten ollessa vielä peruskouluikäisiä. Ilman lapsia en usko, että suomessa töitä tekisin. Palkka/verotus tosin on kuviossa vain pieni osa-kokonaisuus ja enemmän vaikuttaa muut tekijät (pimeys, kulttuurillinen konservatismi jne).

Loivennetaan verotuksen progressiota.

 

[Boogey]

Loivennetaan verotuksen progressiota.

Kyllä; ansiotuloverotuksen progessiota pitäisi laskea. (Ja tuloja tarkastella kokonaistuloina). Mutta tuo on kokonaiskuvassa suht pieni osatoimi. Ei palkkaeroa verrokkimaihin voida kuroa kiinni pelkästään verotuksen progessiota laskemalla.

 

[Yön Kärppä]

Täytyy ihan erikseen antaa kirjallinen kiitos hallitukselle, erityisesti pääministerille ja sisäministerille rajanylityspaikkojen sulkemisesta.

Kyllä sillä on vaan suuri ero, että onko sisäministeri Mari vai Maria.