Onhan tässä hoitojapulassa jäätävä ongelma. Varmasti tarvitaan paljon asioita, miten tätä hoitajapulaongelmaa aletaan ratkomaan. Toivottovasti myös niitä vuodepaikkoja lisätään taas joskus, vaikka vuosikymmeniä vähennetty. Miksei perusterveydenhuoltoon panosteta? Tässä riittää tulevilla hallituksilla hommia.
Sekä yksityiset palveluntuottajat että kunnat kertovat, miten hoitajapula on tänä vuonna pahentunut huomattavasti. Suomessa on arviolta noin 10 000–15 000 hoitajan vaje, joka vaikeutuu jatkuvasti.
Taustalla vaikuttaa väestön ikääntyminen, eli sote-palveluiden tarve kasvaa. Samalla työelämään astuvat ikäluokat, joista hoitoalalle pitäisi löytää tekijöitä, ovat yhä pienempiä.
Hoitoalaa odottaa eläkepommi. Kunta-alalla noin 1500–1800 lähihoitajaa ja 900–1 000 sairaanhoitajaa on siirtynyt vuosittain eläkkeelle. Vauhti kiihtyy lähivuosina.
Kevan arvion mukaan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle siirtyy noin 19 000 lähihoitajaa ja 13 000 sairaanhoitajaa kunta-alalta.
Lisäksi hoitajien suhteellisen runsaat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat työvoiman saatavuuteen.
Jos on paljon uusia ja kokemattomia työkavereita, perehdyttäminen lisää osaltaan työkuormaa, sanoo sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija
Mervi Flinkman.
Taustalla vaikuttaa jo pitkään jatkunut kehityssuunta siitä, että iäkkäiden laitoshoitopaikkoja on karsittu voimakkaasti. Samalla on painotettu kotihoidon ensisijaisuutta ja lisätty tehostetun palveluasumisen paikkoja.
– Erilaiset palveluasumisen paikat ei kasva siinä suhteessa kuin iäkäs väestö kasvaa, toteaa THL:n johtava asiantuntija
Sari Kehusmaa.
THL:n tutkimusprofessori
Ilmo Keskimäki kiinnittää huomiota siihen, että terveydenhuollon voimavaralisäykset ovat kohdistuneet 20 vuoden aikana Suomessa pitkälti erikoissairaanhoitoon.
– Perusterveydenhuollon sisällöllinen ja rakenteellinen kehittäminen on ollut vaikeaa, koska uusia voimavaroja ei ole tullut, vaikka potilasrakenne on väestön ikääntymisen myötä tullut raskaammaksi, Keskimäki toteaa.
Valtion kunnille peruspalveluiden järjestämiseen maksamat valtionosuudet ovat heikentyneet 2000-luvulla.
Iltalehti selvitti, mitkä tekijät ovat johtaneet Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden ruuhkiin ja hoitajapulan pahenemiseen.
www.iltalehti.fi