Petteri Orpon hallitus

[alessi]

Ongelma työllistymisessä ei ole ensisijaisesti hakijoiden puutteessa vaan työnantajien haluttomuudessa palkata vähemmän pystyviä.

Ja tähänhän pyritään puuttumaan tuolla irtisanomisen helpottamisella, että kynnys ottaa porukkaa töihin, madaltuu.

 

[opelix]

Aikuiskoulutustukea olen myös itse pitänyt hyvänä asiakana. Jos tässä taas ajattelee kokonaisuutta niin en ole ollenkaan enää varma tästä.

Aivan sama. Opettajapuolella tuota käytetään härskisti ”kevyemmän” vuoden ottamiseen itselle. Kaikenmaailman höpöhöpökursseja sitten tehdään millä ei ole mitään merkitystä ainakaan omaan työhön.

Tämä uranvaihto sitten vielä. Yhteiskunnalle kallista hommaa kustantaa, kyllä mä tiedän muutaman jotka ties monettako lyhyttä tutkintoa tekevät.

Niinkuin @Cobol kirjoitti niin rakennemuutostilanteissa ja työttömyyden iskiessä aivan eri asia.

 

[Cobol]

Jep, tuo irtisanomisen helpottaminen on erittäin järkevää. Ylipäänsä olen positiivisesti yllättynyt työelämä-uudistuksista, vaikuttavat pääosin hyviltä. Kuten on tuo karenssipäiväkin, mutta ounastelen kyllä, että siitä voi tulla jonkinlainen symboli ja riippakivi hallitukselle. Mutta saa nähdä - minusta tämä on ihan positiivinen ohjelma näillä tiedoin. Joskin kyllä hieman ällöttää nuo pienetkin kiristykset työperäisen maahanmuuton suhteen - täysin perverssiä tässä tilanteessa! Mutta minkäs teet kun PS on hallituksessa.

Maahanmuuton osalta HS:n tiedotkaan eivät ole kovin kattavat. Listasin eilen katujengikeskustelussa kovempia toimia tässä ja siihen suuntaanhan tuo menee. Olen ilahtunut PS:n rakentavasta linjasta, vaikka heidän näkökulmastaan enemmän olisi tullut saada. Itsellänikin positiivinennen fiilis ohjelmaan. Se toki ratkaisee, miten ohjelma toteutetaan ja mitä ne yksityiskohdat viime kädessä liitteissä tarkoittavat.

 

[Petri1981]

Kaiken kaikkiaan hyvä hallitusohjelma, jossa moni päätös vie Suomea enemmän kohti sellaista markkinatalousyhteiskuntaa, jossa työnhaku ja työnteko kannattaa aikaisempaa enemmän, veronmaksajien rahoja törsätään turhuuksiin vähemmän, sekä AY-liikkeen Suomen kehitystä jarruttavaa hirmuvaltaa vihdoin puretaan. Hienoa! Jotkut päätökset ovat hiuksien halkomista, esimerkiksi ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudella tuskin on juuri mitään merkittävää vaikutusta suuntaan tai toiseen. Joka tapauksessa kokonaisuudessaan tolkullinen ohjelma.

 

[Jeffrey]

Kyse ei siis ole välttämättä uudesta ammatista vaan osaamisen täydentämisestä. Itse olen ollut monta kertaa vetämässä mm. insseille erään ohjelmointikielen koulutusta, jota he tarvitsivat päästäkseen eteenpäin Nokian tilanteen muututtua.

Tässäkin on toki mahdollisuus, että kustannusvastuun ottaa se seuraava työnantaja tai esimerkiksi konsulttitoimisto - joka puolestaan rekrytoi osaajan seuraavaan firmaan.

Mutta joo, kokonaisuutena ei ollenkaan helppo tai ongelmaton kohderyhmän ollessa niin laaja ja moninainen.

 

[Byvajet]

Aivan sama. Opettajapuolella tuota käytetään härskisti ”kevyemmän” vuoden ottamiseen itselle.

Voihan sen nähdä härskiytenä, mutta on siinä sekin mahdollisuus, että ihminen yrittää omaehtoisesti pitää yllä työ- ja toimintakykyään, jottei käy näin.

Ihmiset ovat erilaisia stressinsiedoltaan. Näkemys, jossa ihminen on pelkkä kone, joka mystisellä tahdonvoimalla vain jaksaa ja jaksaa ja motivoituu ja motivoituu, on perusteeton.

Ehkä huonoin vaihtoehto yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta on se, että ihmiset rupeavat suhtautumaan työhönsä välinpitämättömästi itseään suojellakseen. Kun opettaja huomaa, ettei jaksa ja ettei hänellä ole välineitä paeta uupumusta, ratkaisu on lopettaa vastuun kantaminen ja vähät välittää siitä, miten oppilaat oppivat, kunhan työ vain tulee muodollisesti tehtyä.

 

[Normandia]

Jakeluvelvoitetta kun kasvatetaan vuosi vuodelta, niin polttoaineen verotus kevenee, kuten ajoneuvoveron perusvero.
Luultavasti persut on ajanut näitä molempia kevennyksiä, kuten kehitysyhteistyö rahojen leikkauksia. Kai persuille pieni sulka hattuun pitää näistä antaa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus aikoo keventää ajoneuvoveron päästöihin perustuvaa perusveroa, kertoo Ilta-Sanomien haltuunsa saama hallitusohjelmaluonnos.

Kyseisen veronkevennyksen kokonaismääräksi kerrotaan 50 miljoonaa euroa.

Sitä, kuinka paljon ajoneuvoveron perusvero minkäkinlaiselta ajoneuvolta lopulta pienenee, ei kuitenkaan sanota.

Ajoneuvoveron perusveroa kevennetään

Uudessa hallitusohjelmassa aiotaan puuttua myös päiväkohtaiseen ajoneuvoveroon.

www.is.fi

 

[opelix]

Ehkä huonoin vaihtoehto yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta on se, että ihmiset rupeavat suhtautumaan työhönsä välinpitämättömästi itseään suojellakseen

Tähän on myös olemassa välimalleja. Meillä rehtori sanoi ettei aina tarvitse olla arvosanan 9 työntekijä. 7 riittää välillä oikein hyvin ja tuleehan niitä 5:ia oppilaillekin joissain kokeissa. Viisas on rehtorimme.

Ei tarkoita välinpitämättömyyttä jos välillä säästelee itseään.

 

[Normandia]

Onhan monissa näissä tulevan hallituksen päätöksissä suuria lakiteknisiä haasteita.

Uusi hallitus aikoo kotoutumisen edistämiseksi eriyttää maahanmuuttajien ja Suomessa pysyvästi oleskelevien sosiaaliturvaa- ja etuuksia perustuslain reunaehdot huomioiden.

Kirjaus herättää kysymyksiä ennen kuin uusi hallitus on ehtinyt edes aloittaa toimintaansa.

Yksi hallitusneuvottelulähde arvioi, että kirjaus tulee törmäämään ”varsin suurella varmuudella perustuslakiseinään”.

Neuvottelulähteen mukaan moni maahanmuuttoa koskeva kirjaus on jäämässä selvitysten taakse, eivätkä ne todennäköisesti toteudu.

Hallitusohjelmassa kirjaus maahanmuuttajien sosiaaliturvan eriyttämisestä – neuvottelulähde: ”Törmää suurella varmuudella perustuslakiseinään”

Neuvottelulähde arvioi IS:lle, ettei kirjaus tule toteutumaan.

www.is.fi

 

[Ollakseni]

Eli aikuiskoulutustukea ollaan poistamassa. Siis jos joku kaupankassa, siivooja tai muu alhaisen koulutuksen työntekijä haluaisi kouluttautua joksikin muuksi niin tämä henkilö ei saisikaan muuta kuin opintotuen? Eli ei kannattaisi edes yrittää kouluttautua ellei halua ottaa massiivista leikkausta elintasoon. Tietysti jos on puoliso niin niitä tukia ei välttämättä edes saisi vaan toinen puoli maksaisi sitten molempien elämän.

 

[DAF]

Anteeksi jos ymmärsin väärin, mutta eikai aikuiskoulutustuen tarkoitus ole taata hengähdysmahdollisuuksia ei-lapsiperheille?

Eiköhän tämä juuri ole sellaista Arhinmäen tarkoittamaa "ei lain hengen mukaista" toimintaa.

Kyllä sen yksi tehtävä on nimenomaan sekin. Tarjota työelämästä sellainen väli, jolloin voi keskittyä muuhun kuin työelämään, itsensä ja osaamisensa kehittämiseen. Lukee muistaakseni siellä ammoisessa HE:ssakin (säädetty alunperin nykymuodossaan 2000-luvun alussa). Ei tietenkään ainoana tavoitteena.

 

[opelix]

Eli aikuiskoulutustukea ollaan poistamassa. Siis jos joku kaupankassa, siivooja tai muu alhaisen koulutuksen työntekijä haluaisi kouluttautua joksikin muuksi niin tämä henkilö ei saisikaan muuta kuin opintotuen? Eli ei kannattaisi edes yrittää kouluttautua ellei halua ottaa massiivista leikkausta elintasoon. Tietysti jos on puoliso niin niitä tukia ei välttämättä edes saisi vaan toinen puoli maksaisi sitten molempien elämän.

En ole ihan varma mitä tarkoitit mutta ei kai yhteiskunnan ole järkevää kouluttaa ihmisiä kovin moneen ammattiin kansalaisiaan ainakaan sillä verukkeella että kansalainen kyllästyy työhönsä.

On sitten täydennyskoulutukset ym.aiemmin mainitut poikkeukset mitä on mainittu viestitolkulla.

 

[DAF]

En ole ihan varma mitä tarkoitit mutta ei kai yhteiskunnan ole järkevää kouluttaa ihmisiä kovin moneen ammattiin kansalaisiaan ainakaan sillä verukkeella että kansalainen kyllästyy työhönsä.

Noin yleisesti ainakin OECD-tasolla osaamisen kehittämistä on pidetty järkevänä työuran aikanakin. Ammatinvaihtaminen on edessä nykyisestä työvoimasta yleisten arvioiden mukaan liki puolella, joten kyllä yhteiskunnan on ihan järkevä tähän panostaa. Senkin lisäksi, että kouluttautumisella on työhyvinvointia ja työssä jaksamista lisäävä vaikutus.


Useimmiten aikuiskoulutustuella tehdään joko pätevöitymiskoulutuksia tai korkeakouluopintoja - tämä siksi, että ammatillisen koulutuksen kohdalla mekanismeja on muitakin ja kouluttautuminen näyttöjärjestelmässä erilaista.

 

[mjr]

Onhan monissa näissä tulevan hallituksen päätöksissä suuria lakiteknisiä haasteita.

Uusi hallitus aikoo kotoutumisen edistämiseksi eriyttää maahanmuuttajien ja Suomessa pysyvästi oleskelevien sosiaaliturvaa- ja etuuksia perustuslain reunaehdot huomioiden.

Kirjaus herättää kysymyksiä ennen kuin uusi hallitus on ehtinyt edes aloittaa toimintaansa.

Yksi hallitusneuvottelulähde arvioi, että kirjaus tulee törmäämään ”varsin suurella varmuudella perustuslakiseinään”.

Neuvottelulähteen mukaan moni maahanmuuttoa koskeva kirjaus on jäämässä selvitysten taakse, eivätkä ne todennäköisesti toteudu.

Hallitusohjelmassa kirjaus maahanmuuttajien sosiaaliturvan eriyttämisestä – neuvottelulähde: ”Törmää suurella varmuudella perustuslakiseinään”

Neuvottelulähde arvioi IS:lle, ettei kirjaus tule toteutumaan.

www.is.fi

Niin, vähän vaikuttaa siltä, että osa näistä tuskin toteutuu, mutta on kirjattu neuvottelujen edistämiseksi. Hallitusohjelma ja varsinainen lainsäädäntö ovat kaksi eri asiaa - ja sitten tietysti toimintaympäristön muutokset, joihin Suomen hallituksella ei ole paljon vaikutusvaltaa. Esim. teollisuusmaiden yleinen talouskehitys näkyy aika automaattisesti meilläkin. Nyt tarvittaisiin todellakin viennin kasvua ja hyviä suhdanteita. Mielenkiintoista seurata hallituskauden kehitystä, mutta alku on ainakin ihan positiivinen.

 

[DAF]

Onhan monissa näissä tulevan hallituksen päätöksissä suuria lakiteknisiä haasteita.

Uusi hallitus aikoo kotoutumisen edistämiseksi eriyttää maahanmuuttajien ja Suomessa pysyvästi oleskelevien sosiaaliturvaa- ja etuuksia perustuslain reunaehdot huomioiden.

Kirjaus herättää kysymyksiä ennen kuin uusi hallitus on ehtinyt edes aloittaa toimintaansa.

Yksi hallitusneuvottelulähde arvioi, että kirjaus tulee törmäämään ”varsin suurella varmuudella perustuslakiseinään”.

Neuvottelulähteen mukaan moni maahanmuuttoa koskeva kirjaus on jäämässä selvitysten taakse, eivätkä ne todennäköisesti toteudu.

Hallitusohjelmassa kirjaus maahanmuuttajien sosiaaliturvan eriyttämisestä – neuvottelulähde: ”Törmää suurella varmuudella perustuslakiseinään”

Neuvottelulähde arvioi IS:lle, ettei kirjaus tule toteutumaan.

www.is.fi

Lisäksi tietysti tuo ei tarkoittaisi EU-ETA-kansalaisten kohdalla käytännössä mitään.

 

[DAF]

Aikuiskoulutustukea olen myös itse pitänyt hyvänä asiakana. Jos tässä taas ajattelee kokonaisuutta niin en ole ollenkaan enää varma tästä.

Periaatteessahan aikuiskoulutustuki tarkoittaa sitä, että veronmaksajat maksavat uudelle uralle haluavalle kymmenien tai satojentuhansien eurojen arvoisen koulutuksen lisäksi useita kymmeniä tuhansia euroja tämän henkilön elämisestä. En ole enää lainkaan varma, olenko sitä mieltä että tällainen jokatapauksessa sadantuhannen euron lasku työelämän jättävän henkilön opiskelusta kuuluu lopulta muille veronmaksajille.

Samat maksajat toki, mutta veroillahan aikuiskoulutustukea ei rahoiteta.

Ylempänä kun joku mainitsi useamman tutkinnon tekemisestä - aikuiskoulutustukihan ei uusiudu, vaan se enimmäisaika on kerran elämässä.

 

[Jeffrey]

Eli aikuiskoulutustukea ollaan poistamassa. Siis jos joku kaupankassa, siivooja tai muu alhaisen koulutuksen työntekijä haluaisi kouluttautua joksikin muuksi niin tämä henkilö ei saisikaan muuta kuin opintotuen? Eli ei kannattaisi edes yrittää kouluttautua ellei halua ottaa massiivista leikkausta elintasoon. Tietysti jos on puoliso niin niitä tukia ei välttämättä edes saisi vaan toinen puoli maksaisi sitten molempien elämän.

Tottakai kannattaisi opiskella mikäli sellainen mieli on. Olet ehkä ymmärtänyt myös aikuiskoulutustuen väärin, sillä kyllä se tekee aika valtavan leikkauksen omaan elintasoon jos ansiotulon vaihtaa tukeen.

Aikuiskoulutustuki on noin 55% ansiotuloista. Eli jos se kassa tai siivooja haluaa alkaa opiskelemaan niin aikuiskoulutustukea vastaavan elintason saa tekemällä noin 20,5 tuntia töitä viikossa. Ei kuullosta alkuunkaan kohtuuttomalta, tai siltä, että se jonkun unelmoa estäisi. Kassa- tai siivoustöissä tämän oman työajan sovittaminen opiskeluihin lienee myös huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi asiantuntijatöissä.

Edit: pahoittelut! En ottanut progressiivista verotusta huomioon! Eli tokikin verotus kevenee töiden vähentyessä, eli tarvittava työaika on reilusti alle tuon 55 prosentin.

 

[opelix]

Useimmiten aikuiskoulutustuella tehdään joko pätevöitymiskoulutuksia tai korkeakouluopintoja - tämä siksi, että ammatillisen koulutuksen kohdalla mekanismeja on muitakin ja kouluttautuminen näyttöjärjestelmässä erilaista.

Aikuiskoulutustuen poistamiselle on olemassa ihan tutkimusnäyttöäkin. Sitä käyttävät eniten korkeakoulutetut naiset. He eivät kouluttautumisen jälkeen juurikaan vaihda tehtäviään vaan palaavat vanhaan. Tämä nähdään helposti ”välivuoden” pitämisenä yhteiskunnan piikkiin. Vuorotteluvapaan poistuminen on paljon ongelmallisempi, se lisää työssäjaksamista ja antaa työttömälle nuorelle sen näytön paikan.

 

[Jeffrey]

Samat maksajat toki, mutta veroillahan aikuiskoulutustukea ei rahoiteta.

Veronkaltaiset maksut mennee ansiotulon verotuksen alle ihan VM:n ohjeistuksesta.

 

[Raid76]

En jaksa sen enempää perehtyä nyt, mutta yksi "uudistus" on ainakin aivan perse edellä puuhun sektoria.

Aiotaan lopettaa työmarkkinatuen/peruspäivärahan 300€ suojaosa. Ei minkään valtakunnan järkeä ole tässä toimessa. Kaunis tavoite on saada jokaiselle osa-aikaiselle kokoaikainen työ ja samalla niputetaan yhteen kaikki osa-aikaisia käyttävät alat.

Minäpä otan esimerkin omalta alalta, Soten piiristä. Todella iso joukko ihmisiä toimii meillä henkilökohtaisina avustajina, tehden lähestulkoon hoitotyötä avustettaviensa kodeissa. Työaika, vuorot ja tarpeet vaihtelevat paljon. Monella on käytössään kaksi avustajaa, yhdellä ei pärjää mitenkään. Avun tarve voi vaihdella päivän viiveellä ja olla sellainen, että päivän aikana tarvitaan kahta avustajaa eri aikaan.

Nyt nämä avustajat menettävät suoja-osansa ja alkavat pakon edestä hakea kokoaikaista työtä. Osa heistä on sellaisia, jotka juuri ja juuri selviytyvät tästä osa-aikaisesta työstään. Kuvitellaan että he saavat toisen osa-aikaisen työn, jossa on tiukkaan sidottu työaika. Miten käy avustettavan kotona, jos hänellä ei tarpeen tullen olekkaan avustaja käytössä? Usein työajat tulevat viikoksi kerrallaan. Hän lähtee siinä tapaukseesa sairaalaan tai hoitolaitokseen.

Avustajien tarve on huutava ja heitä ei tahdo nytkään saada mitenkään palkattua. Ei tämä suojaosan poisto ainakaan lisää motivoi. Saattaa samalla pulaan ison määrän työnantajan roolissa toimivia vammaisia ja sairaita.

Mikäli kuvitellaan, että suojaosan poisto ja sovitellun työmarkkinatuen/päivarahan leikkaukset jotenkin motivoivat lisätyöllisyyteen, niin ollaan kyllä surkealla tavalla metsässä. Suojaosa ja soviteltu tuki ovat olleet hyvä motivaation lähde monelle ottaa töitä vastaan. Näin se on omaan kokemukseen perustuen ollut, kun olen ollut mukana näissä avustajien hakemisissa ja kuntotutussuunnitelmien tekemisissä.

 

[Cobol]

Mielenkiintoinen asia tämäkin. Aamulehden saamien tietojen mukaan koko Suomi on huomioitu ratahankkeiden kehittämisessä. Kokonaiskuva on huomattavasti valoisampi kuin mitä otsikot ovat antaneet ymmärtää.

Tiettävästi kaikkein suurimmat panostukset ovat tulossa nimenomaan päärataan, eli Helsingistä Tampereelle ja siitä ylöspäin pohjoiseen Suomeen.

Aamulehden tiedot: päärataan kaikkein merkittävimmät panostukset hallitusohjelmassa

Aamulehden saamien tietojen mukaan koko Suomi on huomioitu ratahankkeiden kehittämisessä. Kokonaiskuva on huomattavasti valoisampi kuin mitä otsikot ovat antaneet ymmärtää.

www.aamulehti.fi

 

[Normandia]

Hienoja kirjauksia uusi tuleva hallitus luo, mutta toteutumisesta ei sitten kukaan tiedäkään.

Irtisanomisissa, määräaikaisuuksissa ja paikallisessa sopimisessakin omat ongelmansa. Eli kun työnantaja alkaa käyttää hyödyksi uusia hallituksen kaavailemia juttuja, palkansaajapuoli alkaa riitauttaa asioita.
Tarvitaan myös uutta oikeuskäytäntöä siihen, mikä täyttäisi uudet irtisanomiskriteerit. Tämänkin oikeuskäytännön syntymiseen menisi vuosia.

Iltalehti uutisoi jo eilen illalla saatuaan hallitusohjelmapapereja nähtäville, että seuraava hallitus aikoo helpottaa työntekijöiden irtisanomisia, määräaikaisuuksia ja paikallista sopimista sekä rajoittaa lakko-oikeutta.

Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan hallitusohjelman työsopimuslainsäädäntöön kaavaillut muutokset ovat historiallisen merkittäviä.

– Asiallinen syy irtisanomiselle täyttyy todella helposti. Irtisanomiskynnystä on lähes mahdoton arvioida ennen kuin on olemassa uutta oikeuskäytäntöä siitä, missä kynnys menee. Koko oikeuskäytäntö menee siltä osin kokonaan uusiksi, jos muutos tulee.
– On selvää, että jokainen työssä oleva joutuu jatkossa miettimään tarkemmin, ettei vaan ärsyttäisi työnantajaa tai tekisi mitään virheitä, koska ei voi etukäteen tietää, mikä riittää irtisanomiseen.

– Jos hyväksytään sellainen uudistus, että ensimmäinen vuosi työsuhteessa voisi aina olla määräaikainen, eikä muuta perustetta vaadittaisi kuin tällainen sopimus, koko systeemi menee uusiksi. Sellainen muutos olisi vastoin vakiintunutta työoikeuden systematiikkaa ja länsimaista työlainsäädäntöä. Jos kirjaus puolestaan tarkoittaa sitä, että kyseisen ainutkertaisen määräaikaiseksi sovitun työsuhteen pitää loppua vuoden jälkeen, suunniteltu sääntely olisi sovitettavissa nykytilanteeseen. Hallitus näyttää tavoitelleen ensin mainittua vaihtoehtoa.

Professorin mukaan uusi lainsäädäntö edellyttää toimiakseen valtavasti uutta oikeuskäytäntöä. Se on hänen mukaansa ainoa tapa saada asioihin selvyyttä, jos säädökset jäävät yleisinä epätarkoiksi.
– Kun työnantajat alkavat käyttää hyödyksi uusia vapauksiaan, vastaavasti palkansaajaosapuoli alkaa riitauttamaan juttuja. Käräjäoikeudessa menee helposti toista vuotta ja hovioikeudessakin vuosi lisää ennen kuin erimielisyyksiin saadaan käytännössä ratkaisu. Uusien säännösten yhteydessä vielä mielellään yritetään päästä korkeimpaan oikeuteen.

Uusi hallitus aikoo helpottaa irtisanomisia – Professori: ”Valtava muutos”

Iltalehden näkemien hallitusohjelmapaperien mukaan irtisanomisia on tarkoitus helpottaa tuntuvasti. Myös määräaikaisten työsopimusten solmimista aiotaan helpottaa.

www.iltalehti.fi

 

[Sonny Burnett]

50% työntekijöistä on keskimääräistä huonompia. Ei ihme että ulinaa riittää.

Vähän samaan tapaan kuin jokainen meistä on keskimääräistä parempi autokuski.

Näin se on. Moni itseään korvaamattomaksi ajatteleva tulee löytämään itsensä kortistosta "asiallisesta syystä".

Alkuperäinen klassikko-hokema kuuluikin miksi ihmeessä kukaan työnantaja irtisanoisi hyvän työntekijän?

Valitettavasti suuri osa ihmisistä ei kuulu hyvien joukkoon. On siis syytä olla uudesta laista hyvin huolissaan. Moni tällä hetkellä oikeasti hyvä työntekijä voi muuttua huonoksi monestakin syystä, joka ei välttämättä edes ole tiedostettu valinta, vaan voi johtua muuttuneesta toimintaympäristöstä, vaikkapa heikentyneestä terveydestä tai esim uudesta pomosta tai kollegasta.

 

[DAF]

Aikuiskoulutustuen poistamiselle on olemassa ihan tutkimusnäyttöäkin. Sitä käyttävät eniten korkeakoulutetut naiset. He eivät kouluttautumisen jälkeen juurikaan vaihda tehtäviään vaan palaavat vanhaan. Tämä nähdään helposti ”välivuoden” pitämisenä yhteiskunnan piikkiin. Vuorotteluvapaan poistuminen on paljon ongelmallisempi, se lisää työssäjaksamista ja antaa työttömälle nuorelle sen näytön paikan.

Millaista tutkimusnäyttöä? Itse kun olen aikanaan ollut neuvottelemassa tukimuodon kehittämisestä, tunnen kohtalaisen hyvin sen taustaa ja tuoreimman ETLAn paperinkin, jossa todettiin, että aitu on nimenomaan vaikuttanut paljon ammatinvaihtoon. Tuloja se ei välttämättä ole lisännyt, varsinkin kun huomioidaan tukiajan tuoma ansionmenetys. Nimenomaan ammattirakenteen muutostilanteissa tuki on ollut tärkeä. Tämä tutkimus siis Etla tutki: Aikuiskoulutustuki edistää kouluttautumista ja myös ammatinvaihtoa

Vuorotteluvapaan kohdalla sijaisehtoja on kiristetty sitten taas niin reippaasti, että sen täyttäminen on aika haastavaa ja käyttö on tämän myötä laskenut. Työvoimapula-aloilla ei tahdo löytyä ehdot täyttävää riittävän kauan työttömänä ollutta henkilöä.

Siinä siis olet ihan oikeassa, että taloudellisesti se harvoin yksilölle kannattaa. Yhteiskunnan osaamistasolle kuitenkin kannattaa.

 

[Lert]

Mielenkiintoinen asia tämäkin. Aamulehden saamien tietojen mukaan koko Suomi on huomioitu ratahankkeiden kehittämisessä. Kokonaiskuva on huomattavasti valoisampi kuin mitä otsikot ovat antaneet ymmärtää.

Tiettävästi kaikkein suurimmat panostukset ovat tulossa nimenomaan päärataan, eli Helsingistä Tampereelle ja siitä ylöspäin pohjoiseen Suomeen.

Aamulehden tiedot: päärataan kaikkein merkittävimmät panostukset hallitusohjelmassa

Aamulehden saamien tietojen mukaan koko Suomi on huomioitu ratahankkeiden kehittämisessä. Kokonaiskuva on huomattavasti valoisampi kuin mitä otsikot ovat antaneet ymmärtää.

www.aamulehti.fi

Onpas pettymys, että tunnin junaan upotetaan miljardeja euroja, kun nyt jos koskaan olisi kannattanut viimein panostaa huoltovarmuuteen ja jäämeren rataan. Jos kriisin sattuessa Suomen tuonti ja vienti lakkaa Itämereltä käsin, niin veikkaan ettei siinä vaiheessa paljoa tunnin juna lohduta.

Tämä tunnin juna siis nopeuttaisi Turun ja Helsingin välistä junayhteyttä kahdesta tunnista noin 78-86 minuuttiin. Alustava arvio kustannuksista on 3-4 miljardia euroa.