Tässä siis tuore budjettikehys. Kokonaiskuva on keskustelussa syytä pitää mielessä, velkaa otetaan joka vuosi yli 10 mrd euroa. Säästöjä pitäisi löytää ja radikaalejakin toimenpiteitä pitäisi tehdä. Kaiken lisäksi hallituksen työllisyystavoitteet ovat epärealistisia. Korkomenot taas tulevat nousemaan ja talouden tila tulee huononemaan. Lisää työttömyyttä, lisää sosiaalimenoja, lisää eläkeläisiä.
Jokaista budjetin lohkoa pitäisi tarkastella ennakkoluulottomasti. Onko esimerkiksi t&k-rahoitus tarkoituksenmukaista kaikilta osin? On olemassa teknologioita, jotka vievät tolkuttomasti rahaa, mutta joiden tuotto suhteessa panostuksiin on pientä, vaikkapa bioteknologia esimerkkinä. Mitä tutkijoita koulutetaan ja miksi? Suomen akatemian rahoituskäytäntöjä pitää perata huolellisesti, aivan ilmeistä on, että tutkimuksen pitää kohdistua tuottaviin aloihin.
Kvanttitietokone kuulostaa hienolta, mutta kuka uskoo, että juuri Suomessa tapahtuisi alalla jotakin ratkaisevaa läpimurtoa? Kun esimerkiksi saamme tietää IQM:n koneesta ja siitä, että VTT:llä on 30 vuoden kokemus asiasta, niin kriittinen lukija miettii heti, että miksi asiaan on mennyt niin kauan aikaa? Olisiko järkevämpää odottaa paljon suurempia satsauksia tehneiltä mailta läpimurtoa asiasta? Teknologia, jos joskus tulee markkinoille, on aikaa myöten halpaa ja kaikkien käytettävissä. En vain usko, että Suomessa syntyy uusi IBM. USA käyttää liittovaltion rahaa kyseiseen teknologiaan 900 milj. puhumattakaan siitä, mikä on rahoituksen määrä muilta rahoittajilta.
Tieteen rahoituksen arvioinnissa ongelmana ovat pienet piirit. Asiantuntijat usein tuntevat toisensa ja kaikki ovat samalla puolella arvioimassa uutta teknologiaa:
Kvanttiteknologian murroksessa pärjääminen vaatii Suomelta toimia, asiantuntijat sanovat | Helsingin yliopisto
Kuka voisi enää väittää vastaan, kun kokonainen verkottunut tieteenhaara iskee kakkosnelosella päähän? Toisaalta, myös ongelmat ovat erittäin suuria:
What Are The Remaining Challenges of Quantum Computing?
Itse suosittelisin vahvasti, että budjetin tarkasteluun kokonaisuutena otettaisiin tekoäly käyttöön. Jokainen meno täytyy katsoa ja sitä pitää peilata kokonaisuuteen, myös erilaisiin vaikuttavuusarvioihin. Yksi ihminen ei siihen pysty, koska hänen pitäisi tietää jokaisen eri budjettikehyksen lohkon menoista ja niiden perusteluista hyvin paljon. Tekoälyn tuottama informaatio vaatii tietenkin myös ihmispanosta, koska myös arvovalintoja joudutaan tekemään.
Toisaalta, ihmisten luottamusta politiikkaan kasvatettaisiin, jos voitaisiin olla varmoja siitä, että hallitus kykenee kokonaisarvioon, vaikka pelkkiä utiliteettien arvioiminenkin onkin hyvin hankalaa. Tiedetään toki, että jos sosiaalimenoja kasvatettaisiin runsaasti, silloin esimerkiksi lapsiperheiden asema paranisi ja voitaisiin paljon suuremmalla todennäköisyydellä ehkäistä niitä negatiivisia vaikutuksia, joita köyhästä lapsuudesta ihmisille on. Koska on vain rajallisesti rahaa käytössä, pitäisi löytää piste, jossa yhteiskunnalle tulevat haitat ja hyödyt leikkaavat toisensa.
Eri asioiden liittyminen toisiinsa pitää huomioida, vain sitä kautta voidaan budjettia kiristää ja rahankäyttöä tehostaa. Luonnollista on, että katse siirtyy ensimmäisenä budjetin suuriin lohkoihin.
Ohessa tämän vuoden budjetti:
Budjettitalouden määrärahat hallinnonaloittain, mrd. euroa | 2023 |
Eduskunta, Tasavallan presidentti ja Valtioneuvosto | 0,4 |
Ulkoministeriö | 1,3 |
Oikeusministeriö | 1,1 |
Sisäministeriö | 2,5 |
Puolustusministeriö | 6,2 |
Valtiovarainministeriö | 34,6 |
Opetus- ja kulttuuriministeriö | 7,8 |
Maa- ja metsätalousministeriö | 2,8 |
Liikenne- ja viestintäministeriö | 3,4 |
Työ- ja elinkeinoministeriö | 4,3 |
Sosiaali- ja terveysministeriö | 16,1 |
Ympäristöministeriö | 0,4 |
Valtionvelan korot | 2,6 |
Budjettitalouden menot yhteensä, mrd. euroa | 83,5 |
Budjettitalouden menot yhteensä, % BKT:sta | 29,4 % |
Joten tästä eteenpäin suunnataan katse valtionvarainministeriöön ja tätä kautta pääsemme VVM:n omaan budjettiin:
Hallinnonalan määrärahoista hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoituksen osuus on 64 prosenttia, kunnille maksettavien valtionapujen osuus 9 prosenttia, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 15,5 prosenttia, EU:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen maksuosuuksien 6,8 prosenttia, energiaverotuen 0,2 prosenttia ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 0,8 prosenttia. Määrärahoista virastojen toimintamenojen osuus on 2,6 prosenttia ja hallinnonalan arvonlisäveromenot 0,5 prosenttia.
Ja täältä edelleen löytyy leikkauskohteita, joita tarkastellaan taas suurentamalla mittakaavaa, kunnes päästään itse asiaan, eli konkreettiseen leikkauskohteeseen. Mitä vaikutuksia kohteen x leikkauksilla olisi VVM:n budjettiin. Hyvinvointivointialueet otetaan tarkastelun kohteeksi ja sen jälkeen katsotaan, voidaanko niiden toimintaa tehostaa ja voitaisiinko alueita yhdistää. Budjettia kasvattavana tekijänä ovat myös alueiden palkkakustannukset, jonka johdosta tietysti moni alueella työskentelevä henkilö on valmis työtaisteluun ja sitä kautta taas lisäämään viime kädessä valtion menoja. Jotka kerätään veronmaksajilta etc.
Valtion budjetti on kokonaisuus, jonka kaikki detaljit eivät ole kenenkään hallussa. Olisi kuitenkin suotavaa, että päästäisiin keskustelemaan myös ei-tunneperäisistä menoleikkauksista. Leikattavaa riittää, kunhan unohdetaan ideologiset sitoutumiset ja suostutaan kylmän järkiperäiseen budjettianalyysiin. Ja siinä, kuten todettua, tekoäly tarjoaa auttavan ööö jonkun.